Search

Your search keyword '"Koponen, Hannu"' showing total 640 results
Start Over Author "Koponen, Hannu"
640 results on '"Koponen, Hannu"'

Catalog

Books, media, physical & digital resources
See catalog results

19. Depressive Symptoms and Mortality : Findings from Helsinki Birth Cohort Study

Author

Eriksson, Mia D., Eriksson, Johan G., Korhonen, Päivi, Koponen, Hannu, Salonen, Minna K., Mikkola, Tuija M., Kajantie, Eero, Wasenius, Niko S., von Bonsdorff, Mikaela, Kautiainen, Hannu, and Laine, Merja K. more...

Subjects
kuolleisuus, masennus, elintavat, ikääntyminen, mielenterveys, mielenterveyshäiriöt, stressi, terveys, elämäntapa, mielenterveysongelmat
Abstract

Background Individuals with depression and depressive symptoms have a higher mortality rate than non-depressed individuals. The increased comorbidity and mortality associated with depression has remained largely unexplained. The underlying pathophysiological differences between depressive subtypes, melancholic and non-melancholic, may provide some explanation to this phenomenon. Methods 1995 participants (mean age 61 years) from the Helsinki Birth Cohort Study were recruited for this prospective study and followed up for a mean of 14.1 years. Information regarding medical history, lifestyle, and biochemical parameters were obtained. Depressive symptoms were assessed using the Beck Depression Inventory. Standardized mortality ratios were calculated. Results Participants were followed up for a total of 28 044 person-years. The melancholic depressive group had an increased adjusted risk of mortality [HR 1.49 (95% CI: 1.02-2.20)] when compared to the non-depressive group. Comparing mortality to the whole population of Finland using standardized mortality ratios (SMR) both the non-melancholic [1.11 (95% CI: 0.85-1.44)] and melancholic depressive [1.26 (95% CI: 0.87-1.81)] groups had higher mortality than the non-depressive group [ 0.82 (95% CI: 0.73-0.93)]. Conclusions Melancholic depressive symptoms are most strongly related to a higher mortality risk. peerReviewed more...

Published
2023

22. Disordered Semantic Activation in Disorganized Discourse in Schizophrenia: A New Pragma-Linguistic Tool for Structure and Meaning Reconstruction

Author

Hella, Pertti, Niemi, Jussi, Hintikka, Jukka, Otsa, Lidia, Tirkkonen, Jani-Matti, and Koponen, Hannu

Abstract

Background: Disorganized speech, manifested as derailment, tangentiality, incoherence and loss of goal, occurs commonly in schizophrenia. Studies of language processing have demonstrated that semantic activation in schizophrenia is often disordered and, moreover, the ability to use contextual cues is impaired. Aims: To reconstruct the origins and most plausible intended meanings of disorganized discourse sequences in a clinical interview with a patient with thought-disordered schizophrenia. Methods & Procedures: We assessed the so-called pragmatic felicity of every turn using a novel tool called the Overall Comprehensibility of Turn (OCT) Scale. In addition to felicity analysis, all topics and referents of turns were registered. Three most disorganized discourse sequences from the transcribed interview were chosen for the thematic and semantic analysis, in which we attempted to reconstruct the structure and meaning of those sequences utilizing (1) the notion of discourse model extending up to contextual background knowledge, (2) the (re)occurrence of topical items, together with (3) the knowledge from findings of disordered semantic activation in schizophrenia. Outcomes & Results: The linguistic analyses showed that the disrupted sequences were characterized by (1) unexpected, seemingly irrelevant topic intrusion, (2) pragmatically inappropriate chain of topic extensions, and (3) fuzzy reference together with disturbed ordering of propositions. The underlying causes seemed to be, respectively, (1) long-term semantic activation of topics, which popped out sporadically along the conversation, (2) overreliance on lexical-semantic associations, and (3) the inability to sequence the utterances and link them together using explicit or implicit bridging assumptions necessary to a coherent and cohesive message. All scrutinized passages violated the expectations of the addressee in on-line conversation. However, the post-hoc analysis showed that they contained items which were relevant to the global topic. Conclusions & Implications: Latent sources, motivations and even meanings, at least to some extent, of seemingly disorganized utterances can become analysable through linguistic analyses. The results suggest that continuity in the treatment is essential, because a practitioner who shares background knowledge with the patient has better opportunities to capture the relevance of the superficially disorganized utterances. Moreover, especially the most disorganized sequences should warrant thorough attention because they can convey, beneath their unexpected or obscure surface structure, items which are psychologically important to the patient. The results of this study should be taken into account in the training of interactional skills of professionals who work with schizophrenia patients. (Contains 1 table.) more...

Published
2013
Full Text
View/download PDF

33. Psykoosilääkehoidon ohjaus voi tehostaa skitsofrenian hoitoa

Author

Bergström, Tomi, Hulkko, Anja, Hartikainen, Sirpa, Koponen, Hannu, Lieslehto, Johannes, Jääskeläinen, Erika, Isohanni, Matti, Clinicum, Psykiatrian osasto, and HUS Psykiatria

Subjects
+drug therapy, Medication Therapy Management, 317 Farmasia, Schizophrenia, Antipsychotic Agents, 3124 Neurologia ja psykiatria
Abstract

Vertaisarvioitu. Psykoosilääkkeet lievittävät skitsofrenian psykoosioireita ja vähentävät relapsiriskiä. Psykoosilääkityksen pitkäaikaiskäytön hyöty-haittasuhde skitsofrenian hoidossa on osin tuntematon. Etenkin suurten psykoosilääkeannosten pitkäaikaiskäyttö voi altistaa metabolisille, neurologisille, kognitiivisille ja psykologisille haitoille. Psykoosilääkehoidon haittoja voidaan minimoida systemaattisella lääkehoidon ohjauksella, jossa lääkehoito suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Lääkehoidon ohjaus voi auttaa käyttämään pienintä vaikuttavaa hoitoannosta sekä parantaa hoitoon sitoutumista ja hoidon tuloksellisuutta. Skitsofrenian psykoosilääkehoidon ohjauskäytäntöjen toteutus edellyttää eri ammattiryhmien kouluttamista, psykoosilääkehoidosta vastaavaa tiimiä ja organisaatiorajat ylittävää moniammatillista työpari- ja verkostotyötä. more...

Published
2022

34. Mielialalääkkeet ja muistisairaudet : ei näyttöä syy-yhteydestä

Author

Vataja, Risto, Koponen, Hannu, HUS Psykiatria, Psykiatrian osasto, and Clinicum

Subjects
+drug therapy, Stress Disorders, Traumatic, Memory Disorders, Depressive Disorder, Major, Mood Disorders, 317 Farmasia, Trauma and Stressor Related Disorders, +chemically induced, Anxiety Disorders, Antidepressive Agents, Benzodiazepines, Anti-Anxiety Agents, Sleep Aids, Pharmaceutical, Dementia, +etiology, 3112 Neurotieteet, 3124 Neurologia ja psykiatria
Published
2022

36. Crime, mortality and neurocognitive disorders: A nationwide register study in Finland.

Author

Talaslahti, Tiina, Ginters, Milena, Kautiainen, Hannu, Vataja, Risto, Palm, Anniina, Elonheimo, Henrik, Suvisaari, Jaana, Lindberg, Nina, and Koponen, Hannu

Subjects
NEUROBEHAVIORAL disorders, LEWY body dementia, FRONTOTEMPORAL dementia, ALZHEIMER'S patients, CRIMINAL act, CRIMINAL behavior
Abstract

Objectives: To explore mortality of patients with Alzheimer's disease (AD), frontotemporal dementia (FTD), or Lewy body dementias (LBD) who had criminal behavior in the year preceding diagnosis. Methods: Data were obtained from the nationwide registers. Mortality was compared between disorder groups with and without criminal acts and with the general population. The cohort included patients who had received a discharge register diagnosis of AD (N = 80,540), FTD (N = 1060), or LBD (N = 10,591) between 1998 and 2015. The incidences of crimes were calculated in the year preceding diagnosis. We further calculated age‐ and sex‐adjusted survivals of different dementia groups with and without criminal acts, and in relation to the general population (SMR, Standardized Mortality Ratio). Results: Criminal behavior was more common in men than in women. It was associated with decreased mortality in the AD group. SMRs due to unnatural causes, and in the LBD and FTD female groups, were higher in patients with criminal behavior than in those without. Conclusion: LBD and female FTD patients, who had criminal behavior before diagnosis, were at higher risk of death than patients without such behavior. Novel criminality in older adults may be associated with neurocognitive disorder, in which case medical attention is justified. [ABSTRACT FROM AUTHOR] more...

Published
2023
Full Text
View/download PDF

45. Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät ja taudinkulku Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Author

Jääskeläinen, Erika, Isohanni, Matti, Huhtaniska, Sanna, Penttilä, Matti, Lieslehto, Johannes, Timonen, Markku, Koponen, Hannu, Miettunen, Jouko, HUS Psykiatria, Psykiatrian osasto, Yliopiston johto, and Helsingin yliopisto more...

Subjects
3124 Neurologia ja psykiatria
Abstract

Vertaisarvioitu. Kohortti- ja rekisteritutkimuksilla on merkittävä rooli mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden, ennusteen ja hoidon selvittämisessä. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (Kohortti 66) on tutkittu vuodesta 1990 alkaen mielenterveyshäiriöitä, erityisesti skitsofreniaa ja myös masennusta. Tulosten mukaan skitsofreniaa ennustavat useat varhaiset raskauteen, synnytykseen ja kehitykseen liittyvät tekijät. Skitsofreniaan liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja kognitiivisessa suorituskyvyssä sekä somaattisen terveyden ongelmia. Ennuste on usein epätyydyttävä. Masennuksen osalta on löydetty riskitekijöitä lapsuudesta aikuisuuteen sekä suurentunut somaattisen oheissairastavuuden riski. Kohortissa 66 on tutkittu myös muun muassa persoonallisuushäiriöitä, somatisaatio-oireita, alkoholinkäyttöä ja temperamenttipiirteitä. Tutkimustulokset ovat lisänneet tietoa psykiatristen häiriöiden riskitekijöistä, taudinkulusta ja hoidosta. more...

Published
2021

46. Aikuisikäisen potilaan pakko-oireisen häiriön lääke- ja neuromodulaatiohoidot

Author

Soininen, Otto, Järventausta, Kaija, Koponen, Hannu, Leinonen, Esa, Tampere University, Mielialahäiriöiden vastuualue, Kliininen lääketiede, Psykoosisairauksien vastuualue, HUS Psykiatria, and Psykiatrian osasto more...

Subjects
+drug therapy, Adult, Obsessive-Compulsive Disorder, Deep Brain Stimulation, Aripiprazole, Antidepressive Agents, Tricyclic, Risperidone, Lamotrigine, Transcranial Magnetic Stimulation, Ondansetron, Quetiapine Fumarate, Treatment Outcome, +therapy, Olanzapine, Memantine, Clomipramine, Compulsive Behavior, Serotonin Uptake Inhibitors, 3124 Neurologia ja psykiatria
Abstract

Vertaisarvioitu. Pakko-oireinen häiriö (obsessive-compulsive disorder, OCD) on psykiatrinen häiriö, johon liittyy häiritseviä pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja. Sen ensisijaisia lääkehoitoja ovat SSRI-lääkkeet (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät). Trisyklinen masennuslääke klomipramiini saattaa olla SSRI-lääkkeitä tehokkaampi pakko-oireisen häiriön hoidossa, mutta sillä on enemmän haittavaikutuksia ja sitä käytetään toisen linjan lääkkeenä. Mikäli edellisillä ei saavuteta riittävää hoitovastetta, suositellaan aripipratsolin, ketiapiinin, risperidonin tai olantsapiinin yhdistämistä SSRI-lääkitykseen. Lamotrigiini, memantiini ja ondansetroni voivat olla tehokkaita lisälääkityksenä. Magneettistimulaatio (TMS) on kajoamaton ja hyvin siedetty menetelmä, jolla voidaan saavuttaa lisähyötyä tavanomaisen hoidon lisänä. Aivojen syvästimulaatio (DBS) saattaa olla tehokas menetelmä vaikeimmin oireilevien ja hoidettavien potilaiden osalta, mutta lisätutkimuksia tarvitaan hoidon tehon ja haittojen arvioimiseksi. more...

Published
2021