Search

Additional file 1. Table S1. Baseline clinical characteristics. Table S2. Correlation between the 15D dimension values and instrument scores of instruments scores of Seattle Angina Questionnaire short-form (SAQ-7), SAQ Physical Limitation (SAQ-PL), SAQ Angina Frequency (SAQ-AF), SAQ Quality of Life (SAQ-QL), Rose Dyspnea Scale (RDS), and two-item Patient Health Questionnaire (PHQ-2) at baseline (BL) and at one-year (1yr) follow-up. The moderately high correlations are bolded.

Background- It is unknown whether the preferred 1-stent bifurcation stenting approach with stenting of the main vessel (MV) and optional side branch stenting using drug-eluting stents should be finalized by a kissing balloon dilatation (FKBD). Therefore, we compared strategies of MV stenting with and without FKBD. Methods and Results- We randomized 477 patients with a bifurcation lesion to FKBD (n=238) or no FKBD (n=239) after MV stenting. The primary end point was major adverse cardiac events: cardiac death, non-procedure-related index lesion myocardial infarction, target lesion revascularization, or stent thrombosis within 6 months. The 6-month major adverse cardiac event rates were 2.1% and 2.5% (P=1.00) in the FKBD and no-FKBD groups, respectively. Procedure and fluoroscopy times were longer and more contrast media was needed in the FKBD group than in the no-FKBD group. Three hundred twenty-six patients had a quantitative coronary assessment. At 8 months, the rate of binary (re)stenosis in the entire bifurcation lesion (MV and side branch) was 11.0% versus 17.3% (P=0.11), in the MV was 3.1% versus 2.5% (P=0.68), and in the side branch was 7.9% versus 15.4% (P=0.039) in the FKBD versus no-FKBD groups, respectively. In patients with true bifurcation lesions, the side branch restenosis rate was 7.6% versus 20.0% (P=0.024) in the FKBD and no-FKBD groups, respectively. Conclusions- MV stenting strategies with and without FKBD were associated with similar clinical outcomes. FKBD reduced angiographic side branch (re)stenosis, especially in patients with true bifurcation lesions. The simple no-FKBD procedures resulted in reduced use of contrast media and shorter procedure and fluoroscopy times. Long-term data on stent thrombosis are needed. Clinical Trial Registration- URL: http://clinicaltrials.gov. Unique identifier: NCT00914199.

Johdanto. Suomessa tehdään vuosittain yli 10 000 sepelvaltimoiden pallolaajennusta. Seurantatutkimuksia perkutaanisten sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuudesta on tehty niukasti. Selvitimme sepelvaltimoiden pallolaajennuksen tuloksia kolmen vuoden seurannan aikana. Aineisto ja menetelmät. Kaikkia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) vuosina 2006-2007 sepelvaltimoiden pallolaajennuksella hoidettua 875:tä potilasta seurattiin vuoden 2009 loppuun. Toimenpide- ja päätetapahtumatiedot kerättiin potilasasiakirjoista ja potilaille lähetettiin vointia kartoittava kysely. Tulokset. Potilaiden keski-ikä oli 65,9 vuotta. Kahdelle kolmannekselle pallolaajennus tehtiin sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi. Kahdelle kolmasosalle potilaista asetettiin yksi bioaktiivinen tai lääkeainestentti. Kuolleisuus toimenpiteeseen tai viikon kuluessa kotiutuksesta oli 2,0 %, ja kolmen vuoden seuranta-aikana 11,3 %. Toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita oli 16,7 %:lla. Uusi pallolaajennus tehtiin seuranta-aikana 11,4 %:lle ja ohitusleikkaus 4,6 %:lle potilaista. Päätelmät. Pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden toimenpidekomplikaatiot ja kuolleisuus kolmen vuoden kuluessa olivat matalaa kansainvälistä tasoa. Potilaiden vointi koheni pallolaajennuksella.

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuus -selvitys (AKSU 2012) on osa laajempaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointia. Selvitys perustuu kolmeen kyselyyn, jotka suunnattiin alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille, kansalaisjärjestöille sekä elinkeinoelämän toimijoille. Kyselyt on toteutettu siten, että niiden tuloksia on mahdollista verrata vuonna 2004 toteutettuihin vastaavanlaisiin suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille sekä kansalaisjärjestöille suunnattuihin kyselyihin. Elinkeinoelämän toimijoille suunnattu kysely toteutettiin tässä muodossa nyt ensimmäistä kertaa. AKSU 2012 selvityksessä painopisteet alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille kohdistetussa kyselyssä olivat: - Kaavojen työnjaon kehittyminen, ohjaussuhteen toimivuus sekä kaavoituksen sujuvuus - Kaavajärjestelmän käyttö eri tilanteissa - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ja niiden soveltaminen - Osallistuminen eri kaavatasoilla Kansalaisjärjestöille suunnatussa kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin kaavoituksen tiedonsaannista, osallistumisesta, vaikutuskeinoista sekä näkemyksiä siitä, miten näkemyksiä oli otettu huomioon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kaavoitukseen liittyvistä toimintatapojen muutoksista viime vuosien aikana. Elinkeinoelämän toimijoilta kysyttiin vastaavia asioita kuin kansalaisjärjestökyselyssä sekä niiden lisäksi kokemuksia kaavoitusprosessin kestosta ja ennakoitavuudesta sekä kaavoituksen vaikutuksista kilpailuun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laajaa kyselytutkimusta kuntien kaavoittajille, konsulteille, maakuntakaavoittajille, valtion ympäristöhallinnolle ja eri sektoriviranomaisille. Kansalaisjärjestökyselyssä vastaajia olivat erilaiset harraste-, nais- ja perhejärjestöt, luontojärjestöt sekä Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylätoiminta ja Suomen Omakotiliitto. Elinkeinoelämän toimijoilta vastauksia saatiin yrityksisltä ja järjestöiltä energia-alalta, rakentamisesta ja kiinteistöalalta, kaupasta, teollisuudesta, kaivostoiminnasta, logistiikasta ja kuljetusalalta, muusta palvelutoiminnasta, maa- ja metsätalousalalta sekä joiltakin monialaisilta toimijoilta. Raporttiin on koottu kyselyjen tulokset ja niistä esitettyjä arvioita. AKSU 2012 selvityksen teki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA Helena Ylisen johdolla. Raportoinnin toteuttamiseen osallistuivat myös suunnittelija FM Olli Hokkanen,tutkimuspäällikkö FK Heikki Miettinen sekä projektipäällikkö FM Katariina Pahkasalo.