Search

The path of learning a new language must find a route between the need to express oneself and the desire to do so accurately. The article discusses this relationship between learning to use various constructions and getting them right. The pseudolongitudinal data consist of about 1200 texts written by young and adult learners of Finnish as a second language, assessed to represent the functionally determined Common European Framework of Reference (CEFR) levels A1–C2. The results are sifted from a large number of studies which have followed the use and accuracy of a given construction in these texts. The results show that an increase of use often precedes an improvement in accuracy at the next CEFR level. Common constructions peak earlier both in use and accuracy than the less obligatory ones but errors in rarer constructions can function as indicators of high-level language skills., The path of learning a new language twists between the need to express oneself and the aspiration towards accuracy. The article discusses this relationship between learning to use various constructions and getting them right. The pseudolongitudinal data consist of about 1200 texts written by young and adult learners of Finnish as a second language, assessed to represent the functionally determined Common European Framework of Reference (CEFR) levels A1 – C2. The results are sifted from a large number of studies which have followed the use and/or accuracy of a given construction in these texts. The results show that an increase of use often preceeds an improvement in accuracy at the next CEFR level. Common constructions peak earlier both in use and accuracy than the less obligatory ones but errors in rarer contructions can function as indicators of high level language skills.

Arvioitu teos: Sirkku Lesonen: Valuing variability. Dynamic usage-based principles in the L2 development of four Finnish language learners. Groningen Dissertations in Linguistics 184. Groningen: Rijksuniversiteit Groningen 2020. 310 s. isbn 9789403426747. Saatavilla verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-94-034-2675-4.

Arvioitu teos: Olga Gaitšenja: Venekeelsete eesti keele õppijate kirjutamisprotsess. Tallinn: Tallinna ülikool 2019. 254 s. isbn 978-9949-29- 466-4. Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.digar.ee/id/nlib-digar:406495.

Arvioitu teos: Ilmari Ivaska: Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti. Avainrakenneanalyysi. Turun yliopiston julkaisuja C 409. Turku: Turun yliopisto 2015. 232 s. ISBN 978-951-29-6203-7.

Sana 'monikielisyys' sisältää uusia ja vanhoja merkityksiä, joiden syntyä avataan tässä artikkelissa. Kehityskuluilla on yhteyksiä moniin kielenkäytön ja kielitieteen näkökulmien muutoksiin, erityisesti toisen kielen oppimisen alalla. Pohdiskelut tarjoavat aineksia myös perheiden ”kielipoliittiseen” päätöksentekoon. nonPeerReviewed

This chapter discusses the development of Finnish expressions of negation in four initially nonliterate women with very low oral skills during their first ten-month language course. While many studies have been published describing the learning of L2 Finnish by educated adult learners, hardly any research is available on how nonliterate adults learn Finnish. Yet research-based knowledge is needed for both pedagogical and resource-related decision making. The theoretical approach to additional language learning in this study is usage-based (e.g., Bybee 2008), with construction as the unit of analysis (Eskildsen 2012) and classroom as the interactional setting. In standard Finnish, the negative construction includes the negative auxiliary verb, inflected for person and number, and an uninflected lexical verb. In the data, verbs are present in only 23 percent of all the participants’ utterances. Unexpectedly, over half of these are , mostly formulated with just the negative auxiliary verb stem, with no personal endings and no lexical verb. A potential reason for this pattern is the low use of verbs in general and the inherent complexity of the Finnish negative construction. The simple negative verb stem ei is also sufficient for getting the message across. Individual differences exist in both the number and way of using the negative construction, indicating potential developmental paths. The development of the negative construction is compared with that of literate learners both in writing and in oral tests. peerReviewed

Ihminen elää kielen ympäröimänä koko ikänsä. Kielen avulla hän on yhteydessä toisiin ihmisiin ja ilmaisee niin käytännöllisiä kuin henkisiäkin tarpeitaan. Kieli ei kuitenkaan ole vain viestinnän väline, vaan se on myös osa ihmisen identiteettiä ja sitoo hänet perheeseen ja muiden samankielisten yhteyteen. Siihen liittyy paljon tunteita ja arvoja. Kieli on siis ihmiselle merkityksellinen kahdessa mielessä: suhteessa itseen ja suhteessa yhteisöön.

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Kaksi ensiluokkalaista lasta, oppimispulmaton venäjänkielinen suomenoppija ja suomenkielinen luku- ja kirjoitushäiriöinen lapsi, joilla kummallakin oli ongelmia vokaalikvantiteetin tunnistustaidossa, osallistuivat tietokonepohjaiseen kvantiteettipeli-interventioon. Tunnistustaito mitattiin jakson aikana seitsemän kertaa, ja kielelliset ja kognitiiviset taidot alku-, loppu- ja seurantamittauksessa. Venäjänkielisen lapsen tunnistustaito sekä kvantiteetin yleinen erottelutaito paranivat heti harjoittelun myötä. Myös kvantiteetin luku- ja oikeinkirjoitustarkkuus, foneemien ja grafeemien tuntemus ja fonologinen tietoisuus parantuivat. Lukuja kirjoitushäiriöisellä lapsella tunnistustaito parantui seurantamittauksessa, mutta hänellä oli horjuntaa kvantiteetin yleisessä erottelutaidossa. Lapsi paransi lukusujuvuutta sekä kvantiteetin oikeinkirjoitustarkkuutta. Kvantiteetin oppiminen voi vaatia enemmän harjoitusta natiiveilla luku- ja kirjoitushäiriöisillä lapsilla kuin venäjänkielisillä suomea opettelevilla lapsilla. Avainsanat: kvantiteetti, kesto, toisen kielen oppiminen, luku- ja kirjoitushäiriö, interventio

[Ojutkangas, Krista & Larjavaara, Meri & Miestamo, Matti & Ylikoski, Jussi: Johdatus kielitieteeseen]

nonPeerReviewed

Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita ja sanastoa vertaillaan usein toisiinsa, koska havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien oletetaan olevan jossakin suhteessa kielenoppimisen kulkuun ja oppijoiden kielellisiin tuotoksiin. Oletus perustuu käytännön kokemuksiin, mutta enenevästi myös tutkimustietoon (ks. erityisesti Kaivapalu 2005). Lähde- ja kohdekielen suhteen olemuksen tutkimuksellinen määritteleminen on kuitenkin haastavampi ja mutkikkaampi tehtävä kuin pelkkä kielten ja oppijoiden puheen ja kirjoituksen vertailu. peerReviewed

Kirja-arvio Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja (toim.): Iso suomen kielioppi peerReviewed

This article discusses written narratives about foreign language learning. The stories were collected in a contest organised by KVS Foundation (Kansanvalistusseura), a Finnish organisation for adult education. Over 500 texts were sent for the contest, representing writers of both sexes, various language backgrounds and many professions. The age of writers varied from 8 to 80. In this article we discuss the nature of the data and the creation of a data base. Some preliminary observations are reported and a case study discussed. The relation between the academic and everyday views of language learning is also dealt with. peerReviewed

Kirja-arvio Kovács, Magdolna: Code-switching and language shift in Australian Finnish in comparison with Australian Hungarian nonPeerReviewed

The term good language learner is used by researchers interested in language learning strategies. The aim of studying the behaviour of such individuals is to dissect the individual and social qualities and situations which lead to successful language acquisition, with the motivation of possibly transferring useful strategies to other learners. In this article, good language learner refers to people who over several decades have studied many languages and are eager and able to describe their ways and paths of learning. The material was collected via a popular magazine which published a request to send in language learning tricks and stories. The most extensive stories are analysed here from four angles: 1. What is their understanding of language and language acquisition? 2. What learner types can be distinguished? 3. How do these learners create a foreign language environment for themselves, regardless of their external circumstances? 4. What types of actual tricks or strategies have they discovered? peerReviewed

nonPeerReviewed

Päivi Pietilä, The English of Finnish Americans with Refrence to Social and Psychological Background Factors and with Special Reference to Age Edward W. Laine, Archival Sources for the Study of Finnish Canadians