Search

Pro gradu -tutkielman aiheena ovat yleiset tuomioistuimet sanomalehdistön toimituksellisessa materiaalissa. Tutkimuksella on selvitetty, miten sanomalehdet kirjoittavat tuomioistuimista sekä millaista vallankäyttöä on tutkimusaineiston perusteella havaittavissa näiden kahden osapuolen toiminnassa. Tutkimusaineisto on peräisin Aamulehdestä ja Helsingin Sanomista tammi-helmikuulta 2014. Tutkimusmetodina on käytetty pääasiassa kehysanalyysiä, mutta jonkin verran myös määrällistä sekä vapaamuotoisempaa laadullista sisällönanalyysiä. Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa toimii valta. Sekä sanomalehdistö että tuomioistuimet ovat kumpikin omanlaisiaan vallankäyttäjiä, joista toinen osapuoli käyttää viranomaisvaltaa ja toinen julkaisuvaltaa. Lehdistö toimii myös julkisen vallan kuten tuomioistuinten vahtikoirana. Tuomioistuimet puolestaan linjaavat sanomalehtien toimintamahdollisuuksia esimerkiksi sananvapauden käyttöön liittyvillä tuomioillaan. Vallan käsitettä tutkimuksessa avataan erityisesti Max Weberin ja Michel Foucault'n teorioiden pohjalta. Näiden lisäksi teoreettisessa osuudessa käsitellään omina kokonaisuuksinaan sanomalehdistön valtaa, yleisiä tuomioistuimia sekä näiden kahden välistä suhdetta. Tutkimustulosten perusteella uutisointi painottuu käräjäoikeustasolle. Kuitenkin tuomioistuinten virkamiehiin liittyvä uutisointi sijoittuu pääasiassa hovioikeustasolle. Varsinaiset tuomiouutiset keskittyvät yleisesti ottaen ajankohtaisiin, mutta erityisesti henkirikoksista annettuihin tuomioihin. Tuomioistuinjutuissa pääosassa ovat pienet, lyhyet tuomiouutiset. Nämä vaikuttaisivat kuitenkin olevan sanomalehdille ainakin näennäisesti merkityksetöntä "uutismassaa". Helsingin Sanomissa käytetään silti Aamulehteä enemmän kuvitusta, suuria palstakokoja sekä etusivun ennakkomainintoja. Isoja palstakokoja saavat erityisesti tuomioistuinten henkilöstöön liittyvät uutiset sekä henkilöhaastattelut. Juttujen kehystyksessä käytetään arvovallan, luottamuksen, inhimillisyyden sekä määrällisesti kaikkein eniten esille nousseita närkästyksen ja hyväksynnän kehyksiä. Valitsemalla tietynlaisen kehyksen jutuille sekä vahvalla otsikoinnilla sanomalehdillä on valta vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin ja mielikuviin tuomioistuimista. Tutkimusaineiston perusteella ei kuitenkaan ole havaittavissa sitä, että sanomalehdistö käyttäisi kehyksiä toistuvasti ainoastaan tietyn näkökulman vahvistamiseen.

Tutkielmani aiheena on Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien antamien neljän tuomioistuinpäätöksen oikeudellisten käsitteiden tutkiminen. Suomen korkeimman oikeuden päätökset on annettu ruotsin kielellä. Päätöksistä kaksi käsittelee törkeää pahoinpitelyä ja kaksi lahjontarikosta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mihin aihepiireihin tuomioistuinpäätöksissä käytettävät juridiset käsitteet kuuluvat tematiikan kannalta, mistä käsitteet ovat juridis-hierarkkista näkökulmaa ajatellen peräisin, miten tuomioistuinpäätösten rakenne Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien välillä eroaa ja mikä on tuomioistuinpäätösten keskimääräinen virkepituus suhteessa aiempiin tutkimuksiin ja muihin tieteenaloihin. Näihin kysymyksiin etsin vastausta käsiteanalyysin ja tekstianalyysin avulla. Tämä tutkielma osoittaa, että rikosoikeudellisissa tuomioistuinratkaisuissa on eniten käsitteitä, jotka viittaavat rikollisuuteen, rikostyyppeihin ja rikoksen vahingollisuuden arviointiin. Vähiten esiintyy käsitteitä, jotka viittaavat prosessin taustalla toimivaan oikeuslaitokseen. Useimmat käsitteet ilmenevät lakitasolla ja vain osa käsitteistä ilmenee hierarkkisesti ylimmällä, perustuslain tasolla. Tuomioistuinratkaisujen jäsennys eroaa Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien välillä erityisesti tuomiolauselman esittämispaikan osalta. Virkepituudessa maiden korkeimpien oikeuksien välillä ei ole suurta eroa. Tutkielma osoittaa kuitenkin, että tuomioistuinratkaisujen virkkeet ovat oikeudelliselle kielelle tyypilliseen tapaan pitkiä. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta tutkimustuloksia voitaisiin yleistää.