Search

Signum siirtyi pääosin verkkoon ja lakkasi tulemasta kotiin kannettuna vuonna 2022. Samana vuonna otettiin käyttöön lehden uutiskirje. Toimiiko seuran lehti verkkolehtenä vai kaikkosivatko lukijat ja jäsenet muutoksen myötä? Tilastojen perusteella muutos vaikuttaa lupaavalta.

Tämän työn tavoitteena on löytää koripallon ottelutilastoista tietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Vaikka tilastoja on saatavilla paljon, aikaisemman kirjallisuuden perusteella koripallossa on havaittu pelkkään intuitioon perustuvaa päätöksentekoa. Kirjallisuuden perusteella esitettiin urheilujoukkueen toimivan kuten tietointensiivinen organisaatio, jolloin myös tietojohtamisen periaatteita voidaan soveltaa joukkue- ja kilpaurheilussa. Analytiikkaa tarvitaan johtamisen tueksi parempien päätösten tekemiseksi. Työssä tutkitaan Euroliigan ottelutilastoja vuodesta 2019 alkaen. Analyysimenetelmäksi valikoitui diskriminanttifunktioanalyysi, joka sopii hyvin ottelun voittamisen ja häviämisen välisten erojen selvittämiseen eri tilastokategorioiden perusteella. Tarkasteluun valittiin virallisesta ottelutilastosta viisitoista kategoriaa: kahden ja kolmen pisteen heittojen ja vapaaheittojen yritykset sekä niiden heittotarkkuudet, hyökkäys- ja puolustuslevypallot, syötöt, riistot, menetykset, torjunnat ja torjunnat vastaan sekä virheet ja virheet vastaan. Diskriminanttianalyysillä etsitään merkittäviä erottelevia tekijöitä ryhmien väliseen luokitteluun. Analyysin perusteella voittajien ja häviäjien eroa selittää puolustuslevypallot, kahden ja kolmen pisteen heittojen tarkkuus ja koriin johtavat syötöt. Kategoria on merkittävä, kun analyysin rakennematriisin Pearson-korrelaatiokerroin on r > 0.30 tai r < -0.30. Tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia aikaisempiin tutkimuksiin, ja niiden perusteella voidaan muodostaa erilaisia ottelutaktiikoita.

Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2021. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa lainsäädännön nojalla vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Vuoden 2021 eläintautitilanne oli Suomen yleisestä hyvästä tilanteesta poikkeava.Maassamme todettiin ensimmäisen kerran korkeapatogeenista lintuinfluenssaa siipikarjassa, ja Ahvenanmaalla todettiin lohikalojen IHN-tautia sekä mehiläisten varroapunkkitartuntaa. Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on EU:n eläinterveyssäännössä luokiteltu a-luokan eläintaudiksi, Suomella on ollut virallinen tautivapaus IHN-taudista, vuoden 2017–2018 mantereen epidemian rajoitusvyöhykettä lukuun ottamatta, ja Ahvenanmaalla on ollut virallinen tautivapaus varropunkkitartunnasta. COVID-19-pandemia aiheutti sektorin toiminnalle edelleen haasteita. Koska turkiseläimistä erityisesti minkit ovat SARS-CoV-2 - tartunnalle herkkiä, jatkettiin vuonna 2020 aloitettua turkiseläinten koronaseurantaa sekä varautumista turkiseläintilojen koronatartuntaan. Turkistarhojen koronatilanteen jatkuva seuranta on tärkeää, sillä isoissa eläinmäärissä pitkään jatkuvat epidemiat mahdollistavat uusien virusvarianttien syntymisen. Vaikka vuosi oli haastava, siihen sisältyi myös runsaasti onnistumisia ja Suomen koti- ja tuotantoeläinten terveyden tasoa voi edelleen pitää hyvänä. Suomi pysyi vapaana strategisesti tärkeistä naudan tarttuvasta leukoosista, IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS-taudista ja Echinococcus multilocularis -loisesta. Vuonna 2020 Suomi haki virallista tautivapauden statusta rabieksen, sinikielitaudin ja BVD:n osalta. Rabieksen ja sinikielitaudin virallinen tautivapaan maan asema saatiin vuonna 2021, ja BVD:n vuoden aikana toteutettu tehostettu seurantanäytteenotto johti tautivapauden saamiseen vuoden 2022 alussa.

Toimintakertomus 2020-2021

Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2020. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi hyvänä Suomessa vuonna 2020. Helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja ei todettu. Suomessa uutta eläintautia, myksomatoosia, todettiin kuolleena löytyneestä villikaniinista. Myksomatoosi on kaniinien virustauti, jota esiintyy ympäri maailmaa. COVID-19-pandemia vaikutti monin tavoin sektorin toimintaan ja kun SARS-CoV-2 -viruksen todettiin tarttuvan myös useisiin eläinlajeihin, jouduttiin varautumaan mahdollisiin tartuntoihin eläimissä. Suomessa ei kuitenkaan todettu uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja eläimillä. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis -tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti SARS-CoV-2-tartunnan, afrikkalaisen sikaruton ja rabieksen torjuntaan.

Ota käyttöön uusi maksuton sovellus: Study Health with HBSC! Hyödynnä sitä terveystiedon opetuksessa tai vaikkapa matematiikan, englannin ja ruotsin opiskelussa. Sovellus tuo käyttöösi WHO-Kouulaistutkimuksen datan vuosilta 2002-2018. nonPeerReviewed

Vesihuoltolaitosten vuoden 2014 vesihuoltotilastotiedot kerättiin pääosin vuonna 2015 ja loput vuonna 2016. Tilastointi perustui Velvet-tietojärjestelmään kerättyihin vesihuolto-organisaatioiden tietoihin. ELY-keskukset keräsivät tiedot alueensa laitoksilta ja tiedot tallennettiin Velvet-tietojärjestelmään. Tietojen tarkastaminen ja täydentäminen päättyi Suomen ympäristökeskuksessa vuoden 2016 lopussa ja laitoskohtaiset tiedot tulostettiin tätä selvitystä varten Velvet2009-tietokannasta 2.1.2017. Laitoskohtaiset tiedot kerättiin seuraavista aiheista: jätevesiverkoston liitty-jämäärä (645 laitosta), investoinnit jätevesijärjestelmiin (349 laitosta), jätevesiviemäreiden pituus ja materiaali (714 laitosta), jätevesimaksut (682 laitosta), jätevesijärjestelmien käyttökustannukset (466 laitosta) ja viemäröity jätevesimäärä (470 laitosta). Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot talousvesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset” -julkaisussa sekä valtakunnalliset yhteenvetotiedot vuosilta 1970–2014 on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 1970-2014” -julkaisussa.

In competitive games there typically exists a “metagame” – an abstraction peripheral to the actual game. In most popular competitive games this metagame is manifested partially by player specific gameplay statistics. Quantified gameplay statistics play a crucial role in competitive videogames with players granting numerical authority to performance measures by interpreting, negotiating, and strategizing based on them. Despite providing decision making support regarding the role, character, or items players choose in-game, granting too great of a numerical authority can result in negative emotional states. Different motivations and needs for playing games have been studied in general and in a competitive context, but what motivates players to use and review gameplay statistics is not researched in depth. This study seeks to address the gameplay statistics related research gap by exploring the underlying motivational components affecting statistics review, the affective effects of statistics review, and the potential perceived gameplay enjoyment impact statistics review might have. This study draws on self-efficacy and self-determination theories to understand how statistics review might have both positive and negative impact on the player on an emotional level, and how these feelings translate to gameplay enjoyment. This study was conducted using partial least squares structural equation modeling (PLS-SEM) to analyze the 237 responses gathered via online survey. The results contribute to the body of literature regarding competitive gaming by proving the needs for competition and mastering of mechanics as important motivational components of statistics review and providing evidence of statistics review having emotional impact on the player. Furthermore, while this study identifies the importance of motivational components in statistics review by proving two motivational factors significant and statistics review having emotional impact, future research is suggested to be conducted on developing improved motivational constructs and better understanding how statistics review is used in-game, and exactly what performance metrics are used.

Vuoden 2014 lopussa Manner-Suomessa asui 5 442 837 asukasta. Vesihuolto-organisaatioiden toimintaa kuvaavia tietoja vuosilta 2000–2014 kerättiin Vesihuoltolaitostietojärjestelmä Velvetiin. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitosten talousvesiverkon liittyjämäärä asukaslukuna vuonna 2014 oli 5 097 063 asukasta. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitoksen talousvesiverkon liittyjämäärän suhde verrattuna asukaslukuun oli 93,6 %. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitoksen jätevesiverkon liittyjämäärä asukaslukuna oli 4 611 695 asukasta. Velvet-järjestelmän vesihuoltolaitoksen jätevesiverkon liittyjämäärän suhde verrattuna asukaslukuun oli 84,7 %. Kotitalouksien vedenkäyttö vuodessa oli 251 858 196 m³. Kotitalouksien vedenkäyttö oli 63,1 % koko vedenkäytöstä. Muun teollisuuden kuin elintarviketeollisuuden vedenkäyttö oli 38 346 899 m³/a. Elintarviketeollisuuden käyttämä vesimäärä oli 11 567 186 m³/a. Maatalouden vedenkäyttö oli 9 962 831 m³/a. Muu laskutettu vesi oli 21 780 872 m³/a. Laskuttamattoman vedenkäytön määrä oli 61 454 834 m³/a. Sairaaloiden käyttämä vesimäärä oli 2 309 012 m³/a. Matkailuyrityksissä käytetty vesimäärä oli 1 998 063 m³/a. Talousveden ominaiskäyttö oli 221 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Vesihuoltolaitosten ja tukkulaitosten ottamoilta verkostoon talousvetenä pumppaama pohjaveden määrä oli 200 289 576 m³/a. Pintaveden määrä oli 142 774 700 m³/a ja tekopohjaveden määrä 66 675 521 m³/a. Yhteensä talousvettä pumpattiin verkostoon 409 739 797 m³/a. Investoinnit talousvesijärjestelmiin olivat yhteensä 168 537 277 €/a ja investoinnit jätevesijärjestelmiin 231 824 279 €/a. Vesijohtojen kokonaispituus oli 113 711 kilometriä ja jätevesiviemäreiden kokonaispituus oli 59 845 kilometriä. Talousveden käyttömaksun keskiarvo 31.12.2014 oli 1,26 €/m³. Omakotitalon liittymismaksu talousvesijohtoon oli 2 436 €/liittyjä, perusmaksu talousvedestä oli 72,09 €/a ja mittarimaksu oli 52,63 €/a. Kerrostalon liittymismaksu talousvesijohtoon oli 11 291 €/liittyjä, perusmaksu talousvedestä 357,11 €/a ja mittarimaksu 82,40 €/a. Jäteveden käyttömaksun keskiarvo 31.12.2014 oli 2,54 €/m³. Omakotitalon liittymismaksu jätevesiviemäriin oli 4 125 €/liittyjä ja perusmaksu jätevedestä 89,58 €/a. Kerrostalon liittymismaksu jätevesiviemäriin oli 14 208 €/liittyjä ja perusmaksu jätevedestä 408,83 €/a. Talousvesijärjestelmien käyttökustannukset olivat yhteensä 203 562 646 €/a ja jätevesijärjestelmien käyttökustannukset olivat yhteensä 238 589 962 €/a. Viemäröity jätevesimäärä oli 49 7174 758 m³/a, josta laskutettu jätevesimäärä oli 307 227 631 m³/a ja vuotovesimäärä 189 947 127 m³/a. Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot talousvesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset” -julkaisussa sekä vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot jätevesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset” -julkaisussa.

Highlights • Nutrient and SS estimations were predicted by comparing different approaches. • Peatland drainage strongly affected TN, TP, and SS loads and concentrations. • Uncertainty in estimates captured 29–90% of measured TN, TP, and SS values. • The uncertainty in export coefficients decreased with catchment size. Maintaining and improving surface water quality requires knowledge of nutrient and sediment loads due to past and future land-use practices, but historical data on land cover and its changes are often lacking. In this study, we tested whether land-use-specific export coefficients can be used together with satellite images (Landsat) and/or regional land-use statistics to estimate riverine nutrient loads and concentrations of total nitrogen (TN), total phosphorus (TP), and suspended solids (SS). The study area, Simojoki (3160 km2) in northern Finland, has been intensively drained for peatland forestry since the 1960s. We used different approaches at multiple sub-catchment scales to simulate TN, TP, and SS export in the Simojoki catchment. The uncertainty in estimates based on specific export coefficients was quantified based on historical land-use changes (derived from Landsat data), and an uncertainty boundary was established for each land-use. The uncertainty boundary captured at least 60% of measured values of TN, TP, and SS loads or concentrations. However, the uncertainty in estimates compared with measured values ranged from 7% to 20% for TN, 0% to 18% for TP, and 13% to 43% for SS for different catchments. Some discrepancy between predicted and measured loads and concentrations was expected, as the method did not account for inter-annual variability in hydrological conditions or river processes. However, combining historical land-use change estimates with simple export coefficients can be a practical approach for evaluating the influence on water quality of historical land-use changes such as peatland drainage for forest establishment.

Non

The Millennium Development Goals were effective from 2000 to 2015. Statistics show that most of the goals were met, and particularly success in the goal of reducing extreme poverty (MDG1) gained wide recognition. Despite the strong ethical language related to poverty reduction, there has been little analysis of the ethical significance of the MDG achievements. Since statistical and ethical definitions and representations of poverty never completely overlap, conclusions concerning ethical progress are not directly available from the statistics. This article shows how this ethical significance can be analysed and what kinds of controversies and uncertainties relate to the issue. As part of this analysis, utilitarian issues, population ethics, and the social aspect of poverty are discussed. Keywords: poverty, Millennium Development Goals, statistics, ethics, poverty line

Tässä raportissa kuvataan paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-luokituksen päivitys. Raportti keskittyy kuvaamaan päivityksen myötä menetelmän periaatteisiin, luokitukseen ja siitä laskettuihin tilastoihin tulleet muutokset. Ensimmäinen paikkatietopohjainen kaupunki-maaseutu-luokitus julkaistiin vuonna 2013 ja se korvasi aiemman kuntarajoihin perustuneen luokituksen. Luokituksen menetelmä kehitettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa laajan asiantuntijoista kootun ohjausryhmän tukemana. Alkuperäinen luokittelumenetelmä, käytetyt aineistot ja tulokset ovat kuvattu yksityiskohtaisesti Kaupunki-maaseutu-alueluokitus -raportissa. Päivityksen tuloksena on uusi Suomen kaupunki-maaseutu-luokitus, joka korvaa aiemman vuosien 2010–2011 tilannetta kuvanneen luokituksen. Päivitys on tehty aiemmin määritellyllä menetelmällä ja on tältä osin lähinnä tekninen. Myös alueluokat pysyvät samana. Raja-arvojen määrittelyyn tehtiin pieniä täsmennyksiä, ja tietyt uudet aineistot edellyttivät uutta estimointia menetelmän puitteissa. Tämä on luokituksen ensimmäinen päivitys, joten samalla on voitu havainnoida luokitusmenetelmän toimivuutta. Kokonaiskuva näyttää pääosin samalta kuin aiemmin. Pääsääntöisesti muutokset johtuvat todellisesta lähtöaineistojen osoittamasta alueellisesta kehityksestä. Kaupunkiluokissa sisempi kaupunkialue on kasvanut aiemmalle ulommalle kaupunkialueelle ja ulompi kaupunkialue on laajentunut kehysalueelle. Sisemmän kaupunkialueen pinta-alan kasvu johtuu siitä, että kaupunkien täydennysrakentaminen laajentaa yhtenäistä keskustoihin kytkeytynyttä tiiviisti rakennettua aluetta. Pääkaupunkiseudulla ulompi kaupunkialue on kaupungin reuna-aluetta ja pienemmillä kaupunkiseuduilla keskustan ulkopuolista yhtenäistä kaupunkirakennetta sisältäen lähiöt. Pinta-alaltaan eniten ovat laajentuneet kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue, mikä kertoo kaupunkien vaikutusalueiden kasvusta. Kaupunkien kehysalueen muutoksista osa on tapahtunut kaupunkiseutuun kytkeytyvien uusien lähitaajamien vaikutuksesta. Muualla kehysalue on laajentunut pienipiirteisemmin heijastellen ydinkaupunkialueiden kasvua ja parantuneita tieverkkosaavutettavuuksia. Uuden luokituksen kaupunkiluokkien perusteella laskettuna Suomen kaupungistumisaste vuonna 2018 oli 72,3 prosenttia. Ydinmaaseutu on pienentynyt eniten ja se on menettänyt alueita sekä kaupungin läheiselle maaseudulle että harvaan asutulle maaseudulle. Tästä huolimatta ydinmaaseutu on kuitenkin myös laajentunut harvaan asutulle maaseudulle ja näiden luokkien nettomuutos on ydinmaaseudulle positiivinen. Kokonaisuutena harvaan asutun maaseudun pinta-ala on pienentynyt, koska ydinmaaseudun lisäksi sitä on siirtynyt kaupungin läheiseen maaseutuun. Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun väliset luokkamuutokset ovat kolmen muuttujan päällekkäisanalyysin tulos, jossa merkittävin muutostekijä on ollut Corine-maankäyttöaineistoon perustuva maankäytön intensiteetti. Maaseudun paikalliskeskuksissa on myös tapahtunut muutoksia. Luokkaan on noussut uusia taajamia mutta vanhoja on myös tippunut pois. Luokitus on ladattavissa avoimena aineistona Suomen ympäristökeskuksen latauspalveluista.

Tällä tutkielmalla tavoitellaan yleisten kirjastojen tietojohtamisen, tilastojen ja vaikuttavuuden arvioinnin osaamisen ja sen välittymisen paikantamista. Kirjastoissa kerätään runsaasti tietoa, mutta sitä hyödynnetään rajallisesti päätöksenteossa huolimatta näyttöperustaisuuteen ohjaavasta toimintaympäristöstä. Tutkielmassa selvitetään näyttöperustaisuuteen siirtymisen sekä arviointikulttuurin synnyn yhteyttä tietojohtamisen ja yleisen kirjaston muuttuvan toimintaympäristön kirjallisuuden avulla. Tietojohtamisen, tilastojen käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin osaamisen piirteitä voidaan sekä tunnistaa että vahvistaa kirjastojen arjessa. Teoreettisessa viitekehyksessä ongelmaa lähestytään mielekkään arviointikulttuurin ja tietävän organisaation malleilla. Lisäksi esitellään yleisten kirjastojen henkilöstön ja informaatiotutkimuksen käsityksiä tietojohtamisesta, informaatiosta ja tiedosta sekä tutkimuksia arvoa tuottavasta tiedosta kirjastoissa sisältäen tietojohtamisen sovellusalueet, tilastojen käytön, arvioinnin ja vaikuttavuuden sekä tukea näyttöperustaisuudelle. Empiriassa kartoitetaan ja vertaillaan teemojen esiintymistä yhden suomalaisen alueellisen kehittämiskirjaston alueella. Aineisto kerättiin määrällistä tutkimusprosessia noudattaen ELomake-verkkokyselynä 2.12.2019–15.1.2020 Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehittämiskirjasto PiKen toimialueen kirjastohenkilöstöltä. Vastauksia kertyi 70. Vastaajien taustatietojen jakaumat vastasivat alueen ja kotimaisen kirjastohenkilöstön jakaumia. Analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia sekä ristiintaulukointia ja avovastaukset luokiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Sekä kerätyn tiedon hyödynnettävyys että tietojen hyödyntämistaidot vaikuttavat liittyvän tietojen hyödyntämiseen. Kirjastojen käyttäjien ja palvelujen tilaajien tarpeet ja odotukset näyttäytyvät tuloksissa ensisijaisina, mutta niihin vastaaminen vaikeasti arvioitavana, koska ajatus arvon luomisesta aineettomista resursseista koetaan suurelta osin myönteisyydestä huolimatta vieraana. Tietojohtamisen vieraus sekä vähäiset kiinnostus ja osoitetut välineet mahdollistavat turvautumisen perinteisiin määrällisiin mittareihin ja teknisen lähestymistavan korostumisen. Johtajilla on vahvimmat edellytykset tunnistaa eri sidosryhmien arvottavan tietoa eri tavoin. Etenkin koulutussisällöt ja ammattikirjallisuus toimivat välineinä jakaa arvostettua hiljaista tietoa, mutta tiedon hyödyntämisen tukena käytettävä materiaali ei välttämättä ole ajantasaista. Mielekäs arviointikulttuuri tarvitsee tukea niin omasta työyhteisöstä, viranomaisilta kuin järjestöiltäkin, jotta sillä voisi tuottaa tietoa myös kirjastojen muuttuvista merkityksistä. Teemojen tutkimus on vasta alussa.

Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2018. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi pääosin hyvänä. Edellisenä vuonna alkanut kalojen IHN-taudin epidemia kuitenkin jatkui vuonna 2018. Uutena tautina Suomessa todettiin ensimmäisen kerran hirvieläinten TSE-tautia helmikuussa. Korkeapatogeenista H5N6-tyypin lintuinfluenssaa todettiin keväällä luonnonvaraisissa linnuissa. Uusia salmonellatapauksia todettiin 36 tuotantotilalla. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis-tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti afrikkalaisen sikaruton, IHN -taudin ja CWD:n torjuntaan.

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2018

Toimintakertomus 2017-2018

Kelan tilastollinen vuosikirja on kattava tietopaketti Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Julkaisu sisältää keskeiset tilastot etuuksien saajista ja maksetuista euroista sekä kuvaukset etuuksien sisällöstä ja määräytymisperusteista.

Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2017 sisältää keskeiset tiedot työttömyyskassojen ja Kelan maksamasta työttömyysturvasta. Julkaisu tarjoaa tilastoja eri työttömyysturvaetuuksien saajista, maksetuista euromääristä sekä korvattujen päivien määristä.

Kelan sairausvakuutustilasto 2017 sisältää keskeiset tiedot sairausvakuu-tuslain perusteella maksetuista sairauspäivärahoista, YEL-päivärahasta, erityishoitorahasta ja sairaanhoitokorvauksista. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, etuuksien käytöstä (esim. sairauspäivärahapäivistä ja lääkärissäkäynneistä) sekä maksettujen etuuksien rahamääristä. Julkaisussa esitetään lisäksi tilasto maksetuista vanhempainpäivärahoista.

Joka kolmas 55–74-vuotias kävi yksityisessä hammashoidossa vuonna 2017. Yksityistä hammashoitoa käytetään eniten Pohjan­maalla, vähiten Suomussalmella ja Sallassa.

Kelan asumistukitilasto 2017 sisältää keskeiset tiedot Kelan maksamista eläkkeensaajan asumistuista, yleisistä asumistuista sekä opintotuen asumislisistä. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, asumisolosuhteista sekä maksetuista euromääristä. Eläkkeensaajan asumistuki, yleinen asumistuki ja opintotuen asumislisä ovat yksin asuville ja perheille myönnettäviä, suoraan asumismenoja pienentäviä asumistukia, joiden toimeenpano kuuluu Kelalle. Kela maksaa asumisen tukemiseen myös sotilasavustuksen asumisavustusta, mutta toimeentulotuen tyyppinen asumisavustus ei sisälly julkaisun tilastotaulukoihin.

Kelan työterveyshuoltotilasto 2016 -julkaisu sisältää keskeiset tiedot työnantajien järjestämästä työterveyshuollosta ja yrittäjien työterveyshuollosta. Julkaisussa on tilastoja näiden etuuksien piiriin kuuluvista henkilöistä, korvatun toiminnan sisällöstä, kustannuksista ja maksetuista korvauksista. Työnantajien työterveyshuollon tilastot perustuvat työnantajien vuoden 2015 tilikauden tietoihin. Yrittäjien työterveyshuollon tilastot koskevat vuoden 2017 korvattua toimintaa. Kelan työterveyshuoltotilasto ilmestyy vuosittain. Sitä on julkaistu tilastovuodesta 1979 lähtien.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai yhteensä 34 900 lasta vuoden 2017 lopussa. Heistä 9 700 sai vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella. Psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 43 %.

Taskutilasto on taskukokoon tiivistetty tietopaketti Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Julkaisu tarjoaa taulukoiden ja graafisten kuvioiden muodossa keskeiset tiedot kustakin Kelan maksamasta etuudesta ja sen saajista. Mukana on vertailutietoa myös muiden organisaatioiden järjestämästä sosiaaliturvasta. Taskutilaston tiedot koskevat vuotta 2017 (pääosin) ja vuotta 2016.

Sairaanhoitokäyntien lukumäärä työterveyshuollossa on pienentynyt 6,9 % vuodesta 2010 vuoteen 2016. 2010-luvun vaihteessa sairaanhoitokäyntejä tehtiin vuosittain yli viisi miljoonaa. Huippuvuonna 2011 käyntejä oli 5,4 miljoonaa. Vuonna 2016 sairaanhoitokäyntejä tehtiin 4,7 miljoonaa.

Kelan hoitama sosiaaliturva. Vertailukuja maksetuista euroista ja saajista.

Kela maksoi asumistukia vuonna 2017 yhteensä 2 003 milj. euroa, joka on 4 % edellisvuotta enemmän. Asumistukimenojen kasvu oli aikaisempia vuosia maltillisempaa. Esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016 menot kasvoivat vuosittain yli 10 %.

Vuonna 2017 Kelan kuntoutusta sai 108 700 henkeä, joista kuntoutuspsykoterapiaan osallistui 36 700. Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017. Kelan harkinnanvarainen psykoterapia muuttui lakisääteiseksi kuntoutuspsykoterapiaksi vuonna 2011.

Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tukea maksettiin vuoden aikana 277 316 kotitaloudelle. Tuen saajia oli 402 564 henkilöä, mikä on 7 % väestöstä.

Opetusministeriön vipunen.fi-palvelun luvut antavat ensisilmäyksellä täysin väärän käsityksen tilastotieteestä valmistuneiden työllisyydestä. Yhdistämällä raportin vuodet 2009–2016 käy kuitenkin ilmi, että noin 5 % tilastotieteestä valmistuneista on ollut työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Harhaanjohtavien lukujen syyksi paljastuu raporttiin sovellettu tietosuojaus. nonPeerReviewed

1980-luku on viime vuosina muodostunut näkyväksi nostalgisoinnin kohteeksi populaarikulttuurin kentällä. Musiikin osalta tämä on ilmennyt muun muassa aikakautta käsittelevien radio- ja televisio-ohjelmien ja dokumenttielokuvien runsautena. Television puolelta osuvia esimerkkejä ovat muun muassa Yleisradiossa 2010-luvun alussa esitetyt rockdokumentit Paluu 80-luvulle ja RockSuomi. Aiheesta on myös ilmestynyt tietokirjoja (esim. Rantanen 2002; Sivonen 2009), minkä lisäksi monet fiktiiviset elokuvat ja televisiosarjat ovat keskittyneet 1980-luvun musiikkikulttuureihin. Teatterilavoilla tunnetuksi on tullut suomirockiin perustuva Vuonna 85 -musikaali. Populaarikulttuurille on laajemminkin tyypillistä eräänlainen vuosikymmenajattelu, jonka yhteydessä menneisiin vuosikymmeniin toistuvasti liitetään tiettyjä leimallisiksi miellettyjä piirteitä (Frith 1988 [1983]; van der Hoeven 2014: 316). Tässä artikkelissa luomme katsauksen siihen, miten 1980-luvulla eläneet nuoret itse muistelevat aikakauden musiikkia ja musiikin kuluttamista. Mitä 1980-luvun musiikista siis muistetaan? peerReviewed

The Finnish Open Access monitoring efforts are integrated with the national data collection conducted by CSC – IT Center for Science for the Ministry of Education and Culture. The publication data collected from the CRIS of each participating organization can be browsed at Juuli (www.juuli.fi), a discovery interface developed by the National Library of Finland. Starting from 2016, two separate fields have been used for indicating the OA status of each publication. One of the fields indicates whether the publication is OA via a Gold or a Hybrid channel, and the second field is used for indicating whether it has been deposited into a repository. The OA definition used in the data collection has also been updated to make it as clear as possible. According to the current dataset for the year 2016, 28.9 % of all peer-reviewed articles produced within the Finnish universities were reported as being OA. There was a lot of overlap between Gold/Hybrid and Green OA, as about 60 % of the articles deposited into repositories were already OA via Gold or Hybrid OA publication channels.

Vuonna 2016 vammaisetuuksia maksettiin 581,1 miljoonaa euroa. Etuusmenot vähenivät edellisvuodesta 38,5 miljoonaa euroa (6,2 %). Vammaisetuusmenot kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2008 jälkeen. Vammaisetuuksia alettiin maksaa nykymuotoisina 1980-luvun lopussa.

Vuonna 2015 työterveyshuollon piirissä oli 1,8 miljoonaa työntekijää. Heistä sai työantajien omilta työterveysasemilta pää­asial­liset työterveyshuoltopalvelut 166 000 henkeä, mikä oli 9,2 % työterveyshuollon piiriin kuluvista.

Hallituksen budjettileikkaus pienensi harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoja vuonna 2016. Mm. Aslak-kurssien seuraajaksi kehitetylle Aura-kuntoutukselle ei myönnetty määrärahoja. Vuonna 2016 harkinnanvaraista kuntoutusta sai 34 200 henkeä, mikä oli neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Kelan hoitama sosiaaliturva. Vertailukuja maksetuista euroista ja saajista.

Toimintakertomus 2015-2016