Search

Cette étude examine les « paysages raciaux » dans le centre-ville de Bordeaux, c'est-à-dire la façon dont les discours sur la race et le racisme se matérialisent au quotidien. Les paysages raciaux rendent compte de la nature contradictoire des discours sur la race et le racisme en Europe, et en France, qui sont à la fois omniprésents et dissimulés. Analyser le centre-ville de Bordeaux permet d’appréhender la manière dont les discours locaux et nationaux s’étayent et se construisent, mettant ainsi en lumière les relations complexes entre les discours sur la race, le passé colonial et le cadre républicain universaliste spécifique à la France (Fila-Bakabadio 2011). Cette étude pose donc la question suivante : Quels discours sur la race et le racisme sont (re)produits et contestés à Bordeaux ? Afin d’examiner les photographies (N = 401) prises par l’auteure en janvier et juillet 2020, une analyse visuelle et critique du discours a été utilisée pour accéder à la ville en tant qu’ « environnement sémiotique » (Amin et Thrift 2002 : 298) et terrain discursif. Les résultats révèlent le lien entre les discours sur la race et le néolibéralisme, notamment dans les zones de l’hyper centre-ville où magasins et restaurants tendent à utiliser des marqueurs d'altérité exotiques soigneusement pensés pour être vendus et consommés. En outre, deux discours concurrents sur la diversité (la diversité cosmopolite et la diversité comme pluralité vécue) ont été identifiés dans des zones spécifiques du centre-ville, révélant l'intersection entre race et classe sociale ainsi que l'interaction avec d'autres discours, plus larges ou plus anciens. This study examines “racial landscapes” in the city center of Bordeaux (France), focusing on the way discourses about race and racism materialize in every day surroundings. Racial landscapes capture the contradictory nature of discourses on race and racism in Europe and in France: omnipresent yet concealed. Focusing on Bordeaux offers insights into the way local and national discourses are interwoven thereby shedding light on the complex relations between discourses on race, the country’s colonial past and the universalist republican framework (Mbembe 2005). This study therefore asks: Which discourses about race and racism are (re)produced and contested in Bordeaux? Visual and critical discourse analyses of photographs (N = 401) taken by the researcher in January and July 2020 were used to access the city as a “semiotic environment” (Amin & Thrift 2002) and discursive terrain. The findings reveal the connection between discourses on race and neoliberalism in areas of the city center where shops and restaurants using carefully marketed markers of exotic otherness abound. Furthermore, two competing discourses on diversity (diversity as cosmopolitanism and diversity as lived plurality) were identified in specific areas of the city center, which further revealed the intersection between race and class and the interplay with larger or older discourses.

Rodun käsite on ongelmallinen monesta syystä, ja ihmisrotujen olemassaolo on usein kiistetty sekä tieteessä että filosofiassa. Iso osa tästä kiistasta palautuu filosofisiin peruskysymyksiin olemassaolon luonteesta ja erilaisista (esim. sosiaalisiin luokitteluihin liittyvistä) olemassaolon tavoista, eikä sinänsä ole erityinen juuri rotukeskustelulle. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on yleistajuistaa joitakin keskeisiä filosofisia ongelmia, jotka toisinaan näyttävät jäävän rotuihin ja rasismiin liittyvän luonnontieteellisemmin orientoituneen keskustelun jalkoihin.

Tämä pro-gradu-tutkielma käsittelee J.R.R. Tolkienin romaanin Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings) aistikokemusten käyttöä todellisuuden kuvailun lähteenä. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, että Tolkienin fantasiamaailman todellisuus rakentuu hierarkisesti ja että se voidaan esittää aisti– ja rotuhierarkioiden välillä tapahtuvan interaktion kautta. Aistikokemukset käsitetään tutkielmassa fenomenologisina todellisuuden ilmentyminä ja niiden toimintaa pyritään selittämään kirjoista ilmenevien aisti- ja rotuhierarkioiden avulla. Tutkielma on jaettu kahteen analyysilukuun ja teoriaosuuteen. Teoriapohjana käytän ranskalaisfilosofi Maurice Merleau-Pontyn fenomenologiaa, jonka avulla pyrin selittämään, miten Tolkienin maailmassa koettu todellisuus perustuu aistikokemuksiin. Teoriaosuudessa käsittelen Merleau-Pontyn fenomenologisia konsepteja ja selitän, miten niitä voidaan hyödyntää kirjallisuusanalyysissä. Keskityn erityisesti siihen, miten Merleau-Pontyn teorioita aistikokemusten yhteenmuovautumisesta ja niiden välisten rajojen hämärtymisestä voidaan käyttää kirjallisuusanalyysissä. Ensimmäinen analyysikappale koskee aistihierarkiaa. Tässä kappaleessa esittelen Tolkienin maailmassa vaikuttavat aistit ja selitän ne fenomenologian konseptien kautta. Pyrkimyksenäni on osoittaa metafyysisten piirteiden tärkeys, joka ilmenee aistihierarkian rakenteessa. Tässä kappaleessa selitän myös Mahtisormuksen funktion Keski-Maan fenomenologian manipuloijana. Toinen analyysikappale käsittelee rotuhierarkiaa. Osoitan rotuhierarkian toimivan samankaltaisena rakennelmana kuin aistihierarkia, jossa metafyysiset piirteet ovat aina empiiristen piirteiden yläpuolella. Osoitan myös, kuinka aisti- ja rotuhierarkia vaikuttavat toisiinsa ja ovat riippuvaisia toisistaan. Tutkielmassani tulen siihen johtopäätökseen, että Tolkienin maailmassa vaikuttavat aisti– ja rotuhierarkiat ovat vahvasti toisistaan riippuvaisia kokonaisuuksia. Tutkimukseni osoittaa, että mikäli Tolkienin maailman fenomenologiaa pyritään analysoimaan pelkästään aistien tai rotujen kautta, saadaan pinnallinen ja funktionaalinen lopputulos, jonka syvempi analyysi paljastaa illuusioksi. Aistikokemuksien monimutkainen todellisuus perustuu aisti– ja rotuhierarkioiden väliseen interaktioon, jossa käsitteiden rajat hämärtyvät Merleau-Pontyn fenomenologian kuvailemalla tavalla.

Introduction: Post-apartheid South Africa remains highly stratified on variable grounds including race. The 8.9 percent (whites) of the total population has an average income per capita that is five times higher than that of 79.2 percent (blacks). Socio-economic inequalities are embedded in a ‘culture of consumption’ which includes the availability of goods for sale and the marketization of basic human life experiences including health. Study Objective: The objective of this review was to ascertain the racial status quo in traditional medicines consumption. Results: Literature shows that the consumption of traditional medicines is saturated within the Black population at 72 percent whilst data on other race groups is scarce. Evidence points to a racialized economy that existed for more than 100 years (1910 – 2010) with the Black population perpetually positioned at the bottom of the hierarchy. Conclusion: Further empirical data is recommended to determine whether traditional medicine’s consumption in South Africa is symbolically contaminated by colonial and apartheid legacies. nonPeerReviewed

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin ihmisten kiinnostusta konenäkömenetelmällä koirarotuja tunnistavaan mobiilisovellukseen sekä millaisia ominaisuuksia ihmiset haluavat tältä sovellukselta. Konenäkömenetelmiä, joilla voi tunnistaa koirarotuja, on tutkittu vasta kuudessa aiemmassa tutkimuksessa. Ainoastaan yhdellä mobiilisovelluksella on mahdollista tunnistaa koirarotuja, mutta sen toiminta perustuu hakukonelogiikkaan. Ihmisten kiinnostusta konenäkömenetelmällä tehtävään koirarotujen tunnistamiseen, heidän mielipiteitään siitä sekä millaisia ominaisuuksia mobiilisovelluksessa tulisi olla, selvitettiin survey-tutkimuksen kyselylomakkeella Facebookissa. Saatua määrällistä aineistoa analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Avoimien kysymyksien vastauksia analysoitiin esimerkiksi ryhmittelemällä tietoja. Tutkimuksen tulosten pohjalta on tarkoituksena alkaa suunnitella koirarotuja tunnistavaa sovellusta ja selvittää siihen tarvittavia asioita esimerkiksi toiminnallisuuden ja käytettävyyden osalta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä kolme mobiilikäyttöjärjestelmää ovat parhaiten menestyneet markkinoilla, ja mikä niistä olisi paras suunniteltavalle sovellukselle. Survey-tutkimuksen avulla saatiin kuusi ominaisuutta, joita vastaajat pitivät tärkeinä suunniteltavalle mobiilisovellukselle. Nämä olivat: maksuttomuus, helppokäyttöisyys, rotutiedot, oikea totuudenmukainen tieto, muu koiriin liittyvä tieto ja toimivuus sekä ryhmittymä, joka ei tiennyt tai ei kokenut kiinnostavana suunniteltavaa koirasovellusta. Tutkimuksen perusteella ihmiset ovat kiinnostuneita sovelluksesta, jolla on mahdollista tunnistaa koirarotuja. Vertailemalla kuutta eri konenäkömenetelmää huomataan, että alueellisten maamerkkien avulla tehtävä koirarotujen tunnistus lisäkysymysten avulla on paras mahdollinen menetelmä niistä. Survey-tutkimuksen avulla sekä tutkimalla esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita saatiin kokonaiskäsitystä siitä, millaisia asioita on otettava huomioon suunniteltaessa mobiilisovellusta, jolla tunnistetaan koirarotuja konenäkömenetelmällä. This thesis clarified how people are interested in recognizing dog breeds with mobile application using computer vision and features, which people are looking forwards. The computer vision method support recognition of the dog breeds, have been previously analyzed in only six different researches. The only one of mobile application recognizes the dog breeds whose functions base on the logic of the search engine. The survey questionnaire was clarified on Face-book, how people are interested in recognizing dog breeds with the computer vision methods and their opinions related to the application and what kind of features should be developed in mobile application. The results of the quantitative method were analyzed with statistical methods. The answers of open questions were analyzed to group knowledge which interviewees think so important to the dog recognition application. Obtained results were used to design the application and solve issues related to working functionality and usability. This research also clarified three mobile operating systems, which has been the best in the mobile market, and what mobile platform is the best for application development, which should be designed in this research. The survey research found out six features that respondents think they are important to design mobile application. There are: free of charge, easy of use, the breed of knowledge, right truthful knowledge, other dog associated knowledge, functionality and one group who do not know what dog recognition application or are non-interest in designing dog application. The results of the survey research revealed conceptions which are listed as what way dog breed should be recognized on mobile application and what kind of thing should be designed with computer vision perceived for the theoretical background. The research found out that people are interested in mobile application, which can recognize dog breeds. Six different computer vision methods were compared based on computer vision. This comparison will reveal the best method of recognizing dog breeds on mobile application that was classified via landmarks with define questions. The survey research and science articles have provided useful information about what kind of thing should be perceived when designing mobile application using computer vision for dog breed recognition.

Ranskalainen antropologi Claude Lévi-Strauss (1908–2009) syntyi 20. vuosisadan alussa maailmaan, jota hallitsivat Euroopan siirtomaavallat ja joka uskoi läntisen kulttuurin ylivertaisuuteen ja loputtoman teknologisen edistyksen autuuteen. Hän syntyi ”vanhaan sivistyneeseen Eurooppaan”, maailmaan ennen suurten sotien aikakautta, ja hän kuoli lähes 101-vuotiaana maailmassa, joka oli nähnyt eurooppalaisten imperiumien asteittaisen vajoamisen toisen luokan suurvalloiksi. 1900-luvun aikana Lévi-Strauss näki ennennäkemättömien sotien aikakauden ja ymmärsi läntisen edistysajattelun toteutuneet ja toteutumattomat uhkakuvat. Hän kuoli Euroopassa, joka oli pakotettu luopumaan ylimielisestä ihmiskuvastaan ja näkemään maailman muut kulttuurit kunnioittavasti. Lévi- Strauss ei ollut ainoastaan todistamassa vanhojen ajatusrakenteiden luhistumista. Omasta tieteellisen ajattelun nurkkauksestaan hän orkestroi 20. vuosisadan merkittävintä muutosprosessia, uuden ihmiskäsityksen läpimurtoa länsimaissa.