Search

Ihmistieteelliset näkökulmat ovat lisääntyneet metsäsuhteiden tutkimuksessa viime vuosina. Tässä katsausartikkelissa esittelemme lyhyesti yhteiskuntatieteellisten, kulttuurintutkimuksellisten ja muiden ihmistieteellisten lähestymistapojen teoreettisia, käsitteellisiä ja empiirisiä sovelluksia. Ihmistieteelliset lähestymistavat tarjoavat metsiin ja tulevaisuuksiin liittyen näköaloja kestävyyssiirtymään ja tuovat esiin rinnakkaisten tulevaisuuspolkujen kirjon. The article introduces various theoretical, conceptual, and empirical approaches to human-forest relationship (HFR) research, a relatively new and broad field of multidisciplinary approaches to study the interactions and interfaces between humans and forests. Article is based on a questionnaire and call for authors circulated in recently established HFR research network and the HFR Research Club of the Finnish Society of Forest Science. In the article, authors with various disciplinary backgrounds reflect the diversity of HFR research, combining social sciences, humanities, and cultural research. Further, they focus on diverse interactions and interfaces between individuals, communities, and forests, and their cultural, societal and historical meanings. The article has two aims. First, to provide an overview on the various approaches within HFR research field in Finland. Second, to explore how the scientific knowledge provided by HFR research can contribute to an understanding about future challenges and need for change, and further adjust these changes and identify alternative future pathways. As a result, we argue that the multidisciplinary approaches in HFR research enable both to analyse existing HFRs in a more multivocal ways and to acknowledge the diversity of meanings that individuals and communities associate to forests. We have also identified four future challenges and changes in HFR research: 1) sustainability transitions in forestry and forest use, 2) changing the roles of forest actors and institutions, 3) changing views on human–forest relationships and 4) experiential and bodily turn in studying human–forest relationships. These aspects should be taken into account when anticipating the future prospects and potential of the Finnish forest sector and forests. For example, HFR research may highlight cultural and societal structures and processes, producing and maintaining the current ways of forest-related decision and policy making, and their way of framing forests-as-resources. Simultaneously, these frames neglect the multiplicity of other dimensions. The HFR research offers, parallel to more mainstream forest science research, several approaches that stem from different traditions of the research and alternative ways of knowledge production, and furthermore create new scientific knowledge to forest research and pave the way for alternative future pathways. peerReviewed

Broad social changes are reflected in the forest owner structure, which has become increasingly diverse both demographically and in terms of objectives and values. This naturally also impacts forest owners’ interest towards using their forests as well as to their interest in purchasing various forest management services. This development highlights the need for service providers to better segment their clientele and plan their market communication accordingly. However, a surprisingly small amount of research has focused on the impact of marketing arguments for various forest owner segments. This study provides a first attempt to analyse, through a real-life marketing intervention, how effective marketing arguments are at promoting first thinning to female forest owners. For this, three marketing messages were created and sent out to 300 forest owners in Finland. One message explained the importance of first thinning to provide maximal economic income from forests, one explained the importance of first thinning in relation to biodiversity protection and climate change mitigation, and a control message included no value arguments. The results indicate that contrary to our hypothesis, the marketing message with the economic arguments raised more interest towards the first thinning service among female forest owners than the one with biodiversity protection and climate change mitigation values. The results further show that the control message was found to generate the least interest towards first thinning. This indicates that incorporating value arguments do improve the impact of a marketing message. Key words Market segmentation, female forest owner, marketing argument, economic values, biodiversity values

”Jaapan on Aasia turule sisenemiseks väga sobilik turg. Tere tulemast Jaapanisse, pingutus on seda väärt!” Shigeyoshi Noto, turundusekspert, Jaapan. Käsiraamatu eesmärk on aidata maaturismiettevõtteil siseneda Jaapani turismiturule, siia on kogutud teadmistepagas, mis on saadud jaapani turistide, turismiettevõtete ja reisikorraldajatega tehtud intervjuudest ning jaapani turistide ootuste ja huvide analüüsist, võrreldes neid maaturismiettevõtete poolt pakutavate toodete ja teenustega. Klienditeekonna läbinud otsuste mõjutajatega tehtud intervjuude ja foorumite abil tuvastati probleemkohad transpordisektoris ja pakutakse välja võimalikke lahendusi. Leidub võimalusi, kuidas asendada sektoripõhine mõtlemine holistilise ehk süsteemmõtlemise ja tegevustega, mida võiks pidada uuenduste aluseks. Baltikumi maaturismi pakkujate ja jaapani kõrgetasemeliste lõpptarbijate vahele silla ehitamine on nõudlik ülesanne nii pikkade vahemaade, kultuurierinevuste, keelebarjääride kui kiiresti muutuva turu tõttu. Samas on see ka oluline turg nii oma suure mahu tõttu kui seepärast, et jaapani turistid näitavad üles huvi ja austust meie kultuuri, looduse ja pärandi suhtes. Teie ees olev käsiraamat kätkeb teadmisi ja kogemusi, mis koguti INTERREG Kesk-Läänemere programmi projektis „Meta- cluster for attracting the Japanese tourism market” (Jaapani turismituru kaasamise metaklaster). Projekti partnerid avaldavad lootust, et leiate siit kasulikku ja huvitavat lugemist, mis innustab teid pakkuma veelgi rohkem ja veelgi paremaid tooteid Jaapani turule ning samas suurendama ka teiste turgude ligipääsu maapiirkondadele.

This dissertation focuses on analysing the feelings of ownership that the owners and other users of forests have developed towards privately-owned forest resources. These resources play a major part in providing forest-based benefits to society, as a large proportion of the forests in Europe and the US are privately owned by so called non-industrial private forest owners (NIPF). Therefore, the decisions the NIPF owners make regarding their forest resources have a direct impact on the availability of forest-based ecosystem services. Due to the importance of the private forest resources at global, national and local levels, it is not surprising that a vast number of regulations and land use practices have been developed, that set the regulatory framework for the use of forests. Thus also, users other than the owners feel that they have the right to speak about the use of forests. Due to these demands and the expectations from the wider society, the forest owners do not have sole control over their forest areas. In the best case, nevertheless, the objectives of both private forest owners and various society’s objectives for the forests could be met at the same time. This necessitates a profound understanding of the forest owners’ own objectives, values and motivations regarding their forests. This dissertation contributes to the research on forest ownership by introducing a novel concept, psychological ownership, as a potential approach to understanding the possessive feelings towards privately-owned forests, and via that, a better understanding of the role of these feelings in the behaviour of forest owners and other forest users (in this case nature-based tourism entrepreneurs). Psychological ownership is based on the idea that ownership should not be understood only as a legal construct, but also to include certain psychological elements i.e. to the feeling “it is mine”. Originally, psychological ownership was introduced in the field of organizational research, but it has since been applied increasingly in other sectors. In this study, it is used as the theoretical background to understand the ownership feelings about private forest resources. Psychological ownership can also bring a new approach to study the co-operation relationships related to the use of forests by multiple stakeholders, for example, when introducing new potential uses of forest resources (in this case nature-based entrepreneurship). The study is qualitative in nature and the data consist of thematic interviews with private forest owners and nature tourism entrepreneurs. The results summarise the findings from three published journal articles. They show that both the legal owners and the nature-based entrepreneurs utilizing private forest areas seem to have developed psychological ownership feelings towards these forests. However, these feelings are not necessarily dependent on the legal ownership of the resource. Furthermore, the psychological ownership experienced seems to influence the behaviour of the persons expressing these feelings, for example, related to the private forest owners’ forest management decisions. The results also illustrate that recognizing psychological ownership can help in understanding successful co-operation relationships and potential conflict situations relating to the multiple use of forest resources. In practice, it could help to foresee or even manage the potential conflicts. Metsät tarjoavat yhteiskunnalle runsaasti erilaisia hyötyjä. Osa näistä on taloudellisia, mutta näiden lisäksi metsät tarjoavat myös mm. virkistyshyötyjä, ilmastohyötyjä, luonnontuotteita ja suojeluarvoja. Usein kuitenkin suurin osa näitä hyötyjä tuottavista metsävaroista on yksityisten perhemetsänomistajien omistuksessa. Metsävaroista yhteiskunnalle koituvat hyödyt siis tavallaan tuotetaan yksityisten metsänomistajien mailla. Näin ollen päätöksillä, joita yksityiset metsänomistajat tekevät metsiensä käytön suhteen on myös laajempaa merkitystä paitsi paikallisella, mutta myös kansallisella sekä jopa globaalilla tasolla. Johtuen metsävarojen tärkeästä merkityksestä, ei ole yllättävää, että on olemassa runsaasti erilaisia säädöksiä ja lakeja, jotka vaikuttavat yksityismetsien käyttöön ja käyttömahdollisuuksiin. Lisäksi Suomessa esimerkiksi jokamiehenoikeudet ns. ”maan tapana” mahdollistavat metsien virkistyskäytön kaikille. Metsät nähdäänkin osittain yhteisenä resurssina, kansallisena hyvinvoinnin lähteenämme. Tästä johtuen, yhä enenevässä määrin myös muut kuin metsien lailliset omistajat vaikuttavat, ja kokevat että heillä on oikeus vaikuttaa, metsäresurssin käyttöön sen eri muodoissaan, sekä asettavat erilaisia, joskus jopa ristiriitaisia, vaatimuksia sen käytölle. Parhaassa tapauksessa kuitenkin sekä metsänomistajan omat, että yhteiskunnan tavoitteet metsien käytölle pystytään yhdistämään samanaikaisesti. Tämä kuitenkin edellyttää metsänomistajien omien tavoitteiden syvällistä tuntemista. On keskeistä ymmärtää, mitä metsänomistajuus merkitsee, jotta tavoitteiden yhdistäminen onnistuisi sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan viemään eteenpäin metsänomistajatutkimusta tuomalla uuden käsitteen, psykologisen omistajuuden, metsänomistajuuden tarkasteluun. Psykologisen omistajuuden teoria on alun perin lähtöisin organisaatiotutkimuksesta ja sen lähtökohtana on ajatus siitä, että omistajuus on laillista omistajuutta laajempi ilmiö. Objektiivisen eli laillisen omistajuuden lisäksi omistamiseen liittyy myös psykologinen puoli. Tunne siitä, että omistamisen kohde ”kuuluu minulle” tai ”on minun”. Tässä tutkimuksessa psykologisen omistajuuden teoriaa käytetään käsitteellistämään metsänomistajien sekä muiden yksityismetsien käyttäjien (luontomatkailuyrittäjien) metsiä kohtaan tuntemaa omistajuutta sekä ymmärtämään heidän käyttäytymistään. Tutkimusongelmaa lähestytään laadullisella tutkimusotteella ja aineisto koostuu sekä yksityisten metsänomistajien että luontomatkailuyrittäjien teemahaastatteluista. Tulosten mukaan sekä yksityiset metsänomistajat että yksityismaita hyödyntävät luontoyrittäjät kokevat psykologista omistajuutta näitä alueita kohtaan. Omistajuuden tunne ei kuitenkaan liity automaattisesti lailliseen omistajuuteen tai yhteistyösopimuksiin. Esimerkiksi osa luontomatkailuyrittäjistä koki käyttämänsä metsäalueet osittain omakseen ja näkivät omaavansa moraalisen oikeuden niiden käyttöön, vaikkakin tiedostivat samanaikaisesti, ettei heillä ole varsinaista laillista oikeutta alueisiin. Vastaavasti osa metsänomistajista ei vaikuttanut tuntevan kovinkaan paljon psykologista omistajuutta metsiään kohtaan. Nämä metsänomistajat olivat usein ns. passiivisia omistajia, joille metsällä ei ollut suurta merkitystä. Tulokset myös paljastavat, että psykologinen omistajuus ilmenee hieman eri tavoin riippuen siitä, mitkä motiivit ensisijaisesti vaikuttavat sen kokemiseen. Tällä puolestaan oli vaikutusta mm. yksityisten metsänomistajien metsänhoitopäätöksiin.

”Japan är en bra pilotmarknad för att vinna hela Asien. Välkommen till Japan, det är en givande utmaning”. Shigeyoshi Noto, marknadsföringsexpert, Japan. Syftet med denna handbok är att öka möjligheterna för företag inom landsbygdsturism att komma in på den japanska turismmarknaden. Handboken inkluderar kunskap som inhämtats från enkäter från japanska besökare, turistbyråer och reseförmedlare samt analys av japanska turisters förväntningar och intressen i förhållande till de produkter och tjänster som erbjuds av företag inom landsbygdsturism. Genom att följa intervjuer med och forumdeltagande av beslutsfattare för kundresor identifierades brister i persontransportmöjligheter, och möjliga lösningar föreslogs. Det finns också möjlighet att ersätta sektoriellt tänkande med holistiskt tänkande eller systemtänkande samt holistiska åtgärder och systemåtgärder. Detta kan ses som grunden för innovationer. Att bygga broar mellan operatörer inom baltisk landsbygdsturism och japanska slutkunder som kräver hög servicenivå är en utmanande uppgift på grund av långa avstånd, kulturella skillnader, språkbarriärer och en mycket snabbt föränderlig marknad. På samma gång är detta en viktig marknad på grund av den stora volymen samt japanska kunders intresse och respekt för vår kultur, vår natur och vårt arv. Denna handbok bygger på den kunskap och erfarenhet som samlades in under INTERREG Central Baltic programmes projekt ”Meta-cluster for attracting the Japanese tourism market”. Vi inom projektpartnerskapet hoppas att detta blir en intressant läsning som är till hjälp för er och som motiverar er att erbjuda fler produkter och produkter av ändå bättre kvalitet, anpassade till den japanska turismmarknaden. Det är också vår förhoppning att handboken bidrar till ökad tillgänglighet till landsbygden för andra marknader än den japanska.

”Japani on hyvä pilottimarkkina koko Aasiaa ajatellen. Tervetuloa Japaniin – se on haaste, johon kannattaa tarttua.” Shigeyoshi Noto, markkinoinnin asiantuntija, Japani. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea maaseutumatkailuyrityksiä Japanin matkailumarkkinoille pääsyssä. Oppaaseen on kerätty tietoa japanilaismatkailijoille, matkailunedistämiskeskuksille ja matkanvälittäjille tehdyistä kyselytutkimuksista, ja siinä analysoidaan japanilaismatkailijoiden odotuksia ja kiinnostuksen kohteita verrattuna maaseutumatkailuyritysten tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Asiakkaan palvelureitin päätöksentekijöille kohdistettujen haastattelujen ja foorumien perusteella määriteltiin kuljetuksia koskevat puutteet ja niitä koskevat ratkaisuehdotukset. Sektorikohtainen ajattelu voidaan lisäksi korvata kokonaisvaltaisella tai systeemisellä ajattelulla sekä toimenpiteillä, jotka toimivat myös innovaatioiden perustana. Siltojen rakentaminen Itämeren alueen maaseutumatkailuyritysten sekä vaativien japanilaisasiakkaiden välille on haastavaa pitkien välimatkojen, kulttuurierojen, kielimuurin ja erittäin nopeasti muuttuvien markkinoiden vuoksi. Kyseessä on kuitenkin tärkeä markkina, kun otetaan huomioon suuret matkailijamäärät sekä japanilaisturistien kiinnostus ja kunnioitus kulttuuriamme, luontoamme ja perintöämme kohtaan. Tämä opas on koottu Keskisen Itämeren ohjelmaan (Interreg Central Baltic) sisältyvän Meta-cluster for attracting the Japanese tourism market -hankkeen aikana kerättyjen tietojen ja kokemusten pohjalta. Hankekumppanit toivovat, että opas tarjoaa hyödyllistä ja mielenkiintoista sisältöä, joka auttaa kehittämään enemmän ja laadukkaampia Japanin matkailumarkkinoille sopivia tuotteita sekä parantamaan maaseudun tavoitettavuutta myös muilla markkinoilla.

Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä perusselvitys niistä metsästyksen ja siihen perustuvan matkailun toimintamalleista, joita tällä hetkellä on käytössä valtion mailla. Kuvauksen ja kehittämistarpeiden lisäksi arvioitiin tämänhetkisen toiminnan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä sekä tulevaisuuden näkymiä kuten väestökehityksen vaikutusta paikalliseen metsästyspaineeseen ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsästysmuodoista tarkasteltiin erikseen hirveä ja pienriistaa. Tutkimushanke toteutettiin vuosien 2008 ja 2009 aikana ja se keskittyi vapaan metsästysoikeuden alueelle Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tutkimusta varten haastateltiin 41 metsästystoimijaa ja –asiantuntijaa. Valtion ruuhkaisimmille metsästysalueille kauden 2008 kahden ensimmäisen viikon aikana luvan ostaneille metsästäjille kohdennettiin sekä sähköinen kysely (n=314) että puhelinhaastattelu (n=50). Metsästysmatkailuyrityksiltä kerättiin tietoa yritysten tuotteista ja taloudellisista tunnusluvuista (n=33). Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Euroopan unionin rahoittaman NorthHunt –hankkeen tutkimusaineistoa metsästysmatkailun sosiaaliseen kestävyyteen liittyen. Metsästäjämäärän muutos alueella on laskettu metsästäjärekisterin ja väestöennusteen tietoja vertaamalla ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia pienriistan osalta Itä-Lapin seutukunnassa on arvioitu RegFin-simulointimallin avulla. Vapaan metsästysoikeuden alueella valtion mailla toimii sekä paikallisia metsästäjiä (joilla on ML 8 §:n oikeus metsästää maksutta oman kuntansa alueella), ulkopuolisia metsästäjiä (lupametsästäjiä, jotka ostavat luvan, joka oikeuttaa metsästämään) että metsästysmatkailuyrityksiä (jotka tarjoavat palveluja metsästysmatkailijoille). Paikallisen oikeudella metsästäviä alueella on 48 000 ja pienriistan lupametsästäjiä vastaavasti 25 000 (2007). Metsästysmatkailua markkinoivia yrityksiä alueella on noin 120 ja metsästysmatkailussa mukana olevia seuroja vastaavasti 30-50.