Search

Cherry blossom as a symbol has had a central role in Japanese culture long before the written time. Due to its long history, cherry blossoms’ symbolism is multilayered and -vocal. In this thesis, I study cherry blossom’s symbolism through hanami ritual in todays Japan. As there has been hardly any scientific studies regarding the cherry blossoms in English, aside from Emiko Ohnuki-Tierney (2002), the research material is largely based on Japanese studies and my own material. The research material has been collected using ethnographic fieldwork’s methods by conducting semi-structured interviews in Japanese and participant observation. In theory part I’ve used many classics, including Clifford Geertz (1973), Victor Turner (1967) and Arnold van Gennep (1960). In cherry blossoms’ symbolism main categories center around the terms “time” and “place”, the flowers symbolizing changes and identity. Cherry trees are native trees, which is why they’re strongly connected to Japanese identity, although not as strongly as in the past. At the areas known for their blossoms, like Hirosaki and Himeji, cherry blossoms are strongly part of the local identity, which is used for tourism. Cherry blossom’s symbolism is very complex, often even contradictory, symbolizing things like beginning and end, life and death, joy and sorrow. The most important quality that cherry blossom has is its ability to woke strong, complex feelings in people. After all, Japanese culture and language are very emotion-based, and many terms connected to feelings don’t even have straight equivalent term in other languages. First and foremost, cherry blossoms are the sign of spring, similar to autumn leaves. Therefore, their blooming marks the end of season, winter, and the beginning of new one, spring. And as spring has traditionally been the beginning of new year in Japan, cherry blossoms also mark the beginning of new year and the end of old one. As this is an annual phenomenon, every Japanese has a large amount of different memories connected to the blossoms, such as beginning of school or work, or meeting new people. For this reason, cherry blossoms symbolize so many beginnings and endings. The blooming time of cherry blossoms is short. The all blossoms bloom gloriously at the same time for a week or two, and then they scatter to the ground, all at once. As such, cherry blossoms remind Japanese of the evanescence of life, how nothing is permanent. Therefore, according to Japanese philosophy, people should take an example of this and live their lives fully and diligently accept their fate when it comes. Hanami, meaning cherry blossom viewing, is thousands of years old Japanese spring event, where people gather under the cherry blossoms to celebrate the flowers’ blooming and the coming of spring. Spring is also the time when different groups take new members in. For example, new employees start working in their companies at spring and hanami acts as an event where the new employees become full-fledged members of the group, with all responsibilities and rights of the group. Being part of the group is important in Japan. As the appearance of cherry blossoms mark arrival of many changes, hanami also acts as a liminal period that softens both transition and stress. Kirsikankukat ovat symbolina olleet keskeisessä roolissa japanilaisessa kulttuurissa jo kauan ennen kirjoituksen keksimistä. Pitkän historiansa johdosta kirsikankukkiin liittyvä symboliikka on erittäin monikerroksista ja -muotoista. Tutkielmassani käsittelen kirsikankukkien symboliikkaa nykypäivän Japanissa tarkasteltuna hanami-rituaalin kautta. Aiheesta ei ole tehty englanninkielellä juuri lainkaan tieteellistä tutkimusta, lukuun ottamatta Emiko Ohnuki-Tierneytä (2002), minkä johdosta tutkimusaineistoni perustuu paljolti japaninkieliseen kirjallisuuteen sekä omaan tutkimusaineistooni. Tutkimusaineisto on kerätty etnografisen kenttätyön keinoin japaninkielisten teemahaastattelujen sekä osallistuvan havainnoinnin kautta. Teoriassani olen käyttänyt paljon klassikoita, kuten Clifford Geertzin (1973), Victor Turnerin (1967) sekä Arnold van Gennepin (1960) teoksia. Kirsikankukkien symboliikassa ovat yläkategorioina vahvasti läsnä ”aika” ja ”paikka”, kukkien symboloidessa monenlaisia muutoksia sekä identiteettiä. Kirsikankukkapuut ovat kotoperäisiä puita, minkä vuoksi ne liitetään vahvasti japanilaiseen identiteettiin, tosin ei yhtä vahvasti nykypäivänä kuin entisaikaan. Kirsikankukistaan tunnetuilla alueilla, kuten Hirosakissa ja Himejissä, kirsikankukat ovat vahvasti osa paikallisidentiteettiä, joita käytetään turismin edistämisessä. Kirsikankukka on symboliikaltaan hyvin monitahoista, hyvin usein sisältäen vastakohtia, kuten alku ja loppu, elämä ja kuolema, sekä ilo ja suru. Tärkeimpänä ominaisuutenaan kirsikankukilla on niiden kyky herättää ihmisissä vahvoja, moniulotteisia tunteita. Japanin kulttuuri ja kieli onkin hyvin tunnepainotteista ja monille tunteisiin liittyvillä termeillä ei ole suoraa vastinetta muilla kielillä. Japanissa kirsikankukat ovat ensisijaisesti kevään merkki, verrattavissa syksyn ruskaan. Kirsikankukkien puhkeaminen merkitsee siis vanhan vuodenajan, talven, päättymistä ja uuden, kevään, alkamista. Koska kevät on perinteisesti Japanissa uuden vuoden alku, kirsikankukan merkitsevät myös uuden vuoden alkua ja vanhan loppua. Koska kyseessä on jokavuotinen ilmiö, jokaisella japanilaisella on laaja kirjo erilaisia kirsikankukkien kukinta-ajalle ajoittuvia muistoja, kuten koulun tai työn aloitus sekä uusien ihmisten tapaaminen. Kirsikankukat symboloivatkin juuri tämän vuoksi monia alkuja ja loppuja. Kirsikankukkien kukkimisaika on erittäin lyhyt. Kukat kukkivat samaan aikaan täydessä loistossaan viikon parin, minkä jälkeen ne varisevat maahan, niin ikään yhtaikaisesti. Tämän vuoksi kirsikankukat muistuttavat japanilaisia elämän lyhyydestä ja katoavaisuudesta, kuinka mikään ei ole ikuista. Japanilaisen ajattelutavan mukaan ihmisten tulisi samalla tavoin elää elämänsä täysillä ja hyväksyä ylväästi loppunsa sen koittaessa. Hanami, eli kirsikankukkien katselu, on tuhansia vuosia jatkunut japanilainen vuosittainen kevään tapahtuma, jossa ihmiset kerääntyvät kirsikankukkien alle juhlimaan niiden puhkeamista kukkaan sekä kevään saapumista. Kevät on myös aika, jolloin erilaiset ryhmät ottavat joukkoonsa uusia jäseniä. Esimerkiksi yhtiöiden rekrytoimat uudet työntekijät aloittavat työnsä keväällä ja hanami toimii tällöin tilaisuutena, jossa uusista työntekijöistä tulee ryhmän täysvaltaisia jäseniä vastuineen ja oikeuksineen. Ryhmään kuuluminen on Japanissa erittäin tärkeää. Koska kirsikankukkien ilmestyminen merkitsee monenlaisten muutosten saapumisesta, hanamin tarkoituksena on toimia liminaalitilana, joka pehmentää muutoksista johtuvaa siirtymää ja stressiä.

The report summarizes the key results of the consequential life cycle assessments (LCAs) carried out for a variety of manure management techniques over the Baltic Sea Regions (BSR). For all manure management technologies assessed, the environmental impacts (in terms of potential to global warming, acidification of aquatic & terrestrial systems as well as phosphorus and nitrogen enrichment) are evaluated along the whole “manure management chain”, quantified and compared to the applying reference manure management system.The LCA results presented in this report cover 4 main manure types (dairy cow slurry, fattening pig slurry, horse manure and solid manure from fattening pigs) and five BSR countries (Denmark, Estonia, Finland, Poland and Sweden). Three main categories of techniques were investigated: i) separation technologies; ii) technologies involving energy production; and iii) other technologies. Assessed separation technologies include concentration technologies, state-of-the-art decanter centrifuge and source-separation technologies. The energy production technologies addressed consist of thermal gasification, incineration and anaerobic digestion (for which a myriad of carbon co-substrates to manure were investigated). In-house slurry cooling as well as the possibility to produce highly available phosphorus mineral fertilizers from manure ashes (obtained from manure thermo-gasification) were also assessed.This report was prepared as part of Baltic Manure Work Package 5 - Assessing Sustainability of Manure Technology Chains.

One major pre-condition for assessing a manure management technique in a whole system or LCA-approach is to define a reference system against which this technique can be assessed. This report thus presents and details the establishment of such reference systems, comprising eight different manure types (fattening pig slurry, dairy cow slurry, hens manure, bulls deep litter, fattening pig solid manure, dairy cow solid manure, horse manure & broilers manure) and five Baltic Sea Regions (Denmark, Sweden, Finland, Estonia, Poland), for a total of 15 reference systems.It presents, for each of these 15 reference systems, a description of the key managerial practices throughout the whole chain (e.g. storage duration, type of cover, type of manure application, etc.) and of the key site-specific conditions applying (e.g. average annual storage temperature, crop rotation and soil type on which the manure is applied, specific legislations governing the manure management practices, etc.). Further, it presents a reference manure composition for each of these reference systems, including key parameters such as dry matter, nitrogen (inorganic and total), phosphorus, carbon and volatile solids content of the manure for all main stages of the manure continuum (e.g. ex-animal, ex-housing, ex-storage).This report was prepared as part of Baltic Manure Work Package 5 - Assessing Sustainability of Manure Technology Chains.

The AGRISIMU-project represents a novel approach to integrate data and output from several existing models. While sector models linking agricultural policy, economics and land use have long existed, a spatially explicit treatment of the interactions between land use and impacts on nutrient flows, biodiversity and climate change has not yet been attempted.