Search

nonPeerReviewed

COVID-19 influenced peoples lives enormously and its impact was also seen in physical activity and exercising. This mixed methods intervention study highlights some of the impact the pandemic had on the physical activity and exercising behaviors of 10 Japanese information systems employees and students. This study also focuses on the influence that using sport and wellness technology digital coaching had on peoples’ physical activity, exercise motivation and exercise self-efficacy during the pandemic. Based on the findings digital coaching can have motivational elements to support people towards a more physically active lifestyle for example by making users more aware of their own physical activity. However, digital coaching is not enough if users do not have initial motivation which may be understandable in the challenging times of the COVID-19 pandemic. The findings highlight that digital coaching could be further developed to better support its users. This study and the results bring insight for digital coaching developers and users as well as people working in health care field. peerReviewed

peerReviewed

Gen Z – also known as ‘Generation Z’ or ‘iGeneration’ born between 1997 and 2009 – has been hit the hardest by the pandemic and remote work. Whilst the global workforce will include nearly 27% of Gen Z by 2025, it appears essential to address their needs and preferences. This chapter provides new Gen Z white-collar workers’ insights hitherto scarce in research – comparably to those of Gen Z students – to help understand how to motivate, engage, and develop them. In particular, Gen Z's values and expectations for hybrid work emerge from 15 qualitative online interviews leveraged to advance recommendations to enhance internal employer branding – that is branding intended for the organisation’s workforce – by co-creating the future of hybrid work. While most Gen Z people seem prone to switching jobs and organisations if dissatisfied with their professional situation, this study can help organisations re-envision, adapt, and refine their employee value proposition to ensure Gen Z workers’ wellbeing, engagement, satisfaction, retention, and further attraction. peerReviewed

Background Children’s perception of parenting is hypothesised to significantly affect their physical activity (PA). This study aimed to examine construct validity, factorial invariance and reliability of a new tool: Physical Activity Parenting questionnaire for Children (PAP-C). Methods PAP-C comprised 22 items hypothesised to cover 3 theory-guided factors of physical activity parenting (PAP)—namely, structure for activity, autonomy support and involvement. Construct validity and internal consistency of PAP-C were tested using confirmatory factor analysis (CFA) and composite reliability in a sample of Finnish first, second- and third graders (n = 456; mean age 8.77 ± 0.84 years, girls 51.1%). Factorial invariance of PAP-C across grade levels was investigated using sequential multigroup CFA. Intra-class correlation (ICC) coefficients of the sum factors were calculated in a sample of children who completed a 4-week PAP-C retest (n = 450; mean age 8.83 ± 0.87 years, girls 48.0%). Results A first-order 3-factor model of the structure for activity, autonomy support and involvement, with 20 items (two items removed), showed an acceptable fit. The model demonstrated configural, metric, and scalar invariance across grade levels. Composite reliabilities indicated moderate-to-good internal consistency (from .74 to .87) for the factors. ICCs (from .494 to .750, p

Liikkumistottumuksista tietoa tuottava teknologia voi parantaa ihmisten elämänlaatua ja tuoda säästöjä yhteiskunnalle. nonPeerReviewed

Valmentajan sanallinen ja sanaton viestintä vaikuttavat vahvasti valmennettavien urheilusuoritukseen ja hyvinvointiin kasvokkain taphtuvissa valmennustilanteissa. nonPeerReviewed

Liikunnasta ei ole ollut tapana antaa kotitehtäviä. Vapaaehtoisia liikuntaläksyjä tehdään kuitenkin ahkerasti ja ne lisäävät yläkouluikäisten tyttöjen liikkumista. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Collaborative problem solving (CPS) has been widely used in both industry and in schools over at least the last twenty years. The Industry Hothousing variant of CPS in its adult format is an intensive, time-constrained workshop based process designed to build mutual trust between customers and industry experts in order to synergically develop creative solutions together. Its potential use in schools raises two important questions: Firstly, what degree of structure and support is required to unleash student creativity and enhance learning - as in industry or does the student need more structured methods including explicitly being taught collaborative problem solving skills? Secondly, is CPS an enrichment activity taking up additional teacher time or is it potentially cross-curricular and thus of wider benefit to teachers and students? The Hothousing CPS process for students is based on an intensive series of workshops based on trust including face-to-face and on-line collaboration supported by a facilitator. It is student-driven and addresses an open-ended challenge such as ? "How do I get my friends to LOVE STEAM?" or ?Design the optimal solution to the city?s traffic problem.? or "How do I raise my friends? interest toward learning?". Three case studies are introduced. From these it was found that student-led intensive collaboration within a trusted framework drives creativity, and is a good opportunity to experience real life challenges. Positive benefits to students and teachers are technology skills development, personal learning and thinking skills (PLTS) and enhanced perception of self and STEAM, and this benefit is cross curricular providing qualitative and efficiency gains. This study has received support from the Erasmus+ Programme of the European Union [2020-1-ES01-KA201-082102 (STEAM Education for Teaching Professionalism) Key Action 2].

The teaching of physical education (PE) to educators in Finland has shifted from didactic techniques focusing on teachers’ actions towards more holistic pedagogy that questions how pupils learn. These changes can be seen in physical education teacher education (PETE) and study books and in the development of PE curriculums for basic education. The national curriculum for basic education changes approximately every ten years and, recently, the national learning outcomes of PE of the two previous curriculums were evaluated. Reflecting on these learning outcomes, the latest research results and feedback from PE teachers, the groundwork for the latest PE curriculum was laid out. The objectives of the current PE curriculum are operationalised into physical, social and psychological functions, encouraging pupils to adopt physically active and healthy lifestyles. These are sought to be achieved by implementing pupil-centred teaching methods based on improving competence, autonomy and psychological relatedness and by creating task-oriented climates during PE lessons. Research on sport psychology has been complementary to research on sport didactics and pedagogy, and the amount of PE-related research has increased in recent years. However, there is still a need to increase the number of multidisciplinary PE research studies. Future research should try to find ways to motivate pupils who do not enjoy PE lessons. The adolescent years are not an easy period, and the current lifestyle of many adolescents revolves around social media, which can negatively affect their emotional development and place them at risk of negative body image. In this context, PE can be a sensitive subject, and PE teachers face challenges in creating a supportive atmosphere. The search for new and innovative pedagogical and didactic solutions is important in order to promote children and adolescents to adopt healthy lifestyles and have a better quality of life. Given the rapidly changing human environment, care should to be taken to ensure that new technological innovations improve human livelihoods. However, more and more research is showing that technology in fact serves to alienate children from their bodies. PE is a sensitive school subject where pupils are faced with the shape and functional capacity of their own body. Future research is needed to find ways to increase intrinsic motivation and to motivate children to be physically active during their lifespan. Therefore, there is a need for multidisciplinary research and methods to open the door for physically active and healthier lifestyles. peerReviewed

This is a pre-print of a published study: Renko, E., Koski-Jännes, A., Absetz, P. et al. A qualitative study of pre-service teachers’ experienced benefits and concerns of using motivational interaction in practice after a training course. Humanit Soc Sci Commun 9, 458 (2022). https://doi.org/10.1057/s41599-022-01484-y Despite its positive effects on physical activity promotion, motivational style of interaction by health professionals is not easily taken up, as shown by meta-analyses of training courses. The concerns professionals experience for taking up the novel skills remain an open question. Preservice physical education teachers were offered a 16-hour training course on motivational interaction, an approach to teacher-student interaction based on the synthesis of self-determination theory and motivational interviewing. This study investigates what benefits and concerns pre-service PE teachers’ experience when trying to adopt this new style of interaction and use its specific techniques. Individual interviews (N=19) of pre-service PE teachers were conducted after the training course. Narrative approach was first used to analyze participants’ experiences of using motivational interaction. Two types of storylines emerged, one enthusiastic and optimistic and the other one partly reluctant. Concerns and benefits of using specific techniques were then selected as suitable units of analysis and inductive content analysis was employed to further analyze the units. The analysis process included open coding, creating categories, and abstraction. Participants described positive professional transformation through learning motivational interaction. Expressed benefits included reducing conflicts and developing good relationships. Participants also voiced concerns that were grouped under four categories: (1) problems in delivering the techniques in group situations, (2) mismatch with professional role demands, (3) undesired effects on personal interaction, and (4) target behaviour (technique-) related concerns. These overarching categories covered a variety of concerns e.g., losing control of situations, and the challenge of allocating time and feedback equally among students. To successfully uptake style and techniques of motivational interaction, pre-service teachers may have to re-evaluate their role and the power relations within the target group. Utilizing the Theoretical Framework of Acceptability, we discuss how interaction trainings can address experienced concerns in order to improve the delivery, effectiveness, and acceptability of such training programs.

Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää tehokkaasti ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat kuitenkin monet yksilölliset tekijät, jotka tulisi huomioida kannustettaessa ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset liikkumisen kannustimet ovat yhteydessä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ikääntyneillä ihmisillä, joilla riski muistisairauteen sairastumiseen on kohonnut. Tämä poikkileikkaustutkimus on osa laajempaa FINGER-tutkimusta (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability), johon osallistui 1 260 keski-iältään 69-vuotiasta henkilöä. Tutkittavien fyysistä aktiivisuutta ja liikkumisen kannustimia kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Liikkumisen kannustimien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan kokeminen hauskaksi, sairauden vuoksi lisätty liikunta, liikunnan myönteinen vaikutus terveydentilaan ja mielialaan sekä ystävien tapaaminen liikunnan parissa lisäsivät todennäköisyyttä kuulua liikuntaa aktiivisesti harrastavien ryhmään. Myös tiedotusvälineistä saatu tieto lisäsi liikunnan harrastamisen todennäköisyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittivatkin, että erityisesti muistisairauksien riskiryhmään kuuluville ikääntyneille henkilöille on tärkeää antaa oikeaa tietoa liikunnan hyödyistä, ohjata mielekkääksi koettujen liikuntaharrastusten pariin sekä kannustaa sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen liikunnan keinoin. Motivational factors associated with physical activity engagement among older adults Physical activity is an effective way to promote the health of older adults. However, several individual factors may affect motivation to engage in physical activity. The purpose of this study was to investigate which motivational factors are associated with high levels of physical activity among older people. The study is part of a larger FINGER study, which includes 1260 people with a mean age of 69 years. Physical activity and motivational factors were assessed using questionnaires and the associations were analyzed with multivariate logistic regression models. The results showed that persons who perceived physical activity as fun, who wanted to maintain physical and mental health, and who met other people when engaging in physical activity were more physically active. The results indicate that it is important to provide information about the benefits of physical activity, to support engaging activities that are perceived joyful, and to provide possibilities to be socially active.

The coach-created motivational climate influences variations in athletes’ motivation and emotional experiences. The present study aimed to examine social environmental antecedents of athletes’ emotions. Participants (N = 262, 52% female, M age = 22.75 ± 6.92) completed questionnaires assessing perceptions of coach-created motivational climates, goal orientations, motivation regulations, and emotions. The mediation effects of goal orientations (i.e., task/ego) and motivation regulations (i.e., autonomous/controlled) on the relationship between motivational climate (i.e., empowering/disempowering) and emotions (i.e., happiness, excitement, anxiety, dejection, and anger) were examined. Structural equation modeling revealed positive direct effects of perceptions of an empowering motivational climate on happiness. Indirect effects of empowering climate to happiness and excitement via task orientation and autonomous motivation emerged. Perceptions of a disempowering climate positively predicted anxiety, dejection, and anger via ego orientation and controlled motivation. Overall, the findings have implications for coach education as they highlight the importance of creating more empowering environments and avoiding or reducing social comparisons.

Pandemian selättäminen vaatii yhteisen tahtotilan. Siihen tarvitaan selkeää, yhtenäistä viestintää. nonPeerReviewed

Oppilaiden psykologisia perustarpeita eli autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta tukeva liikunnanopetus voi tuottaa omaehtoista ja sisäsyntyistä motivaatiota koululiikuntaa ja vapaa-ajan liikuntaa kohtaan. Perustarpeita edistävä liikunnaopetus tukee liikunnallista elämäntapaa ja siihen sitoutumista. Liikunnanopettajia voidaan kouluttaa oppilaiden perustarpeita tukeviksi, mistä hyötyvät niin oppilaat kuin opettajatkin. nonPeerReviewed

Background: Improved life expectancy combined with suboptimal physical activity (PA)represents an increasingly salient public health challenge among the elderly. PA in late life is associated with fewer health problems in old age. Assistive information and communication technology might improve PA and alleviate health problems among the elderly.Objective: This pilot study aimed to quantitatively measure the motivational aspects relatedto rollator use and, by using qualitative interviews, outline how a Smart Rollator solution would motivate older adults to increase their PA in their everyday lives.Method: A total of 19 subjects between the ages of 63 and 91 years participated in the study. Half of the participants started in a setting in which the application did not provide feedback to the user, and the other half received feedback. A transition occurred (ordinary rollator to Smart Rollator and vice versa) after two months of usage. Motivational aspects were measured before the use of the rollator and after four months. Semi-structured qualitative interviewswere conducted with 10 participants to acquire information about their experiences.Results: On the motivation questionnaire, self-perceived mental vitality showed a significant decrease at follow-up, but the total score did not change. Three different types of Smart Rollator users were identified based on the interview data: enthusiastic, practical, and disappointed users. The user types differed from each other, especially regarding user experiences concerning the smart features and intelligent features of the rollator.Conclusion: We conclude that the individual variations in terms of benefiting from the useof the Smart Rollator were large and that some users reported clear advantages using the Smart Rollator. The Smart Rollator elicited emotional reactions and affection, as well as frustration if the user was not able to benefit from the Smart Rollator as expected. Larger sample size is warranted to thoroughly specify the relations between the use of a Smart Rollator, user experiences, and PA.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kääntäjyys tai kääntäjän rooli ja työnkuva kuvataan joukkoistetun kääntämisen kääntäjien rekrytointiin suunnatussa materiaalissa sekä millaisin keinoin kääntäjiä motivoidaan liittymään joukkoistetun kääntämisen projekteihin. Tutkimuksen aineisto koostuu verkkoteksteistä, jotka ovat avoimesti saatavilla kaikille internetin käyttäjille. Verkkotekstit on valittu seitsemän joukkoistetun kääntämisen yhteisön sivulta, joihin kuuluvat käännöspalvelut Conyac, Gengo ja One Hour Translation sekä Mozillan, Steamin, TED Talksin ja Ubuntun käännösprojektit. Aineistoon kuuluvat tekstit on suunnattu ensisijaisesti potentiaalisille kääntäjille ja niiden tarkoituksena on kannustaa lukijoita liittymään projektiin. Tutkin aineistoa käyttäen tutkimusmenetelmänä laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Noudatan aineistolähtöistä lähestymistapaa aineiston analyysissä, mutta yhdistän pohdintaani vertailukohtana aiempaa tutkimusta ja teoriaa joukkoistetusta kääntämisestä ja vapaaehtoiskääntämisen motivoinnista sekä kääntäjän asiantuntijuudesta ja ammattimaisuudesta. Tutkitussa aineistossa kääntäjän ammatillisen ja akateemisen taustan korostamisen sijaan painottuvat matalan kynnyksen ja projektissa ansioitumisen periaatteet. Kielelliset kompetenssit ovat selkeästi olennaisin kääntäjältä vaadittu taito. Yhteisöllisyys on tärkeä osa kääntäjän työtä melkein kaikkien projektien mukaan. Motivoinnin suhteen kääntämistä painotetaan hauskana toimintana, jota tukevat joukkoistajien luomat pelilliset elementit. Aiempaan motivaatiota koskevaan tutkimukseen verrattuna työssä eteneminen ei ollut merkittävä motivointikeino, kun taas kääntämisen oppiminen oli enemmän esillä tässä aineistossa.

Tämän tutkimuksen keskiössä on työntekijöiden sitoutuminen kaupan alalla toimivassa organisaatiossa. Tutkimustehtävänä on selvittää työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia organisaatioon sitoutumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työntekijöiden kuvauksilla ja kokemuksilla sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä pyritään luomaan tietoa sitoutumisen kehittymisestä huomioiden yksilön näkökulman. Tutkimuksessa pyritään myös kuvaamaan Meyerin ja Allenin (1991) kolmen komponentin mallin avulla, miksi työntekijät ovat pysyneet organisaatiossa ja miten he kokevat tulevaisuutensa suhteessa organisaatioon. Tapaustutkimus on toteutettu kohdeorganisaatiossa, joka on globaalin yrityksen eräs suomalainen yksikkö. Tutkimusaineisto koostui 10 kahdenkeskisestä haastattelusta. Haastattelut toteutettiin käyttäen aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua haastattelua, jotka analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään sitoutumista käsitteenä sekä aiempia tutkimuksia ja teorioita liittyen sitoutumiseen ja sitouttamisen keinoihin. Tulosten perusteella työntekijät olivat affektiivisesti sitoutuneita, joka näkyi aitona haluna olla osana organisaatiota, organisaation arvojen jakamisena ja yhteenkuuluvuuden tunteena. Sitoutumisesta puhuttiin organisaation näkökulmasta, johon työntekijät olivat sitoutuneet. Kohdeorganisaation koettiin vaikuttavan yksilön sitoutumiseen esimiestyön ja johtamisen, mukaan lukien henkilöstöpolitiikan, merkityksellisyyden, työympäristön, mielekkäiden työtehtävien, kehittymismahdollisuuksien ja palkitsemisen avulla. Työntekijät kokivat, että erilaiset jännitteet esimiestyössä, työtehtävien jakautumisessa sekä perheen ja työn yhdistämisessä voivat vaikuttaa heidän sitoutumiseensa käänteisesti. Työntekijöiden sitouttaminen tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja vaatii työntekijöiden kuuntelemista, sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää erityisesti kaupan alalla toimivien ja globaalien organisaatioiden työntekijöiden sitouttamisen suunnittelun ja toteuttamisen tukena. Työntekijöiden sitoutumiseen panostamalla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin, asiakaspalvelun laatuun ja laajemmin organisaation menestykseen.

Jos liikunta olisi pilleri, se todennäköisesti olisi maailman myydyin lääke, koska sillä on niin paljon positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme. Fysioterapeutteina olemme tottuneet käyttämään terapeuttista harjoittelua työkaluna esimerkiksi korjaamaan asentoa, parantamaan fyysistä toimintakykyä, kuntoa ja yleistä terveyttä. Sekin on monille tuttua, että harjoittelu voi toimia kivunlievittäjänä esimerkiksi jännevaivoissa ja että se ennaltaehkäisee monia kroonisia sairauksia. Säännöllisen harjoittelun vaikutusten lista myös psyykkisen toimintakykymme kannalta on pitkä, sillä kehoa ja mieltä ei voida harjoittelunkaan suhteen erottaa toisistaan. Vaikutukset ulottuvat vähintäänkin emotionaaliseen hyvinvointiin, kognitiiviseen ongelmanratkaisu- ja ajattelukykyyn, muistiin, stressinsietokykyyn, mielialaan, ahdistuneisuuteen, minä-pystyvyyskäsitykseen sekä resilienssiin. nonPeerReviewed

Consumer fitness technology products are becoming increasingly popular. This leads to interesting questions about the influence of activity trackers on a person’s motivation to exercise. This study explored the role of activity trackers in motivating fitness centre members towards exercising and in increasing their awareness regarding their own health and physical activity. The study included 100 fitness centre members divided into a test group and a control group and three sub-groups: OLD, NEW, and personal trainer (PT) members. The focus was on gym visit frequency during a 10-week test period and on tracking the consistency of activity levels. Participants also completed a pre and post study questionnaire assessing changes in their health and physical activity awareness. The results suggest that an activity tracker does not significantly influence fitness centre members’ gym attendance or overall physical activity levels. Group comparisons reveal no statistically significant differences between groups, but observations of the descriptive statistics indicated that an activity tracker can bring some inspiration and other benefits, especially for PT clients and people who are just starting their new more physically active lifestyle. Using an activity tracker increased participants’ perceived awareness of their own wellbeing, daily sitting time, and amount of sleep. peerReviewed

Motivaatio vaikuttaa kaiken tekemisen taustalla ja toimii tekemisen vauhdittajana tai jarruttajana. Motivaation edistäminen liikunnan opetuksessa nähdään isona haasteena johtuen ryhmässä toimivien yksilöiden välisistä eroista. Motivaation taustalla vaikuttavista tekijöistä voidaan kuitenkin löytää yleisesti päteviä vaikuttimia, joiden avulla motivaation muodostumista positiiviseksi voidaan edistää. Opettajan rooli on merkittävä tarkasteltaessa oppilaiden motivaatiota ja motivaatioilmapiirin muodostumista liikuntatunneilla. Tämän pro-gradu tutkielman tarkoitus oli selvittää motivaation ja motivoinnin taustalla vaikuttavia tekijöitä liikunnanopetuksen näkökulmasta käytännön opettajan työssä. Millaisena oppilaiden motivaatio ja motivointi näyttäytyivät liikunnan opetuksessa ja minkälaisia motivoinnin keinoja opettajat käyttävät, sekä millaisina motivoinnin kohteina opettajat kokevat nykypäivän oppilaat? Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon osallistui viisi yhden kaakkoissuomalaisen yhtenäiskoulun liikunnanopettajaa. Tutkimusjoukko koostui kahdesta naisopettajasta ja kolmesta miesopettajasta, jotka kaikki olivat toimineet työssään vähintään 15 vuotta. Opettajien kokemusten mukaan oppilaiden motivaatio näyttäytyi liikunnan opetuksessa pääasiassa positiivisena ja oppilaat koettiin hyvin motivoituneiksi. Sisäinen motivaatio nähtiin yleisesti hyvänä ja tavoiteltavana asiana. Keskeisimmiksi asioiksi oppilaiden motivoinnissa käytännön tasolla nousivat yksilölähtöiset toimintatavat sekä erityisesti pätevyyden ja autonomian kokemusten aikaansaaminen liikuntatilanteiden yhteydessä. Oppilaiden motivaation ja motivoinnin koettiin olevan menossa koko ajan yksilöllisempään suuntaan ja oppilasryhmien nähtiin muuttuneen entistä heterogeenisemmiksi. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien kokemukset vahvistavat olemassa olevia teorioita ja aikaisempia tutkimustuloksia oppilaiden motivaatiosta ja motivoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tästä päätellen tutkimukseen osallistuneiden opettajien voidaan katsoa tekevän työssään motivaation edistämisen näkökulmasta oikeita asioita. Motivation affects everything we do by either boosting or slowing down our actions. Increasing student motivation in physical education is seen as a major challenge due to individual differences among students. Positive motivation can be increased with the help of some general guidelines. The teacher’s role is significantly related to student motivation during physical education lessons. This study highlights ways to motivate both groups and individual students. The aim of this study was to investigate motivation from a practical physical education perspective. How was student motivation present in physical education? In which ways did the teachers motivate their students and use these methods of motivation in their everyday work? Also, what was the teachers’ perception of modern students as targets of motivation? The study was carried out as a qualitative survey. The five participants (3 men and 2 women) were all physical education teachers from a comprehensive school in South-East Finland. They had been working as teachers at least for 15 years. Teachers experienced mainly positive student motivation in physical education. Inner motivation was commonly seen as a good and desirable matter. Student-oriented, individual working methods enabling student autonomy were key elements in increasing student motivation. Motivating students was seen to become ever more individual with more and more heterogeneous groups. As a conclusion, the experiences of the teachers were in line with existing theories and research results related to student motivation and the affecting factors behind motivation. To conclude, the participating teachers’ work seems to be well adjusted to increase motivation.

Kuntoutujan kuntoutus- ja kuntoutumismotivaatio ovat keskeisiä tekijöitä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä arviointitutkimuksessa tarkastellaan neuropsykiatrisessa Oma väylä -kuntoutuksessa olevien nuorten motivaatiota ja ohjaajien käyttämiä motivointikeinoja. 1,5-vuotinen Oma väylä on Kelan rahoittama ja kehittämä kuntoutus, joka on tarkoitettu ADHD/ADD- ja/tai Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneiden nuorten ja nuorten aikuisten (18–35-vuotiaat) opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä arjen hallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Kuntoutusta toteutetaan kuudella paikkakunnalla vuosien 2015–2017 välisenä aikana vastaanotto-, ryhmä- ja arkeen integroituina käynteinä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuntoutujia ja omaisia, havainnoimalla ryhmäkäyntejä ja kuntoutujan arkeen integroituja käyntejä, ennakkoarviota koskevalla kyselyllä ja keräämällä kirjallista materiaalia. Palveluntuottajat voivat käyttää tuloksia oman toimintansa kehittämiseen ja Kela Oma väylä -kuntoutuksen standardin kirjoittamiseen. Tulosten mukaan kuntoutusta edeltävä ennakkoarvio auttoi arvioimaan kuntoutujan kuntoutusmotivaatiota, kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja kuntoutujan toimintakykyä. Kuntoutujien motivaatio oli enimmäkseen hyvä. Hyvää motivaatiota edistivät esimerkiksi kuntoutujan oma-aloitteinen hakeutuminen kuntoutukseen ja aiempi väliinputoajakokemus palveluissa. Nuoria motivoi kuntoutuksen joustavuus ja monipuolisuus, palkitseva sisältö ja mahdollisuus vertaistukeen. Kuntoutujien heikon motivaation taustalla vaikutti nuoren elämäntilanteen muutos tai selkiytymättömyys. Kuntoutujaa oli ehkä painostettu osallistumaan kuntoutukseen. Motivaatioon vaikuttivat myös kuntoutujan ja ohjaajan välinen ”henkilökemia” ja ohjaajan mahdollinen vaihtuminen kesken kuntoutuksen. Ohjaajien käyttämiä motivointikeinoja olivat esimerkiksi kuntoutujan osallistaminen, reflektoiva ja joustava työote sekä myönteisen palautteen antaminen. Kuntoutuksen kohderyhmien tyypilliset vaikeudet esimerkiksi ajankäyttöön ja toiminnanohjaukseen liittyen ovat motivoinnin näkökulmasta haaste. Nuoren vaikeudet voivat näyttäytyä motivoimattomuutena kuntoutukseen eikä ohjaajilla aina välttämättä ollut tarpeeksi keinoja kuntoutujan muutosmotivaation herättämiseen ja ylläpitämiseen. Ohjaajat joutuivatkin työskentelemään jatkuvasti kuntoutujien motivoimiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella ennakkoarvio tulisi toteuttaa jatkossa kaikille kuntoutukseen hakeutuville nuorille. Motivaation arviointiin käytettäviin menetelmiin tulisi kiinnittää huomiota. Näin kuntoutus kohdentuisi vielä paremmin niille, jotka ovat motivoituneita muutokseen. Yhteistyötahoja tulisi tiedottaa aktiivisesti ja säännöllisesti kuntoutuksen tavoitteista, sisällöistä ja rajoitteista, jotta palveluohjaus olisi onnistunutta. Työntekijöiden pysyvyys ja ammattitaito ovat tärkeitä, ja kuntoutujalla tulee niin halutessaan olla mahdollisuus vaihtaa omaohjaajaa.

Tutkielmassa selvitetään saksan- ja suomenkielisissä käyttöohjeissa esiintyvien motivoivien elementtien määrää ja laatua sekä vertaillaan motivointikeinoja eri aikakausina ja kielellisesti. Käyttöohjeiden lukeminen mielletään usein vaikeaksi ja osin turhaksi, mistä seuraa, ettei käyttäjä välttämättä lue käyttöohjetta kunnolla tai ollenkaan. Motivoimalla käyttäjää esimerkiksi käyttämällä käyttöohjeessa motivoivia elementtejä, voidaan mahdollisesti vaikuttaa käyttäjän turvallisuuteen ja lisätä laitteen oikeaa käyttötapaa. Tutkimus rajattiin koskemaan kodinkoneiden käyttöohjeita, ja aineistoon kuuluu 10 suomenkielistä ja 9 saksankielistä käyttöohjetta vuosilta 1983-2013. Aineiston kriteerinä oli, että käyttöohjeet eivät saaneet olla käännöksiä ja niiden piti olla alkukieleltään joko suomalaisia tai saksalaisia. Tutkimus-menetelmänä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysiä, jolloin aineistosta koottiin eri tutkijoiden määrittelemistä motivointikeinoista käyttöohjeisiin sopivimmat keinot. Nämä keinot ovat sanatason rohkaisut, havainnolliset esimerkit, palkkiot, uhkaukset ja sinä-muodot. Tutkimuksesta selvisi, että uudemmissa käyttöohjeissa motivointikeinoja käytetään enemmän ja monipuolisemmin kuin vanhemmissa käyttöohjeissa. Kaikissa käyttöohjeryhmissä suosituimmat motivointikeinot ovat sinä-muodot ja havainnolliset esimerkit. Suomen- ja saksankielisissä käyttöohjeissa käytetyissä motivointikeinoissa on eroja sekä laadussa että määrässä, mutta erot jakaantuvat tasaisesti verrattuna uudempiin ja vanhempiin käyttöohjeisiin. Saksankielisissä käyttöohjeissa käytettiin määrällisesti havainnollisia esimerkkejä, uhkauksia ja sinä-muotoja enemmän kuin suomenkielisissä käyttöohjeissa, sekä laadullisesti enemmän sanatasoa ja uhkauksia. Suomalaisille käyttöohjeille on saksalaisiin käyttöohjeisiin verrattuna tyypillisempää määrällisesti sanamuotojen ja palkkioiden käyttö sekä laadullisesti palkkioiden ja sinä-muotojen käyttö. Deutsche Kurzfassung: Motivierende Elemente in finnisch- und deutschsprachigen Gebrauchsanweisungen von Haushaltsgeräten

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää kavereiden yhteyttä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen ja urheiluseurassa harrastamiseen. Tutkielmassa tarkasteltiin viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä sekä sitä, millainen yhteys heidän kavereillaan siihen oli. Tutkimus perustui maaliskuussa 2016 kerättyyn valtakunnallisen LIITU-tutkimuksen aineistoon. LIITU-tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja vastaajia oli yhteensä 5586. Vastaajista 1989 oli viidesluokkalaisia, 1948 seitsemäsluokkalaisia ja 1649 yhdeksäsluokkalaisia. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnilla, khiin neliötestillä (χ²) sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) käyttäen IBM SPSS Statistics 22-ohjelmaa. Tutkielma oli laajan kyselytutkimuksen aineiston vuoksi luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimuksen tulosten mukaan kavereiden tuella oli positiivinen vaikutus lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen, kaverit tukivat useammin liikuntasuosituksen mukaan kuin niiden alle liikkuvia, kaverit tukivat useammin seuraharrastajia kuin niitä, jotka eivät harrastaneet seurassa, ja kavereiden tuki liikkumiselle väheni luokka-asteen noustessa. Tulokset olivat samansuuntaisia riippumatta vastaajien luokka-asteesta. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulokset tukevat pääasiallisesti aiempaa tutkimustietoa samasta aihepiiristä. Tulosten perusteella kaverit ovat merkittävä tekijä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudessa. Tutkimustulosten avulla esimerkiksi liikunta-alan ammattilaiset ja lasten ja nuorten vanhemmat voisivat ymmärtää paremmin kavereiden merkitystä liikunta-aktiivisuudelle ja urheiluseuraharrastamiselle. Jatkossa voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, miten eri lajien harrastajat sosiaalistavat lapsia ja nuoria liikuntaan, ja onko yksilö- ja joukkuelajien edustajien välillä tässä eroa. Lisäksi voitaisiin tutkia liikuntaseurassa harrastamisen vaikutuksia kokonaisliikunta-aktiivisuuteen, sillä jopa osa liikuntaseurassa harrastavista lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Myös drop off ilmiön, eli liikunta-aktiivisuuden vähenemisen, syitä tulisi tutkia lisää, jotta murrosiässä tapahtuvaa liikunta-aktiivisuuden hiipumista voitaisiin ehkäistä paremmin. The purpose of this study was to investigate the influence of friends’ support on children’s and adolescents’ physical activity and organized sports. The aim was to scrutinize the influence of support of the friends of fifth, seventh and ninth grade children and adolescents in their physical activity and organized sports. The study is based on a sample of a nationwide LIITU study which was collected in March 2016. The sample was collected by using an electronic questionnaire and it consisted of 5586 pupils, including 1989 fifth graders, 1948 seventh graders and 1649 ninth graders. The data was analyzed with cross tabulation, chi square (χ²) and one-way analysis of variance (ANOVA) by using IBM SPSS Statistics 22 software. Due to the large sample quota of LIITU questionnaire the character of this study was quantitative. The results of the study indicated that friends' support had positive influence on children's and adolescents' physical activity. Also, friends' support on children who meet the physical activity recommendations took place more often than in the case of those who didn't meet the recommendations. Further, friends' support on children in sport clubs took place more often than with those who were not members of sport clubs, and friends’ support on physical activity decreases on higher grades. The results followed the same pattern on every grade included. As a conclusion of the present study it can be stated that the results mainly confirm the previous studies of the subject. The results of this study show that friends play a major role in childrens' and adolescents' physical activity. With the help of these results for example sport professionals and parents could understand more easily the meaning of friends’ influence on children's and adolescents' interest in physical activity and organized sports. Further research should find out how representatives of various sports socialize children to sports and whether there is a difference between team sports and individual sports representatives in this respect. Considering health, not even all the children attending organized sports are physically active enough, and that is why also the effect of sport clubs on total physical activity should be surveyed. To prevent the decrease in physical activity in puberty, the reasons for drop off-phenomenon should also be researched more closely.

Lapsen liikuntaharrastus vaatii tänä päivänä paljon aikaa ja uhrauksia myös vanhemmilta. Harrastusmaksut ovat nousseet ja harjoituksia on yhä nuoremmilla lapsilla useana päivänä viikossa. Vanhempien rooli on väistämättä suuri. Kentän reunalla ja katsomoissa kannustavat vanhemmat ovat kuitenkin viime aikoina joutuneet negatiiviseen valokeilaan huonon käytöksen vuoksi. Tuomareita ja muita pelaajia haukutaan ja usein herää kysymys, onko harrastaminen lapsen oma valinta vai vanhemman tapa elää uudelleen lapsuuttaan. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret kokevat vanhempiensa mukanaolon liikuntaharrastuksessaan. Tarkastelun kohteena oli liikuntaharrastuksen aloittaminen ja siihen vaikuttaneet tahot, omien ja muiden vanhempien rooli harrastuksessa, keskustelu harrastuksesta vanhempien kanssa ja nuorten kokemukset vanhempien mukana olosta. Lisäksi tavoitteena oli kuvata, selittää ja ymmärtää nuorten kokemuksia ja merkityksellisinä pitämiä asioita. Tässä tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja sen tieteenfilosofisena lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat erään suomalaisen yläkoulun kahdeksannen luokan oppilaat. Kyseessä oli liikuntaluokka, jolla opiskeli 13 tyttöä ja 13 poikaa eli yhteensä 26 oppilasta. Aineisto koostui oppilaiden kirjoittamista ainekirjoituksista, jotka kerättiin äidinkielen oppitunnilla keväällä 2016. Ainekirjoitus oli valmiiksi otsikoitu “Vanhemmat liikuntaharrastuksessani”. Oppilaat saivat halutessaan käyttää apuna tutkijoiden tekemiä apukysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisältölähtöisellä sisällönanalyysilla ja teemoittelulla. Tutkimus osoitti vanhempien olevan tärkeässä roolissa harrastuksen mahdollistajana. Nuoret olivat vanhemmilleen kiitollisia saamastaan tuesta ja he arvostivat vanhempien tekemiä uhrauksia harrastuksen mahdollistamiseksi. Omista vanhemmista kirjoitettiin positiiviseen sävyyn ja muista vanhemmista nousi esiin vain muutama negatiivinen kokemus. Vanhempien rooli oli maksaa, kuljettaa, tehdä talkootöitä, pestä pyykkiä ja olla tukena. Tutkimuksessa nousi esiin lapsen oman kiinnostuksen merkitys lajia valittaessa. Harrastuksesta juttelu vanhemman kanssa koettiin tärkeäksi ja se oli nuorten mielestä vanhempien tapa osoittaa kiinnostusta ja välittämistä. Nuorille oli tärkeää, että vanhemmat osasivat olla sopivasti mukana harrastuksessa eli he antoivat rauhan harjoitella ja olivat tukena ja kannustamassa silloin, kun nuori sitä tarvitsi. Liiallinen osallistuminen harrastukseen koettiin häiritsevänä, kuten myös se, että vanhemmat eivät seuranneet harrastusta lainkaan. Oma vanhempi valmentajana tai joukkueenjohtajana nähtiin negatiivisena asiana. Tämä tutkimus toi esiin nuorten näkemykset ja kokemukset vanhempien roolista liikuntaharrastuksessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisoitu liikuntaharrastus ei olisi nuorten mielestä mahdollista ilman vanhempien tukea. Nuoret tiedostavat vanhempien tuen merkityksen ja osaavat arvostaa sitä. Asiasanat: liikuntaharrastus, vanhemman rooli, nuoret urheilijat, kokemukset Adolescents' sports participation today requires a lot of time and sacrifice from their parents mostly due to the increased training intensity and costs. Parents' role supporting their young athletes is without doubt significant. However, in recent years parents' inappropriate sideline behavior has increased negative media attention. Referees and other players are being insulted by parents and it is often questioned whose hobby is it: children’s or their parents’? The objectives of this Master’s thesis were to study how young athletes’ experience their parents’ presence in their sports participation, what led them to start certain sport, what is the parent's role, and do athletes often discuss about the sport with parents? The research was carried out using a qualitative method, where a hermeneutic phenomenological approach was used as its scientific philosophic basis. The subjects were 13 girls and 13 boys from secondary school in Finland. The subjects were the age of 14 to 15. The data was gathered in spring 2016 during a Finnish literature class. Students wrote an essay headlined “Parents in my sports hobby.” Researchers had prepared questions related to the topic which the students were allowed to use if needed. The data was analyzed using content-based content analysis and thematising. The results pointed out parents’ importance enabling adolescents’ sports participation. Young athletes were thankful for their parents’ support and appreciated the sacrifices they had to make to enable their children to participate sports. The subjects wrote about their parents in a very positive way and the comments related to teammates parents were mostly positive. Based on the results, parents’ role could be divided in to different areas. Parents’ role was to pay, transport, and do the voluntary work for club, to do laundry and to support. Athletes own interest was the most important factor when deciding to start to do sports. Conversations related to hobby with parents were seen as important and as a way for parents to show that they were interested and that they cared. It was important that parents let their children practice without disturbing and involving too much. Simultaneously, parents’ availability when needed was considered significant. Too much involvement in their children's sport was seen as annoying but yet on the other hand parents who never showed up were seen in a negative way. Own parent as a coach or team leader was seen as a negative factor. This research brings up the young athletes’ perceptions and experiences. As a conclusion can be stated that adolescents’ organized sports participation would not be possible without parents’ support. Young athletes are aware of the importance of their parents’ involvement and appreciate it a lot. Key words: sports activity, parents’ role, young athletes, experiences

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia kieltenopettajilla on koskien yläasteikäisten oppilaiden opiskelumotivaatiota sekä heidän motivoimistaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat motivaatioon ja millaisia haasteita motivointiin liittyy kieltenopiskelun yhteydessä. Tuloksia analysoitiin kvalitatiivisesti. Materiaali koostui kahdeksan Keski-Suomessa työskentelevän ruotsin- ja englanninopettajan haastatteluista. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja ne toteutettiin kevään 2017 aikana. Haastatteluiden kesto vaihteli puolesta tunnista tuntiin. Haastatellut olivat eri-ikäisiä miehiä ja naisia, ja myös heidän opettajakokemuksena oli erilainen. Materiaali antaakin moniäänisen käsityksen tutkimusaiheesta. Tuloksista kävi ilmi, että opettajilla oli melko perinteinen käsitys motivaatiosta ja sen merkityksestä kieltenopetuksesta. Omakohtaiset kokemukset ja käsitykset omista vaikutusmahdollisuuksista kuitenkin vaihtelivat paljon. Opettajien vastaukset vastasivat pitkälti motivaatioteorioita. Myös opetussuunnitelma oli selkeästi vaikuttanut opettajien käyttämiin motivointikeinoihin. Mielipiteet kielen aseman ja maantieteellisen sijainnin vaikutuksesta motivaatioon jakautuivat kahtia. Englannin ja ruotsin välillä ilmeni kuitenkin eroja siinä, miten motivaatio koetaan ja mitä opettajat tekevät motivoidakseen oppilaita. Motivaation ja motivoinnin helppouden koettiin johtuvan pitkälti opetusryhmästä ja siitä, minkälainen ilmapiiri luokassa on. Lisäksi opettajat ilmaisivat huolensa kieltenopetuksen motivoinnista tulevaisuudessa, johtuen esimerkiksi kielikokeilusta ja tuntimäärien vähenemisestä yläasteella.

Lukion opetussuunnitelma uudistui vuonna 2015. Uudistuneessa OPS:ssa kannustetaan oppiainerajat ylittävään laaja-alaiseen oppimiseen. Tämä tarjoaa uusia ja mielenkiintoisia lähestymistapoja kielenopettamiseen lukiossa. Tämä materiaalipaketti yhdistää kuvataiteen ja englannin kielen opettamisen valokuvauksen avulla. Valokuvia on tänä päivänä helppo ottaa, sillä lähes jokaisella on älypuhelin, johon on tavallisesti integroitu kamera. Kameran avulla oppilaat pääsevät toteuttamaan luovuuttaan, jota tällä hetkellä ei painoteta tarpeeksi opiskelussa. Valokuvaukseen pohjautuvan oppimateriaalipaketin peruspilarit ovat kommunikatiivisessa kielenopetuksessa, oppijakeskeisyydessä ja motivaation löytämisessä kielenopiskeluun. Kommunikatiivisessa kielenopetuksessa oppilaita kannustetaan käyttämään kieltä erilaisissa tilanteissa painotuksen ollessa halutun viestin välittymisessä eikä niinkään kieliopillisesti täydellisissä lauserakenteissa. Oppijakeskeisyys sopii hyvin kommunikatiiviseen kielenopetukseen. Materiaalipaketin tavoitteena on tarjota oppilaille erilainen lähestymistapa kielenoppimiseen, jonka seurauksena motivaatio kieliä kohtaan lisääntyy. Motivaatio on kielenoppimisessa tärkeää, sillä se tehostaa oppimistuloksia. Valokuvat tehdään portfoliotyönä kuvataiteen KU1-kurssin aikana ja kootaan materiaalipankiksi. Tätä pankkia myöhemmin hyödynnetään englannin ENA1-kurssilla. Oppilaat voivat valita kuvataiteen kurssilla otettuja valokuvia ja hyödyntää niitä englannin kurssin materiaalipaketin tehtävissä. Tehtävät on suunniteltu sopiviksi ENA1-kurssin aihepiireihin. Samat teemat sopivat myös KU1-kurssin teemoihin, minkä johdosta englannin ja kuvataiteen kurssien integroiminen onnistuu erinomaisesti.

Overweight and obese individuals are at a significant risk for developing cardiovascular disease and other health concerns. Increasing physical activity (PA) in this population is associated with weight loss and positive health outcomes. One way of promoting PA is through interventions in the health care setting. Research is needed to identify the most effective ways of motivating overweight individuals to increase their PA behaviour and to maintain these changes. This systematic review seeks to synthesise current evidence on the effectiveness of behavioural interventions aimed at increasing PA in the overweight and obese population in the health care setting. Literature searches were performed to locate RCT behavioural interventions with follow-up data, targeting PA in healthy overweight and obese adults (BMI>25) in health care settings. Two rounds of literature search were done in electronic databases for MEDLINE, EMBASE, CINAHL, CCRCT, and PsycINFO in spring 2015 and 2017. 11 primary studies were identified. The included studies were evaluated for risk of bias. Data extracted included participant characteristics, results on PA, behaviour change techniques (BCTs) and theoretical frameworks used, and properties of intervention delivery. The BCTs used were coded by two independent assessors using the Behaviour Change Taxonomy version 1. Qualitative synthesis was determined as the most suitable method for reporting the summative data. Most studies were rated as being at low risk of bias. Majority of the studies reported significant time-effects that were rarely maintained at follow-up. Significant increases in PA that favoured the experimental condition were identified in three studies. No superiority of individual BCTs was identified, although self-monitoring was frequently used by successful studies. There was no indication of any intervention delivery properties being associated with intervention success. The limitations of the review include heterogeneity and risk of bias within the study pool, as well as lack of interrater communication. The qualitative synthesis cannot provide enough information for a conclusion to be made yet on the effectiveness of specific BCTs in motivating the overweight and obese population to increase their PA behaviour. The only recommendation for guiding practice is that self-monitoring may be an effective technique for increasing PA in the health care environment, albeit this recommendation is based on weak evidence. Future RCTs should ensure high methodological quality and adequate reporting of BCTs used so that they can contribute to prospective systematic reviews and provide stronger evidence for guiding practice in the health care setting.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla on motivoinnin vaikutuksesta oppimisessa. Tutkimuksen aineistona oli kahdeksan luokanopettajaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta. Haastatteluaineisto kerättiin elo-marraskuun aikana 2016. Tutkimuksen viitekehyksenä on fenomenografinen tutkimusote. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että motivointia pidettiin vaikuttavana tekijänä oppimisessa. Motivointi edellyttää opettajalta oman ammatillisuuden kehittämistä ja reflektoivaa työotetta. Motivointi käsitettiin oppimista edistäväksi tekijäksi, jonka käyttämisessä korostuu oppilaslähtöinen oppiminen. Motivoinnissa myös hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä. Motivointi katsottiin olevan kiinteä osa oppimista – se nähtiin oppimisen peruspilariksi ja iloa lisääväksi tekijäksi oppimisessa. Motivoinnin kautta voidaan lisätä psyykkisen turvallisuuden kokemista oppimisilmapiirissä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että koulun toimintakulttuurilla on vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet motivoinnilla on suhteessa oppimiseen. Oppiainerajat ja -ajat ylittävissä oppimiskokonaisuuksissa motivoinnin mahdollisuudet nähtiin laajemmiksi kuin perinteisessä oppitunti-välitunti -rytmityksessä. Yhdeksi motivoinnin haasteeksi käsitettiin sen kuluttavuus suhteessa opettajan työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tulosten perusteella motivoinnin kuluttavuus on syytä tiedostaa ja tarkastella sitä reflektiivisesti suhteessa omaan opettajuuteen, jotta ammatillisia työvälineitä voidaan hyödyntää myös opettajan hyvinvoinnin turvaamiseksi.

The purpose of this study was to explore the family dynamics in order to further understand and discover through interviews a parent and their children's behaviors in the topic area of physical activity choices. A narrative case study approach was taken to look into each family's experiences in order to better understand their motivations behind physical activity and to make conclusions of the social, environmental, and behavioral dynamics. Semi-structured interviews were completed with the parent and then with the child individually for a total of three families and four children. Family A is from South Korea living in Finland, family B is from Finland and living in Finland, family C is originally from and residing in the United States of America. Before data collection, a pilot study was conducted and the researcher made modifications based on these. The background theory was social cognitive theory along with the transtheoretical model for change. The findings revealed much more than was first sought after. The first family was greatly affected by culture, the second family was influenced by culture and had the most direct effect from parent to child physical activity behaviors, and the third family was most effected by experience, culture, and parenting style. The analysis discovered that the transtheoretical model stages of change had no direct correlation to the child's physical activity behavior choices in two of the three families. Finding of the present study gives an insight regarding family interactions and how the environment truly effect's our behavior choices and how we raise our children. This qualitative study is helpful to assist future researchers in developing more in depth and more expansive research within the family environment.

Gustafsson – Tuhkunen, C. 2016. Työterveyshuollon menetelmät liikuntaan motivoinnissa – työkaluina askelmittari, kehonkoostumusmittaus sekä kuntoindeksin mittaus. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 55 s., 4 liitettä. Liikkumattomuuden haitat ovat maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma. Liikunnan terveyshyödyistä on esitetty runsaasti tutkimustietoa. Kotimaisten tutkimusten mukaan vähintään joka viides suomalainen ei liiku ollenkaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työikäisten liikkumiseen liittyviä tekijöitä sekä työterveyshuoltoon järjestetyn intervention avulla sitä, voidaanko työikäisten liikkumista motivoida yksinkertaisten mittausten ja askelmittarin avulla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja KKI-ohjelman kanssa. Aineisto muodostui 100 henkilöstä. Aineisto kerättiin webropol-kyselyn avulla ja kolme kertaa toteutetulla kehonkoostumusmittauksella, Polar-kuntotestillä sekä puristusvoimatestillä. Kaikista mittauksista muodostettiin kehon kuntoindeksi. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet saivat askelmittarin. Kertyneitä askeleita kirjattiin ylös kuukauden ajan kolmen kuukauden välein. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla ja keskiarvojen perusteella. Tilastollisia merkitsevyyksiä mitattiin χ2-testillä, T-testillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Merkitsevyydet ilmoitettiin p-arvona. Tutkittavien kuntoindeksi sekä kestävyyskunto paranivat kuuden kuukauden intervention aikana. Tutkimuksen mukaan työikäiset liikkuvat mieluiten yksin tai kaverin kanssa. Suosituin laji on kävely. Työkykynsä erinomaiseksi arvioineilla sairauspoissaoloja oli vähemmän kuin kohtalaiseksi arvioineilla. Liikkumista rajoittavissa tekijöissä ajan puute oli suurempi este korkeasti koulutetuille kuin perusasteen koulutetuille, samoin nuoremmille. Paljon sairauspoissaoloja oleville väsymys oli suurempi este liikkumiselle kuin vähän sairastavilla. Liikkumista tukevissa tekijöissä havaittiin eroja sukupuolten suhteen siten, että miehet nauttivat kilpailemisesta kun taas naiset pitivät liikunnan tuomaa virkistymistä ja energiaa motivoivimpina tekijöinä. Vanhemmat ikäluokat arvostivat terveyttä enemmän, kun taas nuoremmat arvostivat oman ajan saamista. Tämän tutkimuksen tulokset rohkaisevat vastaavanlaisen kuntokampanjan järjestämiseen. Motivoinnin keinoja tulisi pyrkiä kohdistamaan täsmällisesti taustatekijöihin räätälöiden. Hyötyliikuntaa harrastavien työkykyä ja terveyttä tulisi verrata enemmän muuta vapaa-ajan liikuntaa harrastaviin. Gustafsson – Tuhkunen, C. 2016. Methods for increasing physical activity in Occupational health care – a pedometer, body composition measurement and fitness index as tools. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis of health education, 55 p., 4 appendices. Inactivity is a major public health problem. A lot of research supports the benefits of physical activity (PA). National research shows that every fifth Finnish person is inactive. The aim of this study was to find out factors associated to working aged people and physical activity. Also the objective of this study was to explore a pilot intervention with measurements and use of a pedometer. The research is implemented together with occupational health care and the KKI-program. The study population consisted of 100 persons. Material was collected with webropol-survey, three times implementing measurements such as body composition measurement, Polarfitness-test and hand grip strength test. All test were outlined as fitness-index. All participants received a pedometer. Steps were collected three times during intervention in the course of one month. Data were analyzed with means and cross tabulation. Statistical significance was measured with χ2-test, T-test and one-way analysis of variance (ANOVA). Statistical significance was reported as p-value. Participants improved their endurance health and fitness-index during the six month intervention. According to the results of this study, working age people prefer physical activity alone or together with a friend. The most popular activity is walking. Participants who evaluated their working ability as excellent, had less sick leave absence than those who evaluated their working ability as good. Lack of time, was found to be a major barrier for physical activity for more educated people than for the less educated. Likewise, the lack of time was the factor for younger participants as well. Those who had more sick leave absence, reported tiredness as a major barrier in contrast to those who had less. As a motive for physical activity, men enjoy competition and women prefer energetic and refreshing activities. The results indicate that older people appreciate health, whereas younger people appreciate gaining their own time. The results of this study encourage PA interventions for working age people. The information of this study can be used to develop interventions based on their motivating factors. Everyday life activity should be compared to conventional PA as a factor for work ability and health. Key words: adults, health promotion, physical activity

Tutkimuksessa selvitetään, mikä on kotitehtävien merkitys toisella luokka- asteella koulussa, ja millaisia keinoja opettajat käyttävät motivoidakseen oppilaita tekemään kotitehtäviä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko opettajalla mahdollisuuksia herättää oppilaissa sisäisen motivaation voima, minkä avulla he työskentelevät syvemmin kotitehtävien parissa. Teoriaosiossa paneudutaan kotitehtävien ja motivaation käsitteeseen, sekä pohditaan opettajaa motivaation luojana koulussa. Tutkimus toteutettiin sekä havainnoimalla oppitunteja että haastattelemalla luokanopettajia havainnointien jälkeen. Haastattelutapana käytettiin teemahaastattelua. Aineiston kerääminen toteutettiin 2016 vuoden alussa, ja tutkimukseen osallistui yhteensä neljä 2. luokan luokanopettajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että kotitehtävät ovat yhä merkittävä osa koulunkäyntiä. Kotitehtävien avulla oppilaat oppivat lisää kerraten jo opittuja asioita ja samalla he opettelevat koululaisen työskentelytaitoja. Opettajat käyttivät oppilaiden motivoimiseen luokissaan erilaisia motivointimenetelmiä, joista oppilaiden sisäisellä motivoinnilla oli suurempi merkitys kuin ulkoisella motivaatiolla. Sisäisen motivaation kehittämiseen tarvittiin opettajan antamaa palautetta, oppilaiden ymmärrystä työn tärkeydestä sekä monipuolisia ja yksilöllisiä kotitehtäviä. Myös kodilla nähtiin olevan merkittävä rooli kotitehtävissä koulun ja kodin välisen vuorovaikutuksen sekä yhteistyön kannalta.

Tämä työ on kirjallisuuskatsaus, jossa perehdytään oppimispeleihin ja pellistämiseen sekä oppijan motivointiin. Tutkielmassa on pyritty selvittämään se, mitä tarkoitetaan pelillistämisellä, mikä on oppimispeli ja kuinka oppijaa voidaan motivoida oppimispeleissä käyttäen pelillistämistä. Pelaaminen on 2000-luvulla yleistynyt ja siitä on tullut osa lähes kaikkien ihmisten arkea. Tästä syystä pelejä ja pellistämistä on tutkittu paljon ja pohdittu pelien potentiaalia ja hyödyntämistä opetuksessa. Pelillistämisellä tarkoitetaan pelillisten elementtien käyttöä ei-pelillisessä kontekstissa. Tutkielmassa on tuotu esille kolme teoriaa motivoinnista ja sovellettu niitä oppimispeleihin. ARCS-malli keskittyy oppijan sisäiseen motivaatioon. Malli koostuu nel-jästä avainelementistä, joita ovat huomio, merkitys, itseluottamus ja tyytyväi-syys. Luonnollisen motivaation malli perehtyy niihin pelillisiin elementteihin, jotka tekevät pelistä motivoivan, hauskan ja mielenkiintoisen. Näitä elementtejä ovat, haaste, fantasia ja uteliaisuus. Input-process-output mallissa yhdistetään oppimissisältö pelillisiin ele-mentteihin, jotka käynnistävät pelisyklin. Hyvä pelisykli on itseään ylläpitävä ja sen tuotoksena tapahtuu oppimista. ARCS-mallissa kuvatut avainelementit ja pelilliset elementit vaikuttavat motivaatioon. On kuitenkin vaikea sanoa yksittäistä tekijää, joka tekee pelistä motivoivan. Pelkkä pelillistäminen itsessään ja pelilliset elementit eivät tee oppimispelistä motivoivaa. This study is a review of literature. The topic of this study is gamification, e-learning games and motivation of the learner. The aim is to find out what does gamification mean? What is an E-learning game and how can we motivate the learner by using gamification? Playing games has become very popular in dur-ing the 2000’s. It has become a part of nearly everyone’s daily life. Due to games popularity, they have been widely studied. Lately many studies have been exploring the instructional potential of video games. Gamification is using the game design elements in a non-game environ-ment. This study focuses on three motivating theories. The theories focus on elements that make the learner motivated, and how to maintain the motivation. The theories are then applied to e-learning games. The ARCS-model focuses on intrinsic motivation. The model consists of four key elements: attention, relevance, confidence and satisfaction. Theory of intrinsically motivated instruction looks at three game elements that make the game motivational: challenge, fantasy and curiosity. Input-output-process model combines instructional content with the game elements. This initiates a process called game cycle. This is a self-sustained process that results in learning. Both game elements and the elements introduced in the ARCS model af-fect the motivation of the learner however game elements themselves do not make a game motivational.

Organisaatiot joutuvat enenevässä määrin suojautumaan niiden tietojärjes-telmiin kohdistuvilta uhilta. Pelkät tekniset suojausratkaisut eivät kuitenkaan riitä, sillä henkilöstö saattaa tahattomasti tai tahallisesti kiertää nämä tietoturva-työkalut helpottaakseen omaa työtään. Organisaation tietoturvapolitiikka pyr-kii estämään nämä tahattomat työkalujen kiertämiset antamalla henkilöstölle ohjenuorat, joita seuraamalla he voivat turvata käsittelemänsä tiedon. Tietotur-vapolitiikan suurimpana ongelmana on se, ettei sitä noudateta henkilöstön toi-mesta, jolloin tulevaisuudessa tärkeäksi osaksi tietoturvan johtamista muodos-tuu henkilöstön motivointi tietoturvapolitiikan noudattamiseen. Tämä tutkiel-ma keräsi kirjallisuudesta viisi eri motivoinnin osa-aluetta, joihin tietoturvajoh-tamisen tulisi tulevaisuudessa keskittyä: koulutus, valvonta, organisaation kult-tuurin muokkaaminen, palkkiot ja rangaistukset. Näiden osa-alueiden ymmär-täminen ja implementointi organisaation toimintaan varmistaa henkilöstön mo-tivoinnin onnistumisen ja sitä kautta tietoturvan kehittymisen. Organizations have to protect their information assets from outsider threats. Sadly technical solutions don’t provide enough protection, as the organizations’ employees tend to turn them off. The information security policy tries to stop the employees from turning off the technical security tools. This is done by giv-ing them information and precepts of how to protect the information they have access to. The biggest problem with the information security policy is that the employees don’t follow it. Employee non-compliance increases the future need of compliance management in organizations. By studying the corresponding literature this thesis was able to point out five sections that these compliance managers should focus on: training, surveillance, improving organization cul-ture, rewards and sanctions. By understanding and implementing these sec-tions to the organization’s everyday activities it will ensure the improved com-pliance of employees and additionally better overall information security.

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää millaiset ovat nuorten polut Kangasalan etsivässä nuorisotyössä. Tarkastelen myös miten Kangasalan etsivän nuorisotyön työntekijä näkee ja kokee työssään tutkielmani teoriapohjasta nousseet ja etsivään nuorisotyöhön liitetyt tavoitteet syrjäytymisen ehkäiseminen, motivoinnin muutokseen sekä nuoren voimaantumisen. Tutkimukseni on tapaustutkimus ja aineiston olen kerännyt laadullisten menetelmien avulla haastattelemalla etsivän nuorisotyön työntekijää sekä analysoimalla Kangasalan etsivän nuorisotyön asiakasrekisteriä ajanjaksolta 20.8.2009 -12.12.2012. Koska nuorten määrä oli suuri (206), poimin tutkimukseen tasavälisellä otannalla 20 nuorta. Tarkastelen lisäksi yleisemmin etsivän työn historiaa suomessa ja miten se on vuosien varrella kehittynyt. Nuorisolakiin tuli vuonna 2011 lisäys etsivästä nuorisotyötä, joka ohjaa kuntia etsivän nuorisotyön järjestämisessä. Toimintaa olikin vuonna 2013 jo 93%:ssa Suomen kunnista ja sitä tuetaan valtionavuin. Tutkielmassa selvitetään etsivän nuorisotyön tavoitteita, menetelmiä ja erilaisia toimintatapoja. Huolimatta siitä, että etsivää nuorisotyötä tehdään paikallisten tarpeiden mukaan, menetelmää yhdistää nuoren etsiminen ja löytäminen, vapaaehtoisuus, rinnalla kulkeminen, luottamuksellisen suhteen rakentaminen sekä tuki- ja palveluverkoston luominen. Työntekijän haastattelusta nousi esiin teemat, joilla hän pyrkii motivoimaan nuorta asiakasta sekä löytämään omat voimavaransa. Avainasemassa on saatavilla olo ja nuoren vahvuuksien löytäminen. Asiakaspolun kautta tuli esiin, että nuorten polut etsivässä nuorisotyössä ovat hyvin eripituisia, pitäen sisällään erilaisen määrän toimenpiteitä kuten keskusteluja toimistolla, kotikäyntejä, tutustumista työpajoilla ja asiointia TE-toimistossa. "The paths of the youth in outreach youth work” : example of Kangasala outreach youth work My goal in this Pro gradu study to find out what kind of trails do youths have in Kangasala outreach youth work. In this I also observe how a single employee sees and feels theories that come from my study of goals concerning preventing exclusion, changes in motivation and youth empowerment. My study is a case study and I have collected the info with qualitative methods by interviewing a worker of youth work and analyzing the customer register of Kangasala youth work between 20.th of August 2009 and 12.th of December 2012. Because of the large amount of youth, 206 people, I picked up 20 ones to my study. In my study I also observe the history and development of outreach youth work in Finland. There was an addition to the youth act in 2011 that guides the communities to arrange the outreach youth work. Work is supported by the state and 93% of the communities have arranged it well in year 2013. In my study I clarify the goals, methods and working methods of outreach youth work. Despite of the fact, that outreach youth work is done by local needs, method unites the seeking, finding, voluntary work, walking by side, building a confidential trust and building up a service network. In the interview of the employee there was some issues that are important to the young customer to find his or hers recourses. In a key position employee has to be available all the time and find out the straights of the young customer. There was some facts that came out, that in the outreach youth work there are very different timelines including different activities, discussions, home calls, visiting workshops and meetings in TE-Office.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää hyvän ryhmäliikunnanohjaajan ominai-suuksia Killerin liikuntakeskuksen asiakkaiden mielestä sekä asiakkaan oman taustan yhteyttä hyvän ryhmäliikunnanohjaajan ominaisuuksien arvioimiseen. Tutkimukseen osallistui 186 Killerin liikuntakeskuksen ryhmäliikunta- asiakasta. Vastaajien keski-ikä oli 34.8 vuotta. Suurin osa vastaajista (89 %) harrasti ryhmäliikuntaa 1 – 4 kertaa vii-kossa ja suurin osa asiakkaista (53%) oli harrastanut ryhmäliikuntaa yli 2 vuotta. Asiak-kaat vastasivat kyselyyn liikuntakeskuksessa oman aikataulunsa mukaisesti ja halukkaat saivat osallistua myös arvontaan erillisellä arvontalipukkeella. Tarkastelin aineistoa aluksi faktorianalyysin (pääakselianalyysi) avulla. Faktorianalyy-sin perusteella muodostin 6 summamuuttujaa, joille löytyi myös sisällöllinen yhteneväi-syys. Summamuuttujat olivat nimeltään ohjaajan vuorovaikutus, ohjaajan persoonalli-suus, ohjaajan asenne, ohjeistus, ohjaajan tekniikka ja tekniikan käyttö sekä tunnin suunnittelu. Summamuuttujien Cronbachin alfakertoimet vaihtelivat välillä .57-.71. Oh-jaajan ominaisuuksia kuvaavat summamuuttujat olivat kaikki keskenään positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla tarkastelin asiakkaan taustan yhte-yttä hyvän ryhmäliikunnanohjaajan ominaisuuksien arviointiin. Mitä vanhempi asiakas oli ja mitä kauemmin hän oli ryhmäliikuntaa harrastanut, sitä tärkeämpänä hän piti tun-nin suunnittelua. Samaten mitä useammin viikossa asiakas harrasti ryhmäliikuntaa, sitä tärkeämpänä hän piti sekä ohjaajan asennetta että tunnin suunnittelua. Tarkastelin asiakkaan taustan yhteyttä hyvän ryhmäliikunnanohjaajan ominaisuuksien arviointiin myös 2- suuntaisen varianssianalyysin avulla. Mitä vanhempi asiakas oli ja mitä useammin hän harrasti ryhmäliikuntaa, sitä tärkeämmäksi hän arvioi ohjaajan asen-teen. Yhdysvaikutus löytyi muuttujien asiakkaan ikä sekä ryhmäliikuntaharrastuksen useus välille arvioitaessa tunnin suunnittelun merkitystä. Harvemmin ryhmäliikuntaa harrastavat arvioivat tunnin suunnittelun sitä tärkeämmäksi, mitä vanhempi asiakas oli. Sitä mukaa, kun ryhmäliikuntaharrastuksen useus lisääntyi, arvioivat tunnin suunnitte-lun tärkeimmäksi aina vain nuoremmat vastaajat. Malli selitti 43% tunnin suunnittelu – summamuuttujan vaihtelusta.

This study explores how value is co-created in one particular IT-enabled service, geocaching. Consumer Information Systems (CIS) framework is used as a sensitizing framework to study experienced geocachers' (n=14) perceptions of what they value in geocaching. The following core values emerged that motivate people to co-create value in geocaching: challenging oneself and others, joy of success, learning, and social relations. The results reveal that geocaching is distinctively hedonic in nature, as people pursue happiness and utility via geocaching. Even support for the geocaching community was motivated by such values. In addition, the results reveal that the environment of geocaching and searching for and finding geocaches are the most important motivators for geocachers. Future research directions are offered and the study is evaluated. peerReviewed

Tässä tutkielmassa tutkittiin opettajien käsityksiä luetun ymmärtämisestä ja millä tavoin opettajat kertovat tukevansa lukutaidon ja luetun ymmärtämisen kehittymistä. Tutkimusaihe perustui osaksi mediassakin huomioituun huoleen suomalaisnuorten lukutaidon heikkenemisestä, ja tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa tarvetta opettajien tietojen ja taitojen päivittämiselle lukutaidon ohjaamisen suhteen. Tutkimus oli laadullista, fenomenologis-hermeneuttista tutkimusta, jonka teoriatausta rajautui lukutaidon ja luetun ymmärtämisen kehittymiseen ja kehittymisen erilaisiin vaikuttajiin. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä luokanopettajan, erityisluokanopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan teemahaastattelusta, jotka analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa aineistoanalyysia ja sisällönanalyysia mahdollisimman monipuolisen tulkinnan saamiseksi. Opettajat käsittivät luetun ymmärtämisen yhdeksi lukutaidon ydinosaksi, johon asioiden oppiminen ja ymmärtäminen pohjaavat. Luetun ymmärtämisen kehittymisen tukemisessa opettajien vastauksissa painottuivat yksilöllisen tuen antaminen, oppilaan tasolla eteneminen ja erityisesti luetun ymmärtämisen toimintatapojen opettaminen, joiden avulla helpotettiin tekstin hahmottamista ja ydinasioiden koontia sekä tekstin kanssa eri tilanteissa toimimista. Konkreettisten lukustrategioiden opettamisen lisäksi opettajat kertoivat käyttävänsä yleisen tuen muotoina erilaisia lukutehtäviä ja lukutavoitteita, motivoimalla oppilaita lukemaan käyttämällä heitä kirjastossa ja hyödyntämällä kirjastoja materiaalin ja tiedon saannissa sekä yrittämällä saada kodit aktiivisesti tukemaan oppilaiden lukutaitoa ja lukuinnostusta. Yleisenä johtopäätöksenä opettajat arvostavat lukutaitoa suuresti ja panostavat sen tukemiseen monipuolisesti. Kuitenkaan opettajien lukustrategiaopetus ei ole yhtenäistä tai mihinkään valmiiseen malliin perustuvaa, joten lukustrategiaopetusta tulisi tehostaa tiedollisesti ja taidollisesti myös opettajien kohdalla, jotta heillä olisi monipuolisempi keinovalikoima erilaisten oppijoiden luetun ymmärtämisen ohjaamiseen.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten ruotsin kielen opettajat motivoivat oppilaitaan ruotsin kielen tunneilla yläkoulussa ja minkälaisia taitoja ja tietoja ruotsin kielen opettajilla on motivoimismetodeista ja motivoimisesta. Tutkimus keskittyi myös ottamaan selvää miten opettajien käyttämät motivoimiskeinot toimivat opettajien mukaan ja kokevatko he motivoimisen haastavaksi ruotsin kielen kohdalla. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien tarvetta ja halua kehittää motivointitaitojaan. Tutkielma toteutettiin keväällä 2013 kyselytutkimuksena lomakkeen avulla ja siihen osallistui neljä naispuolista haastateltavaa. Haastateltavat tavoitettiin Suomen Ruotsinopettajat ry:n sähköpostilistan kautta. Kyselyn vastaukset analysoitiin pääosin kvalitatiivisesti. Tutkielman tulosten mukaan opettajien kolme yleisintä motivoimismetodia ovat tuntien sisällön vaihtelu rutiinien lisäksi, kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen sekä autenttisen kulttuuritietouden tarjoaminen oppilaille. Opettajien käyttämät motivoimismetodeja pidetään tärkeinä myös alan kirjallisuudessa ja täten on perusteltua todeta, että metodeita voidaan pitää hyvinä keinoina ylläpitää oppilaiden oppimismotivaatiota. Kolme haastateltavaa neljästä olivat sitä mieltä, että voivat vaikuttaa oppilaidensa opiskelumotivaatioon, mutta myönsivät samalla osan oppilaista olevan vaikeasti motivoitavissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että opettajalta vaaditaan taitoa ja tahtoa motivoida oppilaita ruotsin kielen tunneilla, mutta tämä pitää paikkansa myös muiden lyhyen oppimäärän vieraiden kielten tunneilla yläkoulussa. Syyksi vaikeuksiin opettajat mainitsevat murrosiän. Opettajien vastausten perusteella voidaan lisäksi päätellä, että jatko- ja lisäkoulutuksille on tarvetta niin motivoimista kuin muitakin teemoja koskien.