Search

Suomessa on noin 9 000 saamelaista, joiden kotiseutualue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Yli puolet saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Noin kolmasosa saamelaisista puhuu jotakin saamen kieltä.1 Kolttasaamelaiset ovat yksi kolmesta Suomen saamelaisryhmästä, joiden asema alkuperäiskansana tunnustetaan Suomen perustuslaissa. Tuoreen arvion mukaan kolttasaamelaisia on noin 600.2 Kolttien historia, kulttuuri ja uskonto poikkeavat muista Suomen saamelaisista. Saamelaisina ja ortodokseina he ovat myös vähemmistö vähemmistön sisällä. Tarkastelen tässä katsauksessa kolttasaamelaisten asemaa suomalaisena alkuperäiskansana ja vähemmistöryhmänä Suomen ortodoksisessa kirkossa. Lisäksi käsittelen saamelaisten identiteetille tärkeää kielikysymystä. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Yliopistojen historiassa ei ole koskaan vallinnut yksimielisyyttä yliopiston luonteesta, tehtävistä tai päämääristä. Ei ole ollut yhtä ja ainoaa ”yliopiston ideaa”. On esitetty monenlaisia näkemyksiä siitä, millaisia tehtäviä tai velvoitteita yliopistolla on yhteiskunnassa tai millaisia kriteerejä yliopistoissa tehtävälle tutkimukselle ja niissä annettavalle opetukselle tulisi asettaa tai kuinka autonomisia yliopistojen tulisi olla oman toimintansa määrittelemisessä ja järjestämisessä. Yliopisto onkin universitas myös siksi, että on olemassa erilaisia näkemyksiä yliopiston yhteiskunnallisesta asemasta, tehtävistä ja tavoitteista. Erilaiset yliopistokäsitykset ja niihin perustuvat akateemisen toiminnan ”logiikat” näkyvät ja vaikuttavat samanaikaisesti paitsi yliopistossa instituutiona myös yksittäisen yliopistoyhteisön jäsenen elämässä. Tässä pääkirjoituksessa Politiikka-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Lahtinen pohtii yliopiston poliittisuutta.

peerReviewed

Artikkelissa tarkastellaan yliopiston opetuskielen ja toisaalta yliopistoon hakijan äidinkielen yhteyttä yliopistoon hyväksymiseen. Aineisto koostuu vuonna 2012 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista. Tiedot saatiin Opetushallituksen ylläpitämästä Yli- opistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä hakijan äidinkielen mukaan eriteltynä. Ruotsin- kielisten yliopistojen opetusohjelmien perusteella muodostettiin 17 tarkasteltavaa tieteenalaa. Tutkimustulokset osoittivat, että ruotsinkieliseen yliopistoon oli helpompi päästä opiskele- maan kuin suomenkieliseen. Keskimäärin todennäköisyys tulla valituksi ruotsinkieliseen yli- opistoon oli noin kaksinkertainen. Neljän helppopääsyisimmän yliopiston joukossa olivat kaikki kolme ruotsin kielellä opetusta antavaa yliopistoa. Niin ikään ruotsinkielisen hakijan oli suomenkielistä hakijaa todennäköisempää saada opiskelupaikka, ja tässäkin tapauksessa todennäköisyys oli noin kaksinkertainen. Suurimmat erot ruotsinkielisen hakijan hyväksi ha- vaittiin sosiaalitieteissä, kasvatustieteissä ja kauppatieteissä. Suomenkielinen hakija sen sijaan pääsi ruotsinkielistä todennäköisemmin opiskelemaan hammaslääketiedettä ja luonnontieteitä. Tarkasteltaessa sisäänpääsyä hakijan omalla äidinkielellä annettavaan koulutukseen erot pää- sääntöisesti kasvoivat. Näin tarkasteltuna suomenkielisen hakijan oli todennäköisempää tulla valituksi ainoastaan hammaslääketieteen koulutukseen. Farmasiassa, luonnontieteissä ja lää- ketieteessä tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu. Tutkimuksen perusteella ruotsinkieli- syydestä on hakijalle hyötyä yliopistoon pyrittäessä.

The present study focuses on the language socialization of parents in six bilingual families. The aim is to investigate how parents describe their linguistic identity and what kinds of changes over time can be traced in these identities. The present study is part of a wider ethnographic project which aims to deepen our understanding of how conceptions of language, bilingualism and bilingual development are manifested and negotiated in different situations and by different stakeholders in Finnish-Swedish bilingualism in Finland. The analysis identifies four major categories of bilingualism: language identity, realization, expanding language skills and frustration. The results show that children can have an active agency in socializing the parents in the new family language and that language socialization in a bilingual family does not necessarily mean altering one’s language identity. peerReviewed

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kieleen, kansakuntaan ja työväestöön liittyvää lehdistökeskustelua Helsingissä 1890-luvun murrosvaiheissa. Tutkimukseni tarkoitus on ollut asettaa kyseenalaiseksi yleinen jaottelu ”kansakunnan rakentamisen” ja ”työväenliikkeen synnyn” historiaan. Olen pyrkinyt selvittämään, miten kieli- ja työväenkysymys kytkeytyvät lehdistökeskustelussa toisiinsa sekä ajatukseen "yhdestä kansakunnasta". Lisäksi olen tarkastellut, minkälaisia eri osapuolia – ja mahdollisesti diskursseja – lehdistökeskustelussa esiintyi. Lehdistökeskustelun tutkimuskohteenani on kolmen ajanjaksoa: talvi 1893–1894 eli aikaväli 1.9.1893–31.3.1894 sekä vuodet 1896 ja 1899. Olen valinnut kyseiset ajankohdat, koska ne edustavat 1890-luvulla murrosvaiheita työväenliikkeen radikalisoitumisessa: talvella 1893–1894 lehdistössä keskustelua nostattivat ”talvityöttömyys” sekä työttömien mielenilmaukset, vuonna 1896 ”lakkoaalto” ja vuonna 1899 Suomen Työväenpuolueen perustaminen. Olen poiminut ajankohtien lehdistä kirjoitukset, jotka käsittelevät kansakunnan rakentamiseen, kieleen ja työväestöön liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksessani olen kiinnittänyt huomiota pääkirjoituksiin, lehdissä julkaistuihin mielipidekirjoituksiin ja vastineisiin sekä mielipiteen ilmaiseviin uutisartikkeleihin. Tutkimuslähteenäni ovat olleet Helsingin ruotsinmieliset lehdet Aftonposten, Helsingfors Aftonblad, Hufvudstadsbladet ja Nya Pressen sekä suomenmielisistä lehdistä Päivälehti ja Uusi Suometar. Lisäksi olen tarkastellut radikaalin työväenliikkeen lehteä Työmies. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut Benedict Andersonin nationalismiteoria, jossa hän korostaa sanomalehdistön merkittävää roolia kansakunnan luomisessa. Sanomalehtien asema mielipidevaikuttajina on myös tälle tutkimukselle keskeinen: 1890-luvulla sanomalehdet eivät olleet vain puolueiden äänenkannattajia, vaan itsessään ”mielipidepuolueita”. Siten olen tarkastellut lehdissä käytyä keskustelua puolueryhmittymien välisenä keskusteluna. Tutkimuksessani olen havainnut, että kieli, kansakunta ja työväestö kytkeytyvät 1890-luvun lehdistökeskustelussa tiiviisti toisiinsa. Lehdistökeskustelun ydinkohtina nousevat esille kysymykset kansan vallasta, kielen merkityksestä ja osapuolten välisestä kamppailusta ”ainoan totuuden” määrittelemiseksi. ”Kansan tahto” lipui hiljalleen 1890-luvun aikana kielipuolueiden hallinnasta. Muutoksen lähtökohtana oli kielipuolueiden välinen erimielisyys, joka tarjosi mahdollisuuden radikaalin työväenliikkeen esittämälle haasteelle. Radikaali työväenliike halusi irtaantua täysin kielikysymyksestä, mutta säilytti lehtikirjoittelussa vielä jonkinlaisen yhteyden fennomaaneihin ja viittasi ruotsinmielisiin päävastustajanaan. Keskustelun osapuolet etsivät ”yhtä totuutta”, mutta eri diskurssien kautta. Kielipuolueiden diskurssit olivat lähtökohtaisesti lähellä toisiaan, tosin nuorsuomalaisten diskurssi etääntyi niistä 1890-luvun aikana. Radikaalin työväenliikkeen diskurssi sen sijaan pyrki täysin eroon fennomaniasta, mutta päätyikin peilaamaan ”oman jyrkän totuutensa” fennomanian kansakunta-ajattelun lähes täydelliseksi vastakuvaksi.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee saksan kielen tulkkauksesta syntynyttä kielikiistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 1999. Kiista fokusoitui Suomessa järjestetyissä epävirallisissa ministerineuvostoissa käytettäviin työkielivalikoimiin. Laajemmin kyse oli saksan kielen asemasta työkielenä Euroopan unionin neuvostossa. Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä syitä Saksan tarpeelle nostaa kielikysymys esiin. Vaikuttimia Saksan toiminnalle pyritään löytämään ensisijaisesti kansallisen intressin lähtökohdista. Metodologisesti tutkimuksessa rinnastetaan kansallisten ja yhteisöllisten tavoitteiden merkitys maiden EU-toiminnassa. Tutkimus nojaa laajemmin eurooppalaisen yhteistyön tutkimusperinteen lähtökohtiin: suvereenien valtioiden pyrkimykseen säilyttää rauha, kansallisten etujen ristiriidoista huolimatta. Tutkimus tarkastelee Saksan ulko- ja EU-politiikassa tapahtunutta muutosta uuden, punavihreän liittohallituksen astuttua valtaan syksyllä 1998. Liittokansleri Schröderin hallitus näyttää irroittautuvan saksalaisesta, toisen maailmansodan jälkeen vallinneesta, maltillisuutta korostavasta ulkopoliittisesta lähestymistavasta. Kielikiista nähdään osoituksena Saksan kansallisten painotusten voimistumisesta. Tutkimuksessa analysoidaan kansallisten intressien vaikutusta kielikiistan syntymiseen. Kielikiista näyttäytyi Saksan ja puheenjohtajamaa Suomen välisenä kiistana. Käytännössä kyse oli kuitenkin kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita koskevasta kielten tasa-arvon periaatteesta. Saksan ja Suomen näkemyserot EU:n neuvoston työkielikäytännöistä loivat kiista-asetelman perustan. EU:n neuvostossa työkielistä on muodostunut jäsenmaiden välinen arvovaltakysymys, jonka jännitteet purkautuivat näkyvästi Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kielikiistalla oli näkyvä julkisuusarvo, lehdistössä asiasta kirjoitettiin vilkkaasti. Tutkimuksessa analysoidaan kiistauutisoinnin sisältöjä saksalaisessa ja suomalaisessa sanomalehdistössä ja verrataan julkisuudessa esiintynyttä kuvaa kiistasta siihen, millaisena se muun tutkimusaineiston valossa esittäytyy. Tutkimuksen keskeinen aineisto koostuu Suomen linjaa kielikiistassa luoneiden virkamiesten haastatteluista sekä Saksan Helsingin lähetystön päällikön haastattelusta, muutamien suurimpien saksalaisten ja suomalaisten sanomalehtien asiaa koskevasta uutisoinnista ja ulkoasiainministeriön lehdistökatsauksista.