Search

Abstract BackgroundThe integration of information systems in health care and social welfare organizations has brought significant changes in patient and client care. This integration is expected to offer numerous benefits, but simultaneously the implementation of health information systems and client information systems can also introduce added stress due to the increased time and effort required by professionals. ObjectiveThis study aimed to examine whether professional groups and the factors that contribute to successful implementation (participation in information systems development and satisfaction with software providers’ development work) are associated with the well-being of health care and social welfare professionals. MethodsData were obtained from 3 national cross-sectional surveys (n=9240), which were carried out among Finnish health care and social welfare professionals (registered nurses, physicians, and social welfare professionals) in 2020‐2021. Self-rated stress and stress related to information systems were used as indicators of well-being. Analyses were conducted using linear and logistic regression analysis. ResultsRegistered nurses were more likely to experience self-rated stress than physicians (odds ratio [OR] –0.47; PPP.P.; PP.P ConclusionsOrganizations can enhance the well-being of professionals and improve the successful implementation of information systems by actively soliciting and incorporating professional feedback, dedicating time for information systems development, fostering collaboration with software providers, and addressing the unique needs of different professional groups.

Sosiaalityötä sääteleviin lakeihin perustuva suunnitelmallisuus kehystää ammatillista työskentelyä, ohjaa asiakkaan asian käsittelyä ja kattaa useita vaiheita alkuarvioinnista työskentelyvaiheeseen ja prosessin päättämiseen. Suunnitelmallisen sosiaalityön välineenä toimiva dokumentaatio tukee asiakkaan tilanteen hahmottamista, laadukasta työtä ja monialaista yhteistyötä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Artikkelissa suunnitelmallista sosiaalityötä lähestytään tietojärjestelmien näkökulmasta ja tarkastellaan tietojärjestelmien toimivuutta suunnitelmallisen sosiaalityön tukena. Tutkimuksessa kysyttiin, miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat suunnitelmallista sosiaalityötä. Aineistona hyödynnettiin kansallisessa STePS 3.0 -hankkeessa syksyllä 2020 kerättyä kyselyaineistoa, joista tutkimukseen valittiin laillistettujen sosiaalityöntekijöiden vastaukset (N=429). Aineistoa analysoitiin kuvailevilla menetelmillä ja rakentamalla summamuuttujia aineistoa tiivistäen. Määrällistä analyysiä täydennettiin hyödyntämällä avovastauksista muodostettua laadullista aineistoa (3706 sanaa). Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat tietojärjestelmien tiedon laadun pääosin hyväksi, mutta olennaisen ja tarpeellisen tiedon hahmottaminen on useimmille haastavaa. Enemmistö sosiaalityöntekijöistä koki, ettei tietojärjestelmä tue riittävästi laadukasta työtä eikä dokumentaatiota. Lähes puolet arvioi myös työn hallinnan ja asiakkaan tilanteen hahmottamisen tuen olevan huonoa. Sosiaalityöntekijöiden tyytymättömyys oli suurinta koskien tietojärjestelmän tarjoamaa tukea asiakkaan ja ammattilaisen väliselle, monialaiselle sekä organisaatioiden väliselle yhteistyölle ja tiedonkululle. Tutkimus nostaa tietääksemme ensimmäistä kertaa suunnitelmallisen sosiaalityön tietojärjestelmiä tarkastelevan tutkimuksen keskiöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämistyössä ja hyvinvointialueilla, joissa monialainen yhteistyö ja sujuva tiedonkulku korostuvat. Sosiaalityöntekijöiden luottamus tietojärjestelmien tiedon laatuun luo hyvät edellytykset tiedon hyödyntämiselle, mutta kehittämistä tarvitaan tiedon hyödyntämisen toteutumiseksi suunnitelmallisen sosiaalityön käytännössä.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta sosiaalialan ammattilaisten osalta. Tutkimuksessa kysyttyiin, miten kokeneita ja osaavia sosiaalialan ammattilaiset ovat tietojärjestelmien käyttäjinä, miten tietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten tiedonhakua ja -vaihtoa ja miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten työtä. Tutkimusaineisto muodostui sähköiseen kyselylomakkeeseen syys-lokakuussa 2020 vastanneiden 990 sosiaalialan ammattilaisen vastauksista, jotka työskentelivät julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla moninaisissa sosiaalialan työtehtävissä. Tulosten mukaan sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset ovat kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä, mutta järjestelmien tarjoama tuki työlle on paikoitellen heikkoa. Julkisella sektorilla työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten arviot tietojärjestelmien tarjoamasta tuesta työlle olivat kriittisempiä muihin sektoreihin verrattuna. Tietojärjestelmiä hyödynnetään tiedonhaussa pääasiallisena asiakastiedon lähteenä, mutta edelleen turvaudutaan myös vanhanaikaisiin ja tietoturvaltaan heikkoihin tiedon haun menetelmiin. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa ei vielä juurikaan hyödynnetä sosiaalialalla tiedonhaussa. Tutkimus nostaa esiin tarpeen tunnistaa tietojärjestelmien hyödyntämistä vaikeuttavat esteet sekä huomioida sosiaalialan vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin verkostoihin kiinnittyvä käytäntö sekä erilaisiin ammatillisiin työtehtäviin liittyvät tarpeet paremmin tietojärjestelmien kehityksessä, jotta tietojärjestelmät voisivat jatkossa paremmin tukea sosiaalialan ammattilaisia heidän päivittäisessä työssään.

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet. Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.

Tietojärjestelmien avulla kerätyn datan hyödyntämistä tiedolla johtamisessa pidetään tärkeänä sosiaalialan tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Datan hyödyntämisessä on kuitenkin koettu esteitä, vaikka dataa onkin saatavilla. Datan hyödyntämistä on viime aikoina tuettu valtakunnallisesti strategiatyöllä, hankkeilla, kehittämällä lainsäädäntöä sekä uudistamalla kansallista tietoarkkitehtuuria. Artikkelissa tarkastellaan datan avulla jalostetun tiedon hyödyntämistä tiedolla johtamisessa. Artikkeli on osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seurannan ja arvioinnin hanketta ja siinä tutkittiin sosiaalialalla toimivien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden tunnistamia esteitä datan hyödyntämiselle tiedolla johtamisessa. Tutkimusaineisto (n = 356) kerättiin kevään ja syksyn 2020 aikana sähköisellä lomakkeella, joka osoitettiin organisaatioiden sosiaalipalveluista vastaaville henkilöille. Valtaosassa organisaatioista tunnistettiin yhdestä neljään tiedon hyödyntämisen estettä. Julkisissa organisaatioissa koettiin enemmän esteitä yksityisiin ja kolmannen sektorin organisaatioihin verrattuna ja suurissa organisaatioissa enemmän kuin pienissä. Tyypillisimmät tunnistetut esteet olivat puutteet osaamisessa, resursseissa ja tietojärjestelmissä. Tutkimustulosten perusteella tiedon hyödyntämisen tukea olisi perusteltua suunnata sosiaalialalla myös organisaatiotasolle valtakunnallisen ja alueellisen tuen lisäksi, jotta tiedolla johtamisen tavoitellut hyödyt toteutuisivat.