Search

Puurakentaminen on keino torjua ilmastonmuutosta ja edistää kestävää rakentamista. Valtio onkin pyrkinyt edistämään puun käyttöä ja asettanut mm. julkiselle puurakentamiselle kansalliset tavoitteet. Erityisesti suuria ja monikerroksisia puurakennuksia toivotaan Suomeen lisää. Suurista puurakennuksista on kuitenkin toistaiseksi saatavilla suhteellisen vähän tietoa. Tämä tutkimus tarkastelee kuluttajien näkemyksiä puurakentamisesta ja pohtii, miten puurakentamiseen liittyvää viestintää eri kuluttajaryhmille voidaan edistää. Aineistona on puurakentamista koskevien uutisten verkkokeskustelut vuonna 2020. Kuluttajanäkemysten perusteella on tyypitelty kuusi erilaista kuluttajaryhmää. Tutkimus antaa suosituksia siitä, kuinka viestiä puurakentamisesta kullekin kuluttajatyypille. Ekologisuuteen uskovat ovat tietoisia puurakentamisen ekologisuudesta, mutta heille kannattaa viestiä myös muista monikerroksisen puurakennuksen ominaisuuksista. Ekologisuutta epäilevät tarvitsevat selkeää tietoa puurakentamisen ekologisuuseduista. Rakennuksen kestävyydestä huolestuvilla epäilyksiä on mm. monikerroksisten puurakennusten paloturvallisuudesta. Heille voidaan antaa realistista tietoa vahinkojen mahdollisuudesta sekä rakennuksen kaikista ominaisuuksista pitkällä aikavälillä. Hinnasta huolestuvat pitävät monikerroksisia puurakennuksia kalliina. Heille täytyy viestiä hinnoista ja ylläpitokustannuksista läpinäkyvästi ja muihin rakennustapoihin vertaillen. Visuaalisuudesta pitäviä miellyttää puurakennusten ulkonäkö ja estetiikka. Visuaalisuutta arvostaville voidaan esimerkiksi tarjota vierailuja puurakennuksiin ja hyödyntää viestinnässä kuvia ja videoita. Puun luontaisia ominaisuuksia arvostaville tärkeää on mm. puurakennusten hengittävyys ja asumismukavuus, ja heille sopii puurakennusten muista ominaisuuksista kertominen. Tutkimus tuo ilmi niin kielteisiä kuin myönteisiäkin kuluttajanäkemyksiä puurakennuksista ja osoittaa tarpeen lisätä tietoa ja viestintää, jos puurakentamista halutaan edistää., Wood construction is a tool for tackling the challenges of climate change and advancing more sustainable construction. In Finland, the state has actively promoted wood construction as well. In order to change take place, actors at broad fronts need to become active and adopt positive attitudes towards wood construction. This study analyzes five news articles focusing on wood construction and published in leading Finnish medias, together with online discussions connected to them. These online discussions reflect current consumer views on the topic. As a result, six consumer groups are identified: ecologically-oriented, ecologically-sceptics, those concerned with the building-sustainability, those concerned with price, visually-oriented and those appreciating wood characteristics. The study draws implications for addressing each group when communicating about wood construction.

Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumista ja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi.

A majority of food waste in developed countries is caused by households. Previous studies have focussed on explicating reasons and contexts for food waste, whereas consumer-oriented solutions still need further study. This study investigated how sociocultural meanings of household food waste reduction were negotiated in social media campaigns. It adopted an interpretive approach through a qualitative case study and utilised interviews and online materials as data. The study identified three sociocultural themes, creativity, aesthetics and ethics of food waste, interlinked through connections with food, waste and social media. The analysis elaborated how these three broader positive sociocultural meanings were used in the studied social media campaigns to (re)negotiate the food waste phenomenon. The paper proposes that highlighting positive meanings of food waste which resonate with consumers and facilitating consumer-to-consumer communications are potential ways to address sustainability issues.

Tämän kandidaatintutkielman pääasiallisena tutkimuskohteena on perehtyä lisätyn todellisuuden mahdollisuuksiin kuluttajanäkökulmasta. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan yleisesti keinoja, joilla digitaalista informaatiota on lisätty reaaliaikaisesti todelliseen ympäristöön osaksi kokonaisuutta. Teknologiaa on vielä toistaiseksi suhteellisen vähän hyödynnetty kuluttajaympäristössä. Viime vuosina lisätyn todellisuuden sovelluksia on kuitenkin alkanut vähitellen ilmaantua myös kuluttajien jokapäiväiseen arkeen. Tutkielmassa perehdytään selventämään lisätyn todellisuuden käsitettä ja eroja todellisen ja virtuaalitodellisuuden välille. Työssä käsitellään myös teknologian yleistä historiaa, yleisimpiä kuluttajasovelluksia, teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia sekä haasteita. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, miten kuluttajat suhtautuvat teknologian käyttöön ja ovat ottaneet sen vastaan. Lähitulevaisuudessa lisättyä todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävien kuluttajatuotteiden ja -palveluiden yleistyminen voidaan nähdä alati kasvavana markkina-alueena. Tästä syystä teknologian hyväksyntää osaksi yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä tulee tutkia myös tulevina vuosina tarkemmin. Kandidaatintutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena alan tieteelli-siin julkaisuihin, markkinatutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on kartoittaa uusia käyttömahdollisuuksia sekä teknologian vaikutuksia arkielämän helpottamiseksi. The main area of study in this research paper is to focus on the opportunities that Augmented Reality (AR) based applications can offer to consumers. By definition, Augmented Reality means various different ways, where digital information has been added as a part of the real environment in real-time. The technologies that use AR are yet relatively little utilized in the consumer markets. Lately, there has however been an increase on the general popularity of adapting the AR-technology in consumer usage. Augmented Reality based applications have begun to emerge gradually to people’s everyday life and the business is continually growing. This Bachelor’s Thesis focuses on clarifying the concept of Augmented Re-ality and makes difference between actual world, augmented and virtual reali-ties. The thesis also covers the general history of the technology, some of the most common consumer applications so far and both the opportunities and the challenges that the technology brings with it. The primary focus of the thesis lies in how the consumers perceive the technology and have utilized the appli-cations in their everyday life. In the near future, the amount of Augmented Re-ality and Virtual Reality based consumer products and services are constantly increasing and simultaneously the market is growing rapidly. This raises debate whether the acceptance of the technology should be also furtherly studied in the longer term. This Bachelor’s Thesis has been carried out as a literature review on the publications of the field of Information Technology, market research and the literature focusing on this technology. The purpose of this study is to identify new opportunities and the effects on the consumers’ everyday life.

Tutkielmassa toteutetaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyritään selvittämään, mikä on mobiilin lisätyn todellisuuden kuluttajasovellusten käyttäjätutkimuksen tilanne. Kirjallisuuskatsauksen aineistoon perustuen selvitetään, millaisia sovelluksia on tutkittu, millaisia tutkimusmenetelmiä on käytetty, ja millaisia tutkimustuloksia on saatu. Kirjallisuuskatsauksessa saatiin aineistoksi yhteensä 26 tutkimusjulkaisua. Aineiston tyypillinen tutkimus oli alle 30 osallistujan tutkimus, joka oli toteutettu sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta tutkimussuuntauksesta ja jonka sovelluksen käyttöaikaa ei oltu tutkimuksessa raportoitu. Useimmiten tutkimuksen tutkimusympäristö oli sovelluksen konteksti ja osallistujaryhmä sovelluksen kohderyhmää edustavat käyttäjät. Useimmat aineiston tutkimuksista olivat tutkimustuloksiltaan käytettävyystutkimuksia tai käyttäjien havaintoja ja kognitiota tutkivia tutkimuksia. Käyttäjätutkimukseen liittyviä termejä määriteltiin aineiston tutkimuksissa eri tavoilla. Erityisesti käyttäjäkokemuksen termissä oli julkaisujen välillä näkemyseroja. Käyttäjäkokemuksen termiä saatettin käyttää kuvaamaan kaikkia käyttäjätutkimuksen tuloksia, käyttäjätutkimusta yleisesti tai käyttäjätutkimuksen kenttää laajentavaa uudenlaista tutkimussuuntaa. Mobiilin lisätyn todellisuuden sovellusten tutkimuksessa käyttäjätutkimuksen termit tulisi määritellä tarkemmin ja termejä tulisi käyttää johdonmukaisesti. Mobiilin lisätyn todellisuuden ala kaipaa tulevaisuudessa enemmän laajaa käyttäjäkokemustutkimusta sekä käyttäjälähtöistä suunnittelua. Näin voidaan tutkia käyttäjien odotuksia ja kokemuksia sovellusten käytöstä, ja pyrkiä vastaamaan ja parhaassa tapauksessa jopa ylittämään käyttäjien odotukset ja tarjoamaan positiivisia käytön kokemuksia.

Sosiaalisen median myötä brändeihin liittyvää sisältöä voi tehdä kuka tahansa. Kuluttajat luottavat toistensa kokemuksiin enemmän kuin perinteiseen mainontaan, joten kuluttajien tekemä positiivinen sisältö on brändille arvokasta. Kuluttajia voidaan kannustaa sisällön luomiseen monella eri tavalla, kuten erilaisten kilpailujen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuluttajan motivaatioita osallistua brändiin liittyvän sisällön luomiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mihin tarkoitukseen kuluttajat käyttävät sosiaalista mediaa, ja millaista sisältöä he siellä jakavat ja miksi. Lisäksi pyritään määrittelemään millaista on hyvä sisältö. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää miksi kuluttajat osallistuvat sosiaalisessa mediassa oleviin kilpailuihin. Lopuksi tutkitaan myös sitä, vaikuttaako yhteisöllisyys kuluttajan käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä aktiivista sosiaalisen median käyttäjää. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksissa huomattiin, että yleisimmät kuluttajan motivaatiotekijät ovat tiedonhaku, viihde, sosiaalinen vuorovaikutus ja identiteetti. Sosiaalista mediaa käytettiin aina silloin, kun haluttiin kuluttaa aikaa tai rentoutua. Kil-pailuihin osallistuttiin palkinnon ja voitonhalun takia. Hyvät kilpailut sopivat kuluttajien identiteettiin ja elämäntyyliin. Tässä tutkimuksessa yhteisöllisyyttä ei juuri havaittu, mutta muiden osallistujien olemassaolo tiedostettiin sisältöjä tehdessä. Erityisesti negatiivisten yhteisöjen syntyminen vaikuttaa myös mui-den kuluttajien käyttäytymiseen ja sisältöjen seuraamiseen.

Tässä oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa vastataan kysymykseen mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttäjän oikeudellinen asema. Erityiseen tarkasteluun on otettu kotipalvelun asiakkaan asema. Oikeudellisen aseman selvittäminen on tehty pääasiassa vallitsevan lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston sekä muun oikeustieteellisen kirjallisuuden pohjalta. Palveluseteli on kuntapalvelujen tuottamismuoto, jossa kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin. Asiakas hankkii palvelun palvelusetelin avulla niiden palveluita tarjoavien palveluntarjoajien joukosta, jotka kunta on hyväksynyt palveluntuottajiksi. Sopimuksen palveluntuottajan kanssa tekee asiakas, ei kunta. Asiakas rinnastetaan kuluttajaan, mikä vaikuttaa asiakkaan oikeusasemaan. Tutkimuksessa on nostettu esille lainsäädännön sääntelyaukkoja koskien asiakkaan oikeusasemaa ja kunnan vastuuta asiakkaasta. Kotipalvelun asiakkaat ovat lähtökohtaisesti toimintakyvyltään heikkoja. Tutkimus antaa vastauksia siihen, millä tavoin oikeusjärjestelmämme suhtautuu asiakkaaseen, jolle kunta on myöntänyt palvelusetelin kotipalveluihin ja millä tavoin asiakkaan asema eroaa muilla tavoin tuotetun palvelun (kunnan oma tuotanto tai ostopalvelu) asiakkaan asemasta. Palveluseteliasiakkaalla on oikeus valinnanvapauteen valitessaan palveluntuottajan. Asiakkaalla on myös aina oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan palveluseteliä. Palvelusetelille ominainen asiakkaan valinnanvapaus ei kuitenkaan ole täysin aukoton. Asiakkaan valinnanvapautta saattaa rajoittaa esimerkiksi se, että asiakas joutuu maksamaan palvelusetelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen itse. Omavastuuosuuden suuruus voi sulkea pienituloisilta mahdollisuuden ylipäätään käyttää palveluseteliä. Asiakkaan asemaan kohdistuvien oikeusvaikutusten ongelmat nousevat esille erityisesti silloin, kun palvelu ei vastaa sitä mitä on sovittu, palvelussa on virhe tai asiakkaalle aiheutuu vahinkoa. Lähtökohtaisesti kunnalla on vastuu kotipalveluita käyttävästä asiakkaasta, mutta palveluseteliä käytettäessä oletuksena on, että asiakkaalla on ainakin osittainen valvontavastuu suhteessa palveluntuottajaan. Kunnan vastuu asiakkaasta hämärtyy ja lainsäädäntö on tältä osin epäselvä sekä mahdollisesti jopa puutteellinen.

Uutuudenviehätyksellä ja uusilla tavaroilla on tärkeä rooli kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, miten kuluttajat kertomansa mukaan kiinnostuvat uusista tavaroista ja kuinka he perustelevat uusien tavaroiden hankkimista. Tutkimus perustuu konstruktionistiseen kielikäsitykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, millaisia tulkintarepertuaareja käyttäen kuluttajat puhuvat uuden tavaran miettimisestä, kohtaamisesta, hankkimisesta ja hankkimatta jättämisestä. Toinen tutkimuskysymys on, mikä tai mitkä ovat uuden tavaran miettimistä, kohtaamista, hankkimista ja hankkimatta jättämistä koskevan puheen hallitsevimmat ja vahvimmat tulkintarepertuaarit. Tutkimusta on taustoitettu laajasti sosiologisella kirjallisuudella. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelemalla kymmentä Pinterest-kuvienjakosovelluksen naiskäyttäjää. Haastatteluaineisto on analysoitu diskurssianalyysin viitekehyksestä, ja siitä on rakennettu kuusi repertuaaria: järkeilyn, kulutuskriittisyyden, viehtymyksen, vaihteluntarpeen, henkilökohtaisuuden ja tilaisuuteen tarttumisen repertuaarit. Tulkintarepertuaarien hallintaa on analysoitu kokonaishallinnan, vastatodistelun ja itsetodistelun käsitteiden avulla. Repertuaarien vahvuutta on analysoitu tutkimalla niiden suhteita, hierarkiaa ja hegemonisoitumisstrategioita. Analyysiä on täydennetty seurausanalyysillä ja hegemonisen kamppailun mahdollisuuksien arvioinnilla. Kuluttajien selonteoista rakennetut kuusi tulkintarepertuaaria osoittautuivat analyysissä erivahvuisiksi. Uuden tavaran sopimista itselle painottava henkilökohtaisuuden repertuaari on kyseenalaistamattomana tutkimuksen vahvin puhetapa, kun taas uuden tavaran tarpeellisuuteen keskittyvä järkeilyn repertuaari dominoi aineistoa runsaudellaan. Kulutuskriittisyyden puhetapa esiintyy aineistossa monin paikoin yhdessä järkeilyn repertuaarin kanssa. Kehitystä ja kehittymistä arvostavaa vaihteluntarpeen repertuaaria käytetään selonteoissa usein rinnan henkilökohtaisuuden repertuaarin kanssa. Viehtymyksen ja tilaisuuteen tarttumisen tulkintarepertuaarit jäävät muita heikommiksi, ja niitä käyttämällä ihastuminen uuden tavaran esteettisyyteen ja nopeat heräteostokset sijoitetaan selonteoissa poikkeustilanteisiin. Aineistosta löydetyt repertuaarit myötäilevät aiempaa tutkimusta, mutta ne osoittavat, kuinka uuteen tavaraan liittyvät merkitykset jäsentyvät keskenään erilaisiksi ja samalla sisäisesti yhtenäisiksi kuluttamista rakentaviksi puhetavoiksi. Repertuaarien keskinäiset suhteet tuovat esiin eri merkitysten hierarkian. Tutkituissa selonteoissa korostuvat rationaalisuus, maltti, yksilöllisyys, kehittyminen, luovuus ja tiedostavuus. Tavaran arvioiminen tarpeelliseksi ja sen kokeminen omannäköiseksi ovat tärkeimmät kuluttajien puheesta nousevat perustelut tavaran hankkimiselle.

Kuluttajan sijaintitiedon hyödyntäminen mainonnassa on todettu tehokkaaksi tavaksi hoitaa markkinointikommunikaatio asiakkaisiin. Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkielma käsittelee sijaintiin perustuvan mainonnan piirteitä sekä määrittelee minkälainen sijaintiin perustuva mainonta vastaa kuluttajan tarpeita. Tutkielmassa käsitellään myös mobiililaitteiden roolia mainonnan välittämisessä. Tutkimustuloksena todettiin mobiililaitteiden soveltuvan hyvin sijaintiin perustuvan mainonnan toteuttamiseen niissä olevien ominaisuuksien ansiosta. Kuluttajalle taas on tärkeää, että hän voi itse kontrolloida, milloin vastaanottaa mainontaa ja mainonnan sisällön tulee taas tarjota tarpeellisia ja hyödynnettävissä olevia etuja pelkän informatiivisen sisällön sijasta. Ennen markkinointiviestien lähettämistä on oleellista myös kysyä kuluttajalta lupa mainonnalle ja muokata mainonta vastaamaa yksittäisen kuluttajan mieltymyksiä. Mainonnan negatiivisten puolten vaikutus tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä. Suurimmaksi ongelmaksi kuluttajille muodostuu yksityisyyden menettäminen, joka muodostuu kuluttajan jatkuvasta sijainnin seurannasta sekä markkinoijien suuresta kuluttajaan liittyvästä tietomäärästä. Utilizing a consumer’s location information in advertising has proven to be effective way to communicate with customers. This literature review specifies the characteristics of location-based advertising and defines what kind of location-based advertising fulfills the customer needs. This thesis also deals with the role of mobile devices as a platform for advertising. The results reveal that, because of their characteristics, mobile devices are excellent at delivering location-based advertising. For the consumer, it is important that he or she can control when to receive advertising. The content of advertising has to be something useful and valuable, instead of only being informative content. Before the marketing messages are sent, it is essential to ask the consumer for permission to advertise, and to personalize the advertising to that consumer’s individual preferences. The effect of the negative sides of advertising should be as small as possible. For consumers, the biggest problem of location-based advertising is a loss of privacy. As consumers can often be continuously tracked, marketers can gather a large amount of data on a consumer.

Seppänen, Pyry Mobiilimarkkinoinnin tavoitteet ja haasteet liiketoiminnan edistämisessä Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014, 29 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatin tutkielma Ohjaaja(t): Kankaanpää, Irja Tässä tutkimuksessa perehdytään mobiilimarkkinointiin osana organisaation markkinointistrategiaa. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena aiheen ympäriltä tehtyjen tutkimusten perusteella. Tavoitteena on luoda lukijalle käsitys mobiilimarkkinoinnin tavoitteista ja keskeisimmistä haasteista. Tutkimuksen alussa määritellään tärkeimmät käsitteet, jotka ovat merkittävässä osassa mobiilimarkkinoinnista puhuttaessa. Käsitteistöön kuuluvat esimerkiksi mobiili, markkinointi, arvo sekä tuote. Käsitteiden määrittelyn jälkeen tutkielmassa perehdytään mobiilimarkkinoinnin tyyppeihin sekä sen tavoitteisiin. Markkinointityypit on jaettu push ja pull–markkinointiin, tavoitteet puolestaan pitävät sisällään esimerkiksi brändin tunnettuuden parantamisen, myynnin edistämisen sekä kuluttajatietojen keräämisen. Tämän jälkeen tutkimuksessa siirrytään käsittelemään mobiilimarkkinoinnin haasteita ja ongelmia. Haasteet liittyvät esimerkiksi häiritsevyyteen, yksityisyyteen sekä arvon tuottamiseen. Tutkimuksen lopussa tutkimuksen sisältö vedetään yhteen ja kirjoittaja esittää omia pohdintojaan tutkimuksen aiheeseen liittyen.

The Nordic countries have collaborated in setting guidelines for dietary composition and recommended intakes of nutrients for several decades through the joint publication of the Nordic Nutrition Recommendations (NNR). This 5th edition, the NNR 2012, gives Dietary Reference Values (DRVs) for nutrients, and compared with earlier editions more emphasis has been put on evaluating the scientific evidence for the role of food and food patterns contributing to the prevention of the major diet-related chronic diseases. Recommendations on physical activity are included and interaction with physical activity has been taken into account for the individual nutrient recommendations wherever appropriate. A chapter on sustainable food consumption has been added. A Nordic perspective has been accounted for in setting the reference values.The NNR 2012 has used an evidence-based and transparent approach in assessing associations between nutrients and foods and certain health outcomes. Systematic reviews form the basis for the recommendations of several nutrients and topics, while a less stringent update has been done for others. The systematic reviews and individual chapters have been peer reviewed and the systematic reviews are published in the Food & Nutrition Research journal.The draft chapters were subject to an open public consultation. Recommendations have been changed only when sufficient scientific evidence has evolved since the 4th edition. The primary aim of the NNR 2012 is to present the scientific background of the recommendations and their application. A secondary aim is for the NNR 2012 to function as a basis for the national recommendations that are adopted by the individual Nordic countries.

Internetin merkitys kuluttajien jokapäiväisessä toiminnassa kasvaa jatkuvasti ja tämä vaikuttaa väistämättä myös siihen, kuinka kuluttajat toimivat etsiessään ja ostaessaan tuotteita tai palveluita. Markkinoijien ja liiketoiminnan kannalta on ehdottoman tärkeää ymmärtää, miten kuluttajat toimivat nykyaikaisessa markkinaympäristössä. Tutkielman tarkoituksena on tutkia kauppapaikkojen digitalisoitumisen vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Aihe on rajattu koskemaan erityisesti kauneus- ja terveystuotteita koskevaa ostokäyttäytymistä. Tutkielman pääpaino on rationaalisen ostopäätösprosessin tarkastelussa, mutta myös impulsiivinen ostokäyttäytyminen on otettu huomioon. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, ettei perinteistä kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta voida suoraan soveltaa sähköiseen ostoympäristöön. Aihealueen viimeaikainen tutkimus on pyrkinyt internetissä esiintyvän ostokäyttäytymisen mallintamiseen, mutta siitä huolimatta yhtenäinen teoreettinen pohja puuttuu. Tässä tutkielmassa aihetta lähestytään sekä aiemman kirjallisuuden että empiirisen tutkimuksen avulla. Teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka merkittävimpinä lähteinä toimivat kuluttajatutkimuksen arvostettu kirjallisuus sekä sähköistä ostamista käsittelevät julkaisut. Empiirinen osuus on rajattu käsittelemään erityisesti kauneus- ja terveystuotteisiin liittyvää ostokäyttäytymistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Empiirisen tutkimuksen tulokset tukevat suurelta osin jo aiemmasta kirjallisuudesta nostettuja digitalisoitumisesta johtuvia erityispiirteitä kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Kauneus- ja terveystuotteiden kohdalla verkon vaikutus näkyy eritoten ostokäyttäytymisen järkiperäisyydessä ja harkinnanalaisuudessa. Tutkimuksen mukaan kuluttajat seuraavat myös verkko-ostoissa perinteisen mallin mukaista rationaalista ostopäätösprosessia, joka kulkee alkuperäisen tarpeen tunnistamisesta aina oston jälkeiseen käyttäytymiseen. Digitalisoitumisen vaikutukset voidaan kuitenkin nähdä prosessin eri vaiheiden sisällä, kuten käytetyissä tiedonlähteissä ja suusanallisen viestinnän merkityksessä. Tutkimus nostaa esille monia digitalisoitumisesta johtuvia uusia ulottuvuuksia nykyajan ostokäyttäytymisessä ja tarjoaa täten myös hyvän pohjan uusille jatkotutkimusaiheille. The central role of the Internet in consumers’ daily lives is constantly growing and it affects inevitably the way they act when they search and buy products or services. It is highly important in terms of business for marketers to understand how consumers behave in the modern marketplace. The purpose of this thesis is to examine how the digitalization of marketplace affects consumers’ buying behaviour, especially in the case of beauty and health products. The main focus is put on the rational buying decision process, but also impulsive buying behaviour has been taken into account. It is reasonable to assume that the studies of consumer behaviour in the traditional marketplace can’t be directly transferred to the online environment. Many researchers have been trying to conceptualize the online buying behaviour but the field of study still lacks a coherent theoretical model. In this research the topic is approached in the light of former literature, which is supplemented with an empirical study. The theoretical part is executed as a literature review from distinguished literature concerning consumer behaviour and recent studies of online buying. The empirical part concentrates especially to examine the phenomenon in the light of beauty and health products. The material has been collected with thematic interviews. The results from the empirical study are mostly consistent with the former literature concerning the special characteristics of online consumer buying behaviour. In the context of beauty and health products the digitalization can be seen affecting especially to the time and thought spent on purchases – the buying process is clearly more discretionary and rational. The study also shows that consumers mostly follow the rational five-stage buying decision model also in the online environment. The model proceeds from the initial need to the postpurchase behaviour. The influence of digitalization can yet be seen inside the different stages of the process, for example in the information sources and in the significant role of word-of-mouth. This research points several factors and dimensions that affect the modern consumer buying behaviour due to digitalization. It also provides many new directions for future research.

Artikkelissa esitän viisi syytä sille, miksi ympäristömyötäisen elämäntavan edistäminen pelkästään yksilökeskeisesti ei toimi. Yksilöllisen muutoksen haasteiden lisäksi tuon esiin myös viisi ratkaisua, jotka asettuvat perinteisen rakenne–toimija-dikotomian väliin. Argumenttini on, että kollektiivinen ruohonjuuritason toiminta tuo mahdollisuuksia ylittää yksilöllisen toiminnan rajat ja muuttaa myös arkisen toiminnan ehtoja.

Default values are often used in exposure assessments e.g. in modelling because of lack of actually measured data. The quality of the exposure assessment outcome is therefore heavily dependent on the validity and representativeness this input data. Today the used default factors consist of a wide range of more or less well-documented values originating from many different sources. The purpose of this report is to give an overview and to evaluate exposure factors that are currently used by the authorities and industry in the exposure assessments for both adults (occupational and consumer exposure) and children in relation to REACH. Another important purpose of the report is to contribute towards a further harmonisation of exposure factors by giving recommendations of most valid and representative defaults. These recommendations can be used besides REACH also in biocide's and plant protection product's exposure assessments. The exposure default values were collected from the relevant European sources (ECHA, Consexpo, EUSES, Biocide TNsG, ECETOC, ExpoFacts) as well as from WHO and US-EPA. The following key default factors selected to the evaluation: body weight, body surface area, inhalation rate, soil and dust ingestion, drinking water, food intake, non-dietary ingestion factors, lifetime expectancy, activity factors and consumer products

Norge, Sverige, Danmark och Finland har under 2010-2012 samarbetat inom ett projekt i form av en Nordisk kontrollkampanj om allergenmärkning- och varningsmärkning av allergener (kan innehålla spår av). Bakgrunden till projektet var att korrekt märkning av allergener är avgörande för allergikers hälsa. Avsaknad av märkning av allergener som finns upptagna i den sk. allergilistan (bilaga IV 2000/13 EG) kan utgöra en allvarlig hälsorisk för en allergiker. Vidare kommer ett utbrett användande av varningsmärkning innebära att det blir svårare för allergikerna att välja produkter.Målet för projektet var att företagen tar sitt ansvar för att märkningen av allergener är korrekt på sina produkter. Dessutom hade projektet som mål att öka företagarnas kunskaper i allergisäkerhet så att företagarna har bra rutiner för användandet av varningsmärkning. En målsättning var också att utarbeta en gemensam hållning för användandet av varningsmärkning samt att främja det nordiska samarbetet.

Artikkelin aiheena on yleisön rooli mediayhtiöitten tuottamien sisältöjen valikoijana ja jakelijana. Verkkoympäristö ja sosiaalisen median työkalut mahdollistavat sen, että yleisö pystyy helposti ja vaivattomasti – esimerkiksi linkkaamalla, twiittaamalla tai suosittelemalla – kertomaan tutuilleen tai seuraajilleen mielenkiintoisina ja merkityksellisinä pitämistään mediasisällöistä. Tästä toiminnasta käytetään käsitettä sosiaalinen kuratointi. Artikkelissa otetaan sosiaalinen kuratointi käsitteellisesti haltuun yleisö­ ja kulutustutkimuksen kontekstissa. Lisäksi selvitetään, millainen merkitys sosiaalisella kuratoinnilla on osallistavassa yleisöydessä. Teoreettisen osan tukena hyödynnetään suomalaisessa sanomalehdessä tehtyä haastattelututkimusta, jonka tulosten perusteella voi todeta, että yleisön harjoittamalla kuratoinnilla on lehden kannalta tärkeä rooli sisältöjen kulutuksessa sekä myös yleisön kiinnostusten ja agendan luotauksessa. Keskeinen johtopäätös artikkelissa on, että sisällöntuotanto ei ole hyödyllisin näkökulma ymmärtää yleisön roolia osallistavan yleisöyden leimaamassa mediaekosysteemissä, vaan muut osallistumisen muodot – sosiaalinen kuratointi kenties tärkeimpänä – ovat olennaisempia mediayhtiöille.

Liefveld, Laura Impulssiostamiseen vaikuttavat tekijät Internet-ostoympäristössä Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2010, 39 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatintutkielma Ohjaaja: Salo, Markus Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, mitä impulssiostamisella tarkoitetaan, mitkä tekijät erottavat verkkokaupan ja Internetin ostoympäristönä perinteisestä kauppapaikasta sekä mitkä eri ostoympäristön ulkoiset tekijät vaikuttavat kuluttajien impulssiostamiseen Internet-ostoympäristössä. Impulssiostamista perinteisessä ostoympäristössä on tutkittu jo useiden vuosikymmenien ajan, jonka aikana näkökulmat ilmiön tutkimiseen ovat vaihdelleet sen ymmärtämisestä ja tarkemmasta määrittelystä siihen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Impulssiostamisen käsitteellinen määrittely on eri tutkijoiden kesken vieläkin hieman epäselvä, mutta tiivistettynä sen voidaan sanoa tarkoittavan hetken mielijohteesta tapahtuvaa ostamista. Internet-ostoympäristössä ilmenevää impulssiostamista on tutkittu verrattain vähän, vaikka sillä on tänä päivänä iso ja alati kasvava osuus kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Perinteiseen ostoympäristöön suunnattua tutkimusta ei voi kokonaisuudessaan soveltaa verkkoympäristöön, sillä mm. informaatioteknologian toimiminen jälleenmyyjän ja kuluttajan välikätenä sekä teknologian mahdollistama aika- ja paikkarajoitteiden poistuminen luovat huomattavan eron perinteiseen ostoympäristöön verrattuna. Monet tutkijat ovatkin osoittaneet tarpeen verkkoimpulssiostamisen perustavanlaatuiselle tutkimiselle. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena erilaista tieteellistä aineistoa tutkien, hyödyntäen ja yhdistellen. Näiden eri lähteiden perusteella sähköisessä ostoympäristössä impulssiostamiseen vaikuttavat tekijät on jaettu Internetostoympäristön yleisluontoisiin ominaisuuksiin sekä yksittäisen verkkokaupan sisältämiin vihjeisiin. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että sekä Internet- ostoympäristön yleisluontoisista ominaisuuksista johtuvia että yksittäisen verkkokaupan sisältämiä impulssiostamiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä on lukuisia. Monet niistä myös puoltavat selvästi Internetiä perinteistä kauppapaikkaa enemmän impulssiostamiseen kannustavana ympäristönä, mikä myös jälleenmyyjien on syytä ottaa huomioon.

Hynninen, Saara Verkkokauppojen menestystekijät asiakkaan näkökulmasta Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2011, 23 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatin tutkielma Ohjaaja(t): Seppänen, Ville Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee verkkokauppojen menestystekijöitä. Tutkitaan, onko olemassa piirteitä ja ominaisuuksia, jotka yhdistävät menesty-neitä verkkokauppoja asiakkaan näkökulmasta. Tutkittavat menestystekijät keskittyvät siis juuri verkkokaupan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena pohjautuen pääsääntöisesti 2000-luvun tieteelliseen kirjallisuuteen. Tätä vanhempi kirjallisuus ei suurimmaksi osaksi ole enää ajan tasalla, sillä IT-alan kehitys on ollut todella nopeaa ja koska verkkokaupat ja elektroninen liiketoiminta ovat niin uusia ilmiöitä, ei niistä edes löydy kovinkaan vanhaa kirjallisuutta. Tavoitteena oli siis löytää kirjalli-suuden pohjalta piirteitä, joilla on vaikutusta verkkokauppojen menestykseen. Tutkimus rajattiin koskemaan vain yksityisille kuluttajille suunnattuja verkko-kauppoja eli B2C (Business-to-Consumer). Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin yritysten välinen e-liiketoiminta eli B2B. Tutkittaessa asiaa esiin nousi erityisesti neljä keskeistä piirrettä, joilla on vaikutusta verkkokauppojen menestykseen. Nämä neljä asiaa ovat luottamus, turvallisuus, käytettävyys ja inhimillistämi-nen. Luottamus ei ole ongelmana perinteisten kauppojen kanssa, vaan lähinnä juuri verkkokaupoissa, joissa ei ole fyysistä kontaktia ihmisten välillä. Tämä on asia, joka vaikeuttaa luottamista verkossa ostamiseen. Luottamuksen yhteydes-sä on hyvä muistaa kaupat, jotka ovat ennen verkkokaupan perustamista toi-mineet normaaleina kauppoina. Näillä kaupoilla on aivan eri tilanne luotta-muksen suhteen, sillä ne ovat vakiinnuttaneet itselleen asiakaskunnan, joka luottaa kyseisiin kauppoihin. Tämän takia tällaisten kauppojen on paljon hel-pompaa perustaa verkkokauppa kuin niiden kauppojen, jotka aloittavat verk-kokaupan perustamisen aivan tyhjästä. Luottamukseen liittyy tiiviisti turvalli-suus. Ilman turvallisuuden tunnetta ei voi olla luottamusta. Erona näillä kah-della on se, että turvallisuutta voidaan tarjota kuluttajalle lähtökohtaisesti, kun taas luottamus pitää rakentaa ja se on pitkä ja aikaa vaativa prosessi. Käytettä-vyyden tarkoituksena on tarjota verkkokaupan asiakkaille mahdollisimman mutkaton ostosprosessi esimerkiksi tarjoamalla hyvät etsintätyökalut verkko-kaupassa. Inhimillistäminen taas liittyy siihen, että on tutkittu ihmisten asioi-van mieluummin toisten ihmisten kanssa kun koneiden.

Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyttiin brändiyhteisön käsitteeseen ja siihen, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita brändiyhteisöön liittyy. Tutkielma suoritettiin puhtaana kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä pyrittiin käyttämään ensisijaisesti tuoreita, tieteellisiä artikkeleja ja julkaisuja. Tutkimuskysymyksiä voidaan erotella kaksi. Ensimmäinen tutkimuskysymys on Mitä tarkoitetaan käsitteellä brändiyhteisö? ja toinen Millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita brändiyhteisö tarjoaa? Tutkielmassa on pohjustettu ensin brändiyhteisön käsitteeseen tutustumista käymällä lyhyesti läpi yhteisöllisyyttä yleisesti. Sen jälkeen on perehdytty ensin brändiyhteisön käsitteeseen ja sen jälkeen on pohdittu brändiyhteisön tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita sekä yhteisön jäsenten että kyseessä olevaa brändiä hallitsevan yrityksen näkökulmasta. Alkuperäisen määritelmän mukaan brändiyhteisö on sellainen maantieteellisesti rajoittumaton yhteisö, joka perustuu jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja jonka keskiössä on aina jokin brändi. Brändiyhteisöistä voidaan muiden yhteisöjen tapaan löytää kolme yhteistä tekijää: yhteenkuuluvuuden tunne tärkeimpänä, rituaalit ja tavat sekä moraalinen vastuu. Myöhemmin on esitetty, että yhteenkuuluvuuden tunne koostuu edelleen kolmesta komponentista: kognitiivisesta identifikaatiosta, kiintymyksen tunteesta kyseiseen yhteisöön ja ryhmäperustaisesta itsetuntemuksesta. Voidaan myös puhua sosiaalisista ja psykologisista brändiyhteisöistä, joista jälkimmäisessä jäsenten välillä sosiaalista vuorovaikutusta on vain vähän tai sitä ei ole ollenkaan. Brändiyhteisöt voivat olla tärkeä tiedon hankkimisen ja vaihtamisen väline sekä kuluttajille että yrityksille. Kuluttajat voivat vaihtaa kokemuksiaan, mielipiteitään ja kysyä toisiltaan neuvoa ja yritykset voivat saada palautetta tätä ajatustenvaihtoa seuraamalla. Yritykset voivat myös käyttää yhteisöjä apunaan esimerkiksi brändin vahvistamisessa tai vahvempien asiakassuhteiden luomisessa. Haasteita brändiyhteisön suhteen kohtaavat ensisijaisesti yritykset. Ensinnäkin brändiyhteisön luominen on haasteellista ja lisäksi vahva brändiyhteisö saattaa joskus olla haitaksi, mikäli se alkaa käyttää yhteisöllisyyden voimaa yritystä vastaan. Valtasuhteiden muuttuminen esimerkiksi brändin imagon hallinnan suhteen kuluttajien ja yritysten välillä onkin eräs seikka, joka tulevaisuudessa voi tuottaa päänvaivaa yrityksille.

Tutkimus käsittelee poliittisia kuluttajakuvia ja niiden rakentamista sekä ’kuluttajan’ hyödyntämistä poliittisessa toiminnassa. Tutkimusnäkökulmasta keskeisenä kuluttajan esittämisessä poliittisena toimijana on normatiivisuuden ohjaaminen hänen toimintaansa erilaisten määreiden, määritelmien ja kuvausten kautta. Kuluttajaa koskevassa puheessa normatiivisuus tulee esiin erityisesti erilaisten nimilappujen ja määreiden, kuten ‘vastuullisuuden’, ‘reiluuden’, ‘eettisyyden’ ja ‘oikeudenmukaisuuden’ liittämisenä kuluttajaan ja hänen valintoihinsa. Työn tutkimusnäkökulmasta kyse on aina pyrkimyksestä ohjata toimintaa tiettyyn suuntaan erilaisten määritelmien, priorisointien ja kuvausten kautta. Normatiivisuuden ja deliberatiivisen poliittisen puheen näkökulmia tulkinnassa hyödyntäen tutkielma korostaa, kuinka kuluttajan toimintaan on mahdollista liittää erilaisia velvollisuuksia, vastuuta ja perusteita sen mukaan minkälaisessa toimintaympäristössä ja roolissa hänen nähdään toimivan. Tutkimus tarkastelee sitä, miten näitä politisoivia kuluttajakuvia synnytetään, tuodaan esiin ja perustellaan valittujen tutkimusesimerkkien retoriikassa ja toiminnassa. Tutkimus ottaa etäisyyttä poliittisen kuluttajasubjektin malliin, jossa kuluttaja ja hänen tietoiset valintansa nähdään kuluttamisen ilmiön poliittisuuden lähtökohtana ja arviointipisteenä. Sen sijaan tutkimuksessa keskitytään tapaan aktivoida kuluttajaa poliittisena toimijana ja sitoa tätä tiettyjen toimintatapojen ja päämäärien toteuttamiseen. Kuluttamisen poliittisuus ilmenee työn näkökulmasta ‘poliittisten kulutusvalintojen’ sijaan kykynä ja taitona aktivoida ja suostutella ‘kuluttajaa’ toimintaan. Tätä kautta tutkimuksessa määritellään ja rajataan analyysin kohteeksi ‘kuluttajakampanjointi’, joka tiettyihin päämääriin ja tietyn teeman ympärille organisoituna pyrkii lähestymään ihmisiä heidän kuluttajaominaisuudessaan sekä aktivoimaan kuluttajia korostaen kulutusvalintoihin liittämäänsä poliittisuutta. Käytännössä tämä ilmenee erilaisten vastuuketjujen rakentamisena sekä kuluttajakuvien retorisena tuottamisena. ‘Kuluttajakampanjat’ paitsi pyrkivät konkreettisesti vaikuttamaan kulutusvalintoihin, hyödyntävät ne ‘kuluttajuutta’ myös toimintaan sitomisessa ja asioiden esille nostamisessa. Tutkimusesimerkkien, Play Fair at the Olympics –kampanjan ja Reilun kaupan, toimintaa ja retoriikkaa avataan klassisen retoriikan tarjoamien näkökulmien ja käsitteiden kautta, joista keskeiseksi nousevat deliberatiivinen ja juridinen retoriikka, sekä erityisesti redeskriptioiden ja ’kuvakielen’ hyödyntäminen.

Tutkimus esittää monipuolisen kuvan uuden teknologian käyttäjyydestä. Se tarkastelee käyttäjyyden käsitteen sisältöä ja pohtii erityisesti sitä, miten sosiaalinen erottautuminen tulee esiin uuden teknologian käytössä. Sosiaalisella erottautumisella tarkoitetaan sitä, kuinka kuluttajat määrittelevät hyväksyttävyyden rajoja uuden teknologian käyttäjänä olemiselle ja toimimiselle. Tutkimuksessa vertaillaan kuluttajakäyttäytymisen teorioita teknologian kulutuksesta. Riippuen näkökulmasta, kuluttaja voi sopeutua ulkoapäin tulevaan uuteen teknologiaan tai luoda itse määritykset teknologialle, sen käytölle ja käyttäjille. Tutkimus on tehty ilman tiukkaa ohjaavaa teoriaa, sillä tutkija on halunnut antaa puheenvuoron kuluttajille itselleen. Tutkimuksen aineisto kerättiin suomalaisten aikuisten ryhmäkeskusteluista. Uuden teknologian käyttäjän määrittelyä tutkitaan kulttuurisesti jaettujen merkitysten kautta. Jaetut merkitykset rakentuvat ihmisten välisissä keskusteluissa, joissa niitä luodaan, muokataan ja vaihdetaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka sopii merkitysten tulkitsemiseen. Tuloksena löydetään viisi puhetapaa eli diskurssia, joilla kuluttajat määrittelevät käyttäjyyttä. Nämä viisi diskurssia ovat nimeltään kokemuksellinen puhetapa, käyttäjää täydentävä puhetapa, sosiaalisen erottautumisen puhetapa, yhteiskunnan perusteiden puhetapa sekä pirstaloituvan yhteiskunnan puhetapa. Ne voidaan ryhmitellä kokonaiskuvaksi kolmen tason avulla. Tasot kuvaavat käyttäjän suhdetta muihin ihmisiin ja ovat nimeltään yksilöllinen, ihmistenvälinen ja yhteiskunnallinen. Yksilöllinen taso käsittelee käyttäjän kokemuksia ja mahdollisuutta hyödyntää teknologiaa, kun taas yhteiskunnallinen taso näkee käyttäjän osana laajempaa yhteisöä. Ihmistenvälinen taso tuo yhteen kaksi edellistä näkökulmaa. Se arvioi käyttäjyyden hyväksyttävyyttä ja kritisoi uuden teknologian tarvetta. Ihmistenvälisen sosiaalisen erottautumisen kautta tulee esiin, kuinka uuden teknologian käyttäjä voi joutua tasapainoilemaan omien halujensa ja hyväksyttävän sosiaalisen käytöksen välillä. Tutkimus antaa monipuolisen kuvan uuden teknologian omaksumiseen ja käyttöön liittyvistä keskeisistä tekijöistä suomalaisessa kulttuuriympäristössä. Tutkimuksen teoreettinen anti on laajentaa markkinointitiedettä yhdistämällä teknologian kulutuksen teorioita tulkinnallisessa kuluttajatutkimuksessa ja tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin. Kuluttajakäyttäytymisen eri selitysmalleista tutkimus toisaalta tukee tuoteominaisuuksiin ja hyötyihin perustuvia yksilöllisiä asenne- ja valintateorioita, toisaalta se antaa vihjeitä myös uuden teknologian roolista sosiaalisen hyväksynnän ja erottautumisen välineenä. Käyttäytymisen sosiaalinen ja kulttuurinen riippuvuus tulee esille siinä, että kuluttajien käsitykset uudesta teknologiasta muodostuvat aina vuorovaikutuksen tuloksena. Käytännössä kulttuurisesti jaettujen puhetapojen ja merkitysten tuntemusta voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinointiviestinnässä, sillä haluttuja diskursseja voidaan painottaa markkinoinnissa ja mainonnassa. Diskurssien tunnistaminen auttaa ymmärtämään sosiaalisia rakenteita, jotka voivat vaikuttaa uusien tuotteiden ja palveluiden omaksumiseen ja sitä kautta niiden menestymismahdollisuuksiin. The purpose of the research is to develop a multifaceted view of the construction of a new technology user. The theoretical framework offers a distinct view on new technology consumption, as it compares different theoretical perspectives. The methodology is based on social constructionism, because the selected approach enables a researcher to develop versatile ways of interpreting the user concept. The research identifies and analysis five discourses that are called experience, self-extension, social distinction, fundaments of a society and fragmenting society. The analysis especially focuses on the discursive practices that are used to socially distinguish the user of new technology. The research gives insights to understanding consumers, which is a fundamental issue in marketing. It has theoretical implications, as it expands research in marketing by utilising a combination of theories of technology consumption with a research approach based on social constructionism. Although the relevance of knowing and understanding a user has been amply documented in previous research, the discursive practices that are used to construct a user, have received less attention. The research encourages a shift from the pre-determined definition of a user concept to its social construction. The findings suggest that such a shift will enable researchers to portray the complex and multiple perspectives that are available to the construction of new technology user. The findings of the research can be used in practice to find out how consumers themselves define the user of new technology, to understand the diversity of socially shared user constructions and to improve marketing communications related to new technology. The results argue for a closer examination and understanding of the discursive constructions in order to advance marketing theory and practice.

Tutkimustulokset ns. luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden terveellisyydestä ovat ristiriidassa kuluttajien ostomotiivien ja uskomusten kanssa; luomutuotteiden ei ole voitu osoittaa olevan tavanomaisia elintarvikkeita terveellisempiä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka kuluttajien luomutiedon taso vaikuttaa luomutuotteiden ostoon, valintaan ja uskomuksiin luomusta. Poikkeavatko paIjon ja vähän luomutuotannon peliaatteista tietävien luomuterveellisyysuskomukset toisistaan; mistä asioista luomun terveellisyys erilaisilla kuluttajilla muodostuu. Lisäksi tarkasteltiin, miten luomusta suhteellisesti vähän, keskimäärin ja paIjon tietävät poikkeavat toisistaan demograafisten taustatekijöiden ja asennetaipumustensa (yleinen terveellisyyskiinnostus, luonnollisuuskiinnostus ja arkiajattelutaipumus) suhteen. Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena (n=1154). Vastaajien ostokäyttäytymistä selvitettiin kysymällä 15 erilaisen luomutuotteen käyttöuseutta. Luomutuotteiden valintaa selvitettiin lomakkeella kokeellisessa valintatilanteessa, jossa vastaaja valitsi seitsemän erilaisen tavanomaisen tai luomuelintarvikkeen välillä. Lisäaineiden vaikutusta valintaan selvitimme kahdella osittain erilaisella lomakkeella: puolet lomakkeista sisälsi lisäaineettomia luomutuotteita, ja puolet lomakkeista luomutuotteita, joissa osassa oli lisäaineita. Luomutiedon määrä oli yhteydessä vastaajien uskomuksiin luomun terveellisyydestä sekä raportoituun luomutuotteiden ostoon ja valintaan. Eniten tietävät ostivat perusluomutuotteita merkitsevästi useammin kuin kahteen alempaan tietoluokkaan kuuluvat. Jalostettujen luomutuotteiden oston useudella ja tietotasolla ei sen sijaan ollut merkitsevää yhteyttä. Ruoan luonnollisuutta eniten arvostava kuluttajaryhmä osti muita useammin peruselintarvikkeita luomuna, mutta jalostettujen elintarvikkeiden kohdalla eroja ryhmien välillä ei ollut. Vastaajilla, joiden tietotaso oli alhaisin, käsitykseen luomun terveellisyydestä sekoittui myos ravitsemuksellisia terveelliyysuskomuksia. Vähiten tietävät uskoivat mm. muita useammin, etta luomutuotteet sisältävät enemmän vitamiineja ja hivenaineita sekä vähemmän rasvaa ja suolaa kuin tavanomaiset elintarvikkeet.

Tutkimustulokset ns. luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden terveellisyydestä ovat ristiriidassa kuluttajien ostomotiivien ja uskomusten kanssa; luomutuotteiden ei ole voitu osoittaa olevan tavanomaisia elintarvikkeita terveellisempiä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka kuluttajien luomutiedon taso vaikuttaa luomutuotteiden ostoon, valintaan ja uskomuksiin luomusta. Poikkeavatko paIjon ja vähän luomutuotannon peliaatteista tietävien luomuterveellisyysuskomukset toisistaan; mistä asioista luomun terveellisyys erilaisilla kuluttajilla muodostuu. Lisäksi tarkasteltiin, miten luomusta suhteellisesti vähän, keskimäärin ja paIjon tietävät poikkeavat toisistaan demograafisten taustatekijöiden ja asennetaipumustensa (yleinen terveellisyyskiinnostus, luonnollisuuskiinnostus ja arkiajattelutaipumus) suhteen. Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena (n=1154). Vastaajien ostokäyttäytymistä selvitettiin kysymällä 15 erilaisen luomutuotteen käyttöuseutta. Luomutuotteiden valintaa selvitettiin lomakkeella kokeellisessa valintatilanteessa, jossa vastaaja valitsi seitsemän erilaisen tavanomaisen tai luomuelintarvikkeen välillä. Lisäaineiden vaikutusta valintaan selvitimme kahdella osittain erilaisella lomakkeella: puolet lomakkeista sisälsi lisäaineettomia luomutuotteita, ja puolet lomakkeista luomutuotteita, joissa osassa oli lisäaineita. Luomutiedon määrä oli yhteydessä vastaajien uskomuksiin luomun terveellisyydestä sekä raportoituun luomutuotteiden ostoon ja valintaan. Eniten tietävät ostivat perusluomutuotteita merkitsevästi useammin kuin kahteen alempaan tietoluokkaan kuuluvat. Jalostettujen luomutuotteiden oston useudella ja tietotasolla ei sen sijaan ollut merkitsevää yhteyttä. Ruoan luonnollisuutta eniten arvostava kuluttajaryhmä osti muita useammin peruselintarvikkeita luomuna, mutta jalostettujen elintarvikkeiden kohdalla eroja ryhmien välillä ei ollut. Vastaajilla, joiden tietotaso oli alhaisin, käsitykseen luomun terveellisyydestä sekoittui myos ravitsemuksellisia terveelliyysuskomuksia. Vähiten tietävät uskoivat mm. muita useammin, etta luomutuotteet sisältävät enemmän vitamiineja ja hivenaineita sekä vähemmän rasvaa ja suolaa kuin tavanomaiset elintarvikkeet.

Värit ovat keskeinen osa kuluttajien arkipäivän kokemusmaailmaa. Me syömme ja puemme päällemme värejä sekä elämme värien keskellä. Värien merkitystä kuluttajien arjessa tutkitaan paljolti visuaalisesta näkökulmasta erilaisiin tuotteisiin ja brändimielikuviin liittyen. Myös muotivärit ovat saaneet osakseen tutkimuksellista mielenkiintoa. Sen sijaan kuluttajien näkemyksiä väreistä raaka-aineina ja osana kulutustuotteita ei ole tutkittu samaan tapaan kuin niitä on tutkittu ruoassa. Tarkastelemme laadullisella tutkimusotteella kuluttajien (n=15) synteettisiin ja luonnonväriaineisiin liittämiä mielikuvia vaatteissa ja tekstiileissä. Tutkimus osoittaa, että väriaineiden alkuperän pohtiminen on kuluttajille vierasta, mutta väri raaka-aineena ja materiana yhdistyy tuotteiden turvallisuuteen, luonnollisuuteen ja ekologisuuteen. Kuluttajat ovat huolissaan, voivatko tekstiileissä käytetyt väriaineet olla ihmisen terveydelle haitallisia. Synteettiset väriaineet yhdistyvät kemianteollisuuteen, haitallisuuteen, myrkyllisyyteen sekä värien keinotekoisuuteen, voimakkuuteen ja kirkkauteen. Kuluttajat mieltävät luonnonväriaineet synteettisiä väriaineita luonnollisemmiksi, ekologisemmiksi ja turvallisemmiksi. Eettisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta kuluttajat pitävät hyväksyttävämpänä kasviperäisiä lähteitä hyönteisiin verrattuna. Tulokset auttavat ymmärtämään biopohjaisten väriaineiden käyttöönoton myönteisiä ja rajoittavia näkökohtia kulutustuotteissa.