Search

publishedVersion Non

Koronapandemian leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti ikäihmisiin, joille tauti on vaarallisin. Miten korona-aika rajoituksineen on näkynyt ikääntyneiden elämässä ja hyvinvoinnissa? Tutkimuksemme aineistona on 31 kesällä 2020 tehtyä puhelinhaastattelua. Korona-aika rajoituksineen oli vaikuttanut haastateltujen arkeen ja hyvinvointiin eri tavoin. Suuri osa koki arkensa muuttuneen vain vähän tai ei ollenkaan, osa taas koki hyvinvointinsa huonontuneen merkittävästi. Jotkut kokivat arkensa jopa parantuneen. Niillä, joilla arki ei ollut juuri muuttunut, elämä oli saattanut olla jo ennestään rajoittunutta huonon toimintakyvyn ja vähäisten sosiaalisten kontaktien vuoksi. Osa haastatelluista oli kyennyt joko yksin tai muiden ihmisten tuella kehittämään uusia tapoja toimia, jolloin oli ollut mahdollista säilyttää arki lähes ennallaan. Ympäristön, kuten kävelyreittien ja viheralueiden, merkitys hyvinvoinnin ylläpitäjänä korostui pandemia-aikana. Yhteydenpito muihin ihmisiin puhelimitse oli tärkeä keino ylläpitää hyvinvointia. Uusi teknologia oli korvannut kasvokkaisia tapaamisia lähinnä niillä, joilla oli ennestään kokemusta sen käytöstä. Ikääntyneiden korona-arjessa korostuivat sopeutuminen, joustavuus ja elämänkokemuksen pohjalta syntyneet valmiudet pandemia-ajan kohtaamiseen.

Hankkeista ja projekteista on tullut keskeinen uudistamisen väline kuntien vanhuspalveluissa. Hankkeet kiinnittyvät usein kansallisiin sekä kuntien omiin vanhuspoliittisiin ohjelmiin ja strategioihin. Tämän artikkelin tavoitteena on tutkia mihin vanhustyön sisällöllisiin teemoihin vanhustyön kehittämishankkeitaon 2000-luvulla suunnattu, miten valintoja perustellaan ja millaisia tuloksia on saavutettu erityisesti omaisettomien hoivan tarvitsijoiden hoivan ja palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen aineistona on kehittämishankekuvauksia (n=237) ja muuta hankemateriaalia. Aineiston analyysin tueksi on laadittu hoivan yhteiskunnalliseen työnjakoon (epävirallinen, virallinen, palkallinen, palkaton) perustuva analyysikehikko. Menetelmänä on käytetty sisällön analyysiä. Tutkimuksen tuloksena on, että vanhustyön ja -palveluiden kehittämishankkeissa painottuvat omaisiin ja muuhun epäviralliseen hoivaan liittyvät hankkeet. Viralliseen hoivaan ei sen sijaan juurikaan kohdistettu kehittämishankkeita eikä omaisettomia vanhuksia mainittu. Syrjäytymistä vastustavat hankkeet puolestaan edellyttivät syrjäytyneen toimija-aseman omaksumista.