Freystätter , Hanna, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies, Suomen Pankki, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi, Castelnuovo, Efrem, Vilmunen, Jouko, and Kilponen, Juha
This thesis consists of an introductory chapter and three essays, all of which aim to study the functioning of a small open economy. The thesis starts with an investigation of export and import price determination and moves to a small open economy DSGE model framework in order to study the role of financial factors in economic fluctuations. In all three essays, theoretical small open economy models are used for quantitative analysis of the small open economy of Finland. The first essay develops a model for aggregate trade price inflation that takes into account two price setting conventions: local currency pricing (LCP) and producer currency pricing (PCP). In our empirical work, we confront our model with Finnish data and estimate the relative shares of LCP and PCP firms in the economy. In the estimation period 1980 1998, the share of local currency pricing was 40 percent in the export sector and 60 percent in the import sector, implying a limited pass-through from exchange rate to destination-country prices in both sectors. The second essay builds a small open economy DSGE model with the BGG financial accelerator and financial market shocks. In our empirical work covering the period 1995 2008, we provide evidence of an operative financial accelerator in Finland. The financial accelerator acts as an amplifying mechanism for many disturbances hitting the Finnish economy. Our main result is that financial market disturbances have contributed significantly to Finnish cyclical fluctuations between 1995 and 2008. Even allowing for several shocks stemming from both domestic sources and the international economy, domestic financial market shocks emerge as key drivers of recent business cycle fluctuations in Finland. The third essay studies the boom-bust period in Finland in the late 1980s and early 1990s, focusing on the role of financial factors and investment behaviour. We construct a small open economy DSGE model with the BGG financial accelerator and an unconventional shock structure that captures the key events of the episode. In this model framework, we study the role of financial market deregulation in the boom, the negative impact of the collapse of Soviet-Finnish trade in 1991, and the effect of the collapse of the fixed exchange rate regime in 1992. We argue that the financial accelerator mechanism is a key amplifying mechanism that helps the model to match, in particular, the large and persistent swings of investment first above and later below its trend. This essay demonstrates that the shocks Finland encountered combined with financial frictions are able to produce a boom and a severe depression, matching key salient features of the actual boom-bust cycle experienced in Finland in the late 1980s and early 1990s. Väitöskirja koostuu johdannosta ja kolmesta tutkimusluvusta, joiden tutkimuskohteena on pienen avoimen talouden toiminta. Väitöskirjassa tutkitaan ensin vienti- ja tuontihintojen määräytymistä, minkä jälkeen tarkastellaan rahoitustekijöiden merkitystä reaalitalouden vaihteluissa. Kaikissa kolmessa tutkimusluvussa teoreettisia pientä avotaloutta kuvaavia malleja käytetään Suomen talouskehityksen kvantitatiiviseen analyysiin. Ensimmäisessä tutkimusluvussa kehitetään kansainvälisesti kaupattavien hyödykkeiden inflaatiokehitystä kuvaava malli, jossa ulkomaankaupan hinnat voivat olla jäykkiä joko ostajan valuutassa (hinnoittelu paikallisen valuutan määräisenä) tai myyjän valuutassa (hinnoittelu tuottajan valuutan määräisenä). Empiirisessä työssä estimoidaan Suomen tilastotietoja käyttäen ostajan ja myyjän valuutassa hinnoittelevien yritysten suhteellinen osuus taloudessa. Estimointiajanjaksona 1980 1998 ostajan valuutassa hinnoittelevien yritysten estimoitu osuus oli 40 % vientisektorilla ja 60 % tuontisektorilla. Näin ollen valuuttakurssin läpimeno kohdemaan tuontihintoihin oli estimointiajanjaksolla epätäydellinen sekä vienti- että tuontisektorilla. Toisessa tutkimusluvussa rakennetaan pienen avotalouden makromalli, jossa rahoitusmarkkinoiden toiminta vaikuttaa reaalitalouteen erityisesti investointien kautta. Ajanjaksoa 1995-2008 koskevien tulosten mukaan Suomen taloudessa toimii ns. rahoitusakseleraattori, jonka takia investointeja varten tarvittavan ulkoisen rahoituksen hinta riippuu lainanottajien taseiden vahvuudesta. Rahoitusakseleraattori voimistaa monien Suomen talouteen kohdistuvien sokkien vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että yllättävät muutokset lainanottajien rahoituskustannuksissa (ns. rahoitusmarkkinasokit) selittävät suuren osan investointien ja sitä kautta kokonaistuotannon suhdannevaihteluista Suomessa vuosina 1995-2008. Kolmannessa tutkimusluvussa tutkitaan Suomen talouden ylikuumenemista 1980-luvun lopulla sekä 1990-luvun alun lamaa keskittymällä erityisesti rahoitustekijöiden ja investointien merkitykseen. Työssä rakennetaan pienen avotalouden makromalli, jossa on rahoitusakseleraattori sekä sokkirakenne, joka formalisoi aikakauden keskeiset tapahtumat. Tässä mallikehikossa arvioidaan rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen merkitystä 1980-luvun talouden ylikuumenemisessa, vuoden 1991 Suomen Neuvostoliiton-kaupan romahduksen epäsuotuisia vaikutuksia sekä vuoden 1992 kiinteästä valuuttakurssijärjestelmästä luopumisen vaikutuksia. Keskeinen tutkimustulos on, että rahoitusakseleraattorilla on tärkeä sokkien seurauksia voimistava vaikutus, mikä auttaa mallia toistamaan erityisesti investointien suuret ja pitkäaikaiset vaihtelut trendinsä ylä- ja alapuolelle. Tässä tutkimusluvussa osoitetaan, että Suomeen kohdistuneet sokit yhdistettynä rahoitustekijöihin pystyvät aikaansaamaan talouden ylikuumenemisen ja syvän laman ja toistamaan Suomen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun toteutuneen talouskehityksen keskeiset piirteet.