Search

Introduction: Celiac disease is characterized by an abnormal immune activation driven by the ingestion of gluten from wheat, barley, and rye. Gluten-specific CD4+ T cells play an important role in disease pathogenesis and are detectable among peripheral blood mononuclear cells (PBMCs). Areas covered: This review summarizes the use of celiac disease patient PBMCs in clinical applications focusing on their exploitation in the development of diagnostic approaches and novel drugs to replace or complement gluten-free diet. Expert opinion: The most used PBMC-based methods applied in celiac disease research include ELISpot and HLA-DQ:gluten tetramer technology. ELISpot has been utilized particularly in research aiming to develop a celiac disease vaccine and in studies addressing the toxicity of different grains in celiac disease. HLA-DQ:gluten tetramer technology on the other hand initially focused on improving current diagnostics but in combination with additional markers it is also a useful outcome measure in clinical trials to monitor the efficacy of drug candidates. In addition, the technology serves well in the more detailed characterization of celiac disease-specific T cells, thereby possibly revealing novel therapeutic targets. Future studies may also reveal clinical applications for PBMC microRNAs and/or dendritic cells or monocytes present among PBMCs. acceptedVersion

The clinical phenotype of celiac disease varies considerably among patients and the dosage of HLA-DQ2.5 alleles has been suggested to be a contributing factor. We investigated whether HLA-DQ2.5 allele dosage is associated with distinct clinical parameters at the time of diagnosis and with patients&rsquo, response to a gluten-free diet. The final cohort included 605 carefully phenotyped non-related Finnish celiac disease patients grouped as having 0, 1 or 2 copies of HLA-DQ2.5. Clinical data at the time of diagnosis and during gluten-free diet were collected systematically from medical records and supplementary interviews. An increasing HLA-DQ2.5 dose effect was detected for celiac disease antibody positivity at diagnosis (p = 0.021) and for the presence of any first-degree relatives with celiac disease (p = 0.011 and p = 0.031, respectively). Instead, DQ2.5-negative patients were suffering most often from classical symptoms at diagnosis (p = 0.007 between HLA groups). In addition, during follow-up they were most often symptomatic despite a gluten-free diet (p = 0.002 between groups). Our results thus suggest that increasing HLA-DQ2.5 dose only has a minor effect on the clinical picture of celiac disease. However, HLA-DQ2.5-negative patients should not be overlooked in clinical practice and particular attention should be paid to this patient group during gluten-free diet.

Vaikuttaa siltä, että monet keliaakikot kärsivät pitkittyneistä vatsavaivoista ja huonontuneesta elämänlaadusta tiukasta gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta. Tutkimuksessamme "Persistent symptoms and reduced quality of life in treated coeliac disease patiets: a large cross-sectional study" pyrimme löytämään ennustavia tekijöitä edellä mainittuihin ongelmiin. Koko maan kattavassa poikkileikkaustutkimuksessa 596 aikuista keliaakikkoa täyttivät suostumuslomakkeet ja strukturoidut kyselylomakkeet, jonka jälkeen heitä haastateltiin. Osallistujilta kysyttiin demografisia tietoja, heidän tautinsa kliinistä kuvaa, hoitoa, diagnoosiaikaa ja -paikkaa sekä keliakiaan liittyviä tai muita mahdollisia sairauksia. Terveyteen liittyvän elämänlaadun ja ruoansulatuskanavan oireiden arviointiin käytettiin validoituja, keliakiatutkimuksessa laajalti käytettyjä kyselylomakkeita. Pitäytymistä gluteenittomassa ruokavaliossa arvioitiin potilaan oman ilmoituksen sekä serologisten testien perusteella. Tuloksien analysointiin käytettiin binaarista logistista regressiota, jonka avulla laskettiin ristitulosuhteet (OR) sekä 95 % luottamusvälit. Diagnoosin saaminen työikäisenä sekä merkittävät tai pitkään jatkuneet oireet diagnoosihetkellä altistivat pitkittyneille, nykyhetkenä esiintyville oireille. Sen sijaan osallistujilla, jotka kärsivät diagnoosihetkellä suoliston ulkopuolisista oireista, oli vähemmän pitkittyneitä ruoansulatuskanavan oireita. Lisäksi kilpirauhassairaus, keliakiaan liittymättömät ruoka-aineintoleranssit, ruoansulatuskanavan sairaudet sekä mikä tahansa keliakiaan liittyvä liitännäissairaus altistivat pitkittyneille vatsavaivoille. Pitkä oireiden kesto ennen diagnoosin saamista sekä psykiatriset sairaudet altistivat huonontuneelle elämänlaadulle. Tutkimus osoitti, että merkittävä osa keliaakikoista kärsii pitkittyneistä vatsaoireista ja huonontuneesta elämänlaadusta tarkkaan noudatetusta ruokavaliosta huolimatta. Tutkimuksen tulokset tähdentävät keliakian varhainen toteamisen ja huolellisen hoidon tärkeyttä. Originally published: Paarlahti P, Kurppa K, Ukkola A, Collin P, Huhtala H, Mäki M, Kaukinen K.: Predictors of persistent symptoms and reduced quality of life in treated coeliac disease patients : a large cross-sectional study. BMC Gastroenterology 2013 Apr 30; 13(75)