Search

Kirja on kunnianosoitus Janne Vilkunalle hänen saavutuksistaan museologian professorin työssään, joka on linkittynyt monenlaisin sitein kotiseututyöhön. Samalla kirja on onnittelu ja kiitos ansiokkaasta toiminnasta arkeologian, museologian, museoiden ja kotiseututyön parissa. Juhlakirja sisältää 19 artikkelia liittyen Vilkunan työn ja harrastusten eri teemoihin. Teksteissä kerrotaan kotiseututyöstä sen alkujuurilta aina nykyilmentymiin saakka. Kirjassa kerrotaan esineistä, jotka kertovat jotain olennaista meistä ihmisinä, miten linnavuoren rinteen jäädytyskoe liittyy arkeologiaan ja Ural-moottoripyörä museologiaan. nonPeerReviewed

Teos sisältää professori Olavi Koivukankaan puheita ja kirjoituksia 1970-luvulta nykypäiviin. Kantavana ajatuksena on siirtolaisuus sen monissa muodoissa, kotiseutu ja eteläpohjalaisuus.

Jouduin kirjoittamaan tuon otsikon itselleni ärsykkeeksi saatuani Siirtolaisuus/Migration -lehdestä pyynnön kuvata pohjoisnorjalaista suomalaisperäistä vähemmistöä, jota kutsutaan kveeneiksi. Julkaisin väitöskirjana tutkimuksen kveeneistä kesäkuussa 1996 ja sen yhteydessä jouduin useamman kuin kerran hahmottamaan suhteeni siirtolais- ja vähemmistökysymykseen niin kveenejä koskien kuin laajemminkin. Kveenit ovat Pohjois-Norjassa asuva väestönosa, joka ei ole saamelaista kulttuuriyhteisöä, mutta jota ei myöskään pidetä "oikeina norjalaisina". He ovat siis erilaisia. Olen selvittänyt tutkimuksessani, mihin tuo erilaisuus perustuu ja miten sitä käytetään.

Varpu Lindström, Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930. Raimo Bärman, Kveenien rannat. Aili Jarvenpa, Michael G. Karni (eds.): Sampo, The Magic Mill.

Kveenien II kulttuuripäivät Paluumuuttajistta ja ulkomaalaisista Suomessa Gottlund-symposiumi Taalainmaalla Ihmisoikeudet - siirtolaisuus - tiedonvälitys Rådet for humanistisk forskning kvens språk, historie og kultur seminar i Nordreisa, 25.-27.10.1985 Muuttoliikesymposium 18.11-20.11.1985

Suomalaiset Jäämeren rannoilla, Toim. Maija-Liisa Kalhama Knut Einar Eriksen, Einar Niemi, Den Finske Fare. Sikkerbetsproblemer og minoritetspolitikk i nord 1860-1940

Leena Lander, Siipijumala VADSOS HISTORIE Bind 1, Fra oyvaer til kjopstad (innitil 1833) Billeradaksjon of layout Arvid Steed Kaarlo R. Tuomi, Isänmaattoman tarina. Amerikansuomalaisen vakoojan muistelmat Reino Kero, Neuvosto-Karjalaa rakentamassa. Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa.

Finns of the Pacific Northwest Kansainvälinen tutkimusyhteistyö siirtolaisia koskevasta viestintäpolitiikasta käynnistymässä Kveenien kulttuuriperinne ja kieli tutkimuksen kohteena

Kveenitutkijat koolla Raisissa

Nordiska Demogragiska Symposiet i Kungälv Symposiet "midt- og nordskaninavisk historie og kultur Vierailuja instituutissa

The electronic version will be published 18.1.2022. The book focuses on intangible and tangible heritage, language, and vernacular religion of Ingrians, Setos, and Votes, three Finnic minorities sharing the long-standing identification with the Orthodox faith. The chapters written by 16 authors are mainly based on 19th–20th century materials. Most rely on archival sources, while some authors make use of their own fieldworks. The research history and the collecting of folklore materials are discussed as well. The historical area of Ingrians and Votes is located in Ingria adjacent to St. Peterburg, while Setos have inhabited both sides of southern Estonian–Russian border. All three groups have been living on the borderline of Eastern and Western Churches and cultural realms. Ingrians and Votes are the indigenous inhabitants of Ingria, while the secondarily gained Ingrian-Finn population speaks local varieties of Finnish. The Finnish settlements mostly arose during the 17th century as a consequence of the expanding Swedish Kingdom. To a large extent, the Seto language and South Estonian Võru dialect are linguistically identical, but the Setos are culturally and ethnically clearly distinct. Currently, the Ingrian and Votic language are extremely endangered, while Seto language has approximately 12 000 speakers. There is a high local interest towards maintenance and revitalization of all three languages and cultural traditions.

The aim of this study was to look at the freedom of ordinary people as they construct it. The scope, however, was limited to contemporary Finnish sailors and their freedom discourses. The study belongs to the field of the anthropology of religions, which is part of comparative religion. Worldview, which is one of the key concepts in comparative religion, provided the broader theoretical basis of the study. The data consisted of 92 interviews with Finnish professional seafarers conducted in 1996, 1999, 2000 and 2005, field journals that were written during two periods of fieldwork in 1996 and 1999-2000, and correspondence with some of the seafarers during 1999-2005. The analysis process incorporated new rhetoric and metaphor theory. The thesis is in three parts. The first part discusses the methodological challenges of this type of ethnography, the second an ethnography of modern Finnish shipworld focuses on work, organization, hierarchy and gender, and the third part discusses the freedom concepts of seafarers. It was found that seafarers use two kinds of freedom discourse. The first is in line with the stereotypical Jack Tar, a free-roving sailor who is not bound to land and its mundane routines, and the second views shipworld as freedom from freedom, meaning one is not responsible for one s own actions because one is not free to make a choice. It was also found that seafarers are well aware of the stereotypical images that are attached to their profession: they not only deny them, but also utilize, reflect on and construct them. Työ käsittelee nykyajan suomalaisten merimiesten tapoja rakentaa vapautta puheessaan. Tutkimuksen aineisto koostuu liki 100 suomalaisen merimiehen kanssa vuosina 1996 2005 tehdyistä haastatteluista, sekä kenttätyöstä merillä vuosina 1996 2000. Kirjoittaja on itse toiselta ammatiltaan merimies ja siten työssä kuuluu myös tätä kautta sisäryhmäläisen ääni. Merimiesten vapauskäsityksiä tarkastellaan maailmankuvan ja arvojen viitekehyksen avulla. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia, retoriikan ja metaforatutkimuksen avulla. Työ koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen on nykyajan laivamaailman etnografia, jossa kuvaillaan elämää ja työtä öljytankkerilla. Tarkastelunäkökulmina ovat organisaatio, hierarkia ja sukupuoli. Toinen osa käsittelee merimiesten vapauden rakentamista. Aineistosta nousi kaksi keskeistä vapausdiskurssia, joista toinen kertoo villistä ja vapaasta merimiehestä, Kalle Aaltosesta , joka ei ole maakrapujen ankean elämän vanki. Toinen vapausdiskurssi taas näyttää merimiehen elämän vapautena vapaudesta , jossa hän ei ole vastuussa itsestään eikä teoistaan. Tutkimus myös osoitti, että merimiehet ovat hyvin tietoisia ammattikuntaansa heijastetuista stereotypioista ja he myös leikittelevät näillä stereotypioilla omissa vapausdiskursseissaan. Työ on etnografia suomalaisista nykyajan merimiehistä, mutta laajemmassa kontekstissaan se tarkastelee tavallisten ihmisten tapoja rakentaa vapautta. Väitöskirja on myös ensimmäinen suomalaisesta nykyajan laivamaailmasta tehty etnografia.