Search

Hankkeessa on selvitetty energiatehokkuuspalvelujen liiketoimintapotentiaalia suomalaisille kuluttajille suunnatulla kyselyllä sekä energiayhtiöiden kokemuksia energiatehokkuuspalvelujen tarjoamisesta yhtiöiden edustajille suunnatun kyselyn ja työpajan avulla. Selvitimme, minkälaiset maksulliset palvelut kiinnostavat suomalaisia kotitalouksia. Eniten kiinnostusta herättävät energiaa säästävät laitteet, joiden hankkimista oli vähintäänkin harkinnut 38 % vastaajista ja näyttölaitteet, joiden avulla voidaan seurata kodin sähkönkulutusta reaaliaikaisesti, 25 % vastaajista. Palvelujen harkitseminen ei kuitenkaan sinänsä vielä ennusta niiden hankkimista. Verkkoyhtiöiden ilmaiset, kulutustietoa tarjoavat palvelut edesauttavat markkinoiden syntymistä myös markkinaehtoisille energiatehokkuuspalveluille. Kiinnostus yhtiöiden nyt tarjoamiin maksuttomiin energiatehokkuus-palveluihin (kuten sähkön kulutuksen seuranta verkkopalvelussa) lisää kiinnostusta hankkia vastaavia markkinaehtoisia palveluja (esim. näyttö- ja ohjauslaitteita). Verkkoyhtiöillä voi olla siis tärkeä rooli asiakkaiden kiinnostuksen herättämisessä ja markkinoiden luomisessa. Hankkeessa haluttiin tunnistaa, ovatko palveluista kiinnostuneet tulevaisuuden kuluttajien "etujoukko" vai poikkeuksellinen asiakasryhmä. Tilastollisen tarkastelun perusteella edelläkävijyys on eri ominaisuuksista (asiantuntijuus, kokeilunhalukkuus ja aktiivinen toimijuus) rakentuva jatkuva asennemuuttuja tai kuluttajan ominaispiirre, jonka määrä vaihtelee vastaajasta riippuen. Monissa kuluttajissa lienee hiukan samanlaista vastaanottavuutta energiatehokkuuspalveluille kuin tunnistamissamme edelläkävijöissä. Kuluttajakyselymme perusteella suurin energiatehokkuuspalvelujen leviämisen "kuilu" ei sijaitsekaan edelläkävijöiden ja muiden välillä vaan jyrkempi ero on havaittavissa palveluihin myönteisesti ja palveluihin kielteisesti suhtautuvien välillä. Nämä myönteiset ja mahdollisesti palveluista kiinnostuvat ryhmät ovat asiakkaina varsin erilaisia. Kun edelläkävijät ovat kokeilunhaluisia ja heillä on hyvät tekniset tiedot, toiset myönteiset ryhmät ovat varovaisempia uusien ratkaisujen suhteen, eikä heille todennäköisesti ole yhtä helppoa opetella uusien teknisten laitteiden käyttöä. Palvelujen täytyy siis olla helppokäyttöisiä levitäkseen laajemmille markkinoille. Eri palvelujen edelläkävijät voivat olla myös keskenään erilaisia. Edelläkävijöiden sisälläkin on ryhmiä, joita kiinnostavat erilaiset palvelut (esimerkiksi omakotitalossa asuvat sähkölämmittäjät vs. kerrostalon taloyhtiön hallituksen jäsenet). Todellisen asiakastarpeen ja asiakkaiden tilanteen tunnistaminen onkin avain hyvien palvelujen tuottamiseen. Asiakkaiden kiinnostusta voidaan myös herätellä mielipidevaikuttajien välityksellä. "Edelläkävijöissä" ja "energiasta kiinnostuneissa" muita ryhmiä suurempi osa lukeutuu mielipidevaikuttajiin, eli esimerkiksi järjestöjen, asukasyhdistysten ja taloyhtiöiden hallitusten aktiiveihin. Koska vain osa näihin ryhmiin kuuluvista on aktiivisia mielipidevaikuttajia, palveluja tarjoavien yritysten on tärkeä tavoittaa heidät. Energiayhtiöille osoitetun kyselyn mukaan palvelujen kehittämisen tärkein este on henkilöstöresurssien puute. Myös henkilökohtainen kosketus asiakkaisiin on katoamassa. Kumppanuudet ovatkin tärkeässä asemassa kehitettäessä uusia palveluja. Epävarmuus kysynnästä oli toinen tärkeä este palvelujen kehittämiselle. Asiakkaan todellisen ongelman tunnistaminen ja molemminpuolista hyötyä tuovien ratkaisujen kehittäminen ovat hyvän pilotin lähtökohtia. Ensivaiheen asiakkaiden kokemuksista on syytä oppia ja pilottien kokemuksia on tärkeä analysoida huolellisesti ja rehellisesti. Palveluja kehitettäessä kannattaa seurata markkinoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kehityssuuntia. Koska sähköisistä palveluista kiinnostuneet edelläkävijät ovat muita nuorempia, on tärkeää seurata, mitä muita sähköisiä palveluja tällaiset kuluttajat käyttävät ja miten. Energiayhtiöiden on hyvä verrata omien palvelujensa käyttöliittymien käytettävyys ja mukavuus sähköisten palvelujen parhaimmistoon. On tärkeää seurata toimintaympäristön kehitystä: mitä palveluja muut yritykset tarjoavat, mitä neuvontaa muut tahot antavat sekä mitä mahdollisuuksia esimerkiksi rakennuksia koskeva lainsäädäntö luo. Muut palvelut ja muuttuvat asiakastarpeet voivat luoda tai täyttää energiayhtiöiden energiatehokkuuspalvelujen markkinarakoja. Muuttuva toimintaympäristö tuo uusia mahdollisuuksia ja reunaehtoja energiatehokkuuspalvelujen kehittämiseen.

This paper explores and assesses the acceptability of an Internet-based greenhouse gas emission monitoring and feedback service and its possibilities for motivating households to voluntary change their consumption behaviour towards a more climate-friendly direction. We studied consumers' experiences and assessments of the acceptability of such a service and its potential to promote the desired behaviour in a Finnish Climate Bonus research project wherein a demonstration version of the service was developed and tested. In total, 35 pre-selected consumers tried out and evaluated the service in day-to-day life for a period of 4 weeks. Online questionnaires, focus groups and an online discussion forum were used to collect their feedback. The results indicated that the service was well received among the participating consumers. Above all, the consumers regarded the service interesting and useful because it offered concrete feedback on the emissions caused by their own household consumption. All in all, the study indicated that a well-designed, easy-to-use and consumer-empowering monitoring and feedback service might be a potential tool to motivate people to reduce their consumption-based emissions voluntarily.

Hankkeessa on haettu vastauksia kysymykseen, millä tavoin osa sähköyhtiöiden asiakkaista pystytään aktivoimaan niin, että nämä tuottaisivat keskenään tai yhdessä sähköyhtiön kanssa lisäarvoa itselleen tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Tavoitteena on ollut tunnistaa sekä asiakkaiden että muiden ulkopuolisten tahojen tarpeita ja edesauttaa sähköyhtiöitä ja mahdollisia yhteistyökumppaneita innovoimaan uusia palveluita. Palvelujen kehittäjät ja välittäjät ovat keskeisessä roolissa asiakastarpeiden konkretisoinnissa, joten myös heidän edustajiaan on haastateltu. Lisäksi on kartoitettu kansainvälisten ja tuoreiden kotimaisten pilottien tuloksia. Tutkimuksessa on keskitytty kotitalousasiakkaisiin. Hankkeessa on tunnistettu älykkääseen sähköverkkoon perustuvien palvelujen edelläkävijäkäyttäjiä eli sellaisia asiakkaita, joilla on tämän hetkisiä markkinoita edellä olevia tarpeita ja uusia ideoita tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Näiden edelläkävijäkäyttäjien integroiminen tuotteiden ja palveluiden kehitykseen kehitystyön alkuvaiheessa vaikuttaa positiivisesti uusien tuotteiden tai palveluiden hyväksyntään ja leviämiseen markkinoilla. Edelläkävijöiden sähkönkäyttö on muita suurempaa tai he ovat ympäristösyistä erityisen kiinnostuneita sähkön säästöstä. Lisäksi heillä on muita enemmän osaamista ja he seuraavat uuden tekniikan kehitystä sekä omaa sähkön käyttöään. Erityisesti uusia lämmitysjärjestelmiä tai taloautomaatiota asentaneet ovat kiinnostuneita myös älykkään sähköverkon palveluista. Edelläkävijäkäyttäjien palautetta ja kehittämisideoita älykkääseen sähköverkkoon perustuviin palvelukonsepteihin on hankkeessa koottu yhdeksässä ryhmäkeskustelussa. Keskustelujen avulla tunnistettiin kiinnostavimmat palvelukonseptit. Eniten mielenkiintoa herättivät edistyneet sähkön kulutusraportointiin ja -seurantaan liittyvät palvelut sekä uusiutuvan energian omatuotantoon liittyvät palvelut. Myös etähallintaan ja -ohjaukseen liittyvät palvelut kiinnostivat osaa osallistujista. Kysyntäjouston suhteen automaattiseen kuormanohjaukseen perustuva palvelu vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin sähkön pörssihinnan mukainen hinnoittelu. Sähkön varastointi sähköauton akkuun vaikutti osallistujista etäiseltä, mutta akut ja sähkön varastointi kiinnostivat kuitenkin joitakin edelläkävijäkäyttäjistä. Lisäksi saatiin ehdotuksia palvelujen kehittämiseen ja niiden markkinointiin. Uusia palveluideoita syntyi muun muassa palvelujen paketoinnista, tietyille kuluttajaryhmille suunnattavista palveluista, laitekohtaisesta kulutusraportoinnista sekä vanhojen talojen ja laitteiden päivittämisestä "älykkäämmiksi" seurannan ja ohjauksen avulla. Hankkeessa on tunnistettu potentiaalisimpia ensiaskeleita sähköyhtiöille. Se tuottaa tarpeellista lähtötietoa keskustelulle ja mahdollisille jatkohankkeille, joissa voidaan tarkentaa älyverkkoon liittyvien palvelujen ansaintalogiikkaa, eri palveluntarjoajien rooleja sekä sähköverkkoyhtiöiden mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksessa on luotu sähköyhtiöille työkaluja älyverkkoon liittyvien asiakastarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Työkalut auttavat yhtiöitä pääsemään teknologiavisioista konkreettisiin palvelukonsepteihin asiakasrajapinnassa (1) priorisoimalla lupaavimpia seuraavia askelia, (2) tunnistamalla strategisia kehittämiskohteita, (3) varmistamalla viestinnän, markkinoinnin ja asiakasyhteistyön toimivuus sekä (4) tunnistamalla avoimia kysymyksiä ja kehittämiskohteita sähkömarkkinoiden sääntelyssä.

Kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat osa toimivaa demokratiaa. Voidakseen osallistua kansalaiset tarvitsevat motivaatiota ja taitoja osallistua sekä sopivia osallistumiskanavia. Entisten kanavien rinnalle kehitetään parhaillaan uusia, sosiaalisen median välineitä hyödyntäviä sähköisiä osallistumiskanavia, joiden tarkoituksena on helpottaa kansalaisosallistumista, edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua päätöksenteossa sekä lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Oikeusministeriön johdolla on kehitetty sähköistä Osallistumisympäristö-palvelua (Otakantaa.fi), joka tarjoaa kanavia kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, valtion ja kuntien päättäjien sekä julkishallinnon väliseen vuorovaikutukseen. Osallistumisympäristössä voidaan nostaa esille esimerkiksi ajankohtaisia suunnittelu- ja päätöksentekotilanteita, esitellä ja arkipäiväistää uusinta tutkimustietoa tai selvittää kansalaisten näkemyksiä verkkokyselyiden ja rajattujen ohjattujen keskusteluryhmien avulla. Palvelun kautta mahdollistuu myöhemmin myös sähköisten aloitteiden tekeminen ja seuraaminen sekä lausuntojen antaminen. Osallistumisympäristö-hanke on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmaa (SADe-ohjelma). Kansalaisten näkemyksiä Osallistumisympäristön toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä selvitettiin pilotoimalla Osallistumisympäristön demoversiota Ilmasto, ruoka ja politiikka -aiheisen verkkokeskustelun avulla. Pilotointi osoitti, että sähköiselle Osallistumisympäristölle on tarvetta, vaikka osa pilottiin osallistuneista kansalaisista suhtautui palvelun demoversioon suurin varauksin. Palvelussa todettiin olevan vielä paljon kehittämisen varaa, ennen kuin se pystyy vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Palvelun keskustelufoorumi ei pystynyt tukemaan riittävästi keskustelua, ja siksi keskusteluiden onnistuminen ja osallistujien aktiivisuus olivat paljolti keskustelun ohjaajan vastuulla. Nopeatempoinen verkkokeskustelu edellyttää selkeää ja sujuvaa keskusteluympäristöä, jotta se houkuttelisi kansalaisia osallistumaan ja jotta osallistujien välille syntyisi todellista vuorovaikutusta. Pilotoinnin mukaan kansalaisia näyttävät kiinnostavan monenlaiset verkko-osallistumisen tavat. Pilotoijat olivat halukkaita osallistumaan sähköisen Osallistumisympäristön kautta muun muassa omaa arkeaan koskettaviin keskusteluihin ja kyselyihin, kansalaisaloitteiden tekemiseen ja seuraamiseen sekä lausuntojen antamiseen. Osallistumismotivaation kannalta on tärkeää se, että kansalaisnäkemykset todella otetaan huomioon päätöksenteossa ja palvelussa annetaan palautetta osallistumisen vaikuttavuudesta. Lisäksi palvelua pitäisi olla helppo ja nopea käyttää ensimmäisestä kokeilukerrasta alkaen. Osallistumisympäristöstä ja siellä käynnistyvistä hankkeista tulisi myös saada vaivattomasti tietoa. Sähköisen demokratian kehittämishanke nosti esiin kysymyksen sähköisen osallistumispalvelun todellisista mahdollisuuksista lisätä demokratiaa Suomessa. Pystyykö palvelu houkuttelemaan laajasti kansalaisia mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, vai käyttävätkö uutta sähköistä palvelua ainoastaan muutenkin aktiivisesti osallistuvat? On tärkeä miettiä myös sitä, miten voitaisiin tukea niiden kansalaisten osallistumista, joiden ääni ei nykyisin kuulu yhteiskunnassa. Osallistumisympäristö-palvelun pilotoinnin toteuttivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Kuluttajatutkimuskeskus yhteistyössä keväällä 2012. Pilotointiin kutsutut kansalaiset kokeilivat ja arvioivat palvelun demoversiota osallistumalla Ilmasto, ruoka ja politiikka -keskusteluun viikon ajan. Palvelua arvioivat myös pilotoinnin toteuttajat eli tutkijat. Tuloksia hyödynnetään Osallistumisympäristön jatkokehittämisessä. Pilotoinnin tavoitteena oli lisäksi kehittää toimintamallia, jonka avulla voitaisiin seurata ja jäsentää verkkokeskustelua sekä hyödyntää keskustelun tuloksia tutkimuksessa ja valtionhallinnossa.

Tämä raportti kuuluu Climate Bonus -hankkeen raporttisarjaan. Raportti esittelee hankkeessa kehitettyä Ilmastopalautepalvelun demonstraatioversiota sekä palvelun kuluttajapilotoinnin toteutusta ja tuloksia. Palvelun avulla kuluttajat voivat suuntaa antavalla tavalla seurata ja vertailla kotitaloutensa kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelun käyttäjillä oli myös mahdollisuus saada palkkio (pilotoinnissa laskennallisia pisteitä), jos heidän ostostensa aiheuttamat päästöt vähenivät. Palvelun demonstraatioversio kattoi kotitalouksien keskeiset kulutusmenoryhmät eli elintarvikkeet, liikenteen, asumisen ja muu kulutus -ryhmän. Osa elintarvikeostoksista kirjautui palveluun automaattisesti kantaasiakaskorttia, kaupan tietojärjestelmiä, internetiä ja matkapuhelinta hyödyntävän järjestelmän välityksellä. Muiden ostosten tiedot käyttäjät itse kirjasivat tietokoneen tai matkapuhelimen avulla. Kuluttajapilotoinnin tarkoituksena oli tutkia ja arvioida kehitetyn Ilmastopalautepalvelun toimivuutta ja kuluttajien suhtautumista palveluun. Kuluttajat kokeilivat palvelua ja arvioivat sen kiinnostavuutta, käytettävyyttä, tietosisältöä, hyödyllisyyttä ja hyväksyttävyyttä sekä palvelun käytön vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajapalautteen mukaan ilmastopalautepalvelun idea kiinnosti kuluttajia. Palvelu koettiin melko hyödylliseksi, koska sen käyttö auttaa tiedostamaan oman kulutuksen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Palvelun jatkokehittämistä pidettiinkin toivottavana. Käytännön toteutukseen kytkeytyy kuitenkin merkittäviä haasteita kuluttajien näkökulmasta. Keskeisinä edellytyksinä valmiin palvelun käytölle kuluttajat pitivät käyttäjäystävällisyyttä, toimintavarmuutta, luotettavuutta, kiinnostavuutta ja maksuttomuutta. Toiveena oli myös mahdollisimman monen kaupan ja palveluntarjoajan osallistuminen palvelun kehittämiseen ja tarjoamiseen. Kaupalta odotettiin lisäksi nykyistä laajempaa ilmastoystävällisten tuotteiden tarjontaa. Valmiin ilmastovaikutusten seuranta- ja palautepalvelun käytöllä uskottiin olevan mahdollisuuksia vaikuttaa kotitalouksien kulutustottumuksiin ja sen voivan vähentää kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.