Search

The prevalence of myopia is increasing extensively worldwide. The number of people with myopia in 2020 is predicted to be 2.6 billion globally, which is expected to rise up to 4.9 billion by 2050, unless preventive actions and interventions are taken. The number of individuals with high myopia is also increasing substantially and pathological myopia is predicted to become the most common cause of irreversible vision impairment and blindness worldwide and also in Europe. These prevalence estimates indicate the importance of reducing the burden of myopia by means of myopia control interventions to prevent myopia onset and to slow down myopia progression. Due to the urgency of the situation, the European Society of Ophthalmology decided to publish this update of the current information and guidance on management of myopia. The pathogenesis and genetics of myopia are also summarized and epidemiology, risk factors, preventive and treatment options are discussed in details.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa on kehitetty menetelmä, jonka avulla sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten esiopetusikäisten lasten taitoja ja tuen tarpeita voidaan arvioida ja seurata. Menetelmän avulla voidaan siirtää tietoa lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Menetelmässä huomioidaan sokean ja vaikeasti heikkonäköisen lapsen kehityksen erityispiirteet. Menetelmälle annettiin nimeksi SoLa kohderyhmän, sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten mukaan. Menetelmän kehittämistä varten koottiin tietoa sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten kehitystä koskevasta kirjallisuudesta, Suomessa käytössä olevista esiopetusikäisten lasten arviointimenetelmistä ja näkövammaisten lasten erityisopettajien paneelikeskustelusta. Lisäksi kehitystyössä hyödynnettiin näkövammaisten lasten arviointi- ja kuntoutustyössä saatua omaa kokemusta. Sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten kehityksen erityispiirteiksi nousivat kirjallisuudesta erityisesti tiedon hankkimiseen, vuorovaikutukseen, motoriikan ja orientoitumisen kehitykseen, työskentelytaitoihin ja itsestä huolehtimiseen liittyvät tekijät. Lisäksi luku- ja kirjoitusmenetelmien erilaisuus sekä laskemisen perusvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet nousivat kirjallisuudesta esille. Näkemisen puutteista johtuvien haittojen vähentämiseksi kirjallisuudesta nousi esille erityisesti tunto- ja kuuloaistien käyttäminen tiedonhankinnassa, asiantunteva ohjaus ja ajan antaminen tiedon hankintaan, tiedon käsittelyyn ja taitojen runsaaseen harjoitteluun. Tutkimuksessa kehitetty SoLa-lomake on tarkoitettu sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten esiopetusikäisten lasten arviointiin ja tiedonsiirtoon esiopetusvuoden aikana ja lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Sen käyttäjinä voi olla esimerkiksi esiopetushenkilöstö ja muut lasten kanssa toimivat. SoLa-lomakkeen käytettävyyden lisäämiseksi tulee koota käsikirja, joka sisältää perehdytystä sokean ja vaikeasti heikkonäköisen esiopetusikäisen lapsen taitojen ja tuen tarpeiden arviointiin.

Pro gradu työ käsittelee näkemistä ja sokeutta Jyrki Kiiskisen romaanissa Suomies. Työssä käydään läpi näköaistin aseman nousu länsimaisessa kulttuurissa lukutaidon lisääntyessä siirryttäessä keskiajalta renessanssiin. Ihmisen suhde itseensä ja miten hän näkee maailman, on liitoksissa tähän muutokseen. Tieteen nousu ohi kristinuskon maailman selittäjänä renessanssin aikana alkaneen tieteellisten läpimurtojen kautta näkyy myös siinä, miten ihminen on itseään peilistä katsonut. Työssä esitellään tutkimuksen kannalta oleelliset silmään, valoon, haukkaan ja peiliin liittyvät symbolit ja tarkastellaan romaanista löytyviä vastineita. Työssä tarkastellaan Jyrki Kiiskisen artikkelia ”Mitä sokeat näkevät”. Romaanista etsitään yhtymäkohtia sokean Johanneksen ja hänen kirjurinsa Prochoroksen tarinaan mm. romaanin kansitaiteen ja Uhtua-nimisen paikkakunnan kautta. Antiikin Kreikan tunnetuin tietäjä ja ennustaja Teiresias esitellään Homeroksen Odysseian ja Sofokleen Kuningas Oidipuksen kautta. Työssä tutkitaan myös Kuningas Oidipuksessa olevan tabun mahdollisuutta Suomies-romaanissa.