Search

Your search keyword '"Laurila, Jussi"' showing total 26 results
Start Over Author "Laurila, Jussi"
26 results on '"Laurila, Jussi"'

2. Moisture content of Norway spruce stump wood at clear cutting areas and roadside storage sites

Author

Laurila, Jussi and Lauhanen, Risto

Subjects
Forestry, SD1-669.5
Abstract

Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) stump wood is a potential source of bioenergy in Finland. The heating value of stump wood depends on, among other things, the moisture, carbon and ash content of the wood. In this study the moisture content of Norway spruce stump wood was examined immediately after harvesting at the clear cutting area and after different drying times at the roadside storage sites. Immediately after stump harvesting the average moisture content (wet basis) was 53%. The stump wood dried fairly fast during spring and summer. One month after stump harvesting, the average moisture content was about 31%. If the stump wood had dried well once, water absorption became very weak and the moisture content increased only slightly in the late autumn. Each spring and summer the moisture content of the stumps was lower than during the previous year. Annually the lowest moisture content was observed at the beginning of July and the highest at both the beginning and the end of the year. The moisture content of stump wood followed an upwards opening parabola over a one year period and was repeated each year. Three years after harvesting the heating value of the stump wood was still 5.241 MWh/ton. Overall, when harvesting took place in the spring or early summer, the stump wood was combustible after a one month drying period immediately after harvesting.

Published
2010
Full Text
View/download PDF

5. Composite Finishing for Reuse

Author

Romani, Alessia, Suriano, Raffaella, Mantelli, Andrea, Levi, Marinella, Tralli, Paolo, Laurila, Jussi, Vuoristo, Petri, Ribeiro, Diogo, Series Editor, Naser, M.Z., Series Editor, Stouffs, Rudi, Series Editor, Bolpagni, Marzia, Series Editor, Colledani, Marcello, editor, and Turri, Stefano, editor

Published
2022
Full Text
View/download PDF

8. Composite Finishing for Reuse

Author

Romani, Alessia, primary, Suriano, Raffaella, additional, Mantelli, Andrea, additional, Levi, Marinella, additional, Tralli, Paolo, additional, Laurila, Jussi, additional, and Vuoristo, Petri, additional

Published
2022
Full Text
View/download PDF

14. Ruokohelven briketöinti

Author

Laurila, Jussi and Lauhanen, Risto

Subjects
bioenergia, briketti, briketöinti, Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 –alue, Kuortane, murskaus, Phalaris arundinacea, ruokohelpi, Artikkelit
Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruokohelven (Phalaris arundinacea) korjuun, murskauksen ja briketöinnin työvaiheita sekä kustannuksia. Lisäksi tarkasteltiin ruokohelpibrikettien ominaisuuksia ja soveltuvuutta lämmöntuotantoon. Ruokohelven logistisia virtoja viljelyksiltä loppukäyttöön selvitettiin Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 –alueella yhteistyössä Kuortaneen energiaosuuskunnan kanssa. Projektin rahoittivat EU/EAKR, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä mukana olleet käytännön tahot. Tuhannen kilogramman ruokohelpierän murskaamiseen kului aikaa 3 h 18 min. Murskan keskimääräinen tuottavuus oli 303 kg/h. Briketöintikoneen tuottavuus oli 314 kg/h. Tuhannen kilogramman brikettierän valmistamiseen kului aikaa 3 h 11 min. Brikettien irtotiheys oli 530 kg/m3 ja kiintotiheys 990 kg/m3. Ruokohelpibrikettien kosteudeksi mitattiin 10,9 % ja tuhkapitoisuudeksi 2,9 %. Brikettien tehollinen lämpöarvo oli saapumistilassa 4,4 MWh/t. Kuiva-aineen teholliseksi lämpöarvoksi määritettiin 5,0 MWh/t. EU-tuilla oli merkittävä vaikutus ruokohelven viljelyn kannattavuuteen. Kasvinviljelytilalla C1-alueella (Kuortane) EU-tuet olivat yhteensä 563 €/ha. Mikäli keskimääräiseksi sadoksi oletettiin 5000 kg/ha, niin ruokohelpitonnia kohti laskettuna kasvinviljelytilalla C1-alueella tuen suuruus oli noin 113 €/t ja 7000 kg/ha satotasolla tuen suuruus oli noin 80 €/t. Automatisoimattomalla murskauslinjalla ruokohelpipaalien murskauksen kustannukset olivat 63 €/t ja automatisoidulla linjalla 22 €/t. Briketöinnin kustannukset olivat 15 €/t. Laskemalla yhteen ruokohelven viljelystä ja korjuusta aiheutuneet kustannukset, kaukokuljetuskustannukset, murskauskustannukset ja briketöintikustannukset EU-tuet huomioiden, saatiin valmiiden brikettien tuotantokustannuksiksi 58 €/t (automatisoimaton murskauslinja satotasolla 5000 kg/ha). Automatisoidulla murskauslinjalla ja 5000 kg/ha satotasolla kustannukset olivat 17 €/t. Satotasolla 7000 kg/ha ja automatisoimattomalla murskauslinjalla kustannukset olivat 77 €/t, kun automatisoidulla murskauslinjalla kustannuk-set olivat 36 €/t. Pilottihankkeessa kyettiin valmistamaan hyvälaatuista ruokohelpibrikettiä, jonka kiintotiheys oli yli kuusinkertainen ruokohelpipyöröpaalien kiintotiheyteen verrattuna. Tiheyden nousu pienentää huomattavasti varastotilan tarvetta sekä alentaa kuljetuskustannuksia. Ruokohelpi soveltuu briketöitäväksi myös seospolttoaineena puunjalostusteollisuuden sivutuotepurujen kanssa. Briketit ovat helppoja käsitellä ja niiden energiatiheys on suuri. Briketit soveltuvat poltettavaksi suurten lämpölaitosten lisäksi myös pienissä lämpölaitoksissa, maatiloilla ja kotitalouksissa. Briketöinti luo ruokohelven käytölle uusia käyttökohteita ja avaa mahdollisuuksia kilpailla laajemmilla biopolttoainemarkkinoilla.

Published
2008
Full Text
View/download PDF

18. Moisture content, weight loss and potential of energy wood in South and Central Ostrobothnia regions in western Finland

Author

Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsatieteiden laitos, Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för skogsvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, Laurila, Jussi, Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsatieteiden laitos, Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för skogsvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, and Laurila, Jussi

Abstract

The aim of this thesis was to improve the quality of energy wood and therefore increase the potential of forest energy. About half of the mass of a freshly-felled tree consists of water. From the point of view of energy generation this water is unwelcome. There are two main ways to dry energy wood; these are artificial drying and drying naturally. The Norway spruce (Picea abies L. Karst.) stump wood dries fairly quickly in favourable natural conditions. The average moisture content (wet basis) of a stump was about 31 % one month after stump harvesting. Small-sized whole trees did not dry well at roadside storage sites under natural conditions. About one year after harvesting the moisture content of a small-sized whole tree was still about 43 %. However, during storing a remarkable weight loss of 37 % was detected between the forest and the heating plant. The most effective and the fastest drying method found in this study was the continuous compression drying method. The lowest moisture content of 30 % was achieved for Downy birch (Betula pubescens Ehrh.) by continuous pressing using 38 MPa and with a pressing time of 30 seconds. The energy consumption for compression drying is very low compared to the energy required to vaporise water in thermal drying. The techno-economic forest energy potential of the study area was 1.6 TWh/y. The forest energy potential calculations were made using the heating value of fresh wood and therefore the real potential will be greater when using dried energy wood. For absolutely dry wood the potential was about 1.9 TWh/y. The properties of energy wood vary widely depending on its assortment, storage conditions, as well as the weather conditions and the origin of the energy wood. However, a better understanding of energy wood properties will increase forest energy s potential and the use of renewable energy and thus help mitigate climate change globally., Työn tavoitteena oli edistää energiapuun käyttöä sekä parantaa energiapuun laatua alueellisesti. Kosteus on energiapuun merkittävin laatutekijä. Tuoreesta puusta suunnilleen puolet on vettä ja energiakäytön kannalta tämä on ongelmallista. Energiapuuta voidaan kuivata joko keinokuivaamalla tai kuivaamalla luonnonolosuhteissa. Energiakäyttöön nostetut kuusen (Picea abies L. Karst.) kannot kuivuvat suotuisissa olosuhteissa hakkuuaukealla ja tienvarsivarastossa melko nopeasti. Tässä tutkimuksessa kantojen keskimääräinen kosteus oli 31 % kuukauden kuluttua kannonnostosta. Pieniläpimittainen kokopuuna korjattu energiapuu ei kuivu tehokkaasti tienvarsivarastossa sillä noin vuoden kuluttua korjuusta kokopuun keskimääräinen kosteus tienvarsivarastossa oli 43 %. Varastoinin aikana pieniläpimittaisella kokopuulla havaittiin merkittävä massahävikki 37 % metsän ja lämpölaitoksen välillä. Kaikkein tehokkaimmaksi kuivausmenetelmäksi tässä tutkimuksessa osoittautui puristuskuivaus. Alin kosteus 30 % saavutettiin koivulla (Betula pubescens Ehrh.) 38 MPa paineella ja 30 sekunnin puristusajalla. Puristuskuivauksen energiankulutus on vain murto-osa verrattuna veden höyrystämiseen lämpöenergian avulla. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan teknis-taloudellinen metsäenergiapotentiaali oli 1,6 TWh/v. Potentiaalilaskelmat tehtiin tässä tutkimuksessa, kuten yleensä, tuoreelle puulle ja näin ollen todellinen potentiaali olisi suurempi käytettäessä kuivaa puuta. Absoluuttisen kuivalle puulle alueen potentiaali oli 1,9 TWh/v. Energiapuun ominaisuudet vaihtelevat laajasti energiapuutavaralajista, kuivausmenetelmästä, varastointi- ja sääolosuhteista johtuen. Energiapuun ominaisuuksien tunteminen ja laadun hallinta edistävät uusiutuvan metsäenergian käyttöä ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Published
2013

26. A long-term soil corrosion study of steel piles in Kyläsaari area in Helsinki - Definition of the initial state

Author

Perolainen, Juuso Jalmari, Materiaaliopin laitos - Department of Materials Science, Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences, Tampere University of Technology, Peura, Pasi, and Laurila, Jussi

Subjects
Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Abstract

Tämä diplomityö on osa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston toteuttamaa pitkäaikaistutkimusta, jonka tarkoituksen on kartoittaa mahdollisuuksia kaavoittaa ja rakentaa Helsingin kaupungin alueella sijaitseville alueille, joita ei vielä hyödynnetä rakennuskäytössä. Näihin alueisiin kuuluu myös tutkittava Kyläsaaren ja Hermanninrannan alue. Tämän pitkäaikaistutkimuksen toteutuskesto on 15 vuotta ja siinä kerätään tietoa teräs- ja teräsbetonipaalujen korroosiokäyttäytymisestä maaperässä, joka sisältää sekalaista täyttömaata ja on lisäksi mikrobiologisen korroosion kannalta aktiivisella alueella. Kerätyn tutkimustiedon perusteella tehdään rakentamiseen liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat 100 vuoden aikajänteellä. Korroosiotutkimuksen aloittaa tämä aihetta käsittelevästä kirjallisuusselvityksestä ja kokeellisesta osuudesta koostuva diplomityö. Tämän työn kokeellinen osuus sisältää tutkittavan alueen maaperä- ja vesinäyteanalyysejä sekä valmistelevat mittaukset varsinaiselle korroosiokokeelle, joka toteutetaan todellisessa korroosioympäristössä teräspaaluilla, jollaisia alueen varsinaisessakin rakennustyössä käytettäisiin. Valmistelevilla mittauksilla määritetään mahdollisimman tarkasti koekappaleiden alkuperäiset mitat, jotta jatkotutkimuksissa saatavia korroosiomittaustuloksia voitaisiin verrata niihin uskottavasti ja mahdollisimman pienellä epätarkkuudella. Mittaustulokset ja referenssimateriaalit arkistoitiin sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Työn tulosten perusteella tehtiin alustavat jatkotutkimussuunnitelmat vuosille 2017-2030.

Published
2016

Catalog

Books, media, physical & digital resources
See catalog results