Author: "Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto" - Searchworks@Jio Institute Digital Library Search Results

Your search keyword '"Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto"' showing total 562 results

Start Over Author "Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto"

562 results on '"Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto"'

1. New composite floor with all-metal sandwich panel

Author: Kujala, Pentti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Mäkeläinen, Pentti, Zhipeng, Liu, Kujala, Pentti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Mäkeläinen, Pentti, and Zhipeng, Liu
Abstract: This thesis focuses on the research of the steel-concrete composite floor with Mizar all-metal sandwich panel, which has been used in a real construction, Esport Arena in Espoo, Finland. By describing the general behaviours of steel-concrete composite slabs mainly according to Eurocode 4, the understanding of the characteristics of the new composite floor with all-metal sandwich panel is obtained and the difference of Mizar all-metal sandwich panel from normal steel sheeting also can be found. As a very important component of steel-concrete composite floor, the behaviour of shear connectors is taken into account. Calculations of shear resistance are also in terms of Eurocode 4. Mizar Company has already produced a new all-metal sandwich panel with Holorib sheeting on the top surface to improve the composite action between steel and concrete. The main part of the thesis is testing of the new composite floor with Mizar all-metal sandwich panel as a two-span composite floor. Mizar all-metal sandwich panel is laser-welded, so the laser-welding methods and the advantages compared with normal welding methods are introduced briefly. The fire design of composite slabs is also mentioned in the paper.
Published: 2007

2. A design management concept for a CM-Project

Author: Koivu, Jari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiiras, Juhani, Martinsen, Kimmo, Koivu, Jari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiiras, Juhani, and Martinsen, Kimmo
Abstract: The background of this thesis is The Shopping Centre Sello-project executed with CMC at risk contract by joint venture of NCC Finland Oy and Skanska Talonrakennus Oy. The design contracts and design management of the construction phase were part of the CMC-contract. This development study was based on the need for an efficient and reliable design management method for a CM-project. The design management method should help design managers in guiding the design process of a fast-track project. The design documents should also serve target setting and decision making of the owner and his clients as well as the procurement and construction works of the CM-contractor and his sub contractors. The design documents should have a right content for each purpose and always be delivered at the right time (on schedule). This development study was made in close interaction with the FinnSUKE project, but observes the subject from a CM-contactors point of view. An important target was also to increase interaction between the project's party's speciality between a CM-contractor and the design group. Another important target was bringing the HVAC-design to be a closer part of the building design process. The result of this development study is A Design Management Concept for a CM-Project: Improving the management of design, procurement and construction, created a demand to develop a concept of organizing information of a building project. A building and its site are now defined, using the open building principles, with six key components to be used in managing the building design, procurement and construction. The key components are: Site, Framework, Facade, Roofing, Fixed Infill and Convertible Infill. HVAC systems are regarded as system elements in all six key components, having a strong dependency to that key component it is assembled in. The system design should be made as an entity considering the requirements set by each key component. All key components of a building have depe, Diplomityön taustalla oli Leppävaaran liikekeskuksen projektinjohtourakkana toteutettu rakennushanke, jossa kohteen suunnittelusopimukset oli tehty PJ-urakoitsijan nimiin luonnossuunnittelun ja toteutussuunnittelun osalta. Kehitystyön lähtökohtana oli tarve kehittää projektinjohtototeutukseen menettelytapa, joka tukee suunnittelunohjausta ja suunnittelua siten, että menettelyn mukaisesti tuotetut suunnitelmat palvelevat sekä tilaajan tavoitteenasettelun ja päätöksenteon että hankintatoimen ja toteutuksen tarpeita ja vaatimuksia. Merkittävä tavoite on myös projektinjohdon - erityisesti toteuttajan ja suunnittelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen sekä talotekniikan saaminen tiiviimmin osaksi kokonaisuutta. Työ on tehty vuorovaikutteisena prosessina nk. SLJKE-projektin rinnalla. Näkökulmana on projektinjohtourakoitsijan tehtäväkokonaisuus. Diplomityön tuloksena on malli suunnittelunohjausmenettelystä projektinjohtototeutukseen: Rakennushankkeen suunnittelutietouden kokonaisuudenhallinnan kannalta osoittautui tarpeelliseksi jäsennellä suunnittelun-, hankintatoimen- ja toteutuksen kokonaisuus kuudeksi osakokonaisuudeksi. Kokonaisuuden hallintaa tarkastellaan osakokonaisuuksien, näiden sisältämien rakennusosien sekä osakokonaisuuksien välisten riippuvuuksien näkökulmasta sekä esitetään suunnitelmat laadittavaksi siten, että osakokonaisuuksien väliset vahvat riippuvuudet saadaan heikoiksi. Talotekniikan esitetään olevan järjestelmäosa kullakin osakokonaisuudella ollen vahvasti riippuvainen rakennusteknisen osakokonaisuuden ominaisuuksista ja ratkaisuista eikä talotekniikka siten muodosta itsenäistä osakokonaisuutta rakennushankkeessa. Työssä tehdään ehdotus rakennusalan yhtenäisnimikkeistön järjestämistavaksi. Ehdotus tukee kaikkien suunnittelualojen suunnitelmatietouden järjestämistä ja linkittämistä toisiinsa. Suunnittelun, hankintatoimen ja toteutuksen kokonaisuuden sisällönhallinnan parantaminen edellyttivät käsitteiden määrittämistä ja kuvausta. Tässä esit
Published: 2007

3. Defining Infrastructure Leakage Index for Helsinki's Water Distribution Network and Developing Leakage Management

Author: Kauppinen, Heidi, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiuru, Heikki, Kopra, Päivi, Kauppinen, Heidi, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiuru, Heikki, and Kopra, Päivi
Abstract: Helsingin Veden laskuttamatonta vesimäärää kuvaava prosenttiluku on vesijohtoverkostoon pumpattujen vesimäärien ja vedenmyyntitietojen mukaan kasvanut tasaisesti. Laskuttamattoman vesimäärän kasvava trendi on huolestuttava, sillä se kertoo vesijohtoverkoston vuotavuuden lisääntymisestä. Vesijohtoverkoston vuotavuuden kuvaamiseen on Helsingissä käytetty perinteisiä vuotovesimäärää kuvaavia tunnuslukuja, ja näihin on perustunut myös vertailu muiden kotimaisten ja pohjoismaisten vesilaitoksien kanssa. Perinteisten tunnuslukujen käyttöön liittyy kuitenkin monia ongelmia, jotka saatavat vääristää vuotovesimäärien vertailua vesilaitosten välillä tai aiheuttaa virhepäätelmiä arvioitaessa vesijohtoverkoston kuntoa. IWAn (International Water Association) suositus vesijohtoverkoston vuotavuuden kuvaamiseen on vuotavuusindeksi eli ILI- luku. Todellisen vuotovesimäärän selvittämiseksi on tunnettava verkostoon pumpatun veden vesitase ja sen oleellisen osan eli laskuttamattoman vesimäärän koostumus. Vuotoveden vähentäminen on mandollista vuotohallintaa kehittämällä. Vuotohallinnan menetelmiä ovat vesijohtoverkoston painetason hallinta, verkoston kunnon hallinta, aktiivinen vuotohallinta ja vuotojen korjauksen nopeus ja laatu. Vuotohallintaan liittyy oleellisesti tavoiteltavan vuototason käsite joka kertoo rajan, jonka jälkeen vuotovesimäärän vähentämiseksi ei enää ole järkevää tehdä lisää investointeja tai käyttää enempää resursseja. Tässä työssä on määritetty Helsingin Veden verkostoon pumpatun vesimäärän vesitase ja Helsingin vesijohtoverkoston vuotavuusindeksi vuonna 2006. Lisäksi työssä on esitelty vuotohallinnan menetelmiä, pohdittu tavoiteltavan vuototason määrittämiseen liittyviä asioita ja annettu toimenpide-ehdotuksia Helsingin Veden vuotohallinnan kehittämiseksi.
Published: 2007

4. The safety of roundabouts

Author: Liimatainen, Ari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, Montonen, Sakari, Liimatainen, Ari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, and Montonen, Sakari
Abstract: Suomessa oli kesällä 2007 noin 500 kiertoliittymää, joista hieman yli 200 oli maanteillä ja yli 250 kuntien katuverkolla. Työn tavoitteena oli saada kokonaiskuva maanteiden ja katujen kiertoliittymien turvallisuudesta, selvittää onnettomuusriskiin vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kiertoliittymissä sekä arvioida kiertoliittymien turvallisuushyötyjä. Tutkituissa maanteiden 193 kiertoliittymässä tapahtui tutkinta-aikana 372 onnettomuutta, joista hvj- onnettomuuksia oli 58. Katuverkon tutkituissa 89 kiertoliittymässä tapahtui 19 onnettomuutta, joista hvj- onnettomuuksia oli 28. Maantieverkon kiertoliittymien onnettomuusaste oli 0,26 ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien 0,04. Katuverkon liittymissä vastaavat luvut olivat 0,23 ja 0,04 sekä kaksikaistaisissa kiertoliittymissä 0,59 ja 0,05. Onnettomuusasteet eivät juuri ole muuttuneet vuonna 2000 tehdystä tutkimuksesta. Yleisin onnettomuus kiertoliittymissä oli törmäys kiertotilaan liityttäessä. Suurin loukkaantuneiden joukko oli puolestaan pyöräilijät ja mopoilijat. Yli puolet pyörä- ja mopo-onnettomuuksista johti henkilövahinkoihin. Kaksikaistaisissa liittymissä onnettomuudet liittyivät usein kiertotilasta poistumisiin. Pimeydellä todettiin olevan merkitystä kiertoliittymissä tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Maantieverkon liittymissä 74 % kiertoliittymän rakenteisiin törmäyksistä tapahtuu pimeän aikaan. Myös alkoholionnettomuudet olivat huomattavasti yleisempiä kiertoliittymissä verrattuna tavanomaisiin liittymiin. Kiertoliittymien geometriasta löytyi viitteitä kohonneeseen riskiin joutua henkilövahinko-onnettomuuteen kiertoliittymissä, joissa läpiajolinjan kaarresäde on liian suuri. Liian suuren läpiajolinjan kaarresäteen aiheuttaa usein Liian pieni kiertosaarekkeen halkaisija. Ennen-jälkeen -tutkimuksen perusteella tavanomaisten liittymien muuttamista kiertoliittymiksi seurasi noin 50 % onnettomuuksien vähenemä, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa vähenemä oli vieläkin suurempi.
Published: 2007

5. Speeding up public transportation as a central competitive factor

Author: Murole, Pentti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, Airaksinen, Simo, Murole, Pentti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, and Airaksinen, Simo
Abstract: Työn tavoitteena oli arvioida joukkoliikenteen nopeuttamisen vaikutuksia joukkoliikenteen kilpailukykyyn ja muodostaa kokonaiskuva nopeuttamiskeinoista. Lisäksi työssä kerättiin pääkaupunkiseudulta keskeisiä nopeuttamiskohteita, arvioitiin kiihtyvyyden ja ovitoimintojen vaikutusta nopeuteen sekä tarkasteltiin nopeuttamista liikenne- ja liiketaloudellisesta näkökulmasta. Nopeuttamistoimenpiteet parantavat pääsääntöisesti myös täsmällisyyttä, säännöllisyyttä ja luotettavuutta. Työssä on keskitytty pääkaupunkiseudun bussiliikenteeseen. Joukkoliikenteen käyttäjälle luotettavuus, täsmällisyys ja säännöllisyys ovat usein tärkeämpiä tekijöitä kuin matka-aika. Lippujen hintojen muutoksella on puolestaan vähäisempi vaikutus matkustajamääriin kuin matka-ajan muutoksella. Joukkoliikennematkan ja vastaavan henkilöautomatkan aikojen suhde on keskeinen tekijä. Nopeuttaminen on useiden keskeisten toimijoiden tavoitteena. Kuljettajakeskustelujen perusteella keskeisimmät nopeuttamiskeinot ovat ruuhkamaksut ja bussikaistojen valvonnan lisääminen. Kiihtyvyyden ja ovitoimintojen vaikutuksia arvioitiin kenttäkokein. Ero nopeimman ja hitaimman bussin välillä olisi kiihtyvyydessä viisi prosenttia ja ovitoiminnoissa 12 prosenttia teoreettisella keskimääräisellä Helsingin sisäisellä bussilinjalla. Bussikaistat nopeuttavat ja parantavat säännöllisyyttä 15-20 prosenttia. Liikennevaloetuudet vähentävät valoista aiheutuvia viiveitä 40-48 prosenttia. Vuorovälin ja aikataulun huomioivat etuudet parantavat myös säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä. Jokeri-valojen rakentamiskustannukset ovat noin kolmasosan ns. tavallisten valojen kustannuksista. Myös Jokeri-valojen muulle liikenteelle aiheutuvat viiveet ovat pienemmät. Ennakkovalot nopeuttavat esimerkiksi joukkoliikennekaistojen päissä. Kaistajärjestelyt ovat valo-ohituksia edullisempia toteuttaa. Joukkoliikennekaduilla voidaan sopivissa tilanteissa saavuttaa merkittäviä säästöjä. Hidasteista bussiliikenteelle myönteisimpiä ovat tyynyt. Joukkoliikent
Published: 2007

6. Combined Sewer Overflow Monitoring

Author: Heinonen, Tuomo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiuru, Heikki, Härmä, Maija, Heinonen, Tuomo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiuru, Heikki, and Härmä, Maija
Abstract: Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa velvoittaa mm. seuraamaan puhdistamon viemäröintialueen ylivuotoja. Helsingin keskustan sekaviemäröidyllä alueella on 57 ylivuotokaivoa, joista runsaiden sateiden aikana johdetaan jätevettä vesistöön. Ylivuotokaivojen tarkoituksena on estää viemäriverkon tulviminen kaduille ja kellareihin tilanteissa, joissa viemärin kapasiteetti ei riitä johtamaan kaikkea vettä puhdistamolle. Tämän diplomityön tarkoituksena on ollut kerätä kokemusperäistä tietoa ylivuotojen reaaliaikaisesta seurannasta. Kovin tarkkaan kokonaisylivuotojen määritykseen ei ole realistista mittausmenetelmin päästä, vaan tarkoituksena on ennemminkin saada tuloksia, joita voidaan hyödyntää alueelle tehdyn ylivuotojen laskentamallin käytössä. Ylivuotojen reaaliaikaisen seurannan mahdollisuuksia on testattu kolmessa mittauskohteessa. Kaikissa kohteissa ylivuotokaivoihin asennettiin paineanturit molemmin puolin kynnystä mittaamaan pinnankorkeutta. Molemminpuolinen mittaus mahdollisti sekä ylivuotojen että verkostoon tulvivan meriveden määrän selvittämisen. Kahdessa kohteessa mitattiin lisäksi mereen johtavan ylivuotoputken virtaamia. Paineantureiden mittausdatan tiedonsiirrossa hyödynnettiin gsm-verkkoa ja mittaustiedot olivat tarkasteltavissa internetistä. Kokemukset niin paineantureiden kuin niihin liittyvien tiedonsiirtolaitteiden toiminnasta ovat olleet pääosin hyviä. Virtaamamittareiden tuottama data sen sijaan oli ennakko-odotusten mukaisesti vaikeasti tutkittavaa ja huonosti tilannetta kuvaavaa. Jatkossa ylivuotojen seuranta, niiltä osin kuin se katsotaan tarpeelliseksi, tullaankin hoitamaan pelkästään pinnankorkeuteen perustuvin menetelmin.
Published: 2007

7. Cost and development of a construction management-for-fee method in residential building production in Finland

Author: Kiiras, Juhani, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Göös, Tuomo, Kiiras, Juhani, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, and Göös, Tuomo
Published: 2007

8. Water balance of Lake Pääjärvi and Lake Vesijärvi: the impacts of land use on inflow and evaporation

Author: Kokkonen, Teemu, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, Stenberg, Leena, Kokkonen, Teemu, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, and Stenberg, Leena
Published: 2007

9. Methods for functional design of asphalt pavements

Author: Laitinen, Vesa, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, Immonen, Mikko, Laitinen, Vesa, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, and Immonen, Mikko
Published: 2007

10. Estimating flood discharges and flood mapping the Espoonjoki river

Author: Vepsäläinen, Hannu, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Karvonen, Tuomo, Harilainen, Lauri, Vepsäläinen, Hannu, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Karvonen, Tuomo, and Harilainen, Lauri
Abstract: Tässä diplomityössä laaditaan tulvakartat Espoonjoen varrelle. Työn tilaajan, Espoon kaupungin, toiveesta tutkittiin myös valuma-alueelle rakentamisen, ilmastonmuutoksen ja säännöstelyn vaikutusta Espoonjoen ylivirtaamien ajalliseen ja määrälliseen jakaumaan. Espoonjoella on mitattu virtaamia vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Luotettavan hydrologisen mallin avulla on kuitenkin mahdollista pidentää virtaama-aikasarjaa käyttämällä pidemmältä aikaväliltä saatavilla olevia säähavaintoja. Mitä pidempi virtaama-aikasarja, sitä luotettavampi kuva piirtyy mahdollisista tulvia aiheuttavista ylivirtaamista ja niiden toistuvuusajoista. Hydrologisella mallilla voidaan lisäksi tutkia mm. maankäytön vaikutusta ylivirtaamien syntyyn. Espoonjoelle generoitiin 300 vuoden pituinen sarja päivittäisiä säähavaintoja käyttämällä Ilmatieteen laitoksen 45 vuoden havaintoaikasarjaa kuukausikohtaisten meteorologisten muuttujien tilastollisten tunnuslukujen pohjana. Generoitaessa sääaikasarjaa ovat arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista suhteellisen yksinkertaista lisätä tuotettavaan aikasarjaan. Ylivirtaamien toistuvuusanalyysissä käytetään hydrologisella mallilla laskettua 300 vuoden virtaama-aikasarjaa; nykyilmastossa ja muuttuneessa ilmastossa neljälle eri IPCC:n skenaarioilla vuosille 2010-2039 sekä B2 skenaariolle vuosille 2070-2099. Säännöstely ja ilmastonmuutos vaikuttavat huomattavasti ylivirtaamiin Espoonjoella maankäytön muutosten vaikutusten jäädessä vähäisemmiksi. Ilmastonmuutos nostaa aluksi (2010-2039) kevätylivirtaamia, mutta lämpenemisen edetessä talvinen lumipeitteen kertymien vähenee ja tulvien painopiste siirtyy sateisuuden kasvaessa syys- ja talvikuukausiin. Määritettyjä ylivirtaamia vastaavat vedenkorkeudet Espoonjoessa saadaan hydraulisella (virtaus) mallilla. Eri toistuvuusaikoihin sidotut ylivirtaamat ja niitä vastaavat vedenkorkeudet Espoonjoessa esitetään lopuksi karttapohjalla. Tulvakarttojen mukaisia riskikohteita ovat mm. Turun moottoritie sekä äskettäin rakennet
Published: 2007

11. Fast and reliable quality control/assurance procedure for dense asphalts

Author: Pammo, Risto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, Elohaka, Eetu, Pammo, Risto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, and Elohaka, Eetu
Abstract: Suomessa on syksystä 1997 asti ollut voimassa valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VN 861/1997), joka on mahdollistanut asfaltin käytön kaatopaikan pohjarakenteissa. Tiiviitä asfaltteja on pidetty vaihtoehtona keinotekoisena eristeenä yleisesti käytettävälle geomembraanille. Pohjarakenteita koskevat perusteelliset viranomaismääräykset, jotka asettavat rakennekerroksille ja niissä käytettäville materiaaleille minimivaatimukset. Tiepäällysteiden laadunvarmistusmenetelmiä ei sellaisinaan pystytä käyttämään, koska eristeasfalteilta vaaditaan erilaisia toiminnallisia ominaisuuksia. Tiiviiden asfalttien tärkein toiminnallinen ominaisuus on vedenläpäisemättömyys ja esimerkiksi kulutus- ja pakkaskestävyyttä niiltä ei vaadita. Työn tarkoituksena oli löytää menettelytapa, kuinka eristeasfalttien laadunvarmistus voitaisiin hoitaa luotettavasti. Poranäytteiden ottoa eristekerroksista tulisi välttää, joten tutkimuksessa keskityttiin vertailemaan Suomessa saatavissa olevia ainetta rikkomattomia tiiviydenmittalaitteita. Työn on myös tarkoitus toimia urakoiden työselityksen laadunvarmistusosan pohjana. Työ pitää sisällään kirjallisuusselvityksen sekä ainetta rikkomattomien tiiviydenmittalaitteiden vertailun erilaisilla tutkimuskentillä. Kirjallisuusselvitys alkaa kaatopaikan pohjarakenteisiin tutustumisella. Sen jälkeen esitetään eristeasfaltin eri komponenttien vaikutus valmiin rakenteen tiiviyteen sekä millä menetelmillä eri komponenttien laatu voidaan todentaa. Kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan myös, mitä asioita työnaikaisessa laadunvarmistuksessa tulisi seurata sekä esitetään lyhyesti tutkimuksessa käytetyt ainetta rikkomattomat tiiviydenmittalaitteet sekä niiden toimintaperiaatteet. Tutkimuskenttien asfalttimassoina käytettiin tiiviitä asfaltteja. Tutkimustulosten perusteella sopivin mittalaite jatkuvaan tiiviyden mittaamiseen on päällystetutka. Tyhjätilan mittaamiseen soveltuu parhaiten 1,0 GHz:n antenni. Päällystetutkan 2,2 GHz:n antennilla voidaan luotettavasti arv
Published: 2007

12. Method and tool to support customer in workplace solution

Author: Nenonen, Suvi, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Lindholm, Anna-Liisa, Kalliola, Benjamin, Nenonen, Suvi, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Lindholm, Anna-Liisa, and Kalliola, Benjamin
Abstract: Uusien toimitilojen ja Business Parkien kehitysvaiheessa kiinteistökehittäjän yksi päätavoitteista on houkutella vuokralaisia tiloihin. Saadakseen vuokralaisen eli asiakkaan tiloihinsa, kiinteistökehittäjän rooli prosessissa on saavuttaa yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja kartoittaa mahdollisen asiakkaan halut ja tarpeet toimitilaa valittaessa. Sitoutuminen asiakkaaseen on myös kiinteistökehittäjän pääalaa. On olemassa erilaisia menetelmiä ja työkaluja uusien asiakassuhteiden synnyttämiseen ja suhteiden ylläpitoon. Yksi keskeinen kriteeri kyseiselle työkalulle on asiakkaan ja kehittäjän yhteisymmärrys. Työkalun tulisi auttaa asiakasta kommunikoimaan toimitilatarpeistansa kehittäjälle, ja lisätä kehittäjän ymmärrystä asiakkaan tarpeista. Työn tavoite oli löytää logiikka ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa ja asiakkaan tarpeita työympäristöratkaisuun; sopeuttaa kehitettyä työkalua asiakkaan työympäristöratkaisun tueksi; kehittää työkalua siten että se auttaa asiakasta löytämään asianmukaisen työympäristöratkaisun (halut, tarpeet); testata ja kehittää työkalua, sen käyttöä ja ohjeita. Tutkimus toteutettiin monilukuisella tiedonkeräämisellä, havainnoinnilla, ryhmätöillä ja haastatteluilla asiantuntijoiden kanssa. Työkalun kehittäminen Suomen ympäristöön tehtiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Työkalun kehittäminen on iteratiivinen prosessi. Työkalun käytön aikana tunnelma testiryhmissä oli innostunut ja kehitystä tapahtui, eli tulokset olivat positiivisia. Testien aikana osallistujat olivat aktiivisia ja aitoa keskustelua käytiin heille tärkeistä asioista. Työkalun kehittämisprosessi oli onnistunut ja iteratiivinen prosessi oli asianmukainen ja siihen sopiva työkalun luonteen takia. Teoriassa voidaan lukea uusista työympäristöratkaisuista ja kuinka ne tukevat yrityksen työprosesseja ja tavoitteita. Saavuttaaksemme nämä uudet työympäristöratkaisut, tulee meidän auttaa asiakasta käytännössä asiantuntemuksellamme ja työkaluillamme ja näyttää uusien työympäristö
Published: 2007

13. Impacts of highway replacement investments in capital expenditures reporting and monitoring

Author: Montin, Pekka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kankainen, Jouko, Ilvespalo, Juha, Montin, Pekka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kankainen, Jouko, and Ilvespalo, Juha
Abstract: Resurssien niukentuessa jatkuvasti tilaajalle muodostuu todennäköisesti sisäisiä ja ulkoisia motiiveja talouden raportoinnin tehostamiseksi. Tässä tutkimuksessa on lähtökohtaisesti tulkittu tämän edellyttävän tiedon prosessointia määrätyllä hierarkiatasolla, mikä vaatii käytännössä kirjanpidossa tuotetun kuluinformaation kohdistamista yksittäisille tieosuuksille. Tutkimuksessa on perehdytty korvausinvestointiaktiviteetin paikalliseen vaihteluun pyrkimyksenä osoittaa ilmiön seurauksena muodostuvan epätarkkuuksia sekä kulujen seurannassa että kohdistuksessa. Tutkimuksessa on lähestytty korvausinvestointiaktiviteettia tutkimalla empiirisesti päällysteisiin kohdistuneiden korjaustoimenpiteiden historiatietoa. Aineistossa esiintyneiden puutteellisuuksien vuoksi tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia. Ne osoittavat kuitenkin korvausinvestointiaktiviteetin vaihtelevan vuositasolla paikallisesti tieverkon eri osissa. Ne tukevat myös käsitystä korvausinvestointiasteen kokonaisvaihtelusta pitkällä aikavälillä kritisoiden siten Jorgensonin (1963) teoriaa, jonka mukaan korvausinvestointien ja pääomakannan välinen suhde on vakio. Ottaen huomioon kirjanpidolliset käytännöt ja kulujen kohdistamisen periaatteen, tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä kaksi merkittävää johtopäätöstä: (1) Kirjanpito aiheuttaa virheellisyyksiä alueellisessa pääomakulujen seurannassa keskimääräisen korvausinvestointisyklin poiketessa kyseisellä alueella huomattavasti kirjanpidollisesta vaikutusajasta. (2) Kohdistusprosessi johtaa virheellisyyksiin pääomakulujen raportoinnissa sen sivuuttaessa korvausinvestointiaktiviteetin paikallisen vaihtelun kohdistettaessa kirjanpidossa tuotetut pääomakulut (poistot) yksittäisille tieosuuksille. Tutkimuksessa todetun korvausinvestointiaktiviteetin paikallisen vaihtelun vuoksi on suositeltavaa, että pääomamenoja (investointeja) seurataan tilaajan kirjanpidossa kohdekohtaisesti (tiekohtaisesti). Teiden ollessa usein hyvin laajalle levittäytyneitä hyödykkeitä ja ko
Published: 2007

14. Potential safety impacts of in-vehicle information services

Author: Kulmala, Risto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, Aittoniemi, Elina, Kulmala, Risto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, and Aittoniemi, Elina
Abstract: Työn tavoitteena oli arvioida tieliikenteen tietopalveluiden vaikutusmahdollisuuksia tieliikenteen turvallisuuteen. Arviointi suoritettiin siten, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin päätettäessä julkisen sektorin osallistumisesta tieliikenteen tietopalveluiden käyttöönottoon Suomessa. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena oli tutkia tietopalveluiden muita vaikutuksia mm. liikenteen sujuvuuteen, päästöihin ja kulkutavan valintaan. Arviointi kohdistui henkilöajoneuvon sisäisiin tietopalveluihin. Työn alussa kartoitettiin kirjallisuuden avulla tieliikenteen tietopalveluiden vaikutuksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia. Tietopalveluiden määrällisiä turvallisuusvaikutuksia on maailmanlaajuisesti tutkittu erittäin vähän. Turvallisuusvaikutuksia on harvoin selvitetty, eikä mistään tutkimuksesta löydetty kattavaa turvallisuusarviointia. Vaikutusten määrällisen arvion määrittämiseksi toteutettiin Delfoi-tyyppinen asiantuntijakysely. Vaikutusarviointiin valittiin kolme erilaista palvelua: kelivaroituspalvelu, häiriövaroituspalvelu sekä reitti- ja palveluopastus. Vastaajia pyydettiin arvioimaan palvelujen käytöstä johtuvien toimintojen vaikutusten suuruuksia. Kysely toteutettiin kaksivaiheisena Internet-kyselyn. Kyselyyn vastasi 135 koti- ja ulkomaista asiantuntijaa. Asiantuntijakyselyn arvioiden toteutuessa kelivaroituspalvelu vähentää käyttäjiensä huonon kelin henkilövahinko-onnettomuuksia Suomessa 11-18 %, ja reitti- ja palveluopastus vähentää kaikkia henkilövahinko-onnettomuuksia muutaman prosentin (0,5-2,5 %). Jos kaikissa ajoneuvoissa olisi kyseiset palvelut, kelivaroituspalvelun avulla voitaisiin siten vähentää 87-137 ja reitti- ja palveluopastuksella 15-83 henkilövahinko-onnettomuutta vuosittain. Häiriövaroituspalvelu vähentäisi häiriöiden aikaisia henkilövahinko-onnettomuuksia noin 1 %, mutta häiriöiden pienestä määrästä johtuen palvelulla ei ole olennaista vaikutusta henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärään. Häiriövaroituspalvelu
Published: 2007

15. Nitrogen and phosphorus dynamics in the Mekong Basin: Nutrient balance assessment in a catchment scale

Author: Varis, Olli, Kummu, Matti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, Liljeström, Ina, Varis, Olli, Kummu, Matti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, and Liljeström, Ina
Published: 2007

16. The alternative models of road user charging

Author: Goebel, Anton, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Luttinen, Tapio, Eklund, Pipsa, Goebel, Anton, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Luttinen, Tapio, and Eklund, Pipsa
Abstract: Tieliikenteen hinnoittelulla tarkoitetaan, että tiekäytöstä maksetaan siitä määrätty maksu (European Commission 2001). Optimaalisessa hinnoittelussa jokainen käyttäjä maksaa kaikki aiheuttamansa kustannukset. Tällöin myös ajomatkan kustannusten hahmottaminen on helpompaa, kuin jos tienpidon kustannukset katetaan suoritteesta riippumattomilla veroilla. Tässä tutkimuksessa muodostettiin neljä vaihtoehtoista hinnoittelumallia maanteiden tienpidon kustannusten kattamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut tuottaa valmiita hinnoittelumalleja ja maksuja vaan ennemminkin hahmottaa maksujen suuruusluokkaa ja kustannuksia käyttäjille sekä kartoittaa aiheeseen liittyvää tutkimustarvetta. Mallien muodostuksessa pyrittiin "aiheuttaja maksaa" -periaatteeseen. Hinnoittelumallit olivat polttoaineveron korvamerkintä, kiinteä maksu, muuttuva maksu ja kaksiosainen maksu. Maksut porrastettiin käyttäen kaikkia tai osaa seuraavista tekijöistä: ajoneuvoluokka, tieluokka ja alue. Muista malleista kuin polttoaineveronkorvamerkinnästä muodostettiin vähintään kaksi vaihtoehtoista maksua, jotka perustuivat Suomen kohdentamismenetelmään ja Vinjettidirektiivin kohdentamismenetelmään. Polttoaineveron korvamerkintä osoittautui kalliiksi maksuksi kustannuksiltaan eri käyttäjäryhmille, mutta sen keräyskustannukset taas edullisiksi. Kiinteässä tienkäyttömaksussa raskaan liikenteen maksut osoittautuvat joko liian kalliiksi tai edulliseksi kohdentamismenetelmästä riippuen. Muuttuvassa maksussa kilometrimaksuksi henkilöautoille muodostui 0,02-0,03 euroa kilometriltä ja raskaalle liikenteelle 0,02-0,26 euroa kilometriltä tieluokasta ja alueesta riippuen. Kaksiosainen maksu on muuttuvaa maksua edullisempi paljon ajaville, mutta kalliimpi vähän ajaville. Muodostetuista malleista hahmottuvat tienkäyttömaksujen suuruusluokat ja niiden kustannukset käyttäjille. Kaikkia malleja ei saatu muodostettua "aiheuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti, mutta se on korjattavissa kohdentamismenetelmien ja mallien jatko
Published: 2007

17. Study of the R&D activity of transport and logistics of the Ministry of Transport and Communications

Author: Ernvall, Timo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Talvitie, Antti, Laurila, Jaakko, Ernvall, Timo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Talvitie, Antti, and Laurila, Jaakko
Abstract: Tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k -toiminta) on systemaattista työskentelyä, jonka tarkoituksena on tiedon lisääminen ja tiedon käyttäminen uusien sovellutusten löytämiseksi. Liikenne- ja logistiikka-alan t&k -toiminannan merkittäviä tilaajia ja rahoittajia ovat liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonala ja sen alaisuudessa toimivat virastot ja laitokset. Ministeriön mukaan t&k -toiminnasta on sille hyötyä esimerkiksi strategiaa ja lainsäädäntöä laadittaessa. Ministeriö on rahoittanut t&k -toimintaa 7-9 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämän työn taustalla on LVM:n ja sen hallinnonalan voimakkaasti supistumassa oleva t&k -rahoitus, joka johtuu valtionhallinnon tuottavuustavoitteista. T&k -rahoituksen karsiminen vähentää tutkimusorganisaatioiden ja konsulttitoimistojen työmahdollisuuksia. Supistukset vaikuttavat myös siten, että t&k -toiminta on supistumassa selvitysluontoiseksi toiminnaksi, koska pitkäjänteiseen tutkimukseen ei tulevaisuudessa juurikaan riitä varoja. LVM asetti työn tavoitteeksi ratkaista aiheeseen liittyvien raporttien ja alan toimijoiden haastatteluiden avulla seuraavat kysymykset:. • Mikä on LVM:n rooli liikennealan ja logistiikan t&k -toiminnassa sekä ministeriön panostuksen priorisointi?. • Onko ja miten Suomen liikenne- ja logistiikkatutkimuksen koordinointi järjestettävä?. • Miten LVM:n hallinnonalan sisäinen yhteistyö järjestetään?. • Millä keinoin liikenteen ja logistiikan t&k -rahoitusta ja rahoitusyhteistyötä tulisi lisätä?. LVM:n tehtävä liikenne- ja logistiikka-alalla on tutkimuksen mukaan koordinoida ja rahoittaa t&k -toimintaa. LVM:n tulee t&k -toiminnassa keskittyä strategisiin ja koko liikennejärjestelmän toimivuutta koskeviin tutkimuksiin. Lainsäädännön perustaksi tehtäviä selvityksiä tulee tehdä myös jatkossa. Ministeriön panostuksen priorisointi supistuneessa rahoitustilanteessa voidaan hoitaa niin, että käynnissä olevat t&k -hankkeet viedään loppuun ja t&k -toiminnan karsinta kohdistetaan aloittamatt
Published: 2007

18. The Role of Simulation in Railway Capacity Allocation

Author: Mäkitalo, Miika, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Luttinen, Tapio, Musto, Maija, Mäkitalo, Miika, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Luttinen, Tapio, and Musto, Maija
Abstract: Kansallinen tavaraliikenne avautui Suomessa kilpailulle vuoden 2007 alussa. Tämän seurauksena valtion rataverkolle voi tulla aiemmin yksinoikeudella liikennöineen VR Osakeyhtiön lisäksi myös muita kuljetusyrityksiä. Liikennöinnin yhtenä edellytyksenä on se, että yritykselle on myönnetty ratakapasiteettia liikennöintiä varten. Ratahallintokeskus sovittaa yhteen eri hakijoiden ratakapasiteettihakemukset ja laatii ratakapasiteetin jakoehdotuksen. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko rautatieliikenteen simulointia hyödyntää ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamisprosessissa. Rautatieliikenteen simuloinnilla tarkoitetaan junaoperaatioiden jäljittelemistä tietokonemallin avulla. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tapaustutkimuksesta, joka toteutettiin sveitsiläisellä OpenTrack-simulointiohjelmalla. Tutkimuksessa havaittiin, että simuloinnista on hyötyä ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamisen kannalta. Simuloinnilla voidaan tarkistaa yksittäisten junien kulku reunaehtojen puitteissa sekä aikataulun toimivuus perustilanteessa ja lievissä häiriötilanteissa. Mikäli yksittäiselle junalle voidaan laatia useita erilaisia aikatauluvaihtoehtoja, tai mikäli useat eri yritykset ovat hakeneet samaa ratakapasiteettia hieman eri lähtö- ja tuloajoilla, voidaan laatia useampia vaihtoehtoisia ratkaisuja ratakapasiteetin jakoehdotukseksi. Näitä aikatauluvaihtoehtoja voidaan vertailla simuloimalla aikatauluja erilaisissa häiriötilanteissa. Häiriötilannesimulointien perusteella voidaan valita aikatauluvaihtoehdoista liikenteelliseltä kannalta paras, eli aikataulu joka on kaikkein stabiilein useissa erilaisissa häiriötilanteissa. Liikenteellisen paremmuuden vertailukriteereiksi soveltuvat parhaiten junien viivytykset asemilla, esimerkiksi keskimääräiset viivytykset tai viivytysten summa. Viivytyksiä voidaan tarkastella erikseen tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen osalta tai molemmat yhdessä, ja joko yksittäisten, tärkeimpien asemien osalta, pelkästään pääteasemien osalta
Published: 2007

19. Modular design-concept based on Product modeling

Author: Särkilahti, Tuomas, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiiras, Juhani, Hörkkö, Jukka, Särkilahti, Tuomas, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiiras, Juhani, and Hörkkö, Jukka
Abstract: Tässä tutkimuksessa kehitettiin tuotemallintamisen käyttöä rakennusliikkeen omaperustaisen asuinrakennusprojektin alkuvaiheen ongelmien ratkaisemisessa. Projektin alkuvaiheessa joudutaan tekemään merkittäviä ratkaisuja, jotka kuitenkin usein perustuvat hyvin vähälle tiedolle ja joiden tekemiseen ei ole olemassa hyvää työkalua. Rakennusprojektin alkuvaiheen, kuten tontinhankinnan, taloudellisen tavoitteen asetanta on perinteisesti perustunut erilaisiin tilastoihin ja vertailukohteisiin, jolloin projektien erilaisuus saattaa jäädä huomaamatta. Tuotemalli on uusi työkalu, ja toimintatapa, joka mahdollistaa projektitiedon hallinnan uudella tavalla. Tutkimuksen alku olettamana oli myös, että tuotemallintaminen voisi auttaa asuinrakentamisen teollistamisessa ja tuotteistamisessa; asuinrakentaminen kun on rakentamisen eri osa-alueista eniten prosessinomainen. Tutkimuksessa kehitettiin ennalta suunniteltuja, mutta tiettyjen sääntöjen rajoissa muunneltavia ratkaisuja tutkien samalla minkälainen on tällöin tehokas prosessi. Yleisesti on tiedetty, että suurin rakentamisen kustannuksiin vaikuttava tekijä on suunnitteluratkaisu ja erityisesti tilaratkaisut. Tästä syystä tässä tutkimuksessa keskityttiin erityisesti suunnitteluvaiheessa käytettäviin muunneltaviin asuntotilaratkaisuihin eli asuntojen pohjiin. Tutkimuksen tuloksena oli havainto, että tällaiset ennalta suunnitellut asuntopohjaratkaisut on kehitettävissä. Havaittiin myös, että tällaisten parametrisesti muunneltavien modulaaristen asuntopohjien avulla on mahdollista luoda hyvinkin erilaisia ratkaisuja erilaisille rakennuspaikoille ja erilaiset vaatimukset, kuten rakennusten geometriaan ja julkisivujen erilaisuuteen liittyvät, täyttäen. Moduuleista luodusta suunnitteluratkaisusta saatiin laskettua nopeasti rakennusosa-arvio. Case hankkeiden avulla osoitettiin näiden moduulien toimivuus ja käytettävyys myös todellisissa projekteissa. Skanska Oy toetutti pääkaupunkiseudulle kolme eri projektia, joiden suunnittelussa käyte
Published: 2007

20. Comparison of serviceability limit state design procedures of concrete structures anticipating the introduction of Eurocode standards

Author: Paavola, Juha, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Siniluoto, Satu Pauliina, Paavola, Juha, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, and Siniluoto, Satu Pauliina
Published: 2007

21. Modern 3D Measurement Technologies as an Aid in Improving the Quality of Construction in House Building

Author: Hyyppä, Hannu, Rönnholm, Petri, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, Suominen, Antti, Hyyppä, Hannu, Rönnholm, Petri, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, and Suominen, Antti
Abstract: Tutkimuksen päätavoitteena oli soveltaa ja kehittää nykyaikaisia 3D-mittausmenetelmiä talonrakennusprosessin eri vaiheiden laadunvalvonnassa. Osatavoitteena oli perehtyä olemassa oleviin mittausmenetelmiin, osoittaa sovellusesimerkkien avulla nykyaikaisten menetelmien käyttökelpoisuus sekä hahmotella uuden 3D-mittaustekniikan tarjoamia mahdollisuuksia ja muita sovelluskohteita. Jatkuvalla laadunvalvonnalla voidaan havaita rakentamisen virheet heti niiden synnyttyä. Tällöin virheet eivät pääse vaikuttamaan liittyvien rakenteiden mittatarkkuuteen tai laatuun yleensä. Nopea reagointi rakentamisen virheisiin tuo parhaimmillaan merkittäviä säästöjä. Laserkeilaus ja fotogrammetria ovat 3D-mittausmenetelmiä, jotka soveltuvat hyvin tarkastusmittauksiin. Infrapunaan perustuvalla sisätila-GPS -järjestelmällä voidaan mitata reaaliaikaisesti osoitettujen pisteiden koordinaatteja. Järjestelmää voidaan soveltaa sekä paikalleen mittauksessa että tarkastusmittauksissa. Lattiapinnan tasaisuuspoikkeamat mitattiin laserkeilauksella. Mittausaineiston käsittelyyn kehitettiin tietokoneohjelma. Tutkimuksessa todettiin, että riittävä tarkkuus edellyttää laserkeilaukseen perustuvan lähtötietojen keräysmenetelmän parantamista. Muuten menetelmä osoittautui hyvin tehokkaaksi ja havainnolliseksi. Taipuman mittauksessa laserkeilaus ja digitaaliseen valokuvaukseen perustuva fotogrammetria osoittautuivat erittäin tarkoiksi menetelmiksi. Teräsbetonipalkin taipumat saatiin mitattua alle 0,4 mm tarkkuudella. Laserkeilaus oli menetelmänä myös työmäärän suhteen käytännöllinen. Rakennusrungon mittapoikkeamat selvitettiin 5-6 mm tarkkuudella. Tarkkuus ei ole tyydyttävä, mutta mittapoikkeamat onnistuttiin visualisoimaan hyvin. Samoin rungon taipuma kyettiin määrittämään ja visualisoimaan huolimatta riittämättömästä mittaustarkkuudesta. Rakennuksen toteutunut geometria voidaan tehokkaimmin mallintaa uusien 3D-mittausmenetelmien varsinkin laserkeilauksen avulla. Tämä mahdollistaa rakennuksen tuotemallin yll
Published: 2007

22. Improve on profitability in repair construction

Author: Suutarinen, Petri, Latvala, Jukka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiiras, Juhani, Penttilä, Teemu, Suutarinen, Petri, Latvala, Jukka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kiiras, Juhani, and Penttilä, Teemu
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena oli korjausrakentamisen kannattavuuteen rakennusliikkeessä liittyvien seikkojen tunnistaminen ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden esittäminen kohdeyrityksessä. Kirjallisuusosiossa tarkasteltiin aiheen eri näkökulmiin liittyviä teorioita ja pyrittiin arvioimaan niiden kannattavuuteen vaikuttavia seikkoja. Empiirisessä osassa tarkasteltiin kohdeyrityksen toimintajärjestelmää ja -tapaa sekä viittä toteutunutta hanketta. Analysoitavat työmaat olivat kohteita, joissa korjattiin toistuvia tiloja. Kohteiden tarkastelussa painotettiin kustannusten muodostumista ja aikatauluja. Merkittävimmiksi kannattavuutta heikentäviksi tekijöiksi havaittiin urakan sisällön määrittely ja muutosten hallinta, mitkä johtuivat pääosin liian suurten kokonaisuuksien käsittelystä. Ongelman ratkaisuksi esitetään tilakohtaista käsittelymallia kohteisiin, joissa korjataan toistuvia tiloja. Tilakohtaisessa mallissa toistuvasta tilasta luodaan tuotemalli, joka hinnoitellaan tarjouslaskennassa. Määrät lasketaan tiloittain ja sidotaan sopimuksessa. Urakan sisältö määritellään täsmällisesti tilakohtaisesti, jolloin muutosten hallinta helpottuu. Alihankinnat ostetaan tiloittain. Perinteisestä tehtäväpohjaisesta aikataulusuunnittelusta siirrytään tilakohtaiseen toimintamalliin, jossa itseohjautuvat monitoimityöryhmät suorittavat kaikki rakennustekniset työt tiloissa. Lisä- ja muutostyöt erotetaan muusta tuotannosta, jolloin tuotemallin mukaisten tilojen tuotanto etenee häiriöttömästi. Jälkilaskennalla voidaan tarkentaa tuotemallin hintaa ja aikataulua. Selkeästi rakennetulla tuotemallilla erotutaan kilpailumarkkinoilla.
Published: 2007

23. Environmental management in waterway construction projects

Author: Holm, Olli, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Hukkinen, Janne, Laiho, Anna, Holm, Olli, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Hukkinen, Janne, and Laiho, Anna
Abstract: Tässä työssä on tarkoitus antaa kokonaiskuva vesiväylähankkeiden ympäristöasioiden hallinnasta ja tapaustutkimuksien avulla nostaa esiin keskeisiä ongelmakohtia hankeprosessiin liittyvissä ympäristönäkökohdissa hankkeen toteuttajan eli Merenkulkulaitoksen kannalta. Ympäristökysymykset ovat yhä tärkeämmässä roolissa vesiväylähankkeissa. Ne vaikuttavat suoraan hankkeiden suunnitteluun, aikatauluun ja kustannuksiin. Pitkäkestoisissa infrahankkeissa muutos 90-luvulta on ollut melko nopeaa ja ympäristönasioiden huomiointi on tuonut mukanaan ongelmia. Vesiluvan ehdot ovat tiukentuneet, lupahakemusten käsittely ja niistä tehdyt valitukset ovat pitkittäneet lupakäsittelyjä kohtuuttomiksi. Pilaantuneet sedimentit, erityisesti TBT aiheuttavat lisääntyviä kustannuksia. Ympäristöasioiden kaarta hankkeissa on hahmotettu kolmen keskeisen vaiheen kautta, jotka ovat YVA-menettely, vesilupa sekä seuranta- ja tarkkailuohjelmat. YVA-menettelyä ei toteuteta kaikissa hankkeissa. Vesilupa sen sijaan on keskeisessä asemassa väylähankkeiden toteuttamisessa ja ongelmissa. Vesistön ja kalaston seuranta- ja tarkkailu on melko laajaa, mutta tulosten hyödyntäminen puutteellista. Suurimpana ongelmana hankkeiden toteuttamisessa voidaan nähdä aikataulun ennakoimattomuus. Rahoitus ja suunnitelmat eivät aina pysy mukana, kun ympäristö- tai muihin näkökohtiin liittyvät valitukset pidentävät lupakäsittelyä tai hankkeen toteutusta. Tätä eivät helpota nopeasti muuttuva lainsäädäntö ja muuttuvat menetelmät sedimenttien haitallisten aineiden toteamisessa. Ympäristöprosessien sujuvuuteen osana koko hankeprojektia voidaan vaikuttaa läpinäkyvyydellä ja sidosryhmäyhteistyöllä sekä strategisella suunnittelulla ja riskien hallinnalla. Nämä edesauttavat ajallisesti hallittavissa olevaan toteutukseen ja kokonaisedulliseen, kestävän kehityksen mukaiseen lopputulokseen.
Published: 2007

24. Enhancig travel time data produced by the Helsinki metropolitan area travel card system

Author: Muotka, Irene, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Luttinen, Tapio, Lehmuskoski, Mikko, Muotka, Irene, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Luttinen, Tapio, and Lehmuskoski, Mikko
Abstract: YTV-alueen joukkoliikenteessä käytössä oleva matkakorttijärjestelmä tuottaa joukkoliikennesuunnittelun tarpeisiin ajoaikatietoa kaikesta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä. Tämän työn tavoitteena oli arvioida matkakorttijärjestelmän tuottaman ajoaikatiedon laatua ja käyttökelpoisuutta aikataulusuunnittelussa. Tietoa arvioitiin tutkimalla matkakorttijärjestelmän tuottaman aineiston laatua ja ominaisuuksia muun muassa erilaisten virhetilanteiden, otoskokojen ja tilastollisten ominaisuuksien osalta. Lisäksi vertailtiin nykyisten menetelmien tuottamien ennusteiden tuloksia vastaavan ajankohdan havaintoihin sekä laadittiin ennusteita uusilla menetelmillä havaintoaineiston pohjalta. Lopuksi työssä esitettiin suosituksia joilla nykyisin käytössä olevaa menetelmää voitaisiin kehittää parempien ajoaikaennusteiden tuottamiseksi. Nykyisin käytössä oleva koko verkon ajoaikoja käyttävä ennustemenetelmä jättää huomiotta kullekin linjalle ominaisia ajoaikoihin vaikuttavia piirteitä esimerkiksi matkustajaprofiilien tai liikennevaloetuuksien osalta. Työssä päädyttiin suosittelemaan siirtymistä ainoastaan linjakohtaisten ajoaikahavaintojen käyttöön ennusteita laadittaessa. Erityisesti linjakohtaista menetelmää käytettäessä nykyisin käytössä oleva noin yhden kuukauden mittainen tiedonkeruujakso todettiin liian lyhyeksi. Tiedon tallennuskapasiteetin ollessa tänä päivänä sangen edullista, päädyttiin suosittelemaan tiedonkeruujakson pituuden merkittävää kasvattamista.
Published: 2007

25. Production and design control of earthtworks by the main contractor in design build contracts

Author: Kankainen, Jouko, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Mäkinen, Juuso, Kankainen, Jouko, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, and Mäkinen, Juuso
Abstract: Massatalouteen liittyvät kustannuserät muodostavat huomattavan osan maansiirtohankkeen kokonaiskustannuksista. Näiden kustannusten optimointiin on olemassa ohjelmisto DynaRoad, jota jatkokehitettiin tämän työn tulosten pohjalta. Tutkimus käsittelee massataloutta pääurakoitsijan työmaainsinöörin näkökulmasta. Massatalouden mahdollisuudet rakentamisen eri vaiheissa on koottu tehtäviksi ja toimintamalleiksi, joita noudattamalla hyödynnetään kaikki vaiheen mahdollisuudet massatalouden kustannusoptimointiin ja varmistetaan laaditun suunnitelman rakentamiskelpoisuus. DynaRoadin kaltaista ohjelmaa ei ole ennen ollut käytössä suomalaisilla työmailla. Sen tehokkaaseen käyttöön suunniteltiin prosessi. Ohjelmistoon laadittiin prosessia seuraava vuorovaikutteinen opas oikeaoppisen käytön varmistamiseksi. Tutkimuksen aikana kehitettiin menetelmät, työkalu ja käyttöprosessi massatalouden hallintaan suunnittelua sisältävissä maanrakennushankkeissa. Järjestelmän testauksessa todettiin, että suuri osa kustannuksia aiheuttavista rakentamisen aikaisista yllättävistä ongelmista ja poikkeamista olisi voitu välttää nykyistä tarkemmalla työnsuunnittelulla ja rakentamisen valvonnalla. Työn aikana testattujen ja parannettujen menetelmien avulla lähes jokainen kustannuksia aiheuttava poikkeama oli tiedossa hyvissä ajoin ennen vahingon tapahtumista. Ennakkovaroitus ongelmista antaa pääurakoitsijalle mahdollisuuden laatia ohjaustoimenpiteitä, joiden avulla poikkeama voidaan korjata ennen sen vaikutusten leviämistä. Massatalouden suunnittelulla ennen rakentamisen aloitusta ja suunnitelman toteutumisen valvonnalla rakentamisen aikana voidaan säästää rakentamiskustannuksissa. Säästöt saadaan optimoimalla tuotesuunnitelmat edullisemmin rakennettaviksi ja valvomalla hankkeen rakentamista, jolloin yllättäviltä tuotantopoikkeamilta vältytään.
Published: 2007

26. FEM-modelling of a Langer-girder bridge for bearing capacity evaluation

Author: Tirkkonen, Timo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Jutila, Aarne, Luoma, Mirja, Tirkkonen, Timo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Jutila, Aarne, and Luoma, Mirja
Abstract: Tässä työssä on tutkittu Langer-palkkisiltojen toimintaa todellisten siltojen koekuormitusten avulla ja laskentamalleilla, jotka on tehty elementtimenetelmään perustuvalla laskentaohjelmalla. Käytössä on ollut Ahvenkosken, Kotakennäänsalmen ja Kiehimänjoen siltojen koekuormitustulokset. Tarkastellut sillat on rakennettu saman tyyppisuunnitelman mukaan. Langer-palkkisillassa pysyvien kuormien aiheuttaman riipputankovoiman tulisi periaatteessa olla sama jokaisessa riipputangossa. Koekuormitustulosten perusteella siltojen riipputankovoimissa on merkittävää hajontaa. Eri siltojen koekuormitustulosten keskinäinen vertailu on tehty taipuma- ja jännitystuloksilla. Vertaillut tulokset ovat kuormitusvaiheesta, jossa kuormana on ollut 60 t:n yhdistelmäajoneuvo. Koekuormitustulokset ovat varsin yhteneviä eri siltojen kesken. Kuorman jakautuminen sillan Langer-palkkien kesken on jonkin verran tasaisempaa kuin mitä vipuvarsisäännön mukaan laskettuna saadaan. Tyyppisillasta on tehty useita kaksi- ja kolmiulotteisia laskentamalleja, joissa kuormana on 60 t:n yhdistelmäajoneuvoa vastaava kuormitus. Kaksiulotteinen laskentamalli on saatu vastaamaan koekuormitettuja siltoja sillan neljännespisteen taipuman suhteen valitsemalla jäykistyspalkin jäyhyysmomentti sopivasti. Kolmiulotteisten mallien antamat tulokset ovat oikean suuntaisia, mutta enimmäkseen itseisarvoisesti liian suuria koekuormitustuloksiin verrattuna. Mallin antamat taipuma- ja jännitystulokset on saatu vastaamaan koekuormitustuloksia melko hyvin, kun mallissa käytettyjen liitoselementtien jäykkyyksiä on muutettu sopivasti. Malli kuitenkin reagoi jäykkyyksien muutoksiin erittäin herkästi. Lisäksi liitoselementtien jäykkyyksien muuttaminen vääristää kuorman jakautumista sillan poikkisuunnassa. Laskentamallilla, jolla tulokset ovat lähimpänä mitattuja tuloksia, on tehty suppea kantavuuslaskenta. Kantavuuslaskenta on tehty vain jäykistyspalkeille ja vain erikoiskuljetuskaaviolla Y10. Akselikuormaksi erikoiskuljetuskaaviolle
Published: 2007

27. Multi-attribute decision analysis for flood risk management

Author: Keto, Antton, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, Lähteenmäki, Heini, Keto, Antton, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, and Lähteenmäki, Heini
Abstract: Tulvariskien hallinta muodostaa yhden osa-alueen kokonaisvaltaisessa valuma-alueen vesitalouden hallinnassa. Tulvariskien hallinnan suunnittelu on moniulotteinen kokonaisuus, jossa tulvien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen prosessin eri vaiheet ja erityyppiset menetelmät ennaltaehkäisevistä keinoista aina tulvan jälkeiseen vahinkojen korjaamiseen. Tässä työssä on kirjallisuusselvityksen avulla kartoitettu Suomen sekä seitsemän Euroopan ja Pohjois-Amerikan maan tulvariskien hallinnan käytäntöjä ja toimintatapoja sekä siihen liittyvän tutkimuksen aiheita. Päätösanalyyttista lähestymistapaa on sovellettu keskeisten tulvariskien hallinnan tavoitteiden tunnistamiseen ja jäsentelyyn Euroopan tasolla. Monitavoitearvioinnin menetelmiin kuuluvaa arvoperustaista jäsentelyä on sovellettutulvariskien hallintaa ja siihen liittyvää suunnitteluprosessia koskevien tavoitteiden tunnistamiseen ja erittelyyn. Arvopuuanalyysiä on puolestaan hyödynnetty tulvariskien hallinnan menetelmien vertailuun ja valintaan liittyvien tavoitteiden jäsentämisessä. Tuloksista havaitaan, että suunnittelutilanteeseen liittyy monia, osin ristiriitaisiakin tavoitteita, joita kaikkia ei voida toteuttaa samanaikaisesti. Päätöksentekijänä tai useiden päätöksentekijöiden muodostamalla ryhmällä onkin tärkeä rooli tavoitteiden välisten suhteellisten tärkeyspainojen määrittelyssä, sillä tavoitteiden painoarvot vaikuttavat siihen, mikä vaihtoehto tarkastelussa näyttäytyy parhaana. Tästä syystä on tärkeää, että vaihtoehtoisten menetelmien vertailu ja valinta tapahtuvat vuorovaikutteisessa suunnitteluprosessissa, johon kaikilla keskeisillä asianosaistahoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Tulvariskien hallintaan liittyy monia erityyppisiä tavoitteita, joiden tunnistaminen ja jäsentely tukevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa suunnittelussa ja mahdollistavat erimitallisten tavoitteiden
Published: 2007

28. Eco-efficiency of high traffic road maintenance

Author: Kuskelin, Arto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Hukkinen, Janne, Eskola, Timo, Kuskelin, Arto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Hukkinen, Janne, and Eskola, Timo
Abstract: Tämän työn ensisijainen tarkoitus on pyrkiä löytämään keinoja, joilla vilkasliikenteisten ja asfaltoitujen teiden päällystämistoimenpiteiden ekotehokkuutta voidaan parantaa luonnonvarojen käyttöä ajatellen. Tarkoituksena on kehittää ns. ekotehokkuusindeksi toimenpidetyypeille käyttäen yhden muuttujan urautumismalleja, jotka asettavat tutkitut toimenpidetyypit ekotehokkuusjärjestykseen erilaisten ekotehokkuuden indikaattorien mukaisesti. Työn ytimessä on täten myös MIPS - menetelmä, joka soveltuu yrityksen ympäristöhallinnon indikaattoriksi ekotehokkuutta tarkasteltaessa. Ympäristökysymykset ovat nykyisin yhä tärkeämmässä roolissa myös tienpidossa, ja yhä suuremman osan toiminnan kustannuksista muodostavat myös ympäristövaikutuksiin liittyvät sanktiot. Päällystämistoimenpiteiden ekotehokkuuteen voidaan vaikuttaa parantamalla käytössä olevien ennustemallien tarkkuutta ja käyttämällä ekotehokkaampia teknisiä toimenpiteitä.
Published: 2007

29. Precompacted Friedland Clay Blocks and Bentonite Pellet Filling as Concept for Backfilling of the Repository

Author: Keto, Paula, Tolppanen, Pasi, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti, Viitanen, Minna, Keto, Paula, Tolppanen, Pasi, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti, and Viitanen, Minna
Abstract: Suomessa suunnitellaan käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamista peruskallioon. Loppusijoitustilojen täyttömateriaaliksi on yhtenä vaihtoehtona tutkittu paisuvahilaisia savia, kuten erilaisia bentoniitteja ja Friedland-savea. Posivan ja SKB:n yhteistyöohjelmassa tutkitaan KBS-3V -tyypin loppusijoitustilan sijoitustunnelien täyttövaihtoehtoja. Ohjelman kolmannen vaiheen kolmannessa osaprojektissa on tehty kokeita Äspön tunnelilaboratoriossa pienoismallitunnelissa esipuristettujen Friedland-savilohkojen ja bentoniittipellettien käyttäytymisestä täytön aikana. Projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka nopeasti täytön on edettävä, ettei tunneliin vuotava vesi aiheuta jo täytetyn osan romahtamista tai täytön tiiviyttä vaarantavaa eroosiota. Nyt tehdyistä kokeista saatava tieto on perustana tuleville, suuremmassa testitunnelissa tehtäville kokeille. Koejärjestelmään ohjattiin vettä tasaisella virtauksella ja seurattiin veden kulkeutumista mallin läpi eri virtauksilla. Kokeen aikana seurattiin saven paisumisesta aiheutuvaa sisään virtaavan veden paineenmuutosta, eroosioituneen saven määrää sekä järjestelmästä ulostulevan veden määrää ja nopeutta. Veden jakautuminen pelletteihin vaihteli eri virtausnopeuksilla siten, että matalilla 0,01 1/min ja 0,03 1/min virtauksilla vesipitoisuudet kokeen yläosassa olivat suurempia, ja vastoin odotuksia jo 0,25 1/min virtauksella kapillaarisuuden merkitys väheni. Vesi ei tehnyt selkeitä ulosvirtauskanavia pellettimassaan edes kokeissa, joissa sisään virtaus oli 0,5 1/min ja 11/min. Eroosiomäärien mittaus tällaisessa koejärjestelmässä vaatii vielä kehittelyä, eikä näiden kokeiden perusteella voitu tehdä päätelmiä eroosion kehittymisestä yksittäisen kokeen aikana. Eroosiomäärät olivat kuitenkin vähäisiä kokeissa, joissa virtaus oli alle 0,25 1/min. Lisäkokeita tarvitaan tulosten toistettavuuden varmistamiseksi ja vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Pitempikestoisista kokeista saisi tietoa paineen kehittymisestä ja mahdollisesta veden ulos
Published: 2007

30. International Goods Transports

Author: Hokkanen, Simo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, Karhunen, Jouni, Hokkanen, Simo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, and Karhunen, Jouni
Abstract: The practical aim of this study is on the one hand to describe the problematic of international transportation and the interface related to them from a point of logistics, and on the other hand to produce a text book on international goods transport. The theoretical aim is to outline the changing trends of the near future, and to explicate their influence to transport policy of Finland up to year 2012. There are two different researches in this study: (1) the present state and the future of European transport policy that is based on the mid-term review of the White Paper, issued in 2006, and (2) the development of terms "logistics" and "Supply Chain Management" (SCM) in the international texts. The results of these researches comprise the ground for the text book which is composed and embedded at the end of the study. The methodological challenge of the study is the exploitation of discourse analytical approach method in the technical science, and the adaptation of results obtained with this method in depicting empirical research material. The Common transport policy of the EU is considered by the method triangulation so that critical discourse analysis, genealogy by Foucault, and deconstruction by Derrida are exploited. The transformation of logistics to SCM is surveyed by technical interest of knowledge (known as the Anglo-Saxon Tradition) united by practical interest of knowledge (known as the French Tradition). It is showed in the survey of the European transport policy that different modes of transport are competing vehemently about market shares. Decoupling the growth of GDP from the growth of transport demand, proposed by the White Paper 2001, is replaced by decoupling the growth of GDP from the negative effects of transport use. The modal shift that was emphasized earlier is moderated by proposing the optimal use of every mode itself and together (co-modality). The change of terminology is intended for marketing the content of the present transport policy to, Työn praktisena tavoitteena on yhtäältä kansainvälisten kuljetusten ja niihin liittyvien liityntäkuljetusten problematiikan kuvaaminen logistisesta näkökulmasta ja toisaalta kansainvälisten tavarakuljetusten oppikirjan tuottaminen. Teoreettisena tavoitteena on lähitulevaisuuden muutostrendien hahmottelu ja niiden vaikutuksen eksplikointi Suomen liikennepolitiikkaan vuoteen 2012 saakka. Työssä suoritetaan kaksi tutkimusta: (1) eurooppalaisen liikennepolitiikan nykytila ja tulevaisuus vuonna 2006 julkaistun valkoisen kirjan väliarvioinnin perusteella sekä (2) termien "logistiikka" ja "Supply Chain Management" (SCM) kehittyminen kansainvälisissä teksteissä. Tutkimustulosten pohjilta laaditaan työn loppuosassa oleva kansainvälisten kuljetusten oppikirja. Tutkimusten metodologisena haasteena on sosiaali- ja yhteiskuntatieteistä tutun diskurssianalyyttisen lähestymistavan hyödyntäminen tekniikan alalla ja kyseisellä menetelmällä saatujen tulosten sovittaminen empiirisen aineiston kuvaukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan EU:n yhteistä liikennepolitiikkaa menetelmätriangulaation avulla siten, että hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysiä, foucault'laista genealogiaa ja derridalaista dekonstruktiota. Logistiikkakäsityksen muutosta SCM:ksi tutkitaan brittiläisellä teknisellä tiedonintressillä yhdistettynä ranskalaiseen kriittiseen praktisuuteen. Eurooppalaista liikennepolitiikkaa käsittelevä tutkimus osoittaa, että eri kuljetusmuodot kamppailevat voimakkaasti markkinaosuuksistaan. Vuoden 2001 valkoisen kirjan ehdottaman BKT:n ja liikenteen kysynnän kasvun toisistaan erottaminen on korvattu BKT:n ja liikenteen kasvun tuomien haittavaikutusten toisistaan erottamisella. Aiemmin korostettua liikennemuotojen välistä siirtymää on lievennetty ehdottamalla kunkin liikennemuodon sisäistä ja liikennemuotojen välistä optimaalista yhteiskäyttöä (komodaalisuus). Terminologian muutoksella pyritään markkinoimaan nykyisen liikennepolitiikan sisältö poliittisesti hyväksyttävämmällä tavalla m
Published: 2007

31. Improving energy efficiency in truck transportation

Author: Lautso, Kari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, Tuovinen, Samuel, Lautso, Kari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, and Tuovinen, Samuel
Abstract: Pienentynyt energiankulutus laskee kuljetuskustannuksia ja vähentää hiilidioksidipäästö- jä. Energiatehokkuuteen vaikuttavat mm. toimipaikkojen sijaintipäätökset, kuljetuksille asetettavat vaatimukset, kuljetusmuoto, ajoneuvotyyppi ja kuljettajan ajotapa Tässä työssä selvitettiin INTERACTION- hankkeen työpajojen avulla valittuja energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä. Työpajoihin osallistui kolmen eri toimialan organisaatioita. Toimialat olivat tukkukauppa, elintarviketeollisuus ja jätehuolto. Kuljetustoiminnan seurannan avulla voidaan määrittää energiatehokkuuden nykytila sekä kohdistaa tehostamistoimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä ja mitata toimenpiteiden vaikutukset. Seuranta mahdollistaa tavoitteiden asettamisen ja toiminnan kehittämisen. Standardimuotoisella ympäristöraportoinnilla voidaan lisätä toiminnan uskottavuutta ja parantaa yrityksen julkisuuskuvaa. Ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohdat voidaan ottaa huomioon kuljetuspalvelujen hankinnassa laatuvaatimuksin ja vertailukriteerein. Niistä tärkeimmät ovat ajoneuvojen Euro-päästöluokka ja kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutus. Työssä selvitettiin hankkeeseen osallistuvien yritysten ja jätelaitosten hyviä toimintatapoja kyselylomakkein ja haastatteluin. Lisäksi toimintatapoja etsittiin muista lähteistä Suomesta ja ulkomailta. Muiden toimintatapoihin tutustuminen auttaa kehittämään omia toimintatapoja. Kuljetussuunnittelu vaikuttaa energiatehokkuuteen paljon. Perinteisesti suunnittelun on suorittanut ihminen, mutta ongelman laajuuden kasvaessa avuksi tarvitaan tietokoneohjelmia. Esimerkiksi tietokoneavusteisella reitinoptimoinnilla voidaan vähentää ajokilometrejä tapauksesta riippuen yli kymmenen prosenttia käsin suunnitteluun verrattuna. Työssä on esitelty muutama kuljetussuunnittelussa käytettävä ohjelma ja järjestelmä. Kun kuljetusasiakas järjestää kuljetuksensa yksin, joudutaan usein tilanteeseen, jossa kuorma-auto ajaa vajaana tai jopa tyhjänä. Yhdistelemällä tavaravirtoja void
Published: 2007

32. Surveillance Methods and Risk Evaluation in Dam Safety

Author: Kuusiniemi, Risto, Vuola, Pekka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ravaska, Olli, Holappa, Taina, Kuusiniemi, Risto, Vuola, Pekka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ravaska, Olli, and Holappa, Taina
Abstract: Maapadot ovat massiivisia rakenteita, jotka vaurioituessaan voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja ympäristölle, padon vaikutusalueen asukkaille ja omaisuudelle. Padosta aiheutuvan vahingonvaaran vähentämiseksi on laadittu patoturvallisuuslaki ja -asetus, jotka velvoittavat padon omistajan tai haltijan huolehtimaan padon kunnosta ja turvallisuudesta. Jokaiselle lain piiriin kuuluvalle padolle on laadittava turvallisuustarkkailuohjelma, joka voi sisältää sekä määräajoin, että tarvittaessa tehtäviä tarkastuksia. Suurin osa tarkkailutoimenpiteistä on padolla tapahtuvia mittauksia ja visuaalista arviointia, joiden avulla voidaan havaita maapadon toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Jos erityisiä heikkouskohtia löytyy, pystytään niiden laajuutta selvittämään määrätyillä jatkotutkimusmenetelmillä. Tähän diplomityöhön on koottu perustietoa vesistömaapatojen rakenteista, toiminnasta, vaurioitumismekanismeista sekä Suomessa käytetyistä tarkkailu-, mittaus- ja tutkimusmenetelmistä. Lisäksi on arvioitu joidenkin maailmalla käytössä olevien mittaus- ja tutkimusmenetelmien soveltumista Suomen maapadoille. Erityisenä mielenkiinnon kohteina ovat valokaapelitekniikan hyödyntäminen jatkuvatoimisena mittausvälineenä sekä geofysikaalisten menetelmien arvo jatkotutkimuskäytössä. Vaikka epähomogeenisen maarakenteen kuntoa ei pystytä nykymenetelmillä kokonaan selvittämään, saadaan turvallisuustarkkailuohjelman kautta silti selvä kuva maapadon aiheuttamista riskitekijöistä. Riskinarviointi on vielä prosessina uusi maapatojen turvallisuustarkkailussa, vaikka menetelmä on jo yleisesti tunnettu työturvallisuuden arvioimisessa. Tässä työssä tutkitaan riskianalyysimenetelmien soveltamista patoturvallisuustasojen arvioimiseen sekä niiden hyötyjä ja haittoja maapatojen hyväksyttävistä riskitasoista päätettäessä. Erityisenä tarkastelu- ja riskianalyysimenetelmien sovelluskohteena on Uljuan Arkkusaaren pato. Riskinarviointi on arvokas työväline eri sidosryhmien välisessä vuorovaikutuksessa, koska se help
Published: 2007

33. Corporate responsibility in strategic and operative management

Author: Jokinen, Hanna, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pohjola, Tuula, Kallio-Koski, Katri, Jokinen, Hanna, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pohjola, Tuula, and Kallio-Koski, Katri
Abstract: Työn tavoitteena oli selvittää kuinka vastuullisen Liiketoiminnan käsite tulkitaan eri toimialoilla ja mikä on vastuullisuuden merkitys yritysten toiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka vastuullisuus ilmenee yrityksen liiketoiminnassa niin strategisella kuin operatiivisella tasolla. Diplomityön empiirisen osion tarkastelutavaksi valittiin kuvaileva haastattelututkimus, joka toteutettiin yhdessätoista yrityksessä. Tutkimuksessa analysoitiin yritysten tapaa sekä motiiveja toteuttaa taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuutaan omassa toimintaympäristössään. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että vastuullisuus toimii tärkeänä perustana yleiselle moraalikäsitykselle antaen raamit yrityksen koko toiminnalle yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta. Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen kannusti yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Mitä suuremmasta yrityksestä oli kysymys, sitä varmemmin vastuullisuuden toteuttamiseen käytettiin erilaisia hallintajärjestelmiä ja työkaluja. Tällöin vastuullisuus kytkeytyi järjestelmällisesti kaikkeen toimintaan strategian laatimisesta liiketoiminnan operatiiviseen toteuttamiseen.
Published: 2007

34. A method for predicting the tension strength of structural timber

Author: Poussa, Matti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, Mitsuhashi, Kohsaku, Poussa, Matti, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, and Mitsuhashi, Kohsaku
Published: 2007

35. Construction project´s schedule management

Author: Elfving, Jan, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kankainen, Jouko, Pesonen, Sakari, Elfving, Jan, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kankainen, Jouko, and Pesonen, Sakari
Published: 2007

36. Follow-up of environmental impacts in road projects

Author: Mannila, Jari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Hukkinen, Janne, Heikkilä, Sami, Mannila, Jari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Hukkinen, Janne, and Heikkilä, Sami
Abstract: Ympäristövaikutusten arviointimenettely on ollut Suomessa käytössä jo yli kymmenen vuotta. Olennaisena osana ympäristövaikutusten arviointiin liittyy ympäristövaikutusten seuranta, jonka tarkoituksena on seurata hankkeiden vaikutuksia. Näin vaikutuksista saadaan todellista tietoa, niitä opitaan ymmärtämään paremmin ja epävarmuustekijöiden määrä vähenee. Tässä työssä on tutkittu tiehankkeiden ympäristövaikutusten seurantaa Suomessa. Seurantatietoja on koottu useissa tiehankkeissa eri tiepiireissä, mutta seuranta on hajanaista eikä sen toteuttamiseksi ole selkeää ohjeistusta. Ympäristövaikutusten seurannasta on etsitty ongelmakohtia ja niiden ratkaisuja. Kirjallisuustarkastelun pohjalta seurannalle on luotu teoreettiset perusteet. Lukija johdatetaan ympäristövaikutusten seurantaan, sen tavoitteisiin ja haasteisiin ja erilaisiin ohjauskeinoihin. Kirjallisuustarkastelun pohjana ovat kansainvälisiin julkaisut ja artikkelit. Tapaustutkimuksessa on käyty läpi yksityiskohtaisesti kolmen erityyppisen tiehankkeen ympäristövaikutusten seurannat. Esimerkkihankkeina on tarkasteltu Kehä111:n parantamishanketta välillä Lentoasemantie - Tikkurila, Lahti-Heinola-moottoritietä ja Vuosaaren sataman satamatietä ja -rataa. Johtopäätöksissä on analysoitu tutkimuksessa esille tulleita ympäristövaikutusten seurannan ongelmakohtia ja annettu suosituksia. Seurantaa kehitettäessä suositellaan painottamaan sosio-ekonomisten vaikutusten seurantaa, seurannan laajentamista yksittäisen hankkeen vaikutusten tarkkailusta useiden hankkeiden yhteisvaikutusten tarkkailuun, seurantatietokannan kehittämistä ja luomista, resurssien tarkempaa allokointia ja seurantaohjeistuksen tekemistä.
Published: 2007

37. Improvement of asphalt mix production and laydown by means of Lean thinking and construction automation

Author: Heikkilä, Rauno, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, Vasama, Tuomas, Heikkilä, Rauno, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, and Vasama, Tuomas
Abstract: Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten lean-ajattelun tuotantofilosofiaa ja automaatiota voidaan hyödyntää päällystystyön tuotannonohjauksessa. Erityisesti työssä paneuduttiin siirrettävien kuuma-asfalttiasemien kuljetusketjun ongelmiin. Tutkimusaineistoa kerättiin haastatteluilla, kirjallisuusselvityksellä ja kenttäkokeilla. Haastatteluilla kerättiin hiljaista tietoa päällystystyön tuotannonohjauksesta. Kirjallisuudesta puolestaan haettiin taustatietoa päällysteistä ja lean-ajattelun sovelluksista tuotannonohjauksessa sekä automaation soveltamisesta päällystystyön ohjaamiseksi. Kenttätutkimuksissa haluttiin selvittää, mitä muuttujia asfalttiaseman toiminnassa, kuljetusautojen valinnassa ja kuljetusten järjestelyissä sekä levitystyössä on seurattava, jotta päällystystyön tuotannonohjaus olisi tehokasta. Kenttätutkimukset tehtiin Destia Tieliikelaitoksen kolmella siirrettävällä kuuma-asfalttiasemalla ja niiden työkohteissa, joissa työtä seurattiin yhteensä yhdeksän työvuoron ajan. Lisäksi seurattiin Destian Maantiekylän asfalttiaseman toimintaan yhden työvuoron ajan. Tuotannonohjauksen tunnuslukujen selvittämiseksi kenttätutkimuksissa mitattiin levitystyömailla kuljetusautojen saapumis-, purku- ja lähtöajat ja kuormakoot, sekä kuormien purkukohdat tiellä. Lisäksi lämpötilaa mitattiin pistokokein lämpökameralla. Asfalttiasemilla seurattiin autojen saapumis-, lastaus- ja lähtöaikoja, joista osa saatiin takaisinlaskentana mittaustuloksista. Tuloksia analysoitiin esittämällä kenttämittauksista kerätystä tiedosta tunnuslukuja, jotka johdettiin lean-ajattelun periaatteista. Tutkitut tunnusluvut olivat levitystyön kumulatiivinen teho (tuotantoteho), kuljetusautojen kumulatiiviset odotusajat ja asfaltinlevittimen kumulatiivinen odotusaika työvuoron aikana (resurssien käyttö). Kuljetusketjun toimintaa tarkasteltiin kuljetusautojen keskimääräisten kierrosaikojen ja niiden jakautumisen avulla. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että päällystystyön tuotannonohjaust
Published: 2007

38. Exploiting a building information model in the customer interface of a development project for an existing property

Author: Kallio, Marja, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, Tarkiainen, Maiju, Kallio, Marja, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, and Tarkiainen, Maiju
Abstract: Rakennusten tuotemalliteknologiaa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tuotemalliteknologian leviämisen myötä rakennusalan prosessit sekä työ- ja toimintatavat ovat muuttumassa. Suotuisasta kehityksestä huolimatta tuotemallia hyödynnetään tällä hetkellä kuitenkin vain osassa hankkeista. Lisäksi malleja hyödynnetään lähinnä uudishankkeissa, kun taas korjaushankkeissa mallien käyttö on selvästi vähäisempää. Vaikka tuotemallit on mielletty uudistuotantoon soveltuviksi, työssä osoitetaan, että malleja voidaan käyttää myös korjaushankkeissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tuotemallin hyödyntämismahdollisuuksia olemassa olevan kiinteistön kehityshankkeen asiakasrajapinnassa. Asiakkaalla tässä työssä tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, käyttäjää tai investoijaa. Työn tuloksena syntyi asiakasprosessin kuvaus olemassa olevan kiinteistön tuotemallipohjaisessa kehityshankkeessa. Lähtökohtina prosessikuvauksen luomisessa olivat alalla aiemmin julkaistu kirjallisuus, haastattelut sekä aiemmin määritelty rakennusliikkeen toimintaprosessin kuvaus. Lisäksi luotua asiakasprosessin kuvausta sovellettiin vanhan panimorakennuksen kehityshankkeeseen. Käyttämällä tuotemallia hankkeissaan voi asiakas saavuttaa monia hyötyjä. Tutkimuksen perusteella suurimpia hyötyjä näistä ovat päätöksenteon tuki koko hankkeen ajan, tuotemallin visuaalisuus, halutun lopputuloksen varmistaminen sekä asiakkaan mahdollisuus hyödyntää prosessin aikana syntyvää tietoa koko rakennuksen elinkaaren ajan. Vaikka mallien käytöllä on saavutettavissa monia hyötyjä, liittyy mallien käyttöönottoon sekä käyttöön myös monia ongelmia ja haasteita. Asiakkaan näkökulmasta ongelmaksi mallien hyödyntämisessä voi muodostua muun muassa tuotemallin omistus, ylläpito ja päivittäminen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Lisäksi uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii asiakkaalta investointeja ja henkilöstön kouluttamista sekä vanhojen toimintaprosessien muuttamista.
Published: 2007

39. Defining building contractor's data objects

Author: Törrönen, Ari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kankainen, Jouko, Väisänen, Jussi, Törrönen, Ari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kankainen, Jouko, and Väisänen, Jussi
Abstract: Diplomityössä tutkittiin rakennusyrityksen tiedonhallintaa, sekä suunnittelijoiden tuottaman yhteiskäyttöisen mallitiedon hyödyntämistä tuotannonohjauksessa. Tutkimustuloksena laadittiin selvitys oliotietokantaan perustuvasta rakennusyrityksen tiedonhallintaratkaisusta, jossa tieto on tallennettu olioteorian mukaisiin tietokokonaisuuksiin. Tietomallilla tarkoitetaan yksinkertaistettua kuvausta todellisuuden tarkkaan rajatusta alueesta. Tieto jäsennetään reaalimaailman mukaisiin kokonaisuuksiin, joilla on ominaisuuksia ja keskinäinen vuorovaikutus. Tietomallissa tieto ja tiedon esitystapa on erotettu toisistaan. Tällöin samasta tiedosta voidaan luoda rajoittamattomasti erilaisia näkymiä. Tiedon ja esityksen erottamisen suorana seurauksena eri näkymien tieto on aina ristiriidatonta ja ajantasaista. Tutkimusmenetelmänä olivat kirjallisuuden lisäksi asiantuntijoiden kanssa pidetyt työpajat. Asiantuntijoiksi valittiin rakennusyrityksen liiketoiminnoista sekä tietojärjestelmistä vastaavia henkilöitä. Kaksi näkökulmaa käsitti sekä rakennusprosessin tietotarpeet ja tiedonkulun että nykyisten järjestelmien tarjoamat tiedonhallintamahdollisuudet ja rajoitukset. Työpajoissa kerätyistä tiedoista tunnistettiin olioteorian perusteella rakennushankkeessa esiintyvät tietokokonaisuudet. Tietokokonaisuuksien sekä rakennusyrityksen liiketoimintaprosessin avulla syntyi selvitys rakennusliikkeen projektitoiminnan tietomallista. Mallissa kuvattiin luokkakaaviolla tietokokonaisuudet ja niiden ominaisuudet, sekä tietokokonaisuuksien väliset yhteydet. Tutkimuksen lähtökohtana oli tavoitetila, jossa suunnittelu on mallipohjaista ja tiedonsiirto sovellusten välillä toimivaa. Tietokokonaisuudet jaettiin nelikentässä neljään ryhmään. Tärkeimpiä tietoja olivat prosessissa usein esiintyvät tiedot sekä päätöksenteon kannalta merkittävät tiedot. Priorisoituja tietokokonaisuuksia käytettiin tietomallin peittävyysanalyysissä, jossa tietomallia testattiin rakennusyrityksen hankintaprosessissa. Peittäv
Published: 2007

40. Assessment of performance based asphalt mixture overlay contracts let by Finnish Road Administration in 2002 and 2003

Author: Eskola, Katri, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, Taipale, Ilkka, Eskola, Katri, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, and Taipale, Ilkka
Abstract: Tiehallinnon vuosina 2002-2005 Uudenmaan tiepiirissä käyttämä kestoikäurakka perustuu urautumiseen toiminnallisena vaatimuksena. Kestoikäurakassa urakoitsija tarjoaa päällysteelle tietyn kestoiän, joka saavutetaan kun urasyvyys on saavuttanut 15 mm. Urakka arvostellaan 3 vuoden kuluttua päällystystyöstä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää saavutettiinko kestoikäurakalla parempaa laatua ja kustannustehokkuutta kuin tavanomaisilla kokonaisurakoilla. Lisäksi oli tarkoitus selvittää kestoikäurakan soveltuvuutta eri liikennemäärille ja urakan arvonmuutosperusteita. Tilastollisessa tarkastelussa vuonna 2002 ja 2003 toteutettujen kestoikäurakoiden laatua verrattiin tavanomaisiin päällysteurakoihin. Verrattaessa ominaisurautumista vuosien 2002 ja 2003 kestoikäurakoiden pilottikohteiden ja samojen vuosien vertailu-urakoiden välillä havaittiin vuonna 2002 kestoikäurakassa tehtyjen SMA-päällysteiden kuluvan nopeammin sekä LTA että REM-työmenetelmillä kuin vertailu-urakoissa. Vuonna 2003 ei urakoiden välillä ollut merkitsevää eroa. Tasaisuutta pilotti- ja vertailukohteiden välillä verrattiin käyttämällä tunnuslukuna IR14:ä. Vuonna 2002 ei kohteiden välillä ollut suurta eroa ja vuonna 2003 vertailukohteet olivat hieman tasaisempia. Tiehallinnon kestoikäurakoilla ei siis saavutettu parempaa laatua. Vuosikustannuksia laskiessa pilottikohteiden huomattiin olevan pinta-alaan suhteutettuna edullisempia, mikä johtuu suurelta osin pienemmästä päällystepaksuudesta. Kestoikäurakan havaittiin sopivan parhaiten teille, joiden kaistakohtainen liikennemäärä vuorokaudessa on noin 4000-5000 ajoneuvoa tai enemmän. Haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että Tiehallinnon kestoikäurakka herätti urakoitsijat tarkastelemaan päällysteen pinnan toiminnallisia ominaisuuksia ja paransi urakoitsijoiden omien tuotteiden tuntemusta. Tämä on tärkeää, koska toiminnallisten ominaisuuksien käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Urakassa arvosteltu urautuminen on toiminnallisena vaatimuksena selkeä, yksiselitteinen j
Published: 2007

41. Stiffness reduction and a design algorithm of cracking concrete structures in compliance with Eurocode regulations

Author: Iivonen, Pekka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, Turunen, Esa, Iivonen, Pekka, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, and Turunen, Esa
Abstract: Tutkimuksessa on selvitetty Eurokoodi 2 osan 1-1 (EC2) vaikutukset käyttörajatilamitoitukseen yleisesti sekä erityisesti halkeamaleveyden laskentaan ja rakenteen todellisen jäykkyyden arvioitiin. Tarkastelu on tehty rakenteen mitoitukseen ja analysointiin kehitetyn IVODIM- ohjelman kannalta. Ohjelmalla voidaan käyttörajatilassa joko mitoittaa rakenteen teräsmäärä tai analysoida olemassa olevan rakenteen halkeamaleveyttä elementtimenetelmällä (FEM) lasketuille voimasuureille. Ohjelmallavoidaantarkastellarakenteitasekämekaanisillekuormilleettä pakkovoimille. IVODIM-ohjehnassa EC2:n käyttöönotto vaikuttaa halkeamaleveyden laskentaan, sopivanteräsjaonetsitääniteroimallajahalkeamasuunnankorjauskertoimeen. Halkeamatarkasteluun liittyvien apusuureiden, kuten tehollinen betonipinta-ala, laskenta suoritaan eri tavalla kuin poistuvassa suunnittelunormissa (B4). Työssä on kehitetty EC2:n vaatimukset täyttävä mitoitusalgoritmi, joka on myös ohjelmoitu ja testattu testiohjelmalla liitettäväksi IVODIM- ohjelman seuraavaan versioon. Merkittävää on, että EC2:n mukaan vetojäykistys on vakio tietyn keskimääräisen teräsvenymäarvon jälkeen eikä raudoituksen pysyessä muuttumattomana vetojäykistyksen arvo kasva poikkileikkauksen korkeuden kasvaessa toisin kuin B4:ssa ja CEB-FIP- mallinormissa. Laskennallinen halkeamaväli on EC2:n mukaan vedetyssä poikkileikkauksessa usein suurempi ja taivutetussa poikkileikkauksessa samaa suuruusluokkaa tai pienempi kuin B4:ssa. CEB-FIP- mallinormissa laskennallinen halkeamaväli on niin vedetyssä kuin taivutetussakin poikkileikkauksessa pienempi kuin B4:ssa ja EC2:ssa. Poikkileikkauksen korkeuteen perustuvan EC2:n halkeamavälin kaavan havaittiin antavan epäjohdonmukaisia tuloksia. Suhteellinen teräsala, joka vaikuttaa halkeamaleveyteen, on EC2:ssa herkkäsuojabetonipeitteen paksuuden muutoksille. Laskettujen esimerkkien perusteella sama halkeamaleveysvaatimus johtaa EC2:n mukaan mitoitettaessa taivutetulla poikkileikkauksella usein 5 % pienempiin ja vedet
Published: 2007

42. Prefabricated Thin Cold-Formed Steel Walls as Lateral Stability Members

Author: Piirainen, Arto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Mäkeläinen, Pentti, Ecevitoglu, Cem, Piirainen, Arto, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Mäkeläinen, Pentti, and Ecevitoglu, Cem
Published: 2007

43. Contaminated sediments and suitable methods for their dredging and treatment

Author: Holm, Olli, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Karvonen, Tuomo, Lindblad, Anneli, Holm, Olli, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Karvonen, Tuomo, and Lindblad, Anneli
Abstract: Tässä diplomityössä on tarkasteltu pilaantuneiden sedimenttien ruoppaukseen ja läjitykseen sekä muuhun käsittelyyn soveltuvia menetelmiä sekä niiden ympäristövaikutuksia. Myös ruoppaus- ja läjitystoimintaa säätelevää lainsäädäntöä on käsitelty, painopisteenä Suomessa ja muualla maailmassa käytössä olevat ruoppausmassojen laatukriteerit ja niiden synty. Jossain määrin on myös otettu huomioon pilaantuneiden sedimenttien haitta-aineiden ympäristövaikutukset. Kaikki mitä muualla maailmassa on tutkittu ja kehitelty, ei välttämättä ole suoraan Suomen oloihin kelpaavaa. Suomen vesistöt ovat kylmiä ja jääpeitteisiä osan vuodesta, mikä johtaa haitallisten aineiden erilaiseen käyttäytymiseen meillä kuin toisessa ympäristössä. Kaikki ulkomailla hyvin toimivat ruoppausmenetelmät eivät myöskään sovi Suomeen ilman muutoksia, sillä meillä merenpohja on hyvin kivistä, mikä voi haitata ruoppauskaluston toimivuutta. Ruoppausmenetelmää valittaessa tulee aina varmistaa sen sopivuus hankkeeseen. Työn lopussa on esimerkkitapauksena käyty läpi Vuosaaren sataman puhdistusruoppaus ja pilaantuneiden massojen käsittely. Vuosaaren satamahanke on ollut Suomen ensimmäinen suuri ympäristöruoppaushanke, ja toimii siten esimerkkinä muille hankkeille. Vuosaaren satamasta on saatu paljon kullanarvoista kokemusta pilaantuneista sedimenteistä sekä niiden ruoppauksesta ja läjityksestä.
Published: 2007

44. Ventilation and smoke extraction in parking garage

Author: Matilainen, Veijo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Keski-Rahkonen, Olavi, Hult, Antti, Matilainen, Veijo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Keski-Rahkonen, Olavi, and Hult, Antti
Abstract: Tämän diplomityön tarkoituksena oli saada yhdenmukaistettua savunpoiston ja ilmanvaihdon paloteknistä suunnittelua. Aineistoa autohallien ja ilmanvaihdon suunnittelusta kerättiin pääasiassa Rakentamismääräyskokoelmasta ja vakuutusyhtiöiden julkaisemista suunnitteluohjeista. Diplomityöhön kootusta aineistosta laadittiin lisäksi autohalleja suunniteleville ammattilaisille erillinen palotekninen ohje ilmanvaihdon ja savunpoiston suunnitteluun. Työn toisessa osiossa tutkittiin palosimulointiohjelman tuomaa apua suunnittelijoille. Esimerkkikohteeksi oli valittu Tampereen Ratinaan suunnitteilla oleva asuinrakennuskorttelin autohalli. Simuloinnissa mallinnettiin autohallissa syttyvä autopalo. Mallin avulla tutkittiin savunmuodostusta, näkyvyyttä, lämpötilan nousua ja rakenteiden pintalämpötilan kehittymistä palon aikana sekä näiden vaikutusta pelastautumiseen. Tuloksia on tarkoitus käyttää jatkossa autohallin ilmanvaihdon ja savupoiston suunnittelun apuna. Kolmantena osiona selvitettiin lisäksi paloteknisen suunnittelun tarvetta ja erityistä palvelukonseptia. Selvityksen perusteella yrityksen täytyy olla melko suuri, noin 200 työntekijää, jotta yritys pystyisi työllistämään palveluksessaan erityisen paloteknisen suunnittelijan.
Published: 2007

45. Traffic information as part of communicative urban planning

Author: Karasmaa, Nina, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, Pennanen, Tarja, Karasmaa, Nina, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Ernvall, Timo, and Pennanen, Tarja
Abstract: Liikkumiseen liittyvää tietoa on Suomessa yleensä kerätty joko postikyselyllä tai puhelinhaastattelulla. Viime aikoina on kuitenkin pohdittu, voidaanko perinteiset liikennekyselyt korvata Internet-kyselyillä. Internet- kyselyissä vastaajat voivat itse valita, milloin ja missä he vastaavat kyselyihin. Vastaukset saadaan myös koodattua automaattisesti suoraan tiedostoon. Toisaalta kaikilla ihmisillä ei ole Internetiä, mikä voi aiheuttaa harhaa kyselyjen tuloksiin. Varsinkin vanhukset ovat yleensä aliedustettuja Internet- kyselyissä. Kaikesta huolimatta Internet-kyselyiden käyttöä liikennetiedon keräämisessä kannattaa kuitenkin harkita. Internet-kyselyt voidaan toteuttaa pelkästään lomakekyselynä, tai niissä voi olla kysymysten lisäksi kartta, jonka avulla pystytään keräämään paikkaan kiinnitettyä tietoa. Paikkatietoon pohjautuvia sovelluksia ovat esimerkiksi pehmoGlS-kyselyt. Paikkatietoa voidaan Internetin lisäksi kerätä myös matkapuhelimilla ja GPS-laitteilla. Näiden menetelmien yhteydessä kannattaa kerätä paikkatiedon lisäksi myös muuta tietoa esimerkiksi erillisellä kyselyllä tai haastattelulla. Kaupunkisuunnittelun ja liikennetutkimusten yhteydessä ollaan kiinnostuneita mm. ihmisten liikkumisesta, asumisesta ja näihin vaikuttavista tekijöistä sekä myös elämäntapaan liittyvistä asioista. Tässä työssä koottiin ja analysoitiin kirjallisuuden pohjalta erilaisia tutkimuksia, jotka liittyivät liikenteeseen, asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Päätarkoituksena oli löytää liikkumiseen, asumiseen ja elämäntapoihin liittyviä profilointeja sekä niiden kytköksiä toisiinsa. Työssä on myös selvitetty, miten Oppiva kaupunkisuunnittelu ja asumisen arki -hankkeen pehmoGlS- ja kehittämisfoorumimenetelmien yhteydessä voidaan kerätä liikennetietoa. Edellä mainitut menetelmät eroavat toisistaan. PehmoGIS-kyselyt muistuttavat tavallisia tietyn ajan auki olevia Internet-kyselyjä, jossa tietoa kerätään osaksi kartan avulla. Kehittämisfoorumi on jatkuvasti auki oleva karttaliittymällä va
Published: 2007

46. Planned maintenance optimization of excavation equipment

Author: Korhonen, Kari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Särkkä, Pekka, Saarikivi, Heikki, Korhonen, Kari, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Särkkä, Pekka, and Saarikivi, Heikki
Abstract: Diplomityön tavoitteena oli selvittää menetelmiä kalliorakennustyömaiden häiriöttömän tuotannon varmistamiseksi. Menetelmät tuli löytää louhintakoneiden kunnossapitoa parantamalla. Tarkoituksena oli määrittää kunnossapidon puutteet työ-maaorganisaatiossa ja kunnossapidon ohjauksessa sekä esittää niihin toteuttamiskelpoisia ratkaisumalleja. Louhintakoneiksi määriteltiin porajumbot, ruiskubetonirobotit, panostuslaitteet sekä injektointilaitteet. Kerätyn teoriatiedon, suoritettujen haastattelujen ja kohdevierailuiden sekä Lemcon Oy Infran nykytilan kartoituksen perusteella louhintakoneiden kunnossapidon parantamiseksi suositellaan kahta pääkohtaa: siirtymistä korjaustoiminnasta suunniteltuun ja johdettuun huoltotoimintaan sekä tuotantoseisokkeihin varautumista mahdollisimman hyvällä varaosien saatavuudella. Suunnitelluilla huolloilla pyritään ylläpitämään louhintakoneiden tuotantotehot ja estämään seisokkeja aiheuttavat louhintakoneiden rikkoontumiset. Huollot tulee sovittaa yhteen louhintasyklien kanssa. Huoltopäällikön tehtävänä on suunnitella ja johtaa huoltotoimintaa. Louhintakoneiden käyttäjien tulee osallistua koneiden kunnossapitoon. Jatkuva huoltotoiminta helpottaa huoltojen ja tuotannon suunnittelua. Louhintakoneiden tuotantotehojen ylläpitäminen helpottaa tulevien työmaiden käynnistämistä sekä Lemcon Oy Infran kalustokeskuksen toimintaa. Merkittävät tekijät seisokkiaikojen pituuteen aiheutuvat varaosien puutteesta sekä niiden pitkistä toimitusajoista. Seisokkiaikoja voidaan lyhentää kasvattamalla työmaiden varaosavarastoja. Varastojen laatuun ja varastologistiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Louhintakakoneiden kunnossapitoa parantamalla voidaan minimoida työmaiden aikasidonnaisia kustannuksia. Pilottiprojektissa tehtyjen laskelmien ja olettamusten perusteella kunnossapidon parantaminen tuo säästöjä projektin aikasidonnaisiin kustannuksiin.
Published: 2007

47. External nutrient load and nutrient release from bottom sediment in the lake Matalajärvi in Espoo

Author: Lehtoranta, Jouni, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Karvonen, Tuomo, Mykkänen, Joose, Lehtoranta, Jouni, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Karvonen, Tuomo, and Mykkänen, Joose
Abstract: Espoon Matalajärvi on luontaisesti rehevä ja matala latvajärvi, joka on voimakkaan ulkoisen kuormituksen johdosta muuttunut ylireheväksi. Maankäyttö valuma-alueella on tehokasta, maa-alasta 75 % on ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena ja suurelta osin maatalous- ja golfkenttäalueina. Rehevöitymisen myötä järvi on madaltunut, kasvanut umpeen reunoiltaan ja talvisin vesimassa on hapetonta. Nykyään karvalehden massaesiintymät uhkaavat järven runsasta lajistoa, virkistysarvoa sekä maisema-arvoa. Tässä työssä tarkasteltiin kokeellisesti Matalajärven ravinnedynamiikkaa. Järveen laskevien ojien vedenlaatumittausten ja maankäyttömuotojen paikkatietoaineiston perusteella laskettiin eri osavaluma-alueilta tuleva ulkoinen ravinnekuormitus ja kuormituksenlaatu. Pohjasedimentistä hapettomissa oloissa vapautuvia ravinnemääriä mitattiin kammiokokeilla ja lämpötilan vaikutusta vapautumismääriin hapettomissa ja hapellisissa oloissa selvitettiin laboratoriokokeella. Lisäksi sedimentin fysikaalisia ja kuiva-aineen sekä huokosveden kemiallisia ominaisuuksia määritettiin laboratorioanalyyseillä ravinnepitoisuuksien ja ravinteiden sitomiskyvyn selvittämiseksi. Työn tulosten perusteella ulkoinen ravinnekuormitus on voimakasta, fosforikuormitus on yli kolminkertaista kriittiseen kuormitusmäärään verrattuna. Suurin osa kuormituksesta tulee fosforin osalta maatalous- ja golfkenttäalueilta ja typen osalta maatalousalueilta ja ilmalaskeumana. Fosforikuormituksen vähentäminen alle kriittisen kuormitusrajan vaatisi noin 70 % leikkausta kuormitusmäärään, jonka saavuttamiseen tarvitaan päästöjä vähentäviä toimenpiteitä maankäyttöluokissa sekä ojavesien käsittelyä ennen järveen laskua. Menetelmässä tulee huomioida kuormituksen olevan suurelta osin liukoisten ravinteiden muodossa. Vaikka ulkoinen kuormitus vähenisi, ylläpitää pohjasta vapautuvat ravinteet järven rehevyyttä. Typpeä vapautuu eri olosuhteissa yli kaksinkertainen määrä ulkoiseen kuormitukseen verrattuna, mikä ylläpitää järven fosforirajo
Published: 2007

48. Crital Factors in Leadership Transfer of Generation Change Process in SME Companies

Author: Teikari, Veikko, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kuusisto, Turkka, Kuusisto, Maria-Elisa, Teikari, Veikko, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Kuusisto, Turkka, and Kuusisto, Maria-Elisa
Published: 2007

49. Structure Renewal Options for Low-Traffic Railroads in Finland

Author: Viitala, Tuomo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, Tunninen, Niko, Viitala, Tuomo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Pellinen, Terhi, and Tunninen, Niko
Abstract: Vähäliikenteisillä radoilla, joilla vuotuinen kuljetusmäärä on alle 500 000 bruttotonnia, kulkee pääasiassa tavaraliikenteen kuljetuksia. Suomen rataverkon pituudesta noin kuudesosa on vähäliikenteisiä. Ratahallintokeskuksen saama vuotuinen rahoitus on riittänyt pitämään näitä ratoja vain välttävänsä kunnossa ja lähitulevaisuudessa useaa rataosaa uhkaa liikenteen lakkauttaminen ilman päällysrakenteen kunnostustoimenpiteitä. Ratojen kunnostaminen tukisi myös Euroopan Unionin tavoitetta lisätä rautatiekuljetusten osuutta liikennejärjestelmässä, joten uusille, nykyistä edullisemmille ratkaisuille on tarve. Tässä työssä on selvitetty vähäliikenteisille radoille soveltuvia päällysrakennevaihtoehtoja teknisen toiminnallisuuden ja taloudellisuuden kannalta. Päällysrakenteen komponentteja ovat kiskot, pölkyt ja tukikerros. Työn alkuosassa on esitetty radan päällysrakenteessa käytetyt komponentit, rakenteeseen kohdistuvat voimat ja niiden jakautuminen rakenteessa. Lisäksi on selvitetty radan rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettyjä menetelmiä Suomessa. Päällysrakenteiden teknistä tarkastelua varten on työssä määritelty teoreettinen malli, joka perustuu Zimmermannin ja Eisenmannin teorioihin. Mallin perusteella voidaan arvioida päällysrakenteen jännitystilaa. Radan komponenttien sallimien jännitysten avulla voidaan päällysrakennevaihtoehdoille määrittää sallitut akselipainot eri nopeuksilla. Vähäliikenteisten ratojen nykytilan selvitys perustuu maastotutkimuksiin ja Ratahallintokeskuksen aikaisempiin tutkimuksiin. Maastotutkimuksissa katselmoitiin rataosat Lahti-Loviisa, Huutokoski-Savonlinna ja Porokylä-Vuokatti. Maastokäyntien yhteydessä otettiin radoilta näytteitä puupölkyistä ja tukikerroksesta. Puupölkyistä tutkittiin kyllästysaineen, kreosoottiöljyn, määrää. Tukikerrosnäytteistä tutkittiin materiaalin rakeisuus ja routivuus. Päällysrakennevaihtoehtojen muuttujina olivat tukikerrosmateriaali, tukikerroksen paksuus, pölkkytyyppi ja -väli sekä kiskoprofiili. Tarkastelua
Published: 2007

50. Dimensioning principles for factory-made detached timber houses

Author: Luukkonen, Ilpo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, Tölli, Juho, Luukkonen, Ilpo, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Puttonen, Jari, and Tölli, Juho
Abstract: Rakennusalalla vallitseva pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja samaan aikaan kasvaneet pientalomarkkinat ovat lisänneet talopakettien kysyntää. Tiukemmat rakentamisaikataulut yhdessä työvoimapulan kanssa ovat lisänneet myös syys- ja talvirakentamista, jolloin korostuu tehdasvalmisteisten elementtitalojen etu eli rakentaminen tapahtuu suurelta osin sääsuojassa. Nämä tekijät vaativat yrityksiltä uusia tuotannollisia ja rakenneteknisiä ratkaisuja markkinaosuuksien säilyttämiseksi. Tässä työssä tutkittiin massaräätälöidyn suurelementtitalon valmistusta automatisoidulla valmistuslinjalla imuohjauksen avulla. Työssä on esitelty eri elementointitavat yleisesti sekä massaräätälöinti että imuohjaus pääpiirteissään. Työssä käydään läpi Jukka-talon moduloitu suurelementtijärjestelmä, elementtiensuunnittelu ja valmistustekniikka automatisoidulla valmistuslinjalla. Työssä kuvataan elementtien osien mitoittamisen perusteet ja osien valintaperusteet mitoitustaulukoiden ja diagrammien avulla. Automatisoimalla tuotantolinjaa on mahdollista vähentää työvoiman tarvetta tuotannossa. Toisaalta CNC- työstöjä tekevät elementtilinjat vaativat tarkat ja ohjelmointia sisältävät elementtisuunnitelmat. Työssä todetaan, että elementtisuunnitelmien lisääntynyt tarkkuus kasvattaa suunnitteluun käytettyä aikaa. Suunnittelua on nopeutettu vakioitujen rungon osien taulukkomitoituksella ja suorittamalla rakennusten jäykistystarkastelut diagrammien avulla. Näillä toimenpiteillä on voitu siirtää suunnittelua vähemmän rakennepuolen koulutusta saaneille henkilöille. Rungon osien vakiointi ja modulointi helpottaa myös tehtaan varastojen hallintaa ja varastojen ohjaus imuohjauksen avulla pienentää niihin sidottua pääomaa. Automatisoidulla tuotantolinjalla saavutetaan mittatarkempia elementtejä kuin käsin valmistamalla ja samalla elementtien laatu on parantunut, kun osa tuotannon inhimillisistä tekijöistä on poistunut. Kehitetyn massaräätälöinnin varjopuoleksi tunnistettiin, että elementtisuunnitelmissa e
Published: 2007

Catalog

Books, media, physical & digital resources

See catalog results

Searchworks

Select search scope, currently: Articles Catalog books, media & more in Jio Institute collections Articles journal articles & other e-resources

Search

Search Constraints

Refine your results

Search Limiters

Publication Year Range

Publication Type

Database

Publisher

562 results on '"Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto"'

Search Results

Catalog

Select search scope, currently: Articles

Catalog

books, media & more in Jio Institute collections

Articles

journal articles & other e-resources