Search

This paper addresses the aspect of the meaningfulness of a national assessment in English as a foreign language, applying the fairness framework proposed by Kunnan (2018). We compared students’ performance on two receptive language skills of listening and reading on two subsequent national evaluations in Finland, taken by students at the end of compulsory basic education and at the end of general upper secondary education, respectively. The research questions focus on (1) the relationship between students’ performance on the two tests and their gender, language of schooling and parents’ educational level, and (2) the relationship between the students’ receptive language proficiency at the end of basic education and general upper secondary education. The data were analysed using linear regression and quantile regression analyses. The effect of background variables on the proficiency was stronger for low-performing students than for highperforming students. Moreover, students’ proficiency on the receptive skills at the end of basic education well predicted that at the end of general upper secondary education across several points in the score distribution. The findings also indicated persistent challenges with respect to educational equality and equity that requires ongoing attention by policy-makers and test designers. peerReviewed

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä sanastollisiin taitoihin 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta (16 poikaa ja 21 tyttöä). Tulosten mukaan sukupuoli oli yhteydessä ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä sekä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli negatiivisesti yhteydessä sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, muttei vielä 24 kuukauden iässä. Lapsilla, joilla oli vähintään yksi sisarus, oli heikompi pistemäärä ymmärtävän sanaston mittauksessa 30 kuukauden iässä kuin perheen ainokaisilla. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä ymmärtävän sanaston tasoon 24 kuukauden iässä. Esikoisuus ei ollut yhteydessä sanaston kehitykseen, eikä myöskään vanhempien koulutustaso. Aihetta on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, sillä käytännön puheterapiatyössä tarvitaan tietoa piirteistä, jotka lisäävät riskiä kielellisille vaikeuksille., The purpose of this study was to investigate the associations between child-related and environmental factors and child vocabulary development at 24 and 30 months. Information on the background factors was gathered at the children’s age of 18 months. The participants were 37 Finnish-speaking healthy children who were born full term (16 boys and 21 girls). Compared to boys, girls got higher scores in receptive and expressive vocabulary measurements at 24 and 30 months, and had larger productive vocabulary at 24 months. A negative relationship was found between otitis media (at least one otitis by the age 18 months) and receptive and expressive vocabulary measurements at 30 months, but not at 24 months. Children who had at least one sibling had lower scores in receptive vocabulary at 30 months than children who did not have any siblings. A relationship between familial history of difficulties in linguistic development and receptive vocabulary at 24 months was found. In turn, being firstborn or parental educational level were not associated with child vocabulary development. More studies with larger sample sizes are still needed, because in clinical practice there is a need for better understanding of potential risk factors for language problems.

Physical activity and motor competence (MC) have been considered to be closely related and prevent childhood obesity. The aim of the study was two-fold: to examine MC measured with two different tools in relation to individual, family, and environmental correlates and to investigate gender differences in MC. The Test of Gross Motor Development-Third Edition (TGMD-3) was administered to three- to seven-year-old children (n = 945), while the K&ouml, rperkoordinationstest f&uuml, r Kinder (KTK) was also used for five- to seven-year-old children (n = 444). The parent questionnaire (n = 936) included questions about individual (e.g., participation in organized sports), family (e.g., parents&rsquo, education level), and environmental (e.g., access to sports facilities) correlates. The children&rsquo, s temperament was assessed using the Colorado Childhood Temperament Inventory (CCTI) questionnaire. Data were analyzed using one-way analysis of variance and linear mixed-effects regression models. The regression models explained 57% and 38% of the variance in TGMD-3 and KTK, respectively. Individual correlates, including older age, more frequent participation in sports, and specific temperament traits of activity and attention span-persistence, were the strongest predictors for better MC. Small gender differences were found in both assessment tools, albeit in a different manner. In conclusion, socioecological correlates of MC in young children are multidimensional, and individual correlates appear to be the most important predictors of MC. Importantly, the correlates can differ according to the MC assessment tools.

Family-related factors, like parent’s educational level, their values and expectations have a significant impact on child’s early skills and later educational outcomes. Further, parents provide their child, alongside with other learning environments, a broad mathematical and early literacy input. This study investigates the relationship between family-related socio-economic and other factors like, parental education, amount of books at home, parental attitudes towards mathematics and science, parental perception of child’s early skills and student’s later academic achievement. This is studied in the light of the Finnish data collected for Trends in International Mathematics and Science Study (TIMSS) 2015. The results are presented with the help of a geospatial method called Kriging that reveals regional variance. The results indicate that family-related background variables have different effects on child’s later achievement in mathematics across Finland. The results suggest, that some areas in Finland are better in ‘levelling the playing field’ for children and minimising the effect of family related variables on educational outcomes than others.

Purpose The long-term effects of sociodemographic and health characteristics on television viewing (TV) time changes have not been identified in adulthood. We aimed to examine the modifiable and non-modifiable determinants of changes in TV-time in young adults over 10 years. Methods Participants (N = 2929) aged 24-39 years were recruited between 2001 and 2011 from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Data were collected using questionnaires and a medical examination. The determinants of changes in TV-time were estimated using latent growth modeling for men and women separately. Results For men, inverse associations with initial levels of TV-time were observed for students becoming employed and already has children, and direct associations were observed for both those who stayed a smoker and those who stayed overweight/obese. Increasing attention to health habits was inversely associated with a slope of TV-time, whereas age and becoming unemployed were positively associated with the slope of TV-time. For women, inverse associations with the levels of TV-time were found for age, staying in non-manual work, and paying consistently high and increasing attention to health habits, and direct associations were found for staying unemployed, smoking and overweight/obese, and becoming employed, single and non-smoking. Increasing physical activity, becoming employed, motherhood, and normal weight were inversely associated with the slope of TV-time, whereas age and staying in non-manual work were positively associated with the slope of TV-time. Conclusions This suggests several gender-specific determinants of changes in TV-time that can help identify potential targets for interventions to prevent excessive TV-time in adulthood.

ti Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä sanastollisiin taitoihin 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta (16 poikaa ja 21 tyttöä). Tulosten mukaan sukupuoli oli yhteydessä ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä sekä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli negatiivisesti yhteydessä sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, muttei vielä 24 kuukauden iässä. Lapsilla, joilla oli vähintään yksi sisarus, oli heikompi pistemäärä ymmärtävän sanaston mittauksessa 30 kuukauden iässä kuin perheen ainokaisilla. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä ymmärtävän sanaston tasoon 24 kuukauden iässä. Esikoisuus ei ollut yhteydessä sanaston kehitykseen, eikä myöskään vanhempien koulutustaso. Aihetta on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, sillä käytännön puheterapiatyössä tarvitaan tietoa piirteistä, jotka lisäävät riskiä kielellisille vaikeuksille. Abstract The purpose of this study was to investigate the associations between child-related and environmental factors and child vocabulary development at 24 and 30 months. Information on the background factors was gathered at the children’s age of 18 months. The participants were 37 Finnish-speaking healthy children who were born full term (16 boys and 21 girls). Compared to boys, girls got higher scores in receptive and expressive vocabulary measurements at 24 and 30 months, and had larger productive vocabulary at 24 months. A negative relationship was found between otitis media (at least one otitis by the age 18 months) and receptive and expressive vocabulary measurements at 30 months, but not at 24 months. Children who had at least one sibling had lower scores in receptive vocabulary at 30 months than children who did not have any siblings. A relationship between familial history of difficulties in linguistic development and receptive vocabulary at 24 months was found. In turn, being firstborn or parental educational level were not associated with child vocabulary development. More studies with larger sample sizes are still needed, because in clinical practice there is a need for better understanding of potential risk factors for language problems.

To examine the relationship between early health status and financial decisions in adulthood, we link information on birth weight in 1966 from the Northern Finland Birth Cohort to data from the Finnish Central Securities Depository over the period of 19952010. We find that persons predisposed to poor health status in early childhood (indicated by low birth weight) avoid participating in the stock market in adulthood. The link between birth weight and stock market participation is partially explained by the fact that poor early health status leads to risk aversion. Early health status is not significantly related to the portfolio’s value-growth tilt. nonPeerReviewed

Tarkastelemme kirjoituksessamme ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka valmistuivat Suomen ammattikorkeakouluista tai yliopistoista vuosien 1999 ja 2011 välisenä aikana. Pyrimme kuvailemaan Tilastokeskuksen rekisteritietojen avulla, kuinka moni valmistuneista on edelleen Suomessa kolme vuotta valmistumisen jälkeen ja mitkä taustatekijät ovat yhteydessä päätökseen jäädä maahan. Kiinnitämme tarkastelussa erityistä huomiota siihen, kuinka valmistumisen jälkeen Suomeen jääminen käsitteellisesti määritellään mittausta varten. Lisäksi vertaamme maahan jääneiden henkilöiden tilannetta ja työmarkkinatulemia suomalaisten vastaaviin tulemiin finanssikriisin jälkeisenä aikana. Tulosten mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista asuu Suomessa 60–70 prosenttia kolme vuotta valmistumisen jälkeen, ja jäävien osuuksissa ei ole merkittävää muutosta yli ajan. Näyttää siltä, että Suomi on onnistunut nostamaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta opiskelijapopulaatiossa ilman, että samaan aikaan maahan jäävien osuudessa olisi tapahtunut ilmeistä muutosta huonompaan. Tarkastelemme edelleen niitä taustatekijöitä, jotka ovat yhteydessä korkeampaan todennäköisyyteen jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen, ja huomaamme, että ne henkilöt, jotka työskentelevät osa-aikaisena (täysiaikaisena) vuosi ennen valmistumista, jäävät Suomeen seitsemän prosenttiyksikköä (18 prosenttiyksikköä) todennäköisemmin verrattuna niihin, joilla ei ole opiskelujen aikaista työkokemusta. Suomeen jäämisen todennäköisyyttä lisää myös se, jos ulkomaisella tutkinto-opiskelijalla on perhettä ja sosiaalisia verkostoja Suomessa. Maahan jääneiden työllisyysaste ja ansiokehitys jäävät jälkeen samalta koulutustasolta valmistuneiden suomalaistaustaisten tasosta. Maahan jääneiden ulkomaalaisten työllisyysaste on kuitenkin tarkasteluperiodilla keskimäärin verraten korkealla tasolla (77–81 %). Suomeen jääneiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden saamien ja maksamien tulonsiirtojen erotus antaa viitteitä siitä, että opiskelun aikaiset nettokustannukset palautuvat julkiselle sektorille suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen. nonPeerReviewed

Purpose: The long‐term effects of sociodemographic and health characteristics on television viewing (TV) time changes have not been identified in adulthood. We aimed to examine the modifiable and non‐modifiable determinants of changes in TV‐time in young adults over 10 years.Methods: Participants (N = 2929) aged 24‐39 years were recruited between 2001 and 2011 from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Data were collected using questionnaires and a medical examination. The determinants of changes in TV‐time were estimated using latent growth modeling for men and women separately.Results: For men, inverse associations with initial levels of TV‐time were observed for students becoming employed and already has children, and direct associations were observed for both those who stayed a smoker and those who stayed overweight/obese. Increasing attention to health habits was inversely associated with a slope of TV‐time, whereas age and becoming unemployed were positively associated with the slope of TV‐time. For women, inverse associations with the levels of TV‐time were found for age, staying in non‐manual work, and paying consistently high and increasing attention to health habits, and direct associations were found for staying unemployed, smoking and overweight/obese, and becoming employed, single and non‐smoking. Increasing physical activity, becoming employed, motherhood, and normal weight were inversely associated with the slope of TV‐time, whereas age and staying in non‐manual work were positively associated with the slope of TV‐time.Conclusions: This suggests several gender‐specific determinants of changes in TV‐time that can help identify potential targets for interventions to prevent excessive TV‐time in adulthood. peerReviewed

Company founders are important agents in business economics. I investigated entrepreneurs who founded successful, long-standing and high-growth companies. The data include 402 Finnish founder entrepreneurs who had founded a company and had been awarded the Finnish title of neuvos during the period 1917-2015 (i.e., since the beginning of Finnish independence). So far only few longitudinal studies have been presented on company founders in Finland. This study focuses on the era of industrialism in Finland and addresses the following research questions. First, what kind of entrepreneur groups are identified in different phases of industrialism when studying the backgrounds, education and work careers of founders of successful and long-standing business enterprises in Finland? Second, how has Finnish founder entrepreneurship changed as an historical phenomenon? I identified four main entrepreneur types: self-made man, practical entrepreneur, educated entrepreneur and business entrepreneur. These types serve to illustrate what kind of people founded enterprises in different periods of industrialism. The main result is that after the liberalization of economic life (1860-70s), highly successful company founders came from all kinds of social backgrounds. In this data set self-made men were the most common in the first period (enterprises founded 1875-1913), practical entrepreneurs in the second period (enterprises founded 1914-1939), educated entrepreneurs in the third period (enterprises founded 1940-1959), and business entrepreneurs in the fourth period (enterprises founded 1960-1990). Studying company founders afforded many insights into entrepreneurship and the development of Finnish economy and society. This study showed that business founding as a phenomenon changed during the era of industrialism, but unchanging characteristics can be discerned throughout the research period. Entrepreneurship is a very personal phenomenon, but at the same time it is inextricably linked to different phases in the development of an economy. Understanding entrepreneurship requires simultaneously considering these phenomena.

Tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen opettajien yksilöllisten taustatekijöiden ja minäpystyvyyskäsitysten yhteyttä työorientaatioihin. Tutkimuksen näkökulmaan on vaikuttanut tieto joka viidennen opettajan suunnitelmista vaihtaa alaa (Jokinen ym. 2013, 42). Määrällisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeella (N=172). Kyselylomakkeen muodostivat taustamuuttujien lisäksi minäpystyvyyskäsitysmittari (Tschannen-Moran & Woolfolk Hoy 2001) ja työorientaatiomittari (Turunen 2010). Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, riippumattomien otosten t-testiä sekä hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä. Tuloksiksi tutkimuksessa saatiin, että korkea ikä oli yhteydessä matalaan materiaaliseen työorientaatioon ja että naisilla yhteiskunnallinen työorientaatio oli korkeampi kuin miehillä. Lisäksi havaittiin, että mitä korkeampaa minäpystyvyyttä opettajat kokivat luokkahuoneen hallinnassa ja oppilaiden sitoutumisessa, sitä korkeampi oli heidän yhteiskunnallinen työorientaationsa. Nuoret opettajat olivat vanhempia materiaalisesti työorientoituneempia, joten työnantajan tarjoamat turvattu työpaikka ja hyvät ansiot voivat olla yhteydessä heidän alalla pysymiseensä. Korkean yhteiskunnallisen työorientaation omaava opettaja voi mahdollisesti vaikuttaa työssä viihtymiseen hakeutumalla opetusalan työtehtäviin, jotka hän kokee erityisen yhteiskunnallisesti hyödylliseksi. Mahdollista on, että opettajien ammatillinen kehittyminen luokkahuoneen hallinnassa ja oppilaiden sitouttamisessa voivat vaikuttaa positiiviesti opettajilla alalla pysymiseen. Tällöin opettajat voivat hyötyä esimerkiksi työyhteisön tuesta, täydennyskoulutuksesta tai mentoroinnista alalla pysyäkseen.

Learning a new vocation or re-learning one that was previously mastered is considered one of the essential pathways for migrant integration into the Finnish labour market. Thus, vocational educators should have competencies that support teaching adults with diverse educational, vocational, cultural, and linguistic backgrounds, and enhance their participation in the learning community. This research examines learning, teaching, and integration of adult migrants in Finland. The study analyses what educators and adult migrant students focus on when talking about learning and teaching. First, the aim was to gain an understanding of the core aspects that trainers and migrant students refer to when talking about learning and teaching, and second, the research examined how these core aspects were related to learning in a new context and teaching adult migrant students. In addition, the study aimed to deepen the understanding of relationships between learning, teaching, and integration. The data was gathered at one of the adult institutes in Finland (aikuisopisto) providing vocational education to adults, located outside of the capital region of Finland. The study is based on individual, semi-structured interviews with 11 adult migrant students, 12 trainers, and the institute Rector. In addition, the data set includes a focus group interview with 6 migrant students participating in the same vocational training. Theory-guided qualitative content analysis was used as the method of analysis. A deepened understanding of the data-driven study results was gained through the lenses of existing theoretical perspectives on language and culture, teaching in diverse settings as well as on integration and learning. The main result of the study is that both trainers and migrant students themselves associate difficulties in learning, teaching, and integration with the existence of cultural differences and poor Finnish language skills. However, study informants also reflect on personal differences and life situations as an important aspect in learning, teaching, and integration of adult migrants. Learning in a new context and teaching migrant students stirs contradictory feelings and are recognised as difficult activities accompanied by feelings of uncertainty and unpredictability, but also the joy of learning something new too. The interviewed trainers and migrants point out the existence of negative beliefs and misconceptions about migrants, their backgrounds, and competencies as the main barriers to making the most out of some modes of working (like group work or workplace learning) and the possibility of supporting migrants integration through participation in formal education. The results of the study indicate a need for all parties to work towards collective participation in the learning process and a need to look at differences as offering a positive contribution. Successfully approaching migrant students requires taking into account the particularities of adult migrant as learners while being able to concentrate on existing similarities. The study proposes seeing integration as a collaborative lifelong learning process, which requires involvement and effort by both migrants and Finns.

Ylipainoisuus ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Ne ovat riskitekijöitä monille kansansairauksille, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet maahanmuuttajataustaisilla esiintyvän enemmän ylipainoisuutta ja lihavuutta kuin kantaväestöllä. Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on kuvata ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyyttä ja selvittää mitkä taustatekijät (ikä, sukupuoli, koulutus, pääasiallinen toiminta, ravinto- ja liikuntatottumukset sekä maassa asuttu aika ja synnytysten lukumäärä) ovat yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen Suomessa asuvilla venäläis-, somali- ja kurditaustaisilla miehillä ja naisilla verrattuna koko väestöön. Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineistona toimii Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimus (Maamu) ja Terveys 2011 -tutkimus. Maamu -tutkimus tuotti tietoa maahanmuuttajien terveydentilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen kohderyhmänä olivat 18-64-vuotiaat venäläis-, somali- ja kurditaustaiset aikuiset. Väestön hyvinvointitutkimus Terveys 2011 kuvasi koko väestön terveyttä ja hyvinvointia ja tutkimuksen kohderyhmänä oli 18-64 vuotiaat Suomen aikuisväestö. Tässä tutkimuksessa ylipainoisuus (painoindeksi ≥ 25 kg/m2) ja lihavuus (painoindeksi ≥ 30 kg/m2) määritellään kehonpainoindeksiin perustuen ja tilastollisena analyysimenetelmänä käytetään logistista regressio analyysia. Somalitaustaisista naisista 73 prosenttia, kurditaustaisista naisista ja miehistä 65 prosenttia, sekä venäläistaustaisista naisista 40 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia. Koko väestön naisista 43 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia. Somalinaisten ja kurdinaisten todennäköisyys olla ylipainoisia tai lihavia oli tilastollisesti suurempi verrattuna koko väestön naisiin (somalinaiset OR 4,44, 95% lv 2,55-7,71, kurdinaiset OR 2,82, 95% lv 1,73-4,60). Somalitaustaisilla miehillä esiintyi ylipainoisuutta ja lihavuutta vähemmän (OR 0,43, 95% lv 0,24-0,76) kuin koko väestön miehillä. Korkeampi ikä oli yhteydessä suurempaan ylipainon ja lihavuuden todennäköisyyteen kaikilla väestöryhmillä. Työttömyys ja synnyttäneisyys olivat selvässä yhteydessä suurempaan ylipainon ja lihavuuden todennäköisyyteen kurditaustaisilla naisilla. Venäläistaustaisilla naisilla liikunnan harrastamattomuus oli yhteydessä suurempaan ylipainon ja lihavuuden todennäköisyyteen. Lihavuuden ehkäisyssä väestötasolla tulisi huomioida myös Suomessa asuva maahanmuuttajaväestö. Ylipainon ja lihavuuden vähentäminen maahanmuuttajataustaisilla vaatii sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia toimenpiteitä. Abstract Overweight and obesity are significant public health issues and they both are risk factors for several health conditions. Overweight and obesity are predisposing factors for type 2 diabetes. International studies have shown that the prevalence of overweight and obesity are higher for migrants than their native counterparts. The first aim of this thesis is to assess the prevalence of overweight and obesity in migrant of Russian, Somali and Kurdish origin in Finland, and to compare the prevalence of overweight and obesity in these migrant groups to the Finnish population. The second aim is to determine which factors (age, gender, education, employment status, diet, physical activity, years lived in Finland and number of births) are associated with overweight and obesity in migrant of Russian, Somali and Kurdish origin and to assess how these factors differ from factors associated with overweight and obesity in the Finnish population. The data of this population based study is obtained from the Finnish Migrant Health and Wellbeing study (Maamu) and Health 2011 survey. The aim of the Maamu study was to examine the health and wellbeing of migrants of Russian, Somali, and Kurdish origin aged 18 to 64 migrants. Health 2011 surveys aimed to examine the health and welfare of the Finnish population aged between 18-64. Logistic regression analysis is used to determine which factors are associated with overweight and obesity. Overweight (BMI ≥ 25 kg/m2) and obesity (BMI ≥ 30 kg/m2) was defined based on the Body mass index criteria. The result show that 73 % Somali women, 65 % of Kurdish women and men, 40 % of Russian women and 50 % of Russian men are overweight or obese. The prevalence of overweight and obesity among the Finnish population was for 43 % for women and 57% for men. Somali and Kurdish women had a higher prevalence of overweigh and obesity than the women in the Finnish population (Somali women OR 4,44, 95% Cl 2,55-7,71, Kurdish women OR 2,82, 95% Cl 1,73-4,60). Somali men had lower prevalence overweigh and obesity (OR 0,43, 95% Cl 0,24-0,76) than the men in the Finish population. Age increases the odds of overweight and obesity for all of the groups. In Kurdish women unemployment and number of births increases the odds of overweight and obesity. In Russian women lack of physical activity increased the odds of overweight and obesity. Decreasing the prevalence of overweight and obesity among immigrants necessitates preventative actions to be applied. Immigrants need to be taken into account when planning and implementing obesity prevention programs in the future.

Turpeinen, Heli 2012. Kohti huippu-urheilijan uraa. Tutkimus nuorten urheilijoiden sosiaalisista, fyysisistä ja psyykkisistä taustatekijöistä sekä heidän uraan vaikuttaneista ympäristötekijöistä. Jyväskylän Yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu- tutkielma, 106s. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten urheilijalupausten sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä taustatekijöistä sekä urheilijoiden uraan vaikuttaneita ympäristötekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltuja sosiaalisia tekijöitä olivat päälajin valinta, erikoistuminen, organisoidun urheilun ja määrätietoisen valmentautumisen aloittaminen sekä perhe, valmennussuhde ja koulutus. Fyysisistä tekijöistä tarkasteltiin vartalon fyysistä kokoa sekä harjoittelun laatua ja määrä. Psyykkisistä tekijöistä tutkittiin minkälaisia motiiveja urheilijoilla oli. Ympäristötekijöistä selvitettiin urheilijoiden syntymäajankohtaa sekä asuinpaikkakuntien kokoa uran eri vaiheissa. Tutkimuksen kohteena olivat Olympiakomitean tukea saavat Haastaja- tai Nuorten ohjelmaan kuuluvat nuoret yksilölajien urheilijat (n= 79). Vastanneista 52 oli miehiä ja 27 naisia. Aineisto kerättiin keväällä 2010. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, ja aineisto kerättiin kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen tutkimusotteen mukaan. Aineisto analysoitiin tilastollisesti PASW Statistics 18 ohjelmalla. Pääanalysointimenetelmänä käytettiin aineiston kuvailua frekvensseillä, keskiarvoilla, keskihajonnilla, prosenttijakaumilla sekä minimi ja maksimi arvoilla. Kahden muuttujan välisiä yhteyksiä tutkittiin lisäksi χ²-testillä. Kvalitatiivinen aineisto luokiteltiin ja käsiteltiin kvantitatiivisesti. Tutkimustulosten mukaan päälaji aloitettiin keskimäärin 9- vuotiaana, organisoitu urheilu 13- ja määrätietoinen valmentautuminen 15- vuotiaana. Päälajin valinta tehtiin keskimäärin 13 vuoden iässä. Tärkein tekijä urheilua kohtaan syttyneeseen kipinään oli urheilijoiden oma kiinnostus lajiin. Suurin osa tutkimuksen kohteena olleista urheilijoista oli perheensä esikoisia. Heillä oli ollut uransa eri vaiheissa keskimäärin 2 valmentajaa, joista tutkimuksen tekohetkellä voimassa ollut valmennussuhde oli kestänyt keskimäärin 6 vuotta. Suurin osa urheilijoista (n=51) kävi yläkoulussa normaalin luokan, mutta vaihtoi sen jälkeen urheilulukioon. Naisurheilijat kokivat koulunkäynnin vaikutuksen uraansa positiivisemmaksi kuin miehet. Urheilijat arvioivat päälajin valinnan aikaan olleensa fyysisesti suunnilleen samankokoisia ikätovereidensa kanssa. Mitä vanhemmaksi urheilijat kasvoivat, sitä enemmän he käyttivät aikaa päälajinsa harrastamiseen verrattuna muihin urheilulajeihin. Lähes 70 % urheilijoista on syntynyt ensimmäisessä vuosipuolikkaassa, ja heistä kolmannes on syntynyt ja aloittanut organisoidun urheilun pienessä kaupungissa. Muuttoliikkeen seurauksena yli puolet urheilijoista asui kuitenkin tutkimuksen tekohetkellä isossa kaupungissa. Myös urheilijoiden yleisimpänä asuinpaikkana organisoidun urheilun alkaessa ollut taajama on vaihtunut ajan myötä keskustaksi. Tutkimustulosten mukaan urheilijoiden sisäistä motivaatiota edisti kehittymisen halu sekä urheilun tuoma ilo ja nautinto. Ulkoista motivaatiota edisti perhe sekä menestyminen. Sisäistä motivaatiota heikensivät loukkaantumiset sekä sairastumiset, ja ulkoista motivaatiota urheilun ja muun elämän yhdistäminen sekä rahaongelmat. Tuloksien perusteella voidaan todeta löytyvän yhteisiä taustatekijöitä, joilla on merkitystä nuoren urheilijan uran kehitykselle.

Nuorisourheilussa vanhemmat on perinteisesti nähty harrastuksen mahdollistajana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten harrastuksen muuttuessa myös vanhempien rooli muuttuu. Mitä intensiivisempi harrastus on, sitä tiiviimmin myös vanhemmat osallistuvat harrastukseen. Vanhemmat on aiempaa vahvemmin tunnustettu nuorisourheilun yhdeksi toimijaksi myös käytännön urheiluelämässä. Tässä artikkelissa tarkastellaan vanhempien roolia ja merkitystä nuorten kilpaurheiluun sosiaalistumisessa. Tutkittavia osa-alueita olivat vanhempien urheilutausta, kokemus vanhempien vaikuttavuudesta ja vanhempien osallistuminen. Tutkimusaineisto muodostui 14–15-vuotiaille kilpaurheilijoille tehdystä kyselystä, johon vastasi 2430 jalkapallon, jääkiekon, koripallon, yleisurheilun ja maastohiihdon lisenssiurheilijaa. Aineiston tilastollinen analysointi perustui kahden aineistosta konstruoidun, eri tasolla harrastavan ryhmän – tosikisaajien ja harrastekisaajien – vertailuun. Tosikisaajien vanhemmat olivat harrastekisaajien vanhempia useammin 1) kilpaurheilutaustaisia, 2) vaikuttaneet vahvasti nuoren kiinnostukseen urheiluharrastusta kohtaan sekä 3) osallistuneet eri tavoin nuoren harrastukseen. Kokonaisuudessaan lajien väliset erot muodostuivat suuremmiksi kuin erot tosikisaajien ja harrastekisaajien kesken. Vanhemmat näyttäytyivät erityisen merkittävinä maastohiihtäjien urheiluun sosiaalistumisessa, jalkapalloilijoilla vähiten merkittävinä. Tulokset vanhempien monitahoisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta antavat aihetta pohtia, voidaanko vanhempien osallisuutta tarkastella kaikissa lajeissa vain perinteisen kuljettamisen, kustantamisen ja kannustamisen kautta. Nuorten urheilijoiden vanhempiin kohdistettavien toimenpiteiden suuntaamiseksi olisi arvokasta ymmärtää nuoren kilpaurheilun ja perheen välistä monitahoista dynamiikkaa. In youth sports, parents are traditionally seen as being a source of practical support. However, research results have shown that the role of parents changes with the development of a child’s sports participation. The more intensive the hobby, the more intensively parents are involved. In sports politics as well, parents are more recognized than previously as player in youth sports. This paper examines the role and significance of parents in the socialization of youths into sports. More specifically, the research questions include the parents’ own sporting background, experience of the parents’ impact and the parents’ involvement. The research data consists of a survey sent to 14 to15 year old licensed participants of football, ice hockey, basketball, athletics and cross country skiing. The questionnaire was answered by 2430 young athletes. Statistical analysis of the data was based on a comparison between two groups at different participation levels in each sport. The groups were constructed from the data and are labelled “competitive participants” and “recreational participants”. In comparison to the parents of recreational participants, the parents of competitive participants 1) more often had a sporting background themselves, 2) more often had a strong impact on the young athletes’ interest in sports and 3) were more involved in the sports of their child. All together, the differences between the studied sports were even more significant than the differences between participation groups. The parents were especially significant in the socialization of cross country skiers, and they were the most indifferent when it came to football. The results show multifaceted impacts and levels of involvement by parents. Thus, there is a reason to rethink the parents’ traditional support role of transportation, financing and encouragement. It would be valuable to understand the complex dynamics between competitive sports and family life when considering actions aimed at the parents of young athletes. peerReviewed