Search

Additional file 7. Expression levels of individual transcripts found to represent annotated cytokines in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 5. Expression levels of individual transcripts found to represent annotated factors related to phenoloxidase/melanisation-type reaction in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using its dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 11. Expression levels of individual transcripts found to represent the annotated antioxidant enzymes in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 4. Expression levels of individual transcripts found to represent the annotated antibacterial defence factors in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 8. Expression levels of individual transcripts found to represent annotated factors related to the production of reactive oxygen species (ROS) in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 6. Expression levels of individual transcripts found to represent annotated factors related to non-self recognition in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 3. Expression levels of individual transcripts found to represent annotated factors related to TLR signalling pathway in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 9. Expression levels of individual transcripts found to represent annotated factors related to apoptosis in units of transcripts per million (TPM) for each experimental snail. Heatmap shows the variation for each factor using the dynamic range. Transcripts related to each factor are clustered according to their similarity.

Additional file 2. Principal component analysis (PCA) plots showing the variation in transcriptome-wide expression profiles of the experimental snails using the first five principal components (PCs) after internal normalisation in Sleuth. Additionally, the proportion of total variance each PC explained in the data is presented.

nonPeerReviewed

Tutkielmassa tarkastellaan suullisen kielen harjoituksia saksan kielen opetuksessa. Tarkoituksena on selvittää, miten ja minkälaisia harjoituksia oppitunnilla tehdään. Tutkimuskysymykset käsittelevät suullisten harjoitusten luokittelua ja toteuttamistapaa, opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta, opetuksessa käytettyjä apuvälineitä sekä opettajan ja oppilaiden mielipiteitä tunnilla tehdyistä suullisista harjoituksista. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimusaineiston keräämisessä hyödynnettiin osallistuvaa havainnointia ja kolme lukion saksan kielen oppituntia videoitiin. Lisäksi opettajan ja oppilaiden kokemukset oppitunneista kerättiin kyselykaavakkeiden sekä haastattelujen avulla. Yksi oppitunneista otettiin perusteellisemman tarkastelun kohteeksi: oppitunnilla tehdyt suulliset harjoitukset luokiteltiin sekä analysoitiin keskustelunanalyysin keinoin. Tutkielman teoriaosassa esitellään suullinen kommunikaatio sekä kommunikaatioharjoitukset ja niiden tyypittely. Lisäksi perehdytään apuvälineiden käyttöön opetuksessa, tutustutaan keskustelunanalyysiin tutkimusmetodina sekä esitellään tutkimuksen empiirinen osuus ja analyysi. Tutkimuksesta käy ilmi, että kolmasosa oppitunneilla tehdyistä harjoituksista on suullisia harjoituksia. Suurin osa harjoituksista luokiteltiin produktiivisiksi ja loput vapaiksi harjoituksiksi. Reproduktiivisia harjoituksia ei oppituntien aikana tehty. Harjoitukset loivat hyvät puitteet saksan kielen puhumiselle, mutta siitä huolimatta oppilaat puhuivat tunnin aikana vain vähän saksaa. Opettajan ja oppilaiden välisissä vuorovaikutusprosesseissa on havaittavissa säännönmukaisuuksia, jotka toistuivat eri harjoituksissa hieman eri muodossa. Tulokset osoittavat myös, että vaikka opettajan keskeinen rooli vuorovaikutuksen ohjaamisessa on ilmeistä, myös oppilailla on erilaisia keinoja vaikuttaa oppitunnin kulkuun. Valinnaisten opintojen tutkielma

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suullisen kielitaidon testaamista ja arvioimista työelämäkontekstissa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten suullisen kielitaidon testaamista voisi toteuttaa käytännöllisellä tavalla työelämässä. Tutkimus on luonteeltaan pilottitutkimus ja sen tavoite on kaksiosainen. Ensinnäkin tutkimus tarkastelee kahta arviointimenetelmää (itsearviointia ja ulkoista arviointia) suullisen kielitaidon arvioimisessa. Toiseksi tutkimus arvioi LangPerform -konseptiin perustuvaa elokuvapohjaista kielisimulaatiotestiä suullisen kielitaidon testaamisessa ja arvioimisessa. Tutkimusta varten suunniteltiin ja toteutettiin kielisimulaatiotesti, johon osallistui seitsemän englannin kielen aikuisopiskelijaa. Osallistujien tekemää itsearviointia verrattiin kielisimulaation testisuorituksiin sekä ulkoiseen arviointiin. Suoritukset arvioitiin Eurooppalaisen viitekehyksen puitteissa. Tutkimuksen mukaan itsearviointia voidaan pitää melko luotettavana arviointimenetelmänä jopa siinä määrin, että sitä voitaisiin käyttää ulkoisen arvioinnin rinnalla kielitaidon arvioimisprosessissa, erityisesti juuri edistyneempien opiskelijoiden parissa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että arvioinnissa käytetyillä arviointitaulukoilla ja niiden tulkinnalla on keskeinen rooli arvioitiprosessissa. Kielisimulaatiotesti osoittautui hyödylliseksi välineeksi suullisen kielitaidon testaamisessa helppokäyttöisyyden, joustavuuden ja monipuolisuuden ansiosta. Simulaatiokonsepti myös lisää suullisen kielitaidon testaamisen luotettavuutta ja tasapuolisuutta, sekä mahdollistaa autenttisen kielimateriaalin sisällyttämisen testiin. Simulaation haasteena ovat tekniset rajoitteet sekä aidon vuorovaikutuksen luominen keskustelutilanteissa.

Salo, Tiina 2007. Voimaharjoituksen ja proteiinilisän akuutit testosteroni- ja androgeenireseptorivasteet vanhoilla miehillä. Liikuntafysiologian kandidaatintutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 39 s. Testosteroni vaikuttaa kohdesoluihinsa, kuten lihassoluihin, androgeenireseptoreiden (AR) välityksellä (esim. Lee & Chang 2003) saaden aikaan mm. lisääntyneen lihaksen proteiinisynteesin (esim. Ahtiainen 2006, 24). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voimaharjoituksen ja proteiinilisän vaikutus seerumin testosteroniin sekä androgeenireseptoreiden ilmentymiseen mRNA- ja proteiinitasolla vanhoilla miehillä. Koehenkilöinä oli 24 57 72-vuotiasta miestä, joista kuusi oli kontrollihenkilönä, eikä suorittanut voimaharjoittelua missään vaiheessa. 18 koehenkilöä osallistui ensin 21 viikon mittaiseen ohjattuun voimaharjoitteluun, minkä jälkeen heidät jaettiin proteiini- (n=9) ja plaseboryhmään (n=9). Proteiini- ja plaseboryhmäläiset suorittivat kaksi viikkoa voimaharjoitusjakson jälkeen raskaan voimaharjoituksen (RV), joka sisälsi jalkaprässiliikkeen (5 x 10 toistoa, 2 min palautus). Koehenkilöt nauttivat ryhmästä riippuen joko 250 ml proteiinilisää (sisälsi 15 grammaa heraproteiinia) tai vastaavan määrän plaseboa ennen ja jälkeen RV:n. Koehenkilöt täyttivät ravintopäiväkirjaa viiden päivän ajan ennen RV:n jälkeistä 48 tunnin biopsiaa. Sen sisältö analysoitiin Micro Nutrica ravintoanalyysiohjelman 3.11 versiolla. Seerumin testosteroni ja SHBG mitattiin ennen sekä 0, 15, 30 minuuttia ja 48 tuntia RV:n jälkeen ja tulokset analysoitiin Immunlite® 1000-laitteella. Lihasbiopsia otettiin sekä ennen että 1 ja 48 tuntia RV:n jälkeen. AR mRNA-tasot analysoitiin käyttäen reaaliaikaista RT-PCR laitetta ja alkuperäisen tuotteen määrä laskettiin käyttämällä Liun & Saintin (2002) matemaattista menetelmää. AR ilmentyminen proteiinitasolla analysoitiin immunoblottauksella. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS 12.0-ohjelmalla käyttäen toistettujen mittausten varianssianalyysiä. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kokonais- ja kehon painoon suhteutetussa energiansaannissa minkään ravintoaineen (hiilihydraatti, proteiini ja rasva) kohdalla. Plaseboryhmän totaalitestosteroni ja SHBG:n avulla laskettu vapaa testosteroni nousivat tilastollisesti merkitsevästi välittömästi RV:n jälkeen (p>0.01), mutta proteiiniryhmässä ei nähty samanlaista RV:n vaikutusta. AR mRNA- tasolla oli nouseva suuntaus proteiiniryhmällä ja AR proteiinitasolla plaseboryhmällä RV:n jälkeen, mutta ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Proteiiniryhmän 1h RV:n jälkeinen AR mRNA-taso korreloi positiivisesti RV:n jälkeisten (0-30 min) testosteroniarvojen kanssa. Tutkimus osoitti, että proteiinilisän nauttiminen raskaan voimaharjoi- tuksen yhteydessä lieventää veren testosteronivastetta vanhoilla miehillä. Sen taustalla saattaa olla vähentynyt testosteronin eritys kiveksistä ja/tai lisääntynyt testosteronin otto lihassoluihin. Lisää tutkimusta kaivataan testosteronin ja AR:ien vuorovaikutuksen selvittämiseksi voimaharjoituksen vaikutuksesta sekä vanhoilla että nuorilla miehillä.

Syventävä työ ei kirjastossa