Search

Abstract. Health literacy can help explain health inequalities in childhood and adolescence. However, suitable instruments for assessing health literacy in this age group are rare, especially in the German-speaking countries. One economical measure is the 10-item Health Literacy in School-Aged Children (HLSAC) scale, developed and reviewed as part of the WHO Child and Adolescent Health Study (HBSC, Health Behavior in School-Aged Children). In the present study, we tested dimensionality, measurement invariance, and associations with health-related measures of the German version of the scale (HLSAC–German), using data from the 2018 national German HBSC study ( N = 4,347 students aged 11, 13, and 15 years). We also tested HLSAC–German with 11-year-olds, representing an expansion of the original scale. Exploratory and confirmatory factor analyses consistently demonstrated the unidimensionality of the scale (α = .88). Complete scalar measurement invariance was found for sex and partial scalar measurement invariance for age groups and school type, allowing for the comparison of means. Associations with indicators of health and health behavior further demonstrate the construct validity of the scale. The analyses show that the scale is suitable for the economic measurement of a general factor of health literacy in 11- as well as in 13- and 15-year-olds.

Aims: Health examination surveys (HES) provide important information about population health and health-related factors, but declining participation rates threaten the representativeness of collected data. It is hard to conduct national HESs at examination clinics near to every sampled individual. Thus, it is interesting to look into the possible association between the distance from home to the examination clinic and non-participation, and whether there is a certain distance after which the participation activity decreases considerably. Methods: Data from two national HESs conducted in Finland in 2011 and 2012 were used and a logistic regression model was fitted to investigate how distance was related to non-participation. Results: We found out that non-participation modestly increased with distance to the examination clinic. An additional analysis indicated that the option of having an examination at home may decrease the effect of distance to participation. Conclusions: Long distances from home to the examination clinic are one reason for low participation activity. Possible bias caused by these differences in participation could be decreased by providing the option of a home examination.

Aims: A common objective of epidemiological surveys is to provide population-level estimates of health indicators. Survey results tend to be biased under selective non-participation. One approach to bias reduction is to collect information about non-participants by contacting them again and asking them to fill in a questionnaire. This information is called re-contact data, and it allows to adjust the estimates for non-participation. Methods: We analyse data from the FINRISK 2012 survey, where re-contact data were collected. We assume that the respondents of the re-contact survey are similar to the remaining non-participants with respect to the health given their available background information. Validity of this assumption is evaluated based on the hospitalization data obtained through record linkage of survey data to the administrative registers. Using this assumption and multiple imputation, we estimate the prevalences of daily smoking and heavy alcohol consumption and compare them to estimates obtained with a commonly used assumption that the participants represent the entire target group. Results: This approach produces higher prevalence estimates than what is estimated from participants only. Among men, smoking prevalence estimate was 28.5% (23.2% for participants), heavy alcohol consumption prevalence was 9.4% (6.8% for participants). Among women, smoking prevalence was 19.0% (16.5% for participants) and heavy alcohol consumption 4.8% (3.0% for participants). Conclusion: Utilization of re-contact data is a useful method to adjust for non-participation bias on population estimates in epidemiological surveys., Comment: 16 pages, 4 tables, 0 figures

Overweight and obese individuals are at a significant risk for developing cardiovascular disease and other health concerns. Increasing physical activity (PA) in this population is associated with weight loss and positive health outcomes. One way of promoting PA is through interventions in the health care setting. Research is needed to identify the most effective ways of motivating overweight individuals to increase their PA behaviour and to maintain these changes. This systematic review seeks to synthesise current evidence on the effectiveness of behavioural interventions aimed at increasing PA in the overweight and obese population in the health care setting. Literature searches were performed to locate RCT behavioural interventions with follow-up data, targeting PA in healthy overweight and obese adults (BMI>25) in health care settings. Two rounds of literature search were done in electronic databases for MEDLINE, EMBASE, CINAHL, CCRCT, and PsycINFO in spring 2015 and 2017. 11 primary studies were identified. The included studies were evaluated for risk of bias. Data extracted included participant characteristics, results on PA, behaviour change techniques (BCTs) and theoretical frameworks used, and properties of intervention delivery. The BCTs used were coded by two independent assessors using the Behaviour Change Taxonomy version 1. Qualitative synthesis was determined as the most suitable method for reporting the summative data. Most studies were rated as being at low risk of bias. Majority of the studies reported significant time-effects that were rarely maintained at follow-up. Significant increases in PA that favoured the experimental condition were identified in three studies. No superiority of individual BCTs was identified, although self-monitoring was frequently used by successful studies. There was no indication of any intervention delivery properties being associated with intervention success. The limitations of the review include heterogeneity and risk of bias within the study pool, as well as lack of interrater communication. The qualitative synthesis cannot provide enough information for a conclusion to be made yet on the effectiveness of specific BCTs in motivating the overweight and obese population to increase their PA behaviour. The only recommendation for guiding practice is that self-monitoring may be an effective technique for increasing PA in the health care environment, albeit this recommendation is based on weak evidence. Future RCTs should ensure high methodological quality and adequate reporting of BCTs used so that they can contribute to prospective systematic reviews and provide stronger evidence for guiding practice in the health care setting.

Hotakainen, Olli & Koivu, Juho. 2016. OKL-opiskelijoiden terveystutkimus. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Luokanopettajakoulutus. 74 sivua. Opiskeluterveys ja opiskelukyky ovat korkeakouluopiskelijan arkea määrittäviä tekijöitä. Tutkielmamme tarkoitus on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden opiskeluterveyden yhteyttä heidän itse kokemaansa opiskelukykyyn. Olemme tutkimuksessamme määritelleet opiskeluterveyden ja opiskelukyvyn Kuntun (2011) valtakunnallisiin terveystutkimuksiin perustuvilla muuttujilla. Aineisto kerättiin yksinkertaisella satunnaisotannalla Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoista vuoden 2013 keväällä. Kyselyyn vastasi 128 luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Analyysivaiheessa tutkimme seitsemän (7) opiskeluterveysmuuttujan yhteyttä seitsemään (7) opiskelukykymuuttujaan. Yhteyksiä tarkastelimme Pearssonin korrelaatiokertoimella ja Khiin neliöriippumattomuustestillä. Tuloksissa ilmeni, että valtaosalla opiskeluterveysmuuttujista oli tilastollisesti merkitsevä yhteys opiskelukykyyn. Itse koetulla terveydellä ja yleisellä mielialalla oli vahvimmat yhteydet opiskelukykyyn. Opiskeluterveydellä oli vahvimmat yhteydet kokemukseen omista voimista ja kyvyistä ja tulevaisuuden suunnitteluun. Kontaktin luomisella oli myös useita yhteyksiä opiskelukyky muuttujiin. Johtopäätöksenä voimme todeta, että opiskeluterveyden itse koetulla terveydellä, yleisellä mielialalla, kontaktin luomistaidoilla ja huolien takia valvomisella on merkitsevä yhteys opiskelukykyyn. Opiskeluterveyden merkitys on suurin suhteessa opiskelijoiden kokemukseen omista voimista ja kyvyistä ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksilötason rekisteriaineistojen dynaamiseen mallintamiseen sopivia tilastollisia menetelmiä. Pääasiallisena tavoitteena on esittää nykyisestä valtavirrasta poikkeavia metodologisia näkökulmia, jotka mahdollistavat rekisteriaineistojen entistä monipuolisemman hyödyntämisen niin tutkimuksessa kuin tilastotuotannossakin. Mallintamisen lähtökohtana on tapahtumahistoria-analyysin viitekehys. Toisin sanoen kiinnostus kohdistuu useiden ajassa ilmenevien tapahtumien muodostamiin tapahtumasarjoihin. Tutkimuksessa kuvataan, kuinka dynaaminen ilmiö voidaan operationalisoida varannoista ja virtaamista koostuvaksi järjestelmäksi. Peruskäsitteet ja niiden väliset yhteydet esitetään sekä demografian että elinaika-analyysin merkintöjä käyttäen. Muilta osin rajaudutaan tarkastelemaan järjestelmän kokonaisvaltaiseen mallintamiseen soveltuvan semi-Markov-mallin muodostamiseen ja estimointiin tarvittavia ei-parametrisiä menetelmiä. Tutkimuksessa perustellaan myös, miten semi-Markov-malli on mahdollista sisällyttää Markovin ketjujen teoriakehykseen ja miksi mallin käyttö ei vaadi juuri tapahtumataulujen laskemista vaativampia toimenpiteitä. Tilastolliset menetelmät ja mallit toimivat oletusten ollessa voimassa teknisessä mielessä riippumatta sovelluskohteesta, joten käytettävä aineisto luo ne puitteet, jotka sitovat abstraktin mallin havainnoitaviin ilmiöihin. Tässä tutkimuksessa aineiston lähteenä on Stakesin ylläpitämä hoitoilmoitusrekisteri. Rekisterin ominaisuuksia, syntymekanismeja, luotettavuutta ja käyttötapoja tarkastellaan omassa luvussaan. Tutkimuksen soveltavassa osassa osoitetaan esitettyjen menetelmien soveltuvuus käytäntöön. Aineistona käytetään hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuosien 1994-1998 aikana skitsofreniadiagnoosilla hoitoa saaneita potilaita. Potilaspopulaation yleisten ominaisuuksien tarkastelun lisäksi muodostetaan populaation liikkeitä kuvaava semi-Markov-malli sekä tarkastellaan sen validiteettia ja käyttökelpoisuutta ennustamiseen. Tärkeimmät lähteet: Bartholomew, David J. & Forbes, Andrew F. & McClean, Sally I. (1991): Statistical Techniques for Manpower Planning. Second Edition. John Wiley & Sons. Chichester. Hakkarainen, Anni (1989): Psykiatrisen potilasväestön muutokset: teoreettinen malli ja sen sovellutukset Suomessa. Lääkintöhallituksen tutkimuksia 48. Helsinki.

Mini-Suomi-tutkimuksen osana toteutettiin verenkiertoelinten ja hengityselinten sairauksien tutkimus, joka kohdistui maan 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan 8 000 henkilön otokseen. Tehtiin terveyshaastattelu ja terveystarkastus. Tutkittiin verenkiertoelinten ja hengityselinten tautien esiintyvyyttä, niiden aiheuttaman hoidon ja kuntoutuksen tarvetta ja sen tyydyttymistä, selvitettiin näiden tautien vaaratekijät, oireet ja niihin viittaavat löydökset sekä arvioitiin niiden merkitys työ- ja toimintakyvyn rajoittajina. Menetelmät olivat kyselyitä, haastatteluja, fysikaalisia mittauksia ja biokemiallisia määrityksiä sekä toisessa vaiheessa tehty vakiomuotoinen kliininen tutkimus. Kenttätutkimuksen jälkeen osalle tutkituista tehtiin perusteellinen kliininen tutkimus Kuntoutustutkimuskeskuksessa.

Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi-terveystutkimus kohdistui maan 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan 8 000 hengen otokseen. Sen yhtenä osana toteutettiin lyhyt ravintohaastattelu sekä itsetäytettävä ravintokysely, joiden avulla pyrittiin selvittämään väestön ruoankäyttötaajuutta sekä eräiden keskeisten elintarvikkeiden, mm. maidon, leivän ja leivän päällä käytetyn rasvan määrää ja laatua. Ravintokyselyn tuloksista laskettiin summapisteet, ja niiden pohjalta muodostettiin ravintoindeksi, joka kuvasi käytetyn ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Ravintokyselyn perusteella muodostettiin lisäksi varhaisaamiaisen laatua sekä raffinaattien käyttöä kuvaavat indeksit. Ruokavalion laatua selvitettiin sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, koulutusasteen ja asuinalueen mukaan. Nuorempien henkilöiden, varsinkin naisten ruokavalion laatu oli parempi kuin iäkkäämpien. Eniten hyvän ja monipuolisen ruokavalion syöviä oli kuitenkin korkeamman koulutusasteen ja sosioekonomisen aseman omaavien joukossa.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin kohdistuva tutkimus oli osa Mini-Suomi-tutkimusta, jossa selvitettiin 30 vuotta täyttäneiden suomalaisten terveydentilaa terveyshaastattelun ja terveystarkastuksen avulla. Maan väestöä edustavaan otokseen kuului 8 000 henkilöä. Oireita, tiedossa olevia sairauksia, sairauksien hoitoa ja seuraamuksia sekä taustatekijöitä kartoitettiin kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi tehtiin niveltoimintatutkimus, yksinkertaisia lihasvoiman mittauksia ja serologisia tutkimuksia. Oireiden ja toiminnanvajavuuksien perusteella jälkitutkimukseen seulotuille tehtiin vakiomuotoinen lääkärintutkimus, jonka perusteella asetettiin diagnoosit, arvioitiin hoidon tarve ja riittävyys sekä toimintakyky. Tietoja täydennettiin haastattelemalla, lihasvoiman mittauksilla ja käsien röntgentutkimuksella. Kenttätutkimuksen jälkeen tehtiin osalle tutkituista perinpohjaisia kliinisiä tutkimuksia kenttätietojen luotettavuuden selvittämiseksi.

Mielenterveyden häiriöiden tutkimus oli osa Mini-Suomi-tutkimusta. Sen perustutkimuksessa tiedusteltiin koettuja psyykkisiä oireita ja häiriöitä sekä psyykkistä suorituskykyä. Kliiniseen tutkimukseen seulottiin henkilöitä koettujen psyykkisten oireiden (GHQ-36), ilmoitettujen häiriöiden sekä rekisteritietojen perusteella. Kliinisenä tutkimuksena oli PSE-haastattelu. Diagnoosin lisäksi arvioitiin psykiatrisen häiriön varmuutta, psykiatrista hoidontarvetta, työ- ja toimintakykyä ja toteutuneen hoidon riittävyyttä. Arviointien luotettavuutta selvitettiin syventävässä tutkimuksessa. Tässä raportissa kuvataan käytetyt menetelmät ja arvioidaan niiden soveltuvuutta.