14 results on '"sanataide"'
Search Results
2. Public libraries, literary art activities and social inclusion
- Author
-
Kleemola, Hanna
- Subjects
public libraries ,osallistaminen ,sanataide ,yleiset kirjastot ,creative writing ,lukutaito ,kirjallisuuskasvatus ,literacy ,sanataidekasvatus ,luova kirjoittaminen ,social inclusion ,literary art activities ,kirjoittajapiirit - Abstract
This paper focuses on literary art activities in public libraries. The aim is to stimulate discussion on how literary art activities can promote socially sustainable development, a sense of community, and social inclusion. In Finland, public libraries organise low-threshold literary art activities that encourage both written and verbal expression, e.g. literary art clubs, rap and comics workshops, and creative writing groups. Literary art activities provide opportunities for the improvement of literacy, self-expression and social readiness, and the strengthening of self-esteem and identity. Moreover, they can promote community spirit. Libraries respond to current societal challenges and the needs of special groups by tailoring activities for immigrants, people requiring special assistance, and people at risk of social exclusion. For the promotion of social goals, it is important that libraries reach out to people who are not active library users. Finally, the paper presents an ongoing doctoral research on literary art activities in Finnish, Swedish, Danish, Norwegian, and Icelandic public libraries. The hypothesis of the research is that literary art activities in public libraries prevent social exclusion and promote social inclusion equality, and well-being. nonPeerReviewed
- Published
- 2019
3. 'The Value Was Here' : runon ja rahan kytkös Eino Santasen setelirunoissa
- Author
-
Helle, Anna
- Subjects
Santanen, Eino ,sanataide ,setelirahat ,kapitalismi ,lyriikka ,raha ,setelirunot ,yhteiskuntakritiikki ,runot ,käsitetaide - Abstract
peerReviewed
- Published
- 2018
4. Kirjaston hilijaasuures huutaa elämä : tutkimus sanataidekerhoista Pohjanmaalla
- Author
-
Kleemola, Hanna
- Subjects
sanataide ,kirjastot ,kirjavinkkaus ,sanataideohjaus ,lukeminen ,lapset ,kirjoittaminen - Abstract
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön kirjastojen syksyllä 2009 alakoululaisille järjestämiä sanataidekerhoja. Tuon esiin niin osallistujien, kirjastotoimenjohtajien kuin ohjaajienkin eli minun ja sanataideohjaaja-kirjavinkkari Tarja Kosken näkemyksiä. Punaisena lankana työssäni kulkee kirjoittamisen ja lukemisen monisäikeinen yhteys. Tutkielmani on poikkitieteellinen katsaus, jossa on läsnä sekä kirjoittamisen tutkimuksen että kirjasto- ja informaatiotieteen näkökulma. Tärkeänä asiantuntijalähteenä on pitkän kirjastouran tehnyt Marja-Leena Mäkelä, joka on hyödyntänyt sanataideohjausta työssään jo 1960-ja 1970-luvuilla. Valtakunnallisesti merkittävää pioneerityötä Mäkelä on tehnyt juurruttaessaan kirjavinkkausta Suomen kirjastoihin ja kouluihin. Tarkastelen aluksi, miten sanataide sopii kirjaston työmuodoksi, minkä jälkeen pohdin lukemisen ja kirjoittamisen kytköstä. Teen työssäni tarkasti selkoa Kyrönmaan kirjastojen 3.–6.-luokkalaisille järjestämistä sanataidekerhoista. Olen pyrkinyt etenkin siihen, että lasten ääni tulee kuuluviin. Tutkielmani keskeistä antia ovatkin kuuden kerholaisen henkilökuvat, jotka olen kirjoittanut sekä teemahaastattelujen että kerhoissa tekemieni havaintojen pohjalta. Lopuksi selvitän, millaista sanataidetoimintaa Kyrönmaan kirjastot ovat järjestäneet 2010-luvulla. Palautekyselyssä ja haastatteluissa sanataidekerholaiset kertoivat oppineensa muun muassa kirjoittamaan tarinoita ja runoja, käyttämään mielikuvitusta ja lukemaan itselleen uudenlaista kirjallisuutta. Osa kerholaisista harrasti aktiivisesti lukemista ja kirjoittamista, mutta kerhoihin osallistui myös lapsia, joilla ei ollut kirjallisia harrastuksia. Matalan kynnyksen maksuttomalle sanataidetoiminnalle on mielestäni tarvetta, sillä tutkimusten mukaan varsinkin suomalaispoikien lukutaito heikkenee ja kirjoitustaidossa on puutteita. Sanataide tukee tekstitaitojen kehittymistä ja ehkäisee osaltaan lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tapaustutkimus Kyrönmaalta osoittaa, että sanataideohjaus soveltuu mainiosti kirjaston työmuodoksi. Toiminnan järjestämisen jarruksi saattaa kuitenkin tulla esimerkiksi kunnan heikko taloustilanne tai pätevien opettajien puute. Hyviä pontimia ovat kirjastohenkilökunnan innostus ja kunnan mahdollisuus hakea hankerahoitusta. Suosittelen, että yhä useampi kirjasto ottaa sanataiteen osaksi toimintaansa.
- Published
- 2015
5. Kohtaamisia sanojen äärellä : hyvinvointia senioreiden sanataideryhmästä
- Author
-
Kukkonen, Nea
- Subjects
sanataide ,narratiivinen tutkimus ,terapeuttinen kirjoittaminen ,kirjallisuusterapia ,ikääntyneet ,kirjoittaminen - Abstract
Tutkimuksessani tarkastelen ikäihmisten kirjallisuusterapeuttisen sanataideryhmän merkityksiä ja terapeuttisia vaikuttimia. Tutkimuskohteenani on keväällä 2014 ohjaamani viisihenkinen kirjoittajaryhmä, jonka toimintaa ohjasi kirjallisuusterapian viitekehys. 63–80-vuotiaiden ryhmäläisten toiminnalle antamia merkityksiä tutkin monipuolisin tavoin tuotetun kirjallisen palautteen, tapaamisista keräämieni äänitteiden sekä muistiinpanojeni avulla. Tutkimusaineistoa täydentävät lisäksi ryhmäläisten tapaamisissamme kirjoittamat harjoitukset. Tutkimukseni vastaa tarpeeseen tutkia sekä kirjoittamisen terapeuttisia vaikuttimia että kirjallisuusterapeuttisen sanataideryhmän erityisyyttä. Tutkimusotteeni on kerronnallinen, ja sovelsin sitä tutkimusaineistoon narratiivien analyysin avulla. Tutkin, millaisia kertomuksia sanataideryhmästä tuotetaan: mitä merkityksiä ryhmäläiset antavat kirjoittamiselle ja ryhmätyöskentelylle sekä kuinka he kuvaavat omaa kokemustaan? Temaattisen luennan avulla luokittelin ryhmäläisten kertomukset kuuteen eri kategoriaan ja lisäksi analysoin jokaisen kirjoittamaa kirjemuotoista palautetta erikseen. Tukena analyysissa käytin kirjoittamisen terapeuttisista vaikuttimista esitettyjä jaotteluja, erityisesti Deborah Philipsin, Liz Liningtonin ja Debra Penmanin ajatuksia. Käytännönläheistä tietoa kirjallisuusterapeuttisten ryhmien ohjaamisesta tuottaakseni kuvasin ryhmämme prosessia suunnittelusta toiminnan arviointiin saakka. Esittämällä oman kertomukseni ryhmästä pystyn sekä hahmottamaan omat valintani ja toimintatapani avarammin että tuottamaan tietoa muille ohjaajille. Ryhmäläisten kertomusten mukaan toiminta tarjoaa virkistystä sosiaaliseen elämään ja sitä kautta sekä uusia näkökulmia että vertaistukea ja samastumiskohteita. Kirjoittaminen ja keskustelut herättävät muistoja ja tunteita sekä voivat auttaa niiden ilmaisussa. Sanataideryhmässä työskentely edesauttaa asioiden jäsentelyä ja voi tukea niiden työstämistä. Ohjaamani ryhmän jäsenet kokivat toiminnan mielekkääksi ja hyödylliseksi – se tarjosi myös onnistumisen kokemuksia sekä toivottua vaihtelua ja virkistystä arkeen. Tarkastellessani ryhmäläisten kertomuksia yksitellen hahmottui, kuinka erilaisia merkityksiä toimintaan voi liittää. Jokainen tulee ryhmään omien odotustensa ja ennakkoasenteidensa kanssa ja kertomukset osoittavat, että kirjallisuusterapeuttinen sanataideryhmä myös tarjoaa vastinetta monenlaisille odotuksille ja tarpeille. Tutkimukseni osoittaa, että yhteisöllinen sanataidetyöskentely voi tarjota merkityksellisen tilan oman elämän tarkasteluun, luovaan ilmaisuun ja vertaisten kohtaamiseen. Ryhmän sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy tutkimuksessani erityisen merkityksellisenä. Kirjallisuusterapeuttinen ryhmä voi lisätä ikääntyvien hyvinvointia monipuolisin tavoin ja useista lähtökohdista käsin. Tutkimustulokset rohkaisevat soveltamaan sanataidetta senioriryhmissä ikäihmisten toimijuuden ja toimintakyvyn tueksi ja parantamiseksi.
- Published
- 2015
6. Alussa oli tarina: Miten fiktiivinen kertomus toimii taiteena lastentaidenäyttelyssä?
- Author
-
Paalanen, Mona, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies, and University of Tampere
- Subjects
kertomus ,adaptaatioteoria ,produktiivinen tutkimus ,taiteenfilosofia ,sanataide ,systeemiteoria ,fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus ,taidenäyttely ,Kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot - Master's Programme in Narrative Theory and Textuality ,kommunikaatio ,institutionaalinen taideteoria - Abstract
Tutkin pro gradu -tutkielmassani fiktiivistä kertomusta ja siitä tehtyä taidenäyttelyadaptaatiota. Tutkimus on produktiivinen tutkimus, jonka aineistona toimii kirjoittamani kertomus Kun yö värittää ja siitä tehty samanniminen lastentaidenäyttely, joka on ollut esillä neljässä eri lastenkulttuurikeskuksessa Etelä-Suomessa. Tutkimuksessani yhdistyy tieteellinen ja taiteellinen tutkimus, joiden keskinäisiä suhteita pyrin avaamaan tutkimuksen edetessä. Taiteellisen tutkimuksen aikana saavutettu esiymmärrys taidenäyttelyadaptaatiosta toimii tutkimuksen punaisena lankana, johon syvennytään tieteellisen tarkastelun avulla. Fenomenologis-hermeneuttisella ja taiteenfilosofisella tutkimusotteella lähestyn kriittisesti taidenäyttelyyn liittyneitä ennakkoluuloja sekä laajennan samalla ymmärrystä siitä, miten kertomus toimii taiteena olleessaan esillä vuorovaikutteisena adaptaationa galleriatilassa. Tutkimuksessa teoretisoin sitä prosessia, jonka aikana alkuperäinen tarina mukautuu adaptoinnin kautta taiteelliseen muotoonsa avaten samalla mahdollisuudet sanataiteelliselle kommunikaatiolle. Tutkimukseni laajentaa kirjallisuustieteellisentutkimuksen kenttää sekä poikkeuksellisen tutkimusaineistonsa puolesta että kirjallisuustieteen ulkopuolelle ylettyvän teoreettisen viitekehyksensä ansiosta. Esiymmärrykseni pohjalta tutkimukseni rakentuu kolmen teoriakeskustelun varaan. Määrittelen tutkimuksen alussa kirjoittamani kertomuksen taiteeksi lingvistisen ja taiteenfilosofisen tarkastelun avulla. Tämän jälkeen asetan fiktiivisen kertomuksen institutionaalisen taideteorian piiriin tavoitteenani selvittää, voidaanko julkaisematon kertomus määritellä taiteeksi silloin kun se hyväksytään taidemaailmaan. Kolmanneksi käsittelen kertomusta adaptaation näkökulmasta selvittäen, millainen vuorovaikutteinen adaptaatio kertomuksesta muodostuu taidenäyttelyssä. Taidenäyttely on erityislaatuinen medium kertomuksen adaptoinnille ja arvioin kriittisesti adaptaatioteorian soveltuvuutta omaan tutkimukseeni. Lopuksi tarkastelen kertomuksen avaamia kommunikaatiomuotoja ja sovellan taidenäyttelyadaptaation luomaa kommunikaatiota systeemiteoriaan. Taidenäyttelyadaptaatio näyttäytyy tutkimuksessa monitaiteellisena adaptaatiomuotona. Osallistavuutensa vuoksi se mahdollistaa sanataiteellisen kommunikaation syntymisen, jossa taidenäyttelyn lähettämä viesti tulee ymmärretyksi kävijän subjektiivisten kokemusten kautta. Tutkimus esittelee taidenäyttelyn mielenkiintoisena adaptaatiomuotona ja laajentaa kirjallisuuden kommunikatiivisen tutkimuksen tarkastelua laajempaan sosiologiseen keskusteluun.
- Published
- 2014
7. 'Oli kerran Tuulikki-tonttu' : sisäistekijyys ja tekijyys lapsen tuottamissa teoksissa
- Author
-
Kuusimäki, Katariina
- Subjects
Lapsuus ,lapsitekijyys ,leikki ,lapsi ,sisäistekijyys ,lastenkulttuuri ,leikkikulttuuri ,kokemuksellisuus ,sanataide ,lapsuudentutkimus ,sisäislukijuus ,sanataidekasvatus ,lapsitutkimus ,kirjallisuudentutkimus ,tekijyys ,lapset - Abstract
Analysoin tutkielmassani viidestä kuuteen -vuotiaan tytön, Matildan, tuottamaa kolmea teosta Joulukirjaa, Autokirjaa ja ”Keijukirjaa” lähilukemalla niitä Michael Armstrongin (2006) narratiivisen analyysin avulla, tulkitsemalla niiden sisäistekijyyttä erityisesti Pekka Tammen (1992) ja Shlomith Rimmon-Kenanin (1991) teorian pohjalta sekä pohtimalla, millä tavalla tieto lapsesta tekijänä vaikuttaa teosten todellisen tekijyyden tulkintalähtökohtiin kirjallisuuden teoriassa. Oletan, että tulkitakseen lapsen tuottamia teoksia on tunnettava myös lapsuuskonteksti, jossa minulle tärkeitä lähteitä ovat olleet Susan Engel (1995) ja Liisa Karlsson (2005). Lastenkulttuurin tuntemus on tärkeää, kun tutkii lapsen tuottamaa kirjallisuutta. Esimerkiksi intertekstuaaliset viittaukset muun muassa lastenohjelmiin voivat jäädä huomaamatta, minkä vuoksi lapsen teosten analyysi voi jäädä pinnalliseksi. Tutkielmani tutkimusosan avaa lähilukuanalyysi, jossa luen kirjojen kuvia ja merkityksiä tarkasti olettamalla, että jokaisella viivalla ja värillä on tarkoituksensa. Analyysin ansiosta olen löytänyt johdonmukaisia merkitysyhteyksiä teosten sisällä ja keskenään, minkä ansiosta olen päässyt myös lähemmäksi lapsen maailmaa. Lähilukuanalyysini toimii taustavaikuttajana sisäistekijyyden tulkinnassa. Kysyn, millaista sisäistekijyyttä lapsen tuottamissa teoksissa on. Väitän, että sisäistekijä on lapsenomainen. Pyrin hahmottamaan sisäistekijyyttä teoksista luettavien arvojen, maailmankuvan ja asenteiden kautta. Peilaan sitä sisäislukijuuteen, joka tulkitsee sisäistekijän tarjoamia lukuohjeita, ja lopuksi pohdin, miten olettamani lapsenomainen sisäistekijyys vaikuttaa kerronnan luotettavuuteen. Intertekstuaaliset viittaukset lastenkulttuuriin ja sisäislukijan kyky ymmärtää ne ohjaavat tuloksia kohti lapsenomaista sisäistekijyyttä. Matildan teokset koostuvat piirretyistä kuvista ja tekstistä. Tekstit ovat syntyneet saduttamalla, jossa aikuinen kirjoittaa suoraan lapsen sanelusta mitään muuttamatta tarinan tämän osoittamiin kohtiin. Kun kysyn, millaista tekijyyttä lapsi tuottaa, otan huomioon koko tekijyysprosessin erityisyyden kirjojen piirustusvaiheesta niiden lukemiseen yhdessä aikuisen ja muiden lasten kanssa. Myös tässä on tärkeää tuntea lastenkulttuuria, erityisesti leikkikulttuuria. Väitän, että kyseessä on leikinomainen prosessi, jossa rooliin eläytymisellä ja kokemuksellisuudella on merkittävä osansa. Tutkimustuloksissa havaitsen, että kokemuksellisuus ja draamallinen leikki ovat läsnä niin piirustusvaiheessa ja tarinoidessa kuin tekijän toteuttaessa sisäistekijöittensä kautta omia toiveitaan ja halujaan, jotka eivät olisi todellisessa elämässä mahdollisia. Phelanin (2005) näkemys sisäistekijästä, johon vaikuttavat tekijän tiedostamattomat toiveet, ja Fludernikin (1995, 2010) teoria kerronnan kokemuksellisuudesta tukevat tuloksia leikinomaisuuudesta myös tekstin tasolla. Tutkimusaiheeni liikkuu lapsuuden- ja lapsitutkimuksen paradigmojen välillä. Kirjallisuustutkimuksellisen näkökulman vuoksi lähestyn tutkimusongelmaani ja -aineistoani sekä teksti- että tekijyyslähtöisesti.
- Published
- 2013
8. Unelmien sanis : lapsilähtöisen sanataiteen perusopetuksen mahdollisuuksista
- Author
-
Honkanen, Hanne
- Subjects
taidekasvatus ,perusopetus ,sanataide ,lapsilähtöisyys ,integraatio ,taiteen perusopetus ,lapsikeskeisyys - Abstract
Tutkin lapsilähtöisen sanataiteen perusopetuksen mahdollisuuksia. Tutkimuskohteenani on Jyväskylän seudun Kansalaisopiston sanataiteen perusopetuksen ryhmät, erityisessä tarkastelussa on Keljonkankaalla keväällä 2010 toiminut oma 8–10-vuotiaista lapsista koostunut opetusryhmäni. Tavoitteenani on tuoda lasten ajatuksia ja ideoita sanataiteen perusopetuksesta näkyviksi. Tutkimukseni pyrkii lapsilähtöisyyteen myös tutkimusmenetelmiltään. Tutkimusmateriaalina olen hyödyntänyt sanataiteen perusopetuksen piirissä toteutettua kyselytutkimusta, jonka vastaajina toimivat lapset. Kyselyä täydensin teemahaastatteluilla sekä taltioimalla opetustunteja, vastaajina ja keskiössä lapset. En keskity tutkimuksessani opettajan toiminnan tarkastelemiseen vaan analysoin lasten osallistumisen mahdollisuuksia. Tutkimukseni teoriapohja on kasvatustieteellinen ja viitekehys lapsuuden sosiologiasta. Paitsi taiteen perusopetuksen kehittämistä, pohdin myös koko koulutusjärjestelmän ja opetussuunnitelmien mielekkyyttä sekä lasten näkyvyyttä yhteiskunnan eri osa-alueilla yleisestikin. Jotta lapsilähtöisyys voisi käytännössä toteutua sanataiteessa, täytyy lasten osallisuutta lisätä myös muilla elämän alueilla. Pyrin myös tuomaan esille sanataidetuntien käytäntöjä, joissa lapsilähtöisyyttä voisi edelleen kehittää eteenpäin. Lapsilähtöisyyden myötä tutkimukseeni on tullut mukaan myös ajatus eri taideaineiden integraatiosta. Taiderajat ylittävän opetuksen kehittäminen onkin haaste, jota pyrin osaltani tutkimuksellani lähestymään.
- Published
- 2011
9. Liveroolipeli sanataideohjauksen työvälineenä Kulmakunta : liveroolipeli 12-15 -vuotiaille
- Author
-
Ikonen, Kaisa-Liisa
- Subjects
liveroolipelit ,nuoret ,sanataide ,roolipelit ,murrosikäiset ,kirjoittaminen - Published
- 2008
10. 'Runo herättää ihanan suojaavan tunteen.' : sanataidekerhon lapset lastenlyriikan tulkitsijoina
- Author
-
Talvitie, Seija
- Subjects
lastenkirjallisuus ,sanataide ,tunteet ,lyriikka ,elämys ,lapset ,itsetunto - Published
- 2006
11. Nuorten kirjoittamien runojen kielestä
- Author
-
Riivari, Elina
- Subjects
harrastajakirjoittajat ,vuorovaikutus ,ilmaisu ,Sinäminä (nuortenlehti) ,nuoret ,sanataide ,tunteet ,kielenkäyttö ,lyriikka - Published
- 2006
12. Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana:tapaustutkimus pohjoissuomalaisen sairaalakoulun ja Päätalo-instituutin 8–13-vuotiaiden lasten kirjoituksista
- Author
-
Suvilehto, P. (Pirjo) and Suvilehto, P. (Pirjo)
- Abstract
The empirical material for studying children’s creative writing was collected in Taivalkoski, Lapland (a basic education course at Päätalo Institute, ten girls), and Oulu, Northern Finland (a creative writing project in a hospital school, two girls and two boys), in spring 2000. I was the instructor at the courses as well as the researcher. The children were 8–13 years in age. The subject of my study consists of the stories written by the children: what sort of stories they write and how creative writing suits hospital and school environments. I also look into bibliotherapy conducted among children and young people. In my study I describe, analyse and interpret by means of qualitative research the courses in creative writing offered by Päätalo Institute and the hospital school. As case studies, these two are stand-alone studies independent of each other. By qualitative approach in this work I mean that I describe how I build my interpretation as a researcher. The stories written by children provide material externalised from the subconscious as stories and writings which it is possible to interpret from a depth-psychological point of view. Sigmund Freud’s understanding of dreams as manifestations of subconscious fears and hopes acquires a new form in the horror stories children write. The child works his or her activated energy charge through manipulating the dream-like and violent elements in stories in a controlled manner: by writing. In bibliotherapy, one studies one’s own feelings, thoughts and memories and compares them to the experiences of others. This sort of work on feelings, thoughts and memories seemed to take place especially in the writer projects of the hospital school children: they worked on emotional processes while writing. On the basis of my study, creative writing and bibliotherapy offer a child or a young person a means for working out, at both conscious and subconscious levels, matters relating to the present stage of his or her develo, Tiivistelmä Lasten luovan kirjoittamisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin keväällä 2000 Taivalkoskella (Päätalo-instituutin sanataiteen perusopetuksen jakso, 10 tyttöä) ja Oulussa (sairaalakoulun luovan kirjoittamisen projekti, 2 tyttöä, 2 poikaa). Toimin itse sekä tutkijana että kurssien ohjaajana. Lapset olivat 8–13-vuotiaita. Tutkimuskohteina olivat lasten kirjoittamat tarinat: millaisia tarinoita he kirjoittavat, ja miten luova kirjoittaminen sopii sairaala- ja koulukontekstiin. Tein myös katsauksen lasten ja nuorten parissa toteutettuun kirjallisuusterapiaan. Tutkimuksessani kuvaan, analysoin ja tulkitsen laadullisen tutkimuksen keinoin Päätalo-instituutin ja sairaalakoulun luovan kirjoittamisen kursseja. Nämä ovat tutkimustapauksina itsenäisiä, toisistaan riippumattomia kokonaisuuksia. Laadullinen lähestymistapa työssäni on sitä, että kuvaan, miten tutkijana rakennan tulkintaani. Lasten kirjoittamista tarinoista löytyy tiedostamattoman materiaalia ulkoistuneina tarinoiksi ja kirjoituksiksi, jotka avautuvat syvyyspsykologisesta näkökulmasta tulkittuina. Sigmund Freudin käsitykset unista pelkojen ja toiveiden tiedostamattoman ilmentyminä saavat uudenlaisen muotonsa esimerkiksi lasten kirjoittamissa kauhukertomuksissa. Tarinoiden unenomaisten ja väkivaltaisten elementtien kautta lapsi käsittelee aktivoitunutta energialataustaan hallitussa muodossa: kirjoittamalla. Kirjallisuusterapiassa tutkitaan omia tunteita, ajatuksia ja muistoja, ja näitä verrataan toisten kokemuksiin. Tätä tunteiden, ajatusten ja muistojen käsittelyä näytti tapahtuvan etenkin sairaalakoulun lasten kirjoittajaprojektissa: lapset työstivät kirjoittamisen ohessa psyykkisiä prosessejaan. Tutkimukseni perusteella lasten luova kirjoittaminen ja kirjallisuusterapia tarjoavat lapselle ja nuorelle väylän työstää meneillään olevaan kehitysvaiheeseen ja elämäntilanteeseen liittyviä asioita sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla. Lapsi käsittelee kirjoittaessaan suhdettaan kavereihin
- Published
- 2008
13. 'Liiketoimintasuunnitelman' tausta : johdatus Jouni Tossavaisen runouteen
- Author
-
Tossavainen, Jouni
- Subjects
arvostelu ,taiteellinen tutkimus ,kritiikki ,sanataide ,markkinointi ,Tossavainen, Jouni ,Liiketoimintasuunnitelma ,Blanchot, Maurice ,kustannustoiminta - Published
- 2004
14. 'Oli kerran Tuulikki-tonttu' : sisäistekijyys ja tekijyys lapsen tuottamissa teoksissa
- Author
-
Kuusimäki, Katariina and Kuusimäki, Katariina
- Abstract
Analysoin tutkielmassani viidestä kuuteen -vuotiaan tytön, Matildan, tuottamaa kolmea teosta Joulukirjaa, Autokirjaa ja ”Keijukirjaa” lähilukemalla niitä Michael Armstrongin (2006) narratiivisen analyysin avulla, tulkitsemalla niiden sisäistekijyyttä erityisesti Pekka Tammen (1992) ja Shlomith Rimmon-Kenanin (1991) teorian pohjalta sekä pohtimalla, millä tavalla tieto lapsesta tekijänä vaikuttaa teosten todellisen tekijyyden tulkintalähtökohtiin kirjallisuuden teoriassa. Oletan, että tulkitakseen lapsen tuottamia teoksia on tunnettava myös lapsuuskonteksti, jossa minulle tärkeitä lähteitä ovat olleet Susan Engel (1995) ja Liisa Karlsson (2005). Lastenkulttuurin tuntemus on tärkeää, kun tutkii lapsen tuottamaa kirjallisuutta. Esimerkiksi intertekstuaaliset viittaukset muun muassa lastenohjelmiin voivat jäädä huomaamatta, minkä vuoksi lapsen teosten analyysi voi jäädä pinnalliseksi. Tutkielmani tutkimusosan avaa lähilukuanalyysi, jossa luen kirjojen kuvia ja merkityksiä tarkasti olettamalla, että jokaisella viivalla ja värillä on tarkoituksensa. Analyysin ansiosta olen löytänyt johdonmukaisia merkitysyhteyksiä teosten sisällä ja keskenään, minkä ansiosta olen päässyt myös lähemmäksi lapsen maailmaa. Lähilukuanalyysini toimii taustavaikuttajana sisäistekijyyden tulkinnassa. Kysyn, millaista sisäistekijyyttä lapsen tuottamissa teoksissa on. Väitän, että sisäistekijä on lapsenomainen. Pyrin hahmottamaan sisäistekijyyttä teoksista luettavien arvojen, maailmankuvan ja asenteiden kautta. Peilaan sitä sisäislukijuuteen, joka tulkitsee sisäistekijän tarjoamia lukuohjeita, ja lopuksi pohdin, miten olettamani lapsenomainen sisäistekijyys vaikuttaa kerronnan luotettavuuteen. Intertekstuaaliset viittaukset lastenkulttuuriin ja sisäislukijan kyky ymmärtää ne ohjaavat tuloksia kohti lapsenomaista sisäistekijyyttä. Matildan teokset koostuvat piirretyistä kuvista ja tekstistä. Tekstit ovat syntyneet saduttamalla, jossa aikuinen kirjoittaa suoraan lapsen sanelusta mitään muuttamatta t
Catalog
Discovery Service for Jio Institute Digital Library
For full access to our library's resources, please sign in.