Search

School discontinuation in Finland is more common among the Finnish Roma than among the population as a whole. We lack knowledge of the perspective of those of the Roma, representing a minority inside a minority, who have left compulsory school without a leaving certificate. Within a study about school experiences of imprisoned early school leavers in Finland we had six participants with a Finnish Roma background, whose experiences of relatedness, and frustration of it, we examine in this paper. We conducted narrative interviews with the participants, applying a co-operative narrative interpretation to the meanings of what was told. After the field process, we interpreted the narrative accounts focusing on experiences of relatedness, and how relationships with people in the school environment affected the participants’ sense of belonging together with the people in the school environment. Frustration of relatedness was identified at three levels. Firstly, at a general, life condition level, cultural prejudice manifested itself as a sense of not being accepted and respected as an equal with other people, the situation creating a constant need to cope with outspoken prejudices. Secondly, at a contextual-specific level in the school environment, we identified experiences of being rejected by peers and their parents, as well as some of the teachers. This was linked with a sense of loneliness and detachment from other people in the school environment. Thirdly, at a situational level, the participants described both positive relationships, such as momentary friendships, and negative experiences of being excluded from the peer group. Pathways for further inquiries are discussed.

nonPeerReviewed

Esitys perustuu vielä työn alla olevaan artikkelikäsikirjoitukseen, jonka olen kirjoittanut pro gradu -tutkielmani ”Kunnia, etnisyys ja kulttuuri. Sosiaalityöntekijöiden käsityksiä kunniaan liittyvästä väkivallasta” (Elfving 2017) pohjalta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten sosiaalityöntekijät määrittelevät ongelmia kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa. Aineistoni perusteella sosiaalityöntekijät käyttävät kulttuurisia ennakkoluuloja ongelmanmäärittelyn resursseina. Väkivaltaisuuden katsotaan olevan kiinteä osa ”muslimikulttuuria” ja sen perinteitä. Väkivallan mahdollistaa naisen huono asema. Asiakkaan muslimitausta erotetaan suomalaisuudesta tarkkarajaisesti ja sillä selitetään yksilöiden käytöstä, sosiaalityöntekijöiden omaa päättelyketjua sekä väkivallan taustalla vaikuttavia sukupuolten välisiä suhteita. Tarkkarajainen ja ennalta tunnettu ”muslimikulttuuri” yhdistetään väkivaltaisuuteen ja sen perusteella arvioidaan ja ennakoidaan väkivallan mahdollisuutta. Uhreja ja tekijöitä määrittävät etnisyyden lisäksi myös sukupuolittuneet jaot. Uhrit määrittyvät aineistossa ensisijaisesti vailla toimijuutta oleviksi alistetuiksi tytöiksi tai naisiksi, ja tekijät taas väkivaltaisiksi ”maahanmuuttajamiehiksi”. Sukupuolilla onkin tiivis yhteys siihen, miten ymmärrämme suomalaisuuden ja maahanmuuttajuuden välisen suhteen sekä etnisen ja rodullisen erilaisuuden. Tutkielmani johtopäätös on, että suomalainen tasa-arvoisuus muodostuu sosiaalityön käytännöissä perustavaa laatua olevaksi arvoksi, jolla perustellaan varsin avointakin syrjintää. Muslimitaustaisten asiakkaiden ja heidän kohtaamiensa tilanteiden läpikotainen kulttuuristaminen on omiaan estämään sellaisen ongelmanmäärittelyn, joka ottaa huomioon yksilöiden ja tilanteiden väliset erot. Aineistoni valossa asioiden käsittely jää oletusten ja käsitysten varaan, eikä asiakkaalle rakennu paikkaa tulla kohdatuksi yksilönä ainutlaatuisessa tilanteessaan. nonPeerReviewed

There is a growing number of various ethnic groups in Finland. The attitudes and categorizations that host country nationals have and make regarding migrants is frequently researched. The attitudes that migrants have towards other migrants has, however, been much less researched. This paper provides an in-depth analysis that considers what factors are behind the attitudes that migrants form of other migrants and how these impact categorizations and hierarchies. The empirical research material of this study is based on 77 qualitative interviews with migrants living in Finland, carried out in 2018–2019. In the analysis, various theories of minority relations are applied. The research finds that migrants evaluate other migrants according to their perceived advantageousness and, based on these evaluations, they form hierarchies, which are to some extent ethnic. Perceived advantageousness is based on being integrated (especially in economic terms), hard-working, non-threatening, pliable, similar to Finns (or an ideal of perceived Finnishness), “white”, and not being dependent on welfare benefits. As a fear of being lumped together and then discriminated against, migrants emphasise their distinctiveness from other migrant groups in a subjugating manner. Certain characteristics tend to be ascribed to certain backgrounds and ethnicities and, thus, migrant groups become categorized according to their positions in a hierarchy. Not being advantageous is attributed to personal shortcomings and even ‘racial’ attributes. A shared commonness of the majority population is presumed and functions as the underlying assumption which guides the idea of how and what people should be like in order to fit in. peerReviewed

This article focuses on the representation of Jews in the Finnish general press before the Second World War. The data comprise of 313 texts gathered from newspapers and magazines that were targeted at general audiences and that appeared between the years 1821–1936. The texts were examined on three levels: First, the upfront topics pertaining to Jews were identified and grouped under 12 themes. Second, the tone of the mentions was evaluated as positive, neutral, or negative. Third, underlying assumptions, opinions and attitudes expressed aside the upfront topics were identified from the texts. Until recent decades, the idea in Finland has been that there was hardly any antisemitism in the country before or during the Second World War. As new research has emerged, this view has repeatedly been challenged. However, research on the general media’s representation of Jews has remained scarce. This article aims at filling this gap. In doing so, it offers a view on how Jews were seen and discussed in the Finnish society at large. So far, the studies on pre-WWII media have concluded that antisemitism was limited to far-right or ultranationalist papers. This article ends up with the opposite conclusion. peerReviewed

Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia tiedostamattomia ennakkoluuloja ja oletuksia erään suuren eteläsuomalaisen kaupungin henkilöstöllä on vieraskielisiä ja muista kulttuureista tulevia kohtaan sekä millaisia vaikutuksia näillä ennakkoluuloilla ja oletuksilla on. Tutkimus tehtiin toimeksiantona. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita tehtiin seitsemän. Haastatteluiden teemat olivat monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja rasismi. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, josta teoreettisiksi käsitteiksi saatiin ennakkoluulot ja negatiiviset asenteet työyhteisössä, halu ymmärtää ja auttaa ulkomaalaistaustaista työkaveria ja asiakasta sekä vieraskielisyys ja erilaiset kulttuurit suomalaisessa työyhteisössä. Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön keskuudessa on tiedostamattomia ennakkoluuloja ja oletuksia vieraskielisiä ja muista kulttuureista tulevia henkilöitä kohtaan. Näkyvimmät ennakkoluulot ja oletukset liittyvät kielitaitoon ja kulttuuriin. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ennakkoluuloja esiintyy eniten asiakastilanteissa, joissa ulkomaalaistaustainen asiakas tulee hakemaan kaupungin palveluita. Työyhteisössä ennakkoluuloja aiheuttavat erilaiset uskonnot ja toimintatavat. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että henkilöstöllä on runsaasti halua ja ymmärrystä auttaa ulkomaalaistaustaista työtoveria menestymään niin työtehtävissään kuin työyhteisössä. Useissa vastauksissa esiintyi käsitys siitä, että vieraskieliset ja muista kulttuureista tulevat työkaverit ovat itsestäänselvyys nykyaikana, ja että heihin suhtaudutaan suvaitsevaisesti. Niin ikään tuloksista selvisi, että vieraskielisyydellä ja erilaisilla kulttuureilla on suuri merkitys työyhteisössä. Puutteellinen kielitaito koettiin paikoitellen ongelmaksi, mutta toisaalta muusta kulttuurista tuleva työntekijä miellettiin samanlaiseksi työkaveriksi kuin kantasuomalainen, mikäli vain yhteinen kieli löytyy.

In 1949, Simone de Beauvoir cited the fairly unknown author Poulain de la Barre in an epigraph for The Second Sex (1949). When reading The Second Sex, one soon realizes that there are profound similarities between the two authors’ discussions of women’s situation. Both Poulain and Beauvoir view the subjection of women as a process that includes choice as well as force. Liberation necessarily requires overcoming opinions rooted in custom and prejudice. The article develops a comparison between the arguments of Poulain and Beauvoir in order to illuminate interesting features in the works of both authors. The focus is on similarities as well as differences. The first section examines how prejudice and the practices of men’s self-interest have contributed to the reification of women. Section 2 discusses the peculiar nature of prejudices about oneself and section 3 focuses on the metaphysical relation between freedom and materiality. Finally, section 4 examines how mutual recognition becomes possible in the context of freedom, the search for truth, and friendship. peerReviewed

nonPeerReviewed

Abiotic variables subject to global change are known to affect plankton biomasses, and these effects can be species-specific. Here, we investigate the environmental drivers of annual biomass using plankton data from the Gulf of Finland in the northern Baltic Sea, spanning years 1993–2016. We estimated annual biomass time-series of 31 nanoplankton and microplankton species and genera from day-level data, accounting for the average phenology and wind. We found wind effects on day-level biomass in 16 taxa. We subsequently used state-space models to connect the annual biomass changes with potential environmental drivers (temperature, salinity, stratification, ice cover and inorganic nutrients), simultaneously accounting for temporal trends. We found clear environmental effects influencing the annual biomasses of Dinobryon faculiferum, Eutreptiella spp., Protoperidinium bipes, Pseudopedinella spp., Snowella spp. and Thalassiosira baltica and indicative effects in 10 additional taxa. These effects mostly concerned temperature, salinity or stratification. Together, these 16 taxa represent two-thirds of the summer biomass in the sampled community. The inter-annual variability observed in salinity and temperature is relatively low compared to scenarios of predicted change in these variables. Therefore, the potential impacts of the presented effects on plankton biomasses are considerable.

Research has shown Russian speakers in Finland are often victims of prejudice and discrimination. Utilizing integrated threat theory, this study investigated the extent to which threats are signifi...

Pioneers of organic farming often faced social challenges as their innovative ideas on agriculture not only encountered opposition in the conventional farming community, but led to stigmatization of organic farmers as social deviants. In this study, we examine what kind of stigma management strategies pioneer organic farmers engage with in order to cultivate an alternative positive image of themselves. Our research is based on the interviews with 14 pioneer organic farmers. Based on a qualitative analysis of the interviews, we provide a model of those strategies that the creation from a stigmatized to valued identity requires. Our study increases the understanding of the institutionalization process of organic farming by demonstrating how pioneer organic farmers overcame the negative attributes associated with their farmer identities while actively building a new agricultural category which was different from that of conventional farming.

A considerable amount of research has examined the extent to which members of dominant cultures perceive minority groups as threatening their way of life. While various instruments measure these perceptions of threat, few researchers have empirically analysed the statistical properties of these scales. Specifically, studies have not adequately explored social desirability of threat scales. The current study investigates the extent to which one set of threat scales is internally consistent or reliable (González et al., 2008), and explores social desirability within the González et al. (2008) integrated threat instruments by comparing self-reports to other reports (intimate other and friend reports). Results indicate the instruments are internally consistent and that self-reports and other reports of threat do not differ on most indices of threat. peerReviewed

Artikkelissa tarkastellaan kolmen peruskoulun keskeyttäneen, vapausrangaistusta suorittavan romaninaisen kertomuksia koulukokemuksistaan. Tutkimusta varten toteutettiin jokaisen osallistujan kanssa kertomushaastattelu, johon sisältyi kolme tapaamiskertaa. Haastattelija kirjoitti kertomusluonnokset, joiden sisällöistä keskusteltiin osallistujien kanssa. Kertomuksista etsittiin haastateltavien nimeämiä koulun keskeyttämisen syitä sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia intersektionaalisuuden näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin yhteenkuuluvuuden kokemuksia sekä tapoja, joilla osallistujat asemoivat itseään koululaisina. Koulun keskeytymisen osasyiksi osallistujat nimesivät muiden muassa syrjivän kohtelun, yksin jäämisen koulun vertaisryhmässä ja omien vanhempien puutteellisen tuen koulunkäynnille. Osallistujat asemoivat itsensä koululaisina ulkopuolisiksi, mutta samalla kouluyhteisön hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta tavoitteleviksi. Koulun oppilaana olemiseen liittyi tasapainoilua aktiivisen osallisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksen välillä. peerReviewed

2000-luvun Euroopassa eletään uudenlaisen terrorismin aikaa. Erilaiset yhteisöjen ulkopuolelta tulleet väkivallanteot ovat järkyttäneet ihmisten perusturvallisuutta. Toisaalta Euroopan rajat ovat auki lisääntyneelle maahanmuutolle, ja erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisi on vaikuttanut eurooppalaisten asenteisiin ja ennakkoluuloihin maahanmuuttajia kohtaan. Tässä kvantitatiivisessa sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin avulla maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja niiden yhteyttä suomalaisten ja ranskalaisten sosiaaliseen aktiivisuuteen ja osallistumiseen sekä big five -persoonallisuuspiirreteorian ekstroversioon, jolla viitataan ulospäinsuuntautuneisuuteen ja sosiaalisuuteen tai varautuneisuuteen yksilön toimintaa ja kognitiivisia prosesseja ohjaavana toiminta- ja reaktiomallina. Ennakkoluulot toimivat tutkimuksen selitettävänä muuttujana. Tutkimuksen selittävien muuttujien oletettiin vähentävän maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja tai jopa suojaavan niiltä. Varsinaisten selittävien muuttujien lisäksi analyysissa huomioitiin myös henkilöön liittyvät sosiodemografiset ja -ekonomiset taustamuuttujat. Tutkielmani aineistona hyödynsin Norjan tutkimusneuvoston vuosina 2015-2017 rahoittaman Disruption, Social Capital and Resilience: A Longitudinal and Comparative Approach –hankkeen kvantitatiivista aineistoa, joka on osa SAMRISK-tutkimuskonsortiota. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin tammikuussa 2017. Tarkastelen maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja kahdessa eurooppalaisessa kansallisvaltiossa, Suomessa ja Ranskassa, jotka eroavat toisistaan muun muassa sosiaalisen pääoman, yhteiskunnan sosiaalisen rakentumisen sekä siirtolaisuuden historian ja maahanmuuttopolitiikan osalta. Molemmissa maissa on koettu uuspopulististen, maahanmuuttovastaisesta retoriikasta ammentavien poliittisten puolueiden nousu: Perussuomalaiset ja le Front National ovat saaneet 2010-luvulla merkittävää poliittista jalansijaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat mielenkiintoisia eroja suomalaisten ja ranskalaisten ennakkoluuloihin yhteydessä olevista tekijöistä. Sekä suomalaisten ja ranskalaisten ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan selittää vahvimmin populistisen puolueen kannattaminen. Varsinaisista selittävistä muuttujista suomalaisten ennakkoluuloja selittää parhaiten varautuneisuus; ranskalaisilla ulospäinsuuntautuneisuus, sosiaalinen aktiivisuus ja vapaaehtoistyön tekeminen vähentävät ennakkoluuloja. Taustamuuttujista miessukupuoli, matala koulutustaso ja työttömyys ovat yhteydessä suomalaisten ennakkoluuloihin maahanmuuttajia kohtaan. Korkeampi ikä ja hyväntekeväisyys- ja ihmisoikeusjärjestön jäsenyys vähentävät suomalaisten ennakkoluuloja; ranskalaisilla ikä ja matala koulutustaso ovat yhteydessä lisääntyneeseen ennakkoluuloisuuteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan peilata erilaisiin asenne- ja arvotutkimuksiin, ja niistä voi olla hyötyä esimerkiksi monikulttuurisuuskasvatuksessa. Toisaalta tulokset vahvistavat oletuksen populismin yhteydestä ennakkoluuloihin.

Arvostelu teoksesta Ilmolahti, Oona 2017. Eheys ja ennakkoluulo. Työväestön ja kansakouluopettajis-ton jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle. Tampere: Työväenhistorian ja perinteen tutkimuksen seura. 527 s. nonPeerReviewed

Vuoden 2015 pakolaiskriisi toi Eurooppaan ja myös Suomeen suuren joukon maahanmuuttajia. Tämä on herättänyt keskustelua ja huolta erityisesti islamin muodostamasta konkreettisesta ja symbolisesta uhasta. Maahanmuuttoaalto onkin vaikuttanut ihmisten asenteisiin ja luottamukseen instituutioita sekä muita ihmisiä kohtaan Euroopassa. Korkea yleistynyt luottamus sekä voimakas luottamus instituutioihin on yksi erityisesti Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille ominainen piirre, joka osaltaan pitää yhteiskunnat kasassa, toimivina ja joustavina myös kriisien keskellä. Tämän vuoksi on oleellista tutkia luottamusta ja sen mahdollisia eroja sisä- ja ulkoryhmien jäseniä kohtaan juuri nyt, kun yhteiskunnan muutokset edellyttävät mukautumista ja luottamusta. Tämä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma keskittyy uskonnon perusteella muodostuvaan sisä- ja ulkoryhmäjaotteluun, jota käsitellään sosiaalisen identiteetin teorian kautta. Luottamusta sisä- ja ulkoryhmää kohtaan tutkittiin kokeellisella survey-kyselyyn sisällytetyllä luottamuspelillä. Kokeessa varioitiin kuvitteellisen vastapelaajan nimeä perinteisen suomalaisen nimen ja islamiin viittaavan nimen välillä. Kuvitteellisen vastapelaajan kannattamaa puoluetta varioitiin myös neljän suomalaisen puolueen osalta. Analyyseilla tarkasteltiin kuvitteellisen vastapelaajan nimeen tai poliittiseen kantaan perustuvia eroja luottamuksessa sisä- ja ulkoryhmien jäseniä kohtaan. Työssä tarkasteltiin myös, mitkä tekijät ennustavat luottamusta luottamuspelissä sisä- ja ulkoryhmän jäsenen kohdalla. Aineistona käytettiin tammikuussa 2017 Disruption, Social Capital and Resilience: A longitudinal and comparative approach -hankkeessa kerätyn kyselyn Suomen osa-aineistoa. Menetelminä ryhmien välisten erojen osalta käytettiin epäparametrisia keskiarvovertailuja. Luottamuksen selittäjiä etsittiin logistisella regressioanalyysilla. Keskiarvovertailuista selvisi, että suomalaiset luottavat enemmän perinteisen suomalaisen nimen omaavaan kuvitteelliseen vastapelaajaan kuin islamiin viittaavan nimen omaavaan. Suomalaiset myös luottavat poliittiset näkemykset kanssaan jakaviin vastapelaajiin enemmän. Näin ollen suomalaiset luottavat enemmän sisäryhmän kuin ulkoryhmän jäseniin ja sekä kuvitteellisen vastapelaajan nimi että puoluekanta ovat merkitseviä ennustajia ryhmien välisille eroille. Logistisessa regressioanalyysissä luottamusta sisäryhmän jäseneen selittivät koulutustaso, evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen ja luottamus instituutioihin. Luottamusta ulkoryhmän jäseneen selittivät sen sijaan vastaajan ikä, evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen ja ennakkoluuloiset asenteet. Tulokset viittaavat siihen, että luottamus on selitettävissä osin eri tekijöillä ryhmäjäsenyyksistä riippuen. Tämä on tärkeä pitää mielessä, kun pohditaan, miten korkeaa yleistynyttä luottamusta pyritään Suomessa ylläpitämään jatkossakin väestön muuttuessa heterogeenisemmäksi. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää pohjana soveltavammalle jatkotutkimukselle.

Intergroup anxiety is a form of restlessness and negative feeling caused by communicating with someone with a different social and cultural identity. Just like any other form of anxiety, intergroup anxiety has negative consequences, such as disability in social interactions, weak cognitive performance, and even life consequences. Intergroup anxiety is the result of fear of being disapproved, embarrassed, and rejected across different racial, ethnic, religious, and social groups’ interactions. Theoretically, intergroup anxiety is influenced by the previous experiences one has had with the members of other groups, one’s knowledge of other groups, and the situation in which one interacts with other groups. Intergroup anxiety has behavioral, cognitive, and affective consequences. There are different theories of communication that explain the nature and function of intergroup anxiety. Uncertainty reduction theory, for example, defines anxiety as a result of uncertainty and asserts that to maintain communication, parties should decrease their uncertainty and consequently their anxiety. Anxiety/uncertainty management theory focuses on anxiety and argues that to have effective communication the level of intergroup anxiety should be managed between a minimum and a maximum threshold. A decrease in anxiety and uncertainty is also essential to intercultural adaptation. Different factors can increase the amount of anxiety in intergroup contexts, namely ethnocentrism, prejudice, and discrimination. These factors are related to individuals’ feeling of threat due to one or some of the following: intergroup conflict, unequal group status, in-group identification, knowledge of out-group, and intergroup contact. To settle intergroup conflicts individuals are advised to establish more high-quality intergroup contacts and to change the way they make distinctions among various groups. Quality intergroup contact can be reached through strategies such as establishing cross-cultural friendships and intergroup disclosure. One form of intergroup anxiety is intercultural communication apprehension, which is the apprehension individuals feel due to real or imagined intercultural communication. Intercultural communication apprehension is positively correlated with uncertainty and ethnocentrism, and negatively correlated with intercultural willingness to communicate.

Conflict and prejudice are universal phenomena and represent a major concern in most societies, especially on the African continent. Worldwide, just a few cases, such as the former Yugoslavia, Rwanda, Northern Ireland, Sudan, Eritrea, Democratic Republic of Congo, Somalia, and Nigeria, have revealed how destructive prejudice and conflict can be to societies. Eastern Africa is a region that has been tremendously affected by conflict. Unfortunately, nations like Sudan and Somalia have been torn apart by many years of conflict. This has inevitably led to other societal challenges or difficulties, such as displacements, poverty, and famine. The question of why people get into conflict has been examined and debated internationally, especially in the field of social psychology. However, conflict in Eastern African cannot be explained merely by psychology. In order to have a holistic understanding of conflict, especially in Africa, it is important not only to look at social psychological factors, such as prejudice, but also to consider important political, economic, and social factors that may be related to the particular conflict, because the African context is extremely complex and the causes of conflict can sometimes be intertwined.

Using integrated threat theory, this study examined how perceived threat, or fear of immigrants, manifests among early, middle, and late Finnish adolescents, and the relationship between perceived threat and prejudice among early, middle, and late adolescents. The sample consisted of 795 Finnish adolescents between 11 and 19 years of age. Realistic and symbolic threats were the most perceived threats and were more prevalent among late adolescents. There was a positive relationship between prejudice and realistic threat, and between prejudice and symbolic threat, but a negative relationship between prejudice and negative stereotyping, and this relationship remained relatively stable from early to late adolescence. Implications on the fight against prejudice towards immigrants among early, middle, and late adolescents are also discussed. peerReviewed

peerReviewed

This study is an attempt to better understand the relationship between Finns and Russian minorities living in Finland. This study considers the role of perceived threats to the attitudes of Finnish adolescents towards Russian minorities. The theoretical framework for this study was the integrated threat theory (ITT). Even though ITT has been revised and threats have been reduced to two major threats (realistic and symbolic threats) (Stephan et al., 2015), this study utilized the original conceptualization of ITT which stipulates that prejudice and negative attitudes towards minorities can be explained by four types of threats that are: realistic threats, symbolic threats, negative stereotypes, and intergroup anxiety. Realistic threats are threats to the physical and economic wellbeing and political power of the in-group; symbolic threats are threats that arise because of differences in norms, values and morals with the out-group; negative stereotypes are implied threats to the in-group; and intergroup anxiety refers to the anxiety the in-group might experience in the process of interaction with members of the out-group especially when both groups have had a history of antagonism (Stephan & Stephan, 1996, 1998, 2000). First, this study showed Finns in general do percieve Russian minorities as a threat (realistic threat, symbolic threat, and negative stereotypes) and that among the different types of threat, realistic threat and symobolic threat were more prevalent among older Finns than among younger Finns. No significant difference was found between both groups for negative stereotypes. This study also showed perceived threat to be a significant predictor of prejudice, and that among the different types of threat, negative stereotyping was the strongest predictor of negative attitudes towards Russian minorities. This study also revealed that Finnish adolescents generally perceive immigrants as a threat and that among the different types of threats, realistic threat and symbolic threat were the most perceived threats from immigrants in Finland. This is especially important because realistic threat and symbolic threat were found to be positively related to prejudice or negative attitudes towards immigrants and this positive relationship between threat and prejudice was the same among early, middle, and late adolescents.

Artikkeli tarkastelee maaseutumaisella alueella asuvien maahanmuuttajien kotoutumista useiden eri tekijöiden kautta. Tutkimuksessa on hyödynnetty sekä kvantitatiivista postikyselyä että kvalitatiivista teemahaastattelua. Kotoutumisesta piirtyvä kuva näyttää useimpien maahanmuuttajien kohdalla myönteiseltä. Erityisesti virolaisten tilanne on selvästi muita valoisampi: heidän suomen kielen taitonsa on muita ryhmiä parempi, ja he ovat työllistyneet ja onnistuneet vakauttamaan työmarkkina-asemaansa muita ryhmiä paremmin. Lisäksi heidän sosiaaliset verkostonsa ovat venäläisiin verrattuna monipuolisemmat. Virolaiset myös tuntevat olonsa muita ryhmiä useammin kotoisaksi Etelä-Pohjanmaalla. Venäläiset ja ulkonäöltään kantaväestöstä selvästi erottuvat maahanmuuttajat eivät ole välttyneet ennakkoluuloilta ja rasismilta Etelä-Pohjanmaallakaan. Tutkimusaineiston perusteella havaitaan, miten yhteiskunta ja paikalliset ihmiset ottavat vastaan ulkopuolisen ja suhtautuvat häneen. Siten kotoutumista ei nähdä pelkästään yksilön omana valintana. Ennakkoluulot, rasismi ja niiden vaikutukset heijastuvat usealle kotoutumisen osa-alueelle hidastaen suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä; yhteisöön ei voi kokea kuuluvansa, jos ei ensin tule hyväksytyksi siihen. peerReviewed

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskyläläisen yläkoulun ranskan kielen opiskelijoiden käsityksiä Ranskasta ja ranskan kielestä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia näkemyksiä opiskelijoilla on Ranskan maasta, sen ihmisistä ja itse kielestä, sekä tutkia, muuttuivatko nämä käsitykset kolmen vuoden ranskanopiskelun aikana. Lisäksi selvitimme taustasyitä ranskan kielen valinnalle sekä oppilaiden motivaatiota ranskan kielen opiskelussa. Tutkimusmetodina oli kyselylomake, joka koostui kyllä/ei –kysymyksistä sekä muutamista avoimista kysymyk-sistä. Tavoitteena oli tehdä kvalitatiivinen tutkimus, jonka mitta-asteikkona toimi luokitteluasteikko. Otos koostui yhteensä 29 ranskanopiskelijasta, jotka jakautuivat seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisiin. Näin saimme selvitettyä, miten oppilaiden käsitykset Ranskasta ja ranskan kielestä muuttuivat kolmen vuoden opiskelun aikana. Tuloksista kävi ilmi, että oppilailla ei ollut paljon tietämystä Ranskasta ennen opiskelujen aloittamista, mikä jätti heidän mielikuvansa Ranskasta pitkälti ennakkoluulojen tasolle. Melkein kaikkien käsitykset Ranskasta muuttuivat opiskelun myötä. Syitä kielen valinnalle olivat pääasiassa vanhemmat ja monien oppilaiden mielestä ranska on myös hyödyllinen kieli tulevaisuutta ajatellen. Kuitenkin suurempi osa oppilaista ei ollut halukas jatkamaan ranskan opintoja yläkoulun jälkeen. Ranskan kieltä pidettiin vaikeana ja kauniina kielenä, kun taas ranskalaiset nähtiin elegantteina, sosiaalisina ja romanttisina. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla oli negatiivisempia kuvia ranskalaisista kuin seitsemäsluokkalaisilla.

Jatkuvasti kansainvälistyvässä maailmassa, jossa kulttuurienvälisillä kohtaamisilla voi olla kauaskantoisiakin seurauksia, on tärkeää olla tietoinen taustalla vaikuttavista asenteista. Tässä tutkielmassa kartoitetaan kuvaa, joka suomalaisissa viidennen ja kuudennen luokan maantiedon oppikirjoissa annetaan ihmisistä Euroopan ulkopuolella. Tutkielma on tehty sisällönanalyysin keinoin. Selkeiden stereotyyppisten kuvien lisäksi pyritään löytämään myös piileviä, vähemmän selviä stereotypioita. Stereotypioiden lisäksi myös alueista, kansoista tai muista ihmisryhmistä annetut kokonaiskuvat ovat tutkimuksen kohteena. Analysoitujen oppikirjojen välillä oli merkittäviäkin eroja sekä sisällössä, että terminologiassa, mutta myös samansuuntaisia teemoja löytyi. Näistä teemoista nostetaan esiin ”Afrikka, ongelmien ja luonnon maanosa”, ”Alkuperäiskansat”, ”Eurooppalaisten uhrit?”, ”Turvapaikanhakijoiden lähtömaat” ja ”Puhetta luonteesta”. As the society becomes more and more international and intercultural interactions may have serious consequences, it is important to be aware of the underlying ideas and attitudes. This study researches the image given of people from outside Europe in Finnish 5th and 6th grade geography textbooks through the means of content analysis. In addition to obviously stereotypical images, attention is also paid to more subtle, hidden stereotypes. Besides stereotypes, the overall image given of regions, peoples, and other groups is also studied. Significant differences in terms of content and terminology were found between the analysed textbooks, but also some common themes. Of these themes, “Africa, a Continent of Problems and Nature”, “Indigenous Peoples”, “Victims of the Europeans?”, “Asylum Seekers’ Countries of Origin”, and “Discussing Character” are discussed in more detail.

TIIVISTELMÄ Ikonen, Tuomas & Kukila, Jarkko. 2015. Teknistä työtä opettavien naisten kokemuksia ja käsityksiä käsityön sukupuolittuneisuudesta ja stereotypioista. Kasvatustieteen pro-gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa käsityön sukupuolittuneisuutta ja stereotypioita teknistä työtä opettavien naisopettajien kokemusten ja käsitysten kautta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kohtaavatko naisopettajat sukupuolistereotypioita ja ennakkoluuloja työssään tai työtä hakiessaan, millaisia nämä stereotypiat ja ennakkoluulot ovat ja miten ne ilmenevät. Aiheen tutkiminen antaa tärkeää tietoa yhteiskunnan sukupuolittuneista rakenteista ja niitä ylläpitävistä tekijöistä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkittaviksi valittiin kaksitoista teknistä työtä peruskoulussa opettavaa naisopettajaa. Tutkimuksen analyysimenetelmäksi valittiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Aineiston analyysissä aineisto litteroitiin kirjalliseen muotoon, jonka jälkeen se teemoiteltiin ja näihin teemoihin muodostettiin teoriaan sopivia alakategorioita, joihin tutkittavien vastaukset jaoteltiin. Teknisen työn naisopettajat kokivat omana peruskouluaikanaan käsityön valinnan tapahtuvan itsestään selvästi sukupuolen mukaan. He tunnistivat teknisen työn laajalti miehiseksi alaksi. Käsityötä pidettiin edelleen jokseenkin sukupuolittuneena oppiaineena ja käsityön valinnan pakollisuuden katsottiin pitävän yllä tätä sukupuolittuneisuutta. Tutkittavat tunnistivat vain vähän sukupuoleensa kohdistuneita sukupuolistereotypioita ja ennakkoluuloja. Kouluhenkilöstön taholta näitä negatiivisia asenteita ei ilmennyt, mutta oppilaiden ja koulun ulkopuolisten tahojen osalta hieman enemmän. Negatiiviset stereotypiat liittyivät naisten ammattitaidon kyseenalaistamiseen teknisessä työssä. Suurin osa tutkittavista tunnisti työnhaun tilanteista jonkinlaisia sukupuolistereotypioita, mutta vain pienellä osalla heistä ne miellettiin negatiivisiksi. Tutkittavat pitivät teknisen työn ja naiseuden yhdistelmää työnhaun kannalta positiivisena asiana ja kokivat sukupuolistereotyyppisten asenteiden kuuluvan menneisyyteen. Tutkimustulokset paljastavat, että sukupuolistereotypioita esiintyy käsityössä vielä jonkin verran, mutta vähemmän kuin tutkittavien omina peruskouluaikoina.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ennakkoluuloja ja käsityksiä ranskan kielestä valittaessa vapaavalintaista B2-kieltä Jyväskyläläisessä yläkoulussa. Tavoitteena oli selvittää millaisia käsityksiä oppilailla on ranskan kielestä ja vaikuttavatko nämä heidän B2-kielivalintaansa. Lisäksi selvitimme mitä muita tekijöitä kielivalinnan taustalla ilmenee. Tutkimuksen apuna toimivat aiemmat tutkimukset kielivalinnoista, motivaatiosta ja ennakkoluuloista. Tutkimusmetodina oli kyselylomake, jossa mitta-asteikkona toimi luokitteluasteikko. Ainoastaan yksi kysymys oli avoin. Tavoitteena olikin tehdä kvantitatiivinen tutkimus. Otoksena oli 55 seitsemäsluokkalaista oppilasta, joista kukaan ei ollut aiemmin opiskellut ranskan kieltä. Näin heillä ei ollut aiempaa tietoa esimerkiksi ranskan kieliopista. Vastauksista saimme selville useita tuloksia. Selvisi, että oppilailla on ennakkoluuloja ranskasta. Sitä pidettiin vaikeana kielenä ja lisäksi monet ajattelivat, ettei sitä tarvita paljoa. Toisaalta ranskaa pidettiin myös kauniina ja mielenkiintoisena kielenä, erityisesti tytöt olivat tätä mieltä. Oppilaista ainoastaan seitsemän halusi aloittaa ranskan kielen opiskelun ja syyt liittyivät juuri ranskan kielen kauneuteen tai hyödyllisyyteen. Sen sijaan suurin osa niistä oppilaista, jotka eivät halunneet kyseistä kieltä opiskella, sanoivat, ettei ranska kiinnosta heitä. Voikin todeta, että käsitykset ranskasta vaikuttavat osaltaan kielivalintaan, mutta henkilökohtainen kiinnostus ja motivaatio kieltä kohtaan nousevat tärkeämmiksi. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin.

Tutkimuksessa selvitettiin, pitävätkö opettajaksi opiskelevat itseään tavallista suvaitsevaisempina ja pyrkivätkö he kaunistelemaan vähemmistöennakkoluuloja koskevia mielipiteitään antamalla sosiaalisesti suotuisia vastauksia. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko suvaitsevaisuus näennäistä, eli ilmeneekö siinä ristiriitaisuuksia. Vastaajien asenteita ja ennakkoluuloja kartoittavat kysymykset koskivat yhteiskuntaa, seksuaalisia vähemmistöjä, ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia, ennakkoluulojen luonnetta sekä vastaajien oletuksia muiden mielipiteistä sekä siitä, millaisen kuvan he haluavat antaa itsestään. Tutkimus suoritettiin määrällisenä internetissä vastattavana kyselylomaketutkimuksena kevättalvella 2010. Tutkimusjoukko koostui 136 Jyväskylän yliopiston luokanopettaja-opiskelijasta. Vastaukset analysoitiin t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysilla sekä vastausten jakaumien sekä keskiarvojen avulla. Vastaajien taustatietoja kerättiin vertailumuuttujien aikaansaamiseksi. Vastausten perusteella opettajaksi opiskelevat pitivät itseään hieman mui-ta ihmisiä suvaitsevaisempina. Käsitys omasta suvaitsevaisuudesta nähtiin korkeampana kuin käsitys muiden ihmisten suvaitsevaisuudesta. Muiden ihmisten suvaitsevaisuustaso määräytyi sen mukaisesti, miten vastaajien arviot omasta suvaitsevaisuudestaan asettuivat suhteessa heidän arvioihinsa muiden ihmisten suvaitsevaisuudesta. Suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin oli yleisesti ottaen suvaitsevaista, maahanmuuttajiin suhtautuminen sen sijaan oli lievästi suvaitsematonta. Naiset olivat pääsääntöisesti miehiä suvaitsevaisempia ja paljon ulkomaalaiskontakteja omaavat vastaajat muita vastaajia suvaitsevaisempia. Muilla vastaajien taustatiedoilla ei ollut juurikaan vastaajien asennoitumista selittävää vaikutusta. Näennäistä suvaitsevaisuutta ilmeni selkeimmin maahanmuuttajia ja ul-komaalaisia koskevissa asenteissa ja oman mielipiteen esittämistä koskevissa vastauksissa. Vastaajien mukaan heidän suhtautuminen ulkomaalaisiin on erittäin harvoin kielteinen, mutta kaikkien vastaajien asenne ulkomaalaisia kohtaan oli lievästi suvaitsemattoman asenteen puolella. Mielipiteiden esittämistä koskevissa vastauksissa vastaajat korostivat olevansa avoimia keskustellessaan ennakkoluuloista, mutta olettivat muiden ihmisten kaunistelevan vahvasti mielipiteitään. Muilta osin näennäistä suvaitsevaisuutta osoittavat asenteet olivat enemmän yksittäisiä havaintoja kuin yleistettäviä linjauksia.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus tarkastelee ylirajaisessa heterosuhteessa olevien nuorten suomalaisten naisten kokemuksia ennakkoluuloista ja rasismista. Ylirajaiset suhteet ylittävät kansallisia, etnisiä ja/tai rodullistettuja rajoja. Aineistona ovat kymmenen ulkomaalaisen tai maahanmuuttotaustaisen miehen kanssa seurustelevan 17–28-vuotiaan valkoisen suomalaissyntyisen naisen haastattelut. Tutkimus käsittelee sitä, miten nuoret suomalaisnaiset kokevat suhteeseensa ja puolisoonsa kohdistuvan rasismin ja ennakkoluulot ja miten nämä muokkaavat valkoisten naisten elämää. Tarkastelen naisten arkipäivän kokemusten kautta miten kansallisia, etnisiä ja rodullistettuja rajoja tuotetaan Suomessa ja miten sukupuoli ja seksuaalisuus nivoutuvat näihin rakennusprosesseihin. Haastattelupuheen analyysin kautta tarkastelen haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia ja heidän käytettävissään olevia kulttuurisia diskursseja. Tutkimus on monitieteinen. Sen teoreettinen tausta on feministisissä jälkikoloniaalisissa ja nationalismin teorioissa, kriittisessä valkoisuuden tutkimuksessa sekä sukupuolentutkimuksessa. Aineistoa analysoidaan intersektionaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätökset koskevat aineistossa esiin tulevia kansallisia, etnisiä ja rodullistettuja hierarkioita. Haastateltavien perheiden, ympäristön ja ystävien suhtautuminen eroaa voimakkaasti suhteessa naisten kumppanien kansallisuuteen, ihonväriin ja uskontoon. Tummaihoisten ja muslimien vastaanottoa leimaa aineistossa epäluulo, pelko sekä rasistiset sukupuolitetut ja seksualisoidut stereotypiat. Vaaleaihoiset ja länsimaisiksi määritetyt kumppanit otetaan vastaan lämmöllä ja suhteen monikulttuurisuutta voidaan perheen puolelta juhlistaa. Lähestyn tätä vastaanoton jakautuneisuutta ja sitä kautta muodostuvaa kansallista haluttavuuden hierarkiaa Sara Ahmedin teoretisoiman muukalaisen figuurin kautta. Tulkitsen aineistossa esiin tulevia toisen kuvia ja sitä kautta myös suomalaisuuden narratiiveja suomalaisen rotuhistorian valossa. Tummaihoisen tai muslimimiehen kanssa seurustelevat naiset kokevat monenlaista rasismia ja syrjintää. Seurustelusuhteen myötä naisten orientaatio yhteiskunnassa muuttuu: he heräävät näkemään ennen tasa-arvoisena pitämänsä yhteiskunnan rasismin ja sitä kautta myös oman etuoikeutetun asemansa. Rasismi herättää naisissa syyllisyyttä ja he tuntevat siitä myös vastuuta. Naiset kokevat olevansa välittävässä asemassa suomalaisen yhteiskunnan ja miehen välillä. Analysoin tätä välitilallista asemaa Patricia Hill Collinsin sisäisen ulkopuolisen käsitteen kautta. Naiset määrittyvät aineistossa esiintyvissä diskursseissa seksuaalisesti poikkeaviksi ja sukupuolitetusta kansallisesta roolistaan harhautuneiksi. Analysoin marginalisoidun seksuaalisuuden asemaa ja kansallisia seksuaalihierarkioita Eve Kosofsky Sedgwickin kaapin -metaforan, Gayle Rubinin seksuaalisuutta koskevien teoretisointien sekä Maija Urposen kehittelemän kansallisen heteromatriisin käsitteen avulla. Käsittelen tutkimuksessa myös naisten vastastrategioita.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Kehitysyhteistyön kenttä on kulttuurien kohtauspaikka. Kulttuurisesti välittyneet käsitykset ja merkitykset koetaan yleensä itsestäänselvyyksiksi, joita on vaikea kyseenalaistaa. Kulttuurien kohdatessa omat tavat tulevat näkyviksi, ja jos ne ovat uhattuna, halu puolustaa omaa kulttuuria on suuri. Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurin yhteyttä lastenkasvatukseen. Tutkimuskohteena on yksityinen ugandalainen orpokoti, joka toimii esimerkkinä kehitysyhteistyön kenttäprojektista. Tutkin kehitysyhteistyötä yksityisen ja vapaaehtoisen kehitysavun näkökulmasta. Tutkimustehtävänä on analysoida kulttuurien merkitystä orpokodissa tehtävään lastenkasvatustyöhön. Kulttuuri on tässä tutkimuksessa analyyttinen käsite, jonka avulla erittelen havaintojani. Tutkimusmenetelmänä on etnografinen toimintatutkimus. Aineistoina käytetään kenttäpäiväkirjaa, haastatteluja ja organisaation dokumentteja. Kentällä tein myös toimintatutkimusta, kun kehitin uusia työmenetelmiä orpokodin käyttöön. Se työ on osa aineistoa. Etnografisen aineiston analysoimiseen käytin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Teoreettinen viitekehys muodostuu jälkikolonialistisesta teoriasta ja länsimaisesta kehitysyhteistyö- ja lapsitutkimuksesta. Keskeinen tutkimuskysymys on: Miten kulttuuri, valta ja kehitysyhteistyön historia vaikuttavat lastenkasvatustyöhön orpokodissa? Tutkimuksessa länsimainen ja afrikkalainen kulttuuritausta tulivat vertailupariksi, mikä näkyy myös analyysin tuloksissa. Lastenkasvatukseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin orpokodissa ennen kaikkea kulttuurisina tapoina. Työntekijät selittivät omia näkemyksiään kulttuuritaustaan vedoten. Keskustelut supistuivat usein oman kulttuurin puolustamiseen. Kulttuuridiskurssi oli myös tapa kyseenalaistaa organisaation valta-asemia. Kehitysyhteistyön historiassa syntyneitä valta-asemia korostetaan tämän päivän kenttätyössä, mikä johtaa siihen, että yhteisen ymmärtämisen löytäminen työssä voi olla vaikeaa. Tutkimuskohteessani työn etenemisen kannalta ongelmalliseksi muodostui valta-asetelma, jossa länsimaisen kulttuurin edustajat vähemmistöasemastaan huolimatta ottivat itselleen vallankäyttäjän aseman. Heillä oli valta määritellä, miten lasten kanssa tulee olla ja mitkä ovat hyväksyttyjä tapoja olla lasten kanssa. Länsimaalaiset työntekijät ottivat itse valtaa pitävän asemansa, mutta siihen heidät myös laitettiin. Tasavertaisen työskentelykumppanuuden löytämistä vaikeuttivat työyhteisössä liikkuvat juorut ja asenteet. Vaaleaihoisiin kohdistuvat ennakkoluulot merkitsivät sitä, että minun oli vaikea päästä työyhteisön jäseneksi. Monikulttuurisuuden sijaan työyhteisö jäi kahden laajan kulttuuripiirin, länsimaisen ja afrikkalaisen, kilpakentäksi, jossa yhteisistä kasvatuskäytännöitä sopimisen sijaan kilpailtiin oman kulttuurin puolesta.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että tilastollisten menetelmien koulutus ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Tutkimusmenetelmien rapistunut tila muun muassa kasvatusalan koulutuksessa huolestuttaa menetelmiin vihkiytyneitä opettajia ja tutkijoita. Myös tämän tutkimuksen perusteella huoli on aiheellinen. Tutkimuksessa tarkasteltiin tilastollisten menetelmien opetuksen ja oppimisen tilaa itäsuomalaisen yliopiston opiskelijoille suunnattujen kyselyiden ja diagnostisten testien perusteella. Lisäksi arvioitiin kahden yliopiston pro gradu -töitä, tutustuttiin referoituihin tutkimuksiin sekä selvitettiin menetelmäopintojen resursseja eri yliopistoissa. Tutkimus tukee näkemystä, että kasvatustieteissä on menetelmällisesti ”kadotettu sukupolvi”. Muutosta tarvitaan niin koulutusresursseissa kuin asenneilmapiirissä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden tulisi tiedostaa, että hyvä tutkimus edellyttää riittäviä menetelmällisiä taitoja, sillä tutkimuksen taso määräytyy sen heikoimman osa-alueen perusteella.

The purpose of my research is to describe and to understand the prejudices and discrimination faced by the Finnish Roma entrepreneurs in the business activities. The research aims to answer the main question: What are the positive and negative perceptions the Finnish Roma have received from the business activities as entrepreneurs?The starting point of my phenomenographical research is social marginality, because, according to the general understanding, the population of the Roma is still in the margins of the Finnish society. In my research, I am considering the marginality from the point of view of Finnish Roma entrepreneurs.The entrepreneurs interviewed had experienced prejudice and discrimination in interactions with revenue offices, TE-Centres (Employment and Economic Development Centre), city councils, banks, insurance companies, suppliers, retailers, customers and with competitors.Those entrepreneurs whose customers come from the whole of the population and whose business activities do not have anything to do with horse management had experienced more prejudice and discrimination. As the business activities continued, the prejudice and discrimination decreased in interaction with all others but the consumers.Roma entrepreneurs are not yet treated equally with majority in competition on the filed of entrepreneurship in Finland. The shared perception of the entrepreneurs was that the best way of diminishing prejudices is intercourse of the Roma and the majority when it is possible to get familiarity in personal level. Ritva Anttonen kuvasi väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisten romaniyrittäjien kohtaamia ennakkoluuloja ja syrjintää yritystoiminnassa. Tärkeimpänä tulevaisuuden kehityskaarena Anttonen nimeää luottamuksen rakentamisen pää- ja romaniväestön välille ennakkoluulojen ja syrjinnän poistamiseksi.Tutkimusaineisto muodostui seitsemän pohjanmaalaisen ja keskisuomalaisen yrittäjän kertomuksista. Yritysten toimialat olivat huonekalujen tehdastuotanto, ravihevosrattaiden valmistus, perinteisten romanihameiden ompelu, autovarusteiden myynti, käytetyn auton kauppa, hevosten kasvatus, siitostoiminta, raviurheilu, kiinteistöjen vuokraus, sekä polttopuu-, kiinteistö- ja tonttikauppa. Haastatellut romaniyrittäjät suhtautuivat tulevaisuuteen yleensä ottaen valoisasti. Anttosen mukaan monilla romaneilla on yritystoiminnassa tarvittavia vahvuuksia. He ovat ahkeria, oma-aloitteisia, sosiaalisia ja hyviä käymään kauppaa. Romaneja, joilla on ajatuksissa yritystoiminnan aloittaminen, tulisikin Anttosen mukaan tukea ja rohkaista hankkimaan tarvittava liiketoimintaosaaminen ja aloittamaan yritystoiminta.Haastatelluilla yrittäjillä oli kokemuksia ennakkoluuloista ja syrjinnästä niin yhteistyötahojen, rahoittajien, asiakkaiden kuin kilpailijoiden kanssa. Huonoja kokemuksia oli eniten niillä yrittäjillä, joiden asiakaskuntana toimi koko väestö. Mikäli henkilö ei tunne romaneja tai romanikulttuuria, suhtautuu hän tutkimuksen mukaan usein ennakkoluuloisesti ja syrjivästi romaniväestöön ja näin myös romaniyrittäjiin. Haastatelluilla oli myös positiivisia kokemuksia ennakkoluulottomuudesta sekä ennakkoluuloista eroon pääsemisestä, ja vuorovaikutuksen yhteistyökumppaneiden kanssa koettiinkin sujuvan hyvin heti, kun luottamus oli syntynyt osapuolten välille.Tutkimukseen haastateltujen romaniyrittäjien käsitysten mukaan romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen syynä ovat sekä pääväestön tietämättömyys romanikulttuurista että romaniväestön ennakkoluulot pääväestöä kohtaan. Yrittäjät pitivät luottamuksen rakentamista ratkaisuna ennakkoluuloihin. Luottamuksen rakentaminen käsitettiin enemmän romaniväestön tehtäväksi, mutta myös pääväestön toivottiin osallistuvan siihen.Molemminpuolinen luottamus olisi tutkimuksen mukaan saavutettavissa romanien ja pääväestön yhteistyöllä. Ennakkoluulojen poistaminen nähtiin ratkaisuna syrjintään, sillä syrjinnän koettiin vähenevän ennakkoluulojen hälvetessä. Haastateltavien yrittäjien mukaan ennakkoluulot poistuvat parhaiten lisäämällä pääväestön ja romaniväestön välistä vuorovaikutusta.

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa luottamusmiesten organisaatio- ja ammattijärjestösitoutumiseen liittyviä tekijöitä sekä kuvata eri tavoin sitoutuneita ryhmiä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat siten: Rapauttavatko hyvät esimies-alaissuhteet ja sujuviksi koetut neuvottelusuhteet työnantajan ja ammattiyhdistyksen välillä perustaa luottamusmiesten ammattijärjestösitoutumiselta? Mitkä tekijät vaikuttavat luottamusmiehen organisaatio- ja ammattijärjestösitoutumisen taustalla? Tutkimustulokset osoittavat, että oman johtajan/esimiehen ja luottamusmiehen välinen molemminpuolinen hyväksyntä ja siitä syntynyt motivoituneisuus ja työtyytyväisyys yhdistyneenä pitkän työsuhteen antamaan turvallisuuden tunteeseen ovat voimakkaammin pääkonttorien luottamusmiesten organisaatiositoutumisen taustalla. Kun taas kentän luottamusmiesten työssään kokema epävarmuus, oman työn autonomian puute, haasteeton työnjohtoilmasto tuntuivat aiheuttavan enemmän kritiikkiä työorganisaatiota kohtaan ja suuntaavan samaistumista oman ammattijärjestön suuntaan. Enemmistö tutkimuksen luottamusmiehistä oli kuitenkin kaksoissitoutuneita ja he kokivat ammattiliittonsa ja työnantajansa välisten suhteiden perustuvan yhteistyöhön ja luottamukseen organisaation johtoon. Luottamusmiesten sitoutuminen professioon ja työnantajaan näyttäisi olevan toinen vaihtoehtoinen tulevaisuuden kaksoissidoksen malli.