Search

While there is a growing body of research on influencer marketing, it focuses almost exclusively on the consumer marketing context, and offers limited insights for business-to-business (B2B) organizations. To address this gap, the purpose of this study is to explore the use of influencer marketing in B2B markets. We draw empirical insights from 22 interviews with a) 12 senior marketing managers representing influencer marketing users in various B2B industries, ranging from industrial product manufacturers to professional service providers, and b) 10 experts from marketing agencies who advise other B2B firms on how to apply influencer marketing. The study findings identify the key elements of influencer marketing in B2B markets, and reveal four different strategies that B2B organizations use to operationalize the influencer marketing concept in practice. The study contributes to theory by providing the first empirical conceptualization of the B2B influencer marketing phenomenon. In doing so, the study widens the scope of influencer marketing to accommodate broader collaborations with influencers, which has significant implications across B2B and B2C contexts. For managers, this study offers alternative strategies to implement influencer marketing, which are associated with unique characteristics and serve different business goals. peerReviewed

In interacting with technologies, people represent their action and technical artefacts in their minds. The information in their mental representations, i.e., mental contents, explains what people do and why they do it. Therefore, mental contents and its analysis provide a good tool for analyzing several different types of issues in ergonomic. As argumentation is such ergonomic research is grounded on the properties of mental contents one can call this perspective to ergonomics content based cognitive ergonomics. nonPeerReviewed

Im Rahmen der Phraseologieforschung haben Kollokationen traditionell nur wenig Beachtung gefunden. Im Gegensatz zu Idiomen sind sie in der Regel semantisch transparent und bereiten daher Fremdsprachenlernern selten rezeptive Schwierigkeiten. Bei der Textproduktion muss jedoch die Problematik der Kollokationen beachtet werden. Aus diesem Grund halten wir Kollokationen für einen wichtigen Bereich der Phraseologie. Im vorliegenden Beitrag wird die Aufmerksamkeit auf die syntaktische Struktur, den Gebrauch und die Funktion von Kollokationen in 243 Leserbriefen der Zeitschrift Die Zeit gerichtet. Nach Heranziehung zweier Kollokationswörterbücher sowie einiger anderer Quellen konnten 278 Kollokationen identifiziert und ihre jeweiligen Basen und Kollokatoren bestimmt werden. Die Ergebnisse zeigen, dass Substantive die Mehrheit der Basen (97 %) ausmachen, während Adjektive und Verben bei den Kollokatoren dominieren (96 %). Dies widerspricht der Distribution der Wortarten in einem der zwei deutschen Kollokationswörterbücher. Die nähere Analyse des empirischen Materials deutet darauf hin, dass die Basen den Inhalt widerspiegeln, während die Kollokatoren eher die Einstellungen und Wertungen der Schreiber zum Ausdruck bringen. Collocations in Letters to the Editor of Die Zeit In the field of phraseology collocations have been less extensively researched than idioms. Because of their lower degree of idiomaticity collocations do not normally cause receptive problems in foreign language learning but need to be paid attention to when producing texts. We therefore argue that collocations are an important part of phraseology. The purpose of this paper is to investigate the syntactic structure, use and functions of collocations in 243 Letters to the Editor published in the German weekly newspaper Die Zeit. After consulting two dictionaries of collocations and some more universal sources a total of 278 collocations were identified and their respective bases and collocates were determined. The results show that nouns make up the majority of the bases (97%), while adjectives and verbs prevail among the collocates (96%). This is contradictory to the distribution of parts of speech in one of the two most comprehensive German dictionaries of collocations. A closer analysis of the empirical material reveals that the bases seem to reflect the subjects discussed in the letters, whereas the collocates provide the means for expressing the authors’ attitudes and values.

The article explores the distribution of mass media content by the online audience that connects by using the different social platforms, such as Facebook, Twitter and WhatsApp. The focus is on the new and developing concept of user-distributed content (UDC). From the viewpoint of media organisations, UDC is a process by which the mass media converge with online social networks through the intentional use of social media services and platforms in an effort to expand the distribution of media content. UDC does not have a long trajectory as a study object in media studies. The study suggests that practices related to UDC can be more strongly incorporated into management and journalism in mainstream media organisations, and that the distribution of media content can rely increasingly on the communication structures among the online audience. In the review of the UDC practices, complimented with interviews with Spanish and Finnish journalists, practitioners can find keys for a better understanding of audience management as part of the content distribution process. Ciencias de la Comunicación

Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää mitkä tekijät vaikuttavat Netflixin käyttöön. Online-videopalveluiden käyttö on Suomessa jo varsin yleisellä tasolla (Karkimo, 2015) ja sen vuoksi on tärkeä ymmärtää mitkä tekijät käyttöön vaikuttavat, jotta palvelua voidaan kehittää ja asiakkaita palvella entistä paremmin. Netflixin käytttöön vaikuttavia tekijöitä ei olla aiemmin suoraan tutkittu. Tämän tutkimuksen rakentamisessa käytettiin apuna UTAUT2-mallia (Unified theory of acceptance and use of technology) sekä muutamia muita tutkimuksia, jotka olivat syventyneet television, internetin ja erilaisten viihdepalveluiden käyttöön vaikuttaviin tekijöihin. Näistä tutkimuksista tuotiin pääteemat suoritettuun puolistrukturoituun haastattelututkimukseen, johon saatiin hyvä haastateltavien joukko (29 vastaajaa) suomalaisia 21-33 -vuotiaita miehiä ja naisia. Haastattelut vahvistivat, että seuraavat tekijät ovat liitoksissa Netflixin käyttöön: suoritusodotukset, sosiaalinen paine, helpottavat olosuhteet, hedoninen motivaatio, median ahmimiskäyttäytyminen, tapa/kokemus, tunnetila ja paikkariippumattomuus. Tutkimuksessa ei pystytty yksiselitteisesti arvioimaan vaikuttavatko kyseiset tekijät Netflixin käyttöön vai ovatko ne vain huomioituja asioita palvelusta. Tekijät, jotka vaikuttivat Netflixin käyttöön olivat vaivaodotukset, sisältö, aikariippumattomuus, mainonta ja hinta-laatusuhde. Näiden lisäksi käyttöön vaikutti laittomalta lataamiselta välttyminen, elämäntilanne, muut harrastukset ja vapaa-ajan määrä. Netflixin sisältö ja mainonta olivat suurimpia käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Vastaajat olivat sitä mieltä, että saattaisivat lopettaa palvelun katsomisen, jos Netflixiin tulisi mainonta ja heitä kiinnostavaa katsottavaa sisältöä ei enää löytyisi. Tämän tutkimuksen perusteella nämä tekijät ovat kriittisimpiä palvelun käytölle ja menestymiselle. Tämä uuden tutkimustiedon valossa tutkija ehdottaa uutta UTAUT2V-mallia jatkotutkimuksia varten. The target of this research was to find out which factors affect the use of Netflix. The use of online video services has become more and more banal in Finland (Karkimo, 2015) and due to that fact it is important to understand which factors affect the use so that the service can be improved to serve its customers better. The factors affecting Netflix use have not been researched that much earlier. UTAUT2 model (Unified theory of acceptance and use of technology) and some previous research concerning the factors affecting television, internet and other entertainment services were used to build this research. The main themes for this half-structured interview research were selected from the previous research. The sample (29 people) of this research was a good representation of Finnish 21 - 33 year old male and female Netflix users. The interviews confirmed that the following factors are related to Netflix use: performance expectancy, social influence, facilitating conditions, hedonic motivation, binge-watching, habit, emotional state and location independency. In this research we weren't able to prove unambiguously if these factors affect the use of Netflix or if they are just factors the users notice in general. The factors that did affect the use were content, effort expectancy, time independency, advertising and price-value. On top of these factors the prevention of illegal use, the life situation, other hobbies and the amount of free time affected the use. The content in Netflix and advertising were the most important factors affecting the use. The interviewees said they might stop using Netflix if they started advertising or there was no content they wanted to see anymore. According to this research these were the most critical factors affecting the use and the success of Netflix. In the light of this new research we propose a new model UTAUT2V to be used in further research.

Käyttäjien luoma sisältö on kasvava ilmiö, mutta sen käyttöä peleissä on tutkittu vain vähän. Tutkielman tavoitteena on selvittää käyttäjien luoman sisällön merkitys peleille. Käyttäjien luomasta sisällöstä on hyötyä niin pelin kehittäjille, sisällönluojille kuin pelaajillekin. Sen mahdollistaminen säästää pelinkehitysbudjetissa, pidentää pelin ikää, kasvattaa pelin sisältömäärää, tiivistää peliyhteisöä ja tekee pelistä enemmän pelaajiensa näköisen. Se antaa myös sisällönluojille mahdollisuuden toteuttaa itseään. Käyttäjien luomaa sisältöä hyödyntävän pelin suunnittelussa on tärkeää miettiä sisällönluonnin ja jakamisen helpoksi tekemistä. Sisällönluontia varten tehdyillä työkaluilla, sisällönjakoalustoja hyödyntämällä ja sisällönluontiin motivoimalla käyttäjien luomasta sisällöstä voi olla korvaamatonta hyötyä pelille. User-generated content is a growing phenomenon, but its usage in games has not been researched much. This research examines user-generated content’s signifigance to video games. UGC benefits game designers, content creators as well as gamers. Making content creation possible reduces the developement budget of a game while increasing its life span and quantity of content in it. It also creates a tighter gaming community and makes the experience look more like its players. Creating content is a way for gamers to express theirselves. It’s important for game designers to make content creation and sharing as easy as possible. Providing tools and motivating gamers for content creation, and integrating your game to a content distribution platform might be an invaluable asset to your game.

Tämä pro gradu -tutkielma tutkii muotokuvaa muodon, tyylin ja sisällön käsitteiden kautta jäsentyneessä taidehistorian perinteessä. Se pyrkii hahmottamaan miten muoto, tyyli ja sisältö näkyvät aineistossa taideteoreettisen keskustelun valossa. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta valokuvasta, jossa esiintyy kolme aiemmin kuvaajalle tuntematonta henkilöä. Muotokuvat on luotu yksittäisten kuvastilanteiden tuloksena, yhdessä kuvien kohteiden kanssa. Aineiston perusjoukoksi on luotu vuosina 2014-2015 yhteensä kaikkiaan 11 kuvaa, joista kolme kuvaa on valittu työhön analyysin kohteeksi. Tutkielman kohteena ovat siis valokuvat, joista voidaan taideteoreettisen kirjallisuuden luoman ymmärryksen valossa lukea tiettyjä ominaisuuksia ja joiden voidaan näin nähdä tukevan tutkielmassa käytettyjen käsitteiden mukaista tapaa erotella ja tulkita valokuvaa. Ennen aineiston käsittelyä tutkielma käsittelee valokuvauksen historiaa. Tämän jälkeen työ siirtyy muodon, tyylin ja sisällön käsitteiden historiaan taiteissa ja tätä kautta taidetutkimukseen. Tutkielmassa käsitellään myös visuaalista viestintää ja valtaa. Aineiston käsittely perustuu laadulliseen analyysiin. Aineiston valokuvia analysoidaan Erwin Panofskyn kuvan tulkinnan kolmeen tasoon perustuvan ikonografisen ja ikonologisen metodin avulla. Tyyli ja muoto voidaan lukea aineistosta kahdella tavalla: ensinnäkin kuvista luettavina ominaisuuksina ja luomisprosessissa tehtyinä valintoina ja toiseksi kuvien ulkopuolelle viittaavina merkityksinä. Sisällön käsite pitää sisällään kaksi edellistä ja esiintyy aineistossa sekä merkityksiä tuottavana, että niitä ilmentävänä määreenä. Tutkielmasta käy ilmi että muoto, tyyli ja sisältö osana taidehistoriallista jatkumoa ovat seikkoja, jotka muokkaavat kokemustamme valokuvasta ja ohjaavat kuvista tehtäviä tulkintoja. Käsitteiden tuntemus myös avaa kuvien tulkinnan useampaan eri tasoon. Tasot tuovat mielenkiintoisella tavalla esiin kuvan luennan kerrostuneisuuden ja korostavat kulttuurin itsensä monitasoista vaikutusta siinä syntyneisiin esityksiin. Tämä näkyy suorina analogioina, toisten kuvallisten esitysten metaforina ja kulttuurin sisäisten viittausten verkostona.

Sosiaalisen median myötä brändeihin liittyvää sisältöä voi tehdä kuka tahansa. Kuluttajat luottavat toistensa kokemuksiin enemmän kuin perinteiseen mainontaan, joten kuluttajien tekemä positiivinen sisältö on brändille arvokasta. Kuluttajia voidaan kannustaa sisällön luomiseen monella eri tavalla, kuten erilaisten kilpailujen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuluttajan motivaatioita osallistua brändiin liittyvän sisällön luomiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mihin tarkoitukseen kuluttajat käyttävät sosiaalista mediaa, ja millaista sisältöä he siellä jakavat ja miksi. Lisäksi pyritään määrittelemään millaista on hyvä sisältö. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää miksi kuluttajat osallistuvat sosiaalisessa mediassa oleviin kilpailuihin. Lopuksi tutkitaan myös sitä, vaikuttaako yhteisöllisyys kuluttajan käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä aktiivista sosiaalisen median käyttäjää. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksissa huomattiin, että yleisimmät kuluttajan motivaatiotekijät ovat tiedonhaku, viihde, sosiaalinen vuorovaikutus ja identiteetti. Sosiaalista mediaa käytettiin aina silloin, kun haluttiin kuluttaa aikaa tai rentoutua. Kil-pailuihin osallistuttiin palkinnon ja voitonhalun takia. Hyvät kilpailut sopivat kuluttajien identiteettiin ja elämäntyyliin. Tässä tutkimuksessa yhteisöllisyyttä ei juuri havaittu, mutta muiden osallistujien olemassaolo tiedostettiin sisältöjä tehdessä. Erityisesti negatiivisten yhteisöjen syntyminen vaikuttaa myös mui-den kuluttajien käyttäytymiseen ja sisältöjen seuraamiseen.

Tutkin pro gradu -työssäni verkossa tehtävää kirjallisuuden esittelytoimintaa osana verkkokirjastotoimintaa. Tarkastelen sitä, miten verkkosivujen vinkkiosiot ja kaunokirjallisuuden esittelytekstit ylläpitävät kirjaston roolia kirjallisuuden välittäjänä ja asiantuntijana. Tutkimukseni aineistona ovat Suomen 18 maakuntakirjaston ja kirjastokimpan verkkosivujen vinkkiosiot ja erityisesti niiden kaunokirjallisuus-osiot. Taustoitan tutkimukseni avaamalla Suomen kirjastojen historiaa ja kehitystä nykyaikaisiksi hybridikirjastoiksi. Erittelen vinkkiosioissa olevia sisältöjä maakuntakirjastoittain ja kirjastokimpoittain. Teen Suomen maakuntakirjastojen ja kirjastokimppojen verkkosivujen vinkkiosioista ja kaunokirjallisuuden esittelyteksteistä rakenne- ja sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tuloksissa ilmenee, että kirjastot käyttävät monipuolisia menetelmiä kirjallisuuden esittelytoimintaan. Verkkokirjastojen vinkkiosioissa tehtävä kirjallisuuden esittelytoiminta tukee kirjaston perinteistä roolia kirjallisuuden välittäjänä ja asiantuntijana. Vinkkiosioissa yhdistyvät perinteiset ja uudenaikaiset menetelmät, joiden avulla niin kirjastolaitos kuin yksittäiset kirjastotyöntekijät toteuttavat kirjaston perinteistä roolia.

Tässä tutkielmassa tutkittiin yritysblogien dialogisia ominaisuuksia. Aikaisimmissa tutkimuksissa on todettu, että yritysblogit soveltuvat yrityksen suhde- ja liiketoiminnan edistämiseen, niiden suosio on kasvanut ja haasteena on yritysblogien heikko dialoginen kapasiteetti. Miten suomalaiset PR-ammattilaiset hyödyntävät yritysblogien dialogista kapasiteettia? PR-ammattiryhmäksi valikoituivat MTL:n jäsenyrityksistä mainos- ja viestintätoimistot: toimistoja 20, tutkimusaika 1.4.–31.7.2015, 129 blogikirjoitusta. Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin dialogiset ominaisuudet. Tutkimuksessa käytettiin laadullista ja määrällistä sisällönanalysia ja yritysblogien dialogisia ominaisuuksia tutkittiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla. 1. Mitä interaktiivisia ominaisuuksia löytyy mainos- ja viestintätoimistojen yritysblogeista dialogisuuden vahvistamiseksi? Jotkut toimistot tukevat kommentointia, aktiivista julkaisemista,jakamista ja linkkejä. Suurimmat haasteet liittyvät kommentointiin, jakamisen kieltämiseen,jakamisen toteutumiseen ja alhaiseen julkaisuaktiivisuuteen. Toimistoista 80 prosentilla on erilaisia vajeita interaktiivisten ominaisuuksien hyödyntämisessä. Kaikilla toimistoilla on haasteita lukijoiden sitouttamisessa keskusteluun tai jakamiseen. Kommentoinnin sallimisella voi olla vaikutusta myös lukijan halukkuuteen jakaa kirjoituksia eteenpäin. 2. Minkälaisia sisältöominaisuuksia mainos- ja viestintätoimistojen yritysblogit tarjoavat dialogisuuden edistämiseksi? Toimistot tarjoavat eniten tietoa viestinnän ajankohtaisista ilmiöistä, joiden yhteydessä kerrotaan monipuolisesti myös yrityksestä, ulkoisesta toimintaympäristöstä ja asiakkaista. Sisältölähteiden uskottavuus perustuu useimmiten toimistojen ja sen asiantuntijoiden näkemyksiin. Nautinnollisuus ilmenee pääasiassa kuvilla ja rennolla kirjoitustyylillä. Multimedian käyttö on maltillista, lähinnä kuvia. Läheisyyden näkökulmasta bloggaaja kertoo itsestään ja puhuttelee lukijaa tekstirakenteiden avulla jonkin verran. Bloggaajien perustietojen ja kuvien osalta bloggaajat jäävät usein etäisemmiksi. 3. Miten mainos- ja viestintätoimistot hyödyntävät yritysblogien käytettävyyttä dialogisuuden tukemiseksi? Perus- ja navigointirakenteiden ja interaktiivisten ominaisuuksien hyödyntämisessä esiintyy vajeita. Tutkimus oli rajallinen, mutta tuloksista voidaan päätellä, että yritysblogien dialogisen kapasiteetin käyttämisessä on vajeita ja dialogin hyödyntämisessä on haasteita. Johtaako kenties sana yritysblogi harhaan? Yritys on absrakti käsite eli se ei voi keskustella, kysyä ja kuunnella. Jatkotutkimuksille on tarvetta. Tässä tutkimuksessa pienemmät henkilöstöresurssit eivät selitä täysin esimerkiksi kommentoinnin kieltämistä. Mistä vajeet ja haasteet johtuvat?

Yritysten sisällönhallintajärjestelmistä ja niiden käyttöönotosta on tehty melko vähän tutkimusta. Tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä ominaisuuksia yritys vaatii käyttöönotettavalta sisällönhallintajärjestelmältä. Vastaus tutkimusongelmaan haettiin toteuttamalla haastattelututkimus Jyväskyläläiseen yritykseen. Haastattelujen perusteella koottiin kokoelma vaadittuja ominaisuuksia, joiden perusteella arvioitiin kahden markkinoilla olevan sisällönhallintajärjestelmän sopivuutta yrityksen tarpeisiin. Tutkimuksen tulokset lisäsivät aiheesta saatua tietoa sekä vahvistivat aiempia tutkimustuloksia aiheesta. There has been little research on enterprise content management systems or on their implementation. The goal of the case study was to find out what features are required of an enterprise content management system when implementing one in a company. Answer to the question was obtained through a series of interviews with personnel of a company in Jyväskylä. A collection of features was drawn based upon the interviews. Two available enterprise content management systems were assessed with the collection of features to find out if they were suited for the company studied. The results of the study add tothe knowledge on the field of enterprise content management systems and back up the findings of previous studies on the subject.

The aim of the thesis is to examine various views that have been advocated in contemporary discussions concerning the content of perceptual experiences. The nature of the contents posited in those views is the focus of this study. In the views that are discussed here, perceptual contents have been argued to be either conceptual, externalist, nonconceptual or particular. In this thesis, John McDowell is presented as the proponent of conceptual content, Jeff Speaks as the proponent of externalist content, Christopher Peacocke as the proponent of abstract nonconceptual contents, and Tim Crane as the proponent of particular nonconceptual content. The revised view of John McDowell, as well as the view of Charles Travis, is also briefly presented. The views are discussed with the emphasis on how they explain experiential aspects of our perceptual experiences, with somewhat less attention given to epistemological concerns. As a common method of analysis, the contents advocated by the views are analysed by applying classical philosophical distinctions. The contents are further analysed by examining what kind of perceptual relations they could be the contents of. The analyses indicate that there are differing conceptions or understandings of content in play in the current discussion. These understandings can, however, be evaluated and compared in relation to what experiential aspects they can explain. Regarding such explanations, particular contents appear as perhaps the most promising alternative as the fundamental contents of perceptual experiences. The main problem with the view of particular content, as it is advocated by Tim Crane, is that it is too sparing in its descriptions of what kind of features figure in that content. Therefore, it is concluded that a genuinely descriptive account of particular psychological content is needed in the context of understanding the nature of perceptual experiences, and perhaps also in the context of understanding the nature of beliefs and mental concepts.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseksi liikennekasvatusta opettavat opettajat arvioivat liikennekasvatuksen eri tavoitteiden ja sisältöjen tärkeyden sekä millaisia opetusmuotoja he käyttävät. Lisäksi selvitettiin, mitä esteitä opettajat kokevat liikenne-kasvatuksen toteuttamisessa sekä millaisia ovat opettajien asenteet liikennekasvatusta kohtaan. Liikennekasvatuksen tavoitteiden ja sisältöjen arvioitua tärkeyttä, työtapojen käytön useutta, liikennekasvatusasenteita sekä koettuja esteitä vertailtiin nais- ja mies-opettajien välillä. Koettuja esteitä sekä liikennekasvatus asenteita vertailtiin myös päte-vien ja ei-pätevien opettajien välillä. Tutkimukseen osallistui 123 liikennekasvatusta opettavaa opettajaa, jotka ovat Liito ry:n jäseniä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella tammi-helmikuussa 2012. Aineisto analy-soitiin käyttäen t-testiä, faktorianalyysiä sekä Pearsonin tulomomentti korrelaatio ker-rointa. Teoreettisen tiedon perusteella sekä faktorianalyysin avulla tutkimusaineistosta tiivistettiin opettajien kokemat esteet ja haasteet kolmeksi koettujen esteiden summa-muuttujaksi: 1. Materiaali, 2. Opetussuunnitelmalliset haasteet ja 3. Opettajaan ja oppi-laaseen liittyvät haasteet. Lisäksi liikennekasvatus asenne tiivistettiin kahdeksi asen-nesummamuuttujaksi: 1. Positiivinen asenne ja 2. Negatiivinen asenne. Summamuuttu-jien Cronbachin alfakertoimet vaihtelivat välillä .69-.82. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikennekasvatusta opettavien opettajien liikenne-kasvatusasenne on melko positiivinen, eikä mies- ja naisopettajien asenteissa ole tilas-tollisesti merkitseviä eroja. Opettajat kokivat suurimpana esteenä liikennekasvatuksen toteuttamisessa opetussuunnitelmalliset haasteet. Naisopettajat arvioivat materiaalin puutteen suurempana esteenä kuin miesopettajat. Kielteinen liikennekasvatusasenne oli yhteydessä opettajien kokemiin esteisiin liikennekasvatuksen toteutuksessa. Negatiivi-seen asenteeseen oli voimakkaammin yhteydessä opettajaan ja oppilaaseen liittyvät haasteet. Pätevät opettajat kokivat liikennekasvatuksen toteuttamisen esteet pienempinä kuin ei-pätevät opettajat, jotka asennoituivat liikennekasvatukseen negatiivisemmin kuin pätevät opettajat. Erittäin tärkeäksi tavoitteeksi opettajat arvioivat turvallisen ja vastuullisen toiminnan liikenteessä. Opetussisällöistä opettajat arvioivat erittäin tärkeäksi ensiavun. Liikennekasvatuksen toteutuksessa opettajat käyttävät eniten opettajajohtoista opetusmenetelmää. Opettajat pitävät liikennekasvatusta tärkeänä ja he asennoituvat myönteisesti liikenne-kasvatukseen. Opettajien täydennyskoulutukselle olisi tarvetta, koska opettajien toteut-tama liikennekasvatus ei ole käytettävien työtapojen osalta laadukasta ja opettajat koke-vat haasteena ammattitaidon puutteen sekä täyden opetussuunnitelman. Opetussuunni-telmaan kirjattujen tavoitteiden ja sisältöjen laajuutta tulisi kriittisesti arvioida.

Liljander, Ilkka Muutokset digitaalisten mainosnäyttöjärjestelmien sisällössä ja sisällön sekä järjestelmän hallinnassa Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2012, 27 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatin tutkielma Ohjaaja: Pulkkinen, Mirja Perinteiset mainosnäyttöjärjestelmät toimivat sisällön välityksen suhteen yksisuuntaisesti – näytöltä katsojalle - ja sisältö on ennalta varta vasten mainosnäyttökäyttöön valmisteltua. Viime aikoina järjestelmien mainossisältö, sisällönhallinta ja siten myös järjestelmien hyödyntämismahdollisuudet ovat kehittyneet nopeasti. Sisältöä kerätään reaaliaikaisesti erilaisista lähteistä ja myös katsojien on mahdollista vaikuttaa siihen mitä näytöllä näkyy. Katsoja voi jopa joissain tapauksissa tuottaa sisältöä näytöille. Näytöt taas voivat reagoida siihen mitä niiden ympäristössä tapahtuu. Perinteisten LCD-mainosnäyttöjen rinnalle on lisäksi alettu kehittämään aivan uutta näyttöteknologiaa. Tutkielman tarkoituksena on tehdä yhteenveto digitaalisten mainosnäyttöjärjestelmien viimeaikaisesta kehityksestä ja sen mukanaan tuomista uusista tarpeista liittyen sisältöön, sisällön hallintaan sekä järjestelmän kokonaishallintaan. Yhteenvedon perusteella tehdään johtopäätökset kehityksen seurauksista tietojärjestelmäkehityksen näkökulmasta. Tutkielma tehdään kirjallisuuskatsauksena ja pääasiallisena lähteenä ovat tieteelliset artikkelit, asiantuntijaraportit sekä alan kirjallisuus. Tutkielmassa esitellään aluksi aihealue ja mainosnäyttöjärjestelmän määritelmä (Digital Signage). Seuraavaksi esitellään mainosnäyttöjärjestelmien tyypit, komponentit, sisältöformaatit, sisällönhallintatavat, sekä mainosnäyttöjärjestelmien hyödyntämistavat. Seuraavaksi esitellään perinteinen sisältökonsepti, sen sisällön hallinta ja esittäminen. Ennen yhteenvetoa esitellään viimeaikaista kehitystä mainosnäyttöjärjestelmien sisällön, sisällön hallinnan sekä järjestelmien kokonaishallinnan osalta. Lopuksi esitetään yhteenveto tuloksista, johtopäätökset ja kartoitetaan jatkotutkimuksen kohteet.

Hannu Pulkkinen paneutuu väitöskirjassaan vähän tutkittuun alueeseen, sanomalehden ulkoasuun.- Paperilehtien vahvuudet ovat niiden mahdollisuudessa tehdä jäsentyneitä, kokoavia ja monimuotoisia esityksiä. Esittämistapoja voidaan kehittää edelleen, vaikka itse lehden perusmuoto on ollut olemassa jo pitkään, Pulkkinen toteaa.Ulkoasun uudistuksien pääsyiksi lehdet ilmoittivat lehtien nykyaikaistamisen ja selkiinnyttämisen. Lehdissä ymmärretään, että pelkkä ulkoasun kohentaminen ei riitä ja siksi sisällön kehittäminen on entistä keskeisempi osa uudistusprosessia. Lehdet ovat myös pyrkineet vahvistamaan uutisten asemaa. Sisällön ja esitystapojen syvempi muuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa.Skandinaviassa on pienempään sivukokoon siirtyminen ollut keskeinen uudistuskeino ja lukijat ovat ottaneet sen myönteisesti vastaan. Suomessa ilmoitusmyynnin riskit ovat jarruttaneet formaattimuutoksia. Analyysit osoittavat, että tabloidikoko antaa uusia mahdollisuuksia ilmoitussijoittelulle ja palvelee siten myös ilmoittajan etua.- Tabloidiin siirtyminen ei ole johtanut uutisten typistymiseen tai sisällön tabloidisaatioon, niin kuin on pelätty. Yllättävää kyllä, keskeiset jutut ja kuvat voivat saada tabloidin sivuilla jopa suuremman tilan kuin isossa sivukoossa, Pulkkinen havaitsi.Sanomalehden tuotanto ja esillepano vaativat lehden rakenteilta sekä järjestystä että joustoa. Historiallisesti suuret ulkoasumuutokset on tehty tilanteissa, joissa joko järjestyksen tai jouston rakenteet ovat estäneet lehden kehitystä. Tällöin lehti on omaksunut uudet periaatteet materiaalinsa järjestämiseen.Nykyinen lehtimuoto perustuu journalistisen hierarkian ja lohkotaiton tuomaan järjestykseen. Joustoa esillepanoon on saatu lohkojen ja palstoituksen muuntelulla ja aikakauslehdistä omaksutuilla taittotavoilla. Internetissä toimivan lehden ongelma on rajallinen sivukoko, rajoittunut typografia ja esitysten pirstoutuminen. Ratkaisuja haetaan verkon käyttöliittymien kehittämisestä ja ns. sähköisestä sanomalehdestä.Viime vuosina päivälehdet ovat pyrkineet vahvistamaan sisällön ja ulkoasun hierarkiaa. Uutissivujen analyysi osoitti, että monissa tapauksissa lehden journalistinen ja visuaalinen hierarkia voivat joutua myös ristiriitaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun sivun visuaalinen fokus sijoittuu sivun pääaiheen ulkopuolelle. Viestinnällisiä ongelmia syntyy usein myös siksi, että kuvat ja otsikot eivät puhu samasta asiasta. Päivälehdissä lähes joka toisessa sivun pääjutussa kuva ei yhdisty otsikkoon.- Näyttää siltä, että 1900-luvulla kehitetty lehden moderni muoto ja sen journalistisesti ohjatut rakenteet ovat murenemassa. Visuaalisuuden korostus vaikuttaa juttujen painotuksiin, aihevalintoihin ja näkökulmiin. Juttujen jakaminen osiin ja uusien esitystapojen käyttö palvelevat lukijaa, mutta ne voivat johtaa myös esitysten pirstoutumiseen ja hajautetumpaan lukutapaan, Pulkkinen pohtii.Selvimmin lehden perinteisten rakenteiden väistyminen näkyy internetissä. Sanomalehden hierarkkinen, monikeinoinen, kuvaa ja tekstiä yhdistävä esitystapa ei ole siirtynyt lehtien verkkosivuille.Pulkkisen tutkimuksen kohteina olivat kaikkien suomalaisten päivälehtien (52 kpl) osastorakenteet, etusivut, uutissivut, yksittäiset uutisjutut ja typografia. Hän analysoi myös lehtien uudistuksia ja formaattimuutoksia. The study examines the design structures of Finnish daily papers and analyses how these structures impact on the narration and usability of the paper. The topic is explored from a designer’s point of view, and the study offers suggestions for solving problems connected with the structures and product development of newspapers. Basic data of the study were collected by means of surveys in all the Finnish dailies (N=52), conducted in 2001 and 2005. Supplementary data consisted of interviews of designers and editors. In addition, the front pages and news pages of all the Finnish dailies and 23 Swedish ones were analyzed. The analyses focused on the structures, typography and story telling devices of these newspapers.Nearly all the Finnish dailies were redesigned between 2000 and 2005. In spite of this, they have not radically changed their form and ways of presenting the news. Only three daily papers changed over to the tabloid format in 2000–2006. Choosing the tabloid format did not shorten the length of the most important stories on the news pages, nor did it considerably affect the number or content of pictures. There were no signs of tabloidization of the content.Many Finnish dailies, especially broadsheet ones, have problems with their structure. For example, news items are unevenly distributed throughout the paper. More than half of the dailies allow their entire front page to be sold for advertising purposes which causes structural problems for the beginning of the paper. Front pages have become more structured and hierarchic, but often the problem is that the functions of their different parts (stories, teasers, navigation bar) are not clear.During the past few years, the dailies have strengthened the hierarchy of their layout: differences in the sizes of stories, headlines and pictures have increased. Because it is fairly common to place the main picture (the visual focus) outside the main story, the content hierarchy and visual hierarchy can be in conflict with one another on the page. Almost every second picture in the main newsstory failed to be meaningfully related to the story headline.The dialogue of order and flexibility runs through the history of the newspaper. In the 21st century, the issue of order/flexibility is present in computerized and modeled pagination. The computer produces hierarchic structures almost automatically, but it also has to make possible the changes required by the demands of changing news situations and visual considerations.In the production process of a newspaper, the interests of journalists and visualists have often been regarded as conflicting. This conflict can be avoided when texts and visuals are seen as parts of an integrated presentation. A structural approach can be included in planning a story, which means that presentation methods and story structures are chosen on the basis of the content of the story.