Search

Yritykset ovat ottaneet käyttöön ja kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmiään ja automaatiotason järjestelmiä, mutta niiden välisestä kommunikaatiosta huolehtivia tuotannonohjausjärjestelmiä (manufacturing execution systems, MES) on otettu harvemmin käyttöön. Asiakasvaatimusten kasvaessa tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin yhä oleellisempaa kilpailukyvyn varmistamiseksi. MES-järjestelmien käyttöönottoprojektit epäonnistuvat hyvin usein. Projektit ovat hyvin monimutkaisia, kalliita ja aikaa vieviä. Käyttöönottoprojekteja ei tule lähestyä ainoastaan teknologisesta näkökulmasta, vaan myös inhimilliset ja organisatoriset tekijät on otettava huomioon. Käyttöönottoprojekteissa muutetaan valmistavan yrityksen ydintoimintojen prosesseja, minkä vuoksi muutoksenhallinta on erityisen tärkeää teknologisten tekijöiden ohella. Vaikka kirjallisuudessa on tunnistettu useita eri käyttöönoton menestystekijöitä, ovat projektit kuitenkin aina ainutlaatuisia. Tässä tapaustutkimuksessa pyrittiin selvittämään kyselyn avulla kohdeyrityksen työntekijöiden ennakkoluulot ja toiveet uuden MES-järjestelmän suhteen. Työssä pyrittiin selvittämään MES-projektin tila teemahaastatteluilla sekä tunnistamaan tuotannon prosesseissa tapahtuvat muutokset useiden havainnointikertojen avulla. Työ painottuu käyttöönottovaiheeseen, sillä järjestelmä oli jo valittu ennen tämän työn aloittamista ja se oli tarkoitus ottaa käyttöön sellaisenaan standardimallisena, minkä vuoksi havainnoinnilla tapahtuneen tuotantoprosessien tarkastelun merkitys korostuu. Empiriaosuuden tuloksia peilattiin erityisesti kirjallisuudessa tunnistettuihin käyttöönoton menestystekijöihin huomioiden teknologisten tekijöiden lisäksi inhimilliset ja organisatoriset tekijät. Näiden perusteella kyettiin tunnistamaan mitkä menestystekijät toteutuvat kohdeyrityksen projektissa ja mitkä eivät. Strategisista menestystekijöistä kohdeyrityksen MES-projektissa toteutuu ylimmän johdon tuki, muutosvalmis organisaatiokulttuuri, käyttöönottostrategia, selvät tavoitteet ja modulaarisen järjestelmän valinta. Taktisen tason toteutuneita menestystekijöitä olivat kouluttaminen, tiedottaminen, laaja osallistaminen, käyttöönoton ajoitus, ohjausryhmän käyttö, ulkopuolisen konsultin käyttö, war-roomin perustaminen sekä pilottikäyttöönotto. Suurimmat, strategiset ongelmat, olivat puutteellinen järjestelmän valintaprosessi ja standardimallisen järjestelmän räätälöinti. Ongelmallisena koettiin myös järjestelmätoimittajan asiakaslähtöisyyden puute ja heikko tietämys järjestelmästä. Näiden ongelmien alkulähteenä voidaan pitää sitä, että käyttöönotettava järjestelmäversio on hiljattain julkaistu, eikä sitä ole otettu käyttöön kohdeyrityksen tapaisessa korkean automaatiotason ympäristössä. Lisäksi uusi järjestelmäversio on kehitetty vanhan version ”päälle”, minkä vuoksi kohdeyrityksen avainkäyttäjien on opeteltava käyttämään molempia järjestelmäversioita ja ymmärrettävä kumman järjestelmäversion mukaan järjestelmä todellisuudessa toimii eri järjestelmäosissa. Kuitenkin myös kohdeyrityksen sisäinen kommunikaatio osoittautui kehityskohteeksi ja koulutuksissa on pyrittävä siirtymään käytännössä tapahtuviin koulutuksiin luentomaisten koulutusten sijaan. Pitkälle räätälöidyn nykyisen MES-järjestelmän korvaaminen uudella standardimallisella MES-järjestelmällä aiheuttaa useissa kohdeyrityksen tuotannon toiminnoissa ylimääräistä ja päällekkäistä työtä tulevaisuudessa. Lisäksi uusi järjestelmä vie päätäntävaltaa kentältä, vaatii enemmän käyttäjiltä raportointia ja vähentää tiedon läpinäkyvyyttä tietyille tuotannon toiminnoille. Kohdeyrityksen johdon on hyvä tiedostaa nämä ennalta, jotta muutoksenhallinta olisi proaktiivista.

Puolet suomalaisista hoiva-alan ammattilaisista vanhuspalveluissa kokee, että teknologia ei paranna heidän mahdollisuuksiaan tehdä työtään hyvin. Moninäkökulmaista ymmärrystä teknologian käytöstä hoivatyössä on edelleen niukasti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien, johtajien ja teknologian kehittäjän käsityksiä digitaalisen toiminnanohjausjärjestelmän käytöstä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Aineistona oli 11 teemahaastattelua, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineiston analyyttisenä lukutapana hyödynnettiin affordanssiteoriaa. Tutkimuksessa havaittiin, että toimijat mieltävät saman järjestelmän päätehtävän eri tavoin: hoitajat päivittäisten työsuoritteiden tukijärjestelmänä, johtajat asiakastietojärjestelmänä ja teknologian kehittäjä hoidonohjausjärjestelmänä. Lisäksi toimijat kuvasivat järjestelmän avaamia toimintamahdollisuuksia ja rajoitteita osittain eriävillä tavoilla. Hoitajien näkökulmasta järjestelmä helpottaa oman työn johtamista ja organisointia mutta rajoittaa ammattilaisen autonomiaa ja joustavuutta asiakaskohtaamisissa. Teknologian kehittäjän ja johtajien näkökulmista järjestelmä tukee palveluiden kokonaisvaltaista sujuvuutta, jota kuitenkin rajoittaa tietojärjestelmien puutteellinen integraatio. Eri käyttäjien työtehtävät ja työn tavoitteet ovat erilaisia, joten he kokevat merkityksellisiksi toiminnanohjausjärjestelmän eri toimintamahdollisuudet. Nämä eri toimijoiden kokemat tarjoumien ja rajoitteiden rajapinnat voivat luoda teknologian käyttötilanteissa jännitteitä ammattilaisten työn arkeen. Digital ERP system - support or constraints for elderly care? Half of Finnish care professionals in elderly care services feel that technology does not enable them to do their work well. There is still a lack of multi-faceted understanding of the use of technology in care work. The purpose of this study was to explore the perceptions of caregivers, managers, and a technology provider about the use of a digital enterprise resource planning (ERP) system in a residential elder care unit. The empirical data consisted of 11 thematic focused interviews. As an analytical approach, we used data-driven content analysis and affordance theory as an interpretative framework. The study found that different professional groups perceive the main function of the same system in different ways: caregivers as a support system for daily tasks, managers as a client information system, and a technology provider as a care management system. In addition, each party described the possibilities and constraints of use in different ways. From the professionals’ perspective, the system helps to facilitate the management and organisation of their own work but limits their professional autonomy and flexibility to make their own decisions concerning clients’ situational needs during the encounters. From the perspective of the technology provider and managers, the system supports the administration of the work tasks and services but is limited by the lack of its integration into other information systems in use. The results indicate that different users have different work tasks and work objectives, and therefore the different functionalities of the ERP system become relevant for them. The use of ERP may thus be manifested in care work as tensions between the possibilities and restrictions that the use of technologies creates in everyday care work.

Prosessien automatisoinnin tarve kasvaa jatkuvasti monilla aloilla. Manuaalinen työ lisääntyy ja prosesseja täytyy kehittää, jotta organisaatio pysyy mukana kilpailussa. Prosessien automatisoiminen on strategisesti hyvä valinta ja se lisää todistettavasti tuottavuutta ja kannattavuutta. Ohjelmistorobotiikka on yksi keino automatisoida prosesseja ja se nähdään tällä hetkellä tehokkaana keinona prosessien automatisoinnissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisiin prosesseihin ohjelmistorobotiikka sopii hyödynnettäväksi ja minkälaisia hyötyjä se luo organisaatiolle. Tutkimuksessa on määritelty kriteerejä prosesseille, jotka ovat järkeviä automatisoida ohjelmistorobotiikalla. Näiden kriteerien perusteella on löydetty asiakkaiden toiminnasta prosesseja, joita he haluavat automatisoida. Prosesseja on analysoitu kolmen eri skenaarion perusteella: automatisointi ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä, automatisointi järjestelmämuutoksella tai automatisoimatta jättäminen. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että kustannusnäkökulmasta katsoen on järkevää automatisoida ohjelmistorobotiikalla prosesseja, joiden suorittamisessa käytetään kahta tai useampaa järjestelmää. Kaikki järjestelmän sisällä suoritettavat prosessit ovat puolestaan järkeviä automatisoida muokkaamalla olemassa olevaa järjestelmää. Poikkeuksena ovat vanhat ja huonosti toimivat järjestelmät, joihin ei ole mahdollista rakentaa automaatiota järjestelmän sisälle tai joihin sen rakentaminen on monimutkaisuutensa vuoksi kallista. Lisäksi kustannukset huomioiden on järkevää automatisoida prosesseja, joiden volyymit ovat suuret ja joiden suorittaminen vie paljon aikaa työntekijältä. Tutkimuksessa huomattiin, että prosessien automatisoinnissa ei kustannusnäkökulma ole välttämättä kaikista tärkein, sillä organisaatiolla voi olla prosesseja, joiden volyymit ovat pienet ja niiden suorittaminen manuaalisesti ei kestä kauaa, mutta niiden automatisoiminen on silti järkevää. Tällaisia prosesseja voivat olla esimerkiksi sellaiset prosessit, joiden suorituksessa tulee paljon inhimillisiä virheitä esimerkiksi tietojen kopioinnissa tai, jos prosessi vaatii tiettyjen prosessikohtaisten asioiden muistamista. Tällöin organisaatio hyötyy prosessien automatisoinnista, kun työntekijöillä ei mene aikaa inhimillisten virheiden korjaamiseen ja laadukkaampi palvelu luo tyytyväisempiä asiakkaita. Muita robotisoinnin hyötyjä ovat hiljaisen tiedon jakaminen, ohjelmistokehityksen helpottuminen sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden parantuminen. Organisaatioiden tulee tarkastella prosessien automatisoinnin hyviä ja huonoja puolia, ja tehdä päätös siitä, minkälaisia prosesseja he haluavat automatisoida. Tutkimus kokoaa yhteen tieteellisen kirjallisuuden ja empiirisen tutkimuksen näkökulmat siitä, mihin ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää ja se tarjoaa kattavasti tietoa organisaatioille ohjelmistorobotiikasta ja helpottaa sen mahdollisuuksien ymmärtämistä.

Rakennuksen rakentaminen on valtava projekti, johon osallistuu monia tahoja eri rooleissa omine tarpeineen. Rakennusprojektiin liittyy paljon monimuotoista tietoa. Tällaista tietoa on esimerkiksi rakennuksen fyysiset ominaisuudet, aikataulu, riskienhallinta ja putkien ilmavirtaus. Jos eri tahot käyttävät ja tuottavat tällaista monimuotoista tietoa ilman mitään keskitettyä paikkaa, voi lopputuloksena olla tietokatkoksia ja ristiriitaista tietoa. Tähän ongelmaan on kehitetty ratkaisu: digitaalinen rakennuksen tietomalli eli BIM (engl. Building Information Modeling). BIMin tarkoituksena on tarjota keskitetty tietovarasto kaikelle rakennuksen rakentamiseen liittyvälle tiedolle ja toimia alustana tiedonvälitykselle. Käytännössä eri tahot päivittävät ja tarkastelevat samaa BIM-mallia, joka on määritelty avoimessa ihmisen luettavassa tiedostoformaatissa. Tiedostoformaatti ei ole sovellusriippuvainen, joten sen voi avata millä tahansa sitä tukevalla ohjelmalla. BIM-mallien käyttäminen osana rakennusprojektia on yleistynyt ja BIM-työkalujen ominaisuudet parantuneet. Kuitenkin EVRYn asiakaskyselyn mukaan Jydacom tarjouslaskenta -sovellusta käytetään yhä BIM-työkalujen ohella sen tarjoamien ominaisuuksien vuoksi. BIM-malli kuitenkin sisältää paljon tietoa, jota voisi hyödyntää tarjouslaskennasta. Tämä luo tarpeen työkalulle, jolla pystyy siirtämään tietoa BIM-mallista tarjouslaskentasovellukseen mahdollisimman automaattisesti, kätevästi ja valvotusti. Tätä varten tässä työssä on suunniteltu ja kehitetty työkalu, joka pystyy kommunikoimaan tarjouslaskentasovelluksen kanssa ja välittämään sille haluttuja tietoja BIM-mallista. BIM-työkalu on pyritty suunnittelemaan ulkonäöltään ja suorituskyvyltään mahdollisimman samankaltaiseksi olemassa olevien BIM-sovellusten kanssa. Toiminnallisina vaatimuksina oli yleinen BIM-työkalujen toiminnallisuus, tietojen etsintä BIM-mallista sekä yhteistyövaatimukset tarjouslaskentasovelluksen kanssa. Alkuperäisenä teknologisena vaatimuksena oli, että tuotetun BIM-työkalun tulee toimia verkkoselaimessa keskustellen Windowsin työpöydällä toimivan tarjouslaskentasovelluksen kanssa. Lopputuloksena kuitenkin päädyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan kaksi erillistä sovellusta: Windowsin työpöydällä toimiva BIM-työkalu, joka pystyy välittämään tietoa tarjouslaskenta-sovelluksen kanssa, sekä verkkoselaimessa toimiva BIM-työkalu todisteeksi konseptin toimivuudesta tulevaisuutta varten. Molemmille sovelluksille toteutettiin yhteinen logiikkakirjasto työmäärän minimoimiseksi. Jako tehtiin käytettävyyden ja tuotteistuksen parantamiseksi, vaikka verkkoselaimessa toimiva työkalun olisikin ollut teknologisesti mahdollista keskustella Windowsin työpöydällä toimivan tarjouslaskentasovelluksen kanssa. BIM-mallien tuen mahdollistamiseksi molemmissa toteutetuissa työkaluissa käytettiin kol-mannen osapuolen kirjastoa BIM-mallien tiedostojen jäsentelyyn ja niistä saadun kolmiulotteisen mallin näyttämiseen. Lopulliset sovellukset onnistuttiin tämän kirjaston avulla toteuttamaan kaikkien toiminnallisten ja ei-toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Kirjaston suorituskyky vastasi muiden testattujen BIM-sovellusten suorituskykyä lukuun ottamatta rakennuksen kolmiulotteisen mallin näyttämistä käyttöliittymässä. Avainsanat: Rakennuksen tietomalli, toiminnanohjausjärjestelmä, ohjelmistosuunnittelu. Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla. Construction of a facility is a significant project that has lots of stakeholders in different roles with different interests. Construction project has a huge amount of diverse information. This information could be physical characteristics of a building, work schedule, risk management information or even information about airflow in the pipes. If different stakeholders used and produce this kind of diverse information without any central database, it could lead to disappearance of information or misinformation. To avoid these problems, building information modeling or BIM has been developed. The idea behind BIM is to offer a centralized database for everything associated with the construction of a facility and to offer a platform for communication between the stakeholders. In practice, different stakeholders use and update the same model, which is described in an open, human-readable format. The file format of the BIM file is not software-dependent, so it can be opened with any software supporting BIM. BIM has been an upcoming technology and the existing BIM-software has become feature-rich. However, according to a customer questionnaire done by EVRY, Jydacom offer calculation software is still used alongside the BIM-tools for the features it offers. BIM model has information that could be useful in the offer calculation. This creates a demand for a tool that is capable of transferring information from the BIM models to the offer calculation software with ease and overseeing the process for minimization of the human errors. This paper presents how a tool that can communicate and transfer useful information with offer calculation software can be designed and developed. The foundation of these design choices is based on the appearance and performance of the other BIM applications. Operative requirements of the tool consist of general operations seen in the existing BIM tools, data search capabilities and integration capabilities with the offer calculation software. The original technological requirement was that the developed tool needed to work in an internet browser communicating with the offer calculation software running in the Windows desktop. However, the outcome of this research was to design and develop two different user interfaces and one business logic that both user interfaces use. One of the user interfaces was designed to run in the Windows desktop environment and communicate with the offer calculation software. The other user interfaces were designed to run in a web browser and act as a proof that the concept works for the future demands. The division was done to improve the productization and usability of the product even when it would have been possible to develop an application with only a web browser user interface for achieving the goals of this work. For enabling the support for the BIM files, a third-party library was used in the development of both user interfaces and the logic behind them. The third-party library was used for parsing the BIM file and presenting the three-dimensional model of the building in the user interface. The final products fulfill all operative and non-operative requirements set in the beginning of the project. The performance of the existing BIM software was matched by the third-party library in all fields except in the presentation of the three-dimensional model in user interface which was considerably slower. Keywords: Building Information Model, Enterprise resource planning, software design. The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck service.

Toiminnanohjausjärjestelmät ovat organisaatioiden toiminnan tukipilareita toimialasta riippumatta. Niiden varaan rakentuu koko yrityksen toiminnanohjaus. Nykyaikaisilla pilvipohjaisilla toiminnanohjausjärjestelmillä saavutetaan tiettyjä etuja järjestelmän kustannuksissa ja datan hallinnassa, mutta joillakin toimialoilla uuden teknologian soveltamista vielä vältellään. Diplomityön tavoitteena oli tutkia, miten pilvipohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän tuotannonohjauksen toiminnallisuuksien käyttöönotettavuutta voidaan parantaa ja löytää ratkaisumalli, jolla tavoite täyttyy. Tutkimus suoritettiin toimeksiantajan ympäristössä tuotannonohjauksen toiminnallisuuksia koskien, joten tutkimus keskittyi sisäiseen kehitystyöhön. Kehitystyön tavoitteena olikin pilvipohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän tuotannollisten käyttöönottojen käyttöönotettavuuden parantaminen, sillä ongelmana oli toimialalla käyttöönotoissa toistuva työ lokalisointien ja toimialalle tyypillisten käytänteiden toteuttamiseksi. Teoreettinen viitekehys tutkimukselle laadittiin kirjallisuuteen pohjautuen tutkimalla toiminnanohjausjärjestelmiä, niiden käyttöönottoja sekä käyttöönottojen kriittisiä menestystekijöitä tarkentaen pilvipohjaisiin toiminnanohjausjärjestelmiin ja valmistavan teollisuuden erityispiirteisiin. Tutkimusympäristön ja tutkimukseen liittyvän tuotteen asettamien vaatimusten osalta teoriaa tarkennettiin liiketoiminta-alustoihin ja palvelutarjooman laajentamiseen palvelua tuotteistamalla sekä paketoimalla kustomointeja. Teoriakatsaus loi kattavan tietopohjan empiiriselle tutkimukselle ja tutustutti käyttöönotettavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisuvaihtoehtoihin. Laadullisen aineiston keruu suoritettiin tapaustutkimukselle tyypillisesti haastattelemalla asiantuntijoita, tukeutumalla dokumentaatioon ja havainnoimalla ympäristöä. Kerätyn aineiston ja teoriakatsauksen pohjalta empiriaosuudessa määritettiin tarpeeseen soveltuva tuotannon paketointimalli, sen ympäristö sekä rakenne. Tutkimuksen tuloksena määriteltiin ja rakennettiin paketointimalli, jolla edistetään tuotannonohjauksen toiminnallisuuksien käyttöönotettavuutta lisäämällä kehitettyjen toiminnallisuuksien monistettavuutta. Paketointimallin määrittelyn ja kokoamisen lisäksi määriteltiin sen hyödyt käyttöönottoa tekeville asiakkaille, jotka tukivat ratkaisun tuotteistamista ja vakiointia. Vakioimalla ja tuotteistamalla ratkaisu saavutettiinkin tutkimuksessa tavoiteltua monistettavuutta. Tutkimuksen tuloksena ehdotettiin tuotteistetulle ratkaisulle hallintarakennetta ja siihen liittyvien vastuiden määrittelyä organisaatioon. Paketointimallin määrittämisen ja tuotteistamisen lisäksi tutkimuksen perusteella tuotettiin myynninedistämisessä käytettäviä kuvauksia sekä markkinointimateriaalia.

Jatkuvasti laajentuva toiminnanohjausjärjestelmien tarjonta ja kehittyneet ominaisuudet antavat syyn tutkia oman organisaation toiminnanohjausjärjestelmää. Toiminnanohjausjärjestelmä on organisaation ydin, joka käsittää kaikki organisaation toiminnot. Tästä syystä erityisesti omalle organisaatiolle on valittava hyvin sopiva ja toimiva järjestelmä ja tulee pohtia, voisiko oman nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaa parempaan kokonaisuuteen. Pilvipohjaiset toiminnanohjausjärjestelmät ja niiden hybridit ovat kustannussyistä kiinnostavia perinteiseen verrattuna. Jos organisaatio valitsee uuteen järjestelmään siirtymisen, tulee projekti ottaa yhtä vakavasti kuin alkuperäisen toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Vanha toiminnanohjausjärjestelmä on kerännyt dataa mahdollisesti useiden vuosien ajan ja tämä data on yrityksen toiminnan kannalta hyvin keskeistä. Tämä data halutaan viedä uuteen järjestelmään. Organisaation kannalta tämä projekti on samantyylinen kuin vanhan järjestelmän implementointiprojekti. Projekti alkaa hyvästä johtamisesta. Ylimmän johdon tulee ymmärtää projektin laajuus ja antaa tarpeeksi voimavaroja projektin toteuttamiseen. Projektipäälliköt, jotka johtavat datan migraatio projektia, tulee tiedostaa, mikä data organisaatiossa on tärkeää ja heillä tulee olla ainakin perustason taidot projektin teknisestä toteutuksesta. Jos organisaatiolla ei ole omaa johtajaa johtamaan projektia, tulee projektiin hankkia ulkoinen konsultti, joka ymmärtää projektin luonteen. Kun ymmärretään datamigraation projektin laajuus ja osataan asettaa oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin ja näiden välinen kommunikointi toimii, on mahdollista onnistua projektissa siten, että oleellinen data saadaan siirrettyä suunnitellussa aikataulussa ja oikeana uuteen järjestelmään, ja pysytään budjetin rajoissa. Management and Data management in Enterprise Resource Planning System data migration. Enterprise Resource Planning (ERP) is the heart of the organization and it contains all the vital aspects of the organization, from accounting to customer management. That is the reason that organizations should pick an ERP that helps with their needs and evaluate if their existing ERP makes the organization’s goals possible or should they change to a better fitting one. The evergrowing variety of ERP systems triggers a final reason to evaluate organizations own ERP. For example, cloud ERP and hybrid ERP are very tempting options, given their ability to reduce the total cost of ownership. If an organization decides to change or upgrade their ERP the project should be taken as seriously as the initial implementation project. The old ERP has collected data potentially for many years and this data is very vital to organizations. Of course, you want to transfer this data to the new ERP system. Organization-wise this follows the same steps as implementation project. Every project starts from good management. Leadership must understand the scope of the project and give enough resource for managers to work with. Managers who manage the data migration project must understand what data is important to the organization and they must have at least a basic understanding how the data migration will be done in technical level. If the organization does not have a manager capable of doing it, hiring an outside consult is a must. With understanding the scope of the data migration project and having the right people in the right positions and communication working, it is possible to finish the project within a given budget.

Toiminnanohjausjärjestelmiä (Enterprise Resource Planning system, ERP sys-tem) on käytetty 1990-luvun puolivälistä alkaen yrityksissä. Näiden tarkoituk-sena on parantaa yrityksen liiketoimintaprosesseja. Tehostetut liiketoiminta-prosessit tuovat yritykselle rahallista ja teknistä hyötyä. Vaikka toiminnanoh-jausjärjestelmiä on käytetty monia vuosia, niiden käyttöönottoprojektit epäon-nistuvat, mikäli mittareina käytetään klassisia projektin onnistumisen kriteerei-tä. Toiminnanohjausjärjestelmän monimutkaista käyttöönottoprosessia ja sen onnistumista on tutkittu paljon ja sen avuksi on kirjallisuudessa määritelty monia kriittisiä menestystekijöitä (Critical Success Factors, CSFs). Tutkielman tavoitteena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönoton kriittiset menestystekijät vaikuttavat projektin onnis-tumiseen, jotta kallis ja monimutkainen toiminnanohjausjärjestelmän käyt-töönottoprojekti saataisiin onnistuneesti suoritettua. Kriittiset menestystekijät ovat hyvin määriteltävissä olevia osa-alueita, jotka toteutuessaan takaavat on-nistuneen suorituksen. Tutkielmassa käy ilmi, että kriittiset menestystekijät vaikuttavat positiivisesti myös projektin onnistumiseen, ja jotkin menestysteki-jät epäonnistuessaan voivat keskeyttää koko käyttöönottoprojektin.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessia salibandyseurassa. Tarkempina tavoitteina oli selvittää prosessin aiheuttamat hyödyt ja haasteet seuran toimintaan. Lisäksi tutkittiin uuden seuratoiminnanohjausjärjestelmän aiheuttamaa muutosta päivittäisiin seuratoimintoihin kuluvaan työaikaan, jäsenmäärään sekä merkittävimpiin tulovirtoihin. Salibandy on lyhyen lajihistoriansa aikana kasvanut harrastajamäärältään voimakkaasti, mikä on aiheuttanut uudenlaisia vaatimuksia aatteellisina, voittoa tavoittelemattomina yhdistyksinä toimiville salibandyseuroille, joiden toimintaa pyöritetään pääosin vapaaehtoistyön voimin. Toiminnanohjausjärjestelmien, joiden suosio on samaan tapaan kasvanut räjähdysmäisesti varsinkin yritysmaailmassa teknologian kehittymisen myötä, hyödyntäminen myös salibandyseurojen kokoisten toimijoiden toiminnanohjauksessa on tullut täten ajankohtaiseksi. Tämä kvalitatiivinen tutkimus kohdistettiin kolmeen case-salibandyseuraan (Seinäjoen Peliveljet ry, Tapanilan Erä ry ja Salibandyseura Viikingit ry), joissa kaikissa oli otettu käyttöön urheiluseurojen tarpeisiin suunniteltu MyClub-toiminnanohjausjärjestelmä. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kunkin seuran toiminnanjohtajia, minkä lisäksi lähetettiin tutkimustuloksia täydentävä sähköpostikysely kunkin seuran yhdelle rahastonhoitajalle. Tutkimushaastatteluiden perusteella seuroille aiheutui seuraavia yhteneviä hyötyjä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta: koko jäsenistön saaminen samaan järjestelmään, taloudellinen hyöty laskutustoiminnon kautta, merkittävä ajansäästö työajassa ja seurannan (laskutus ym.) helpottuminen. Vähemmän havaittuja haasteita ilmeni seuraavasti: muutosvastarinta uutta ja outoa järjestelmää kohtaan, vanhan tapahtumailmoittautumisjärjestelmän poistuminen sekä erillislaskutuksen (henkilökohtaiset kausittaiset viitenumerot) poistuminen. Seurojen yhteenlasketut keskimääräiset muutokset jäsenmäärissä (+75 jäsentä) ja merkittävimmissä tulovirroissa (+11 %) antoivat positiivisia viitteitä uuden MyClub-järjestelmän vaikutuksesta ensimmäisen toimintakauden jälkeen. Toiminnanjohtajien arvioihin perustuen myös toistuviin seuratoimintoihin kuluvan työaikamuutoksen prosentuaalisen kehityksen keskiarvo kohdeseuroissa (-55 %) kertoi salibandyseuroilla säästyvän uuden järjestelmän hankinnan myötä merkittävästi aikaresurssia seuran kehittämiseen ja uusien jäsenten rekrytointiin.

Tämä tutkielma keskittyy yrityksen johdon tuen merkitykseen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Toiminnanohjausjärjestelmä on suunniteltu ratkaisemaan liiketoimintaprosessien tehokkuuden ongelmakohtia. Onnistuneen käyttöönoton tulokset vaikuttavat suoraan organisaation liiketoiminnan prosesseihin, ja näkyvät yritykselle ajan ja rahan säästämisenä. Toiminnanohjausjärjestelmien huolellinen käyttöönotto on ratkaisevan tärkeää yrityksen tulevaisuuden kilpailustrategian kannalta. Ymmärtämällä mitä ratkaisuja on tehty käyttöönottoprosessin aikana ja selvittämällä mikä on mennyt pieleen antaa merkittävää ymmärrystä kriittisiä menestystekijöitä kohtaan. Kriittisiä menestystekijöitä määritellessä johdon merkitys korostuu yhä useammassa kohtaa. Johto on jatkuvasti läsnä ja ohjaamassa toimintaa. Johdon tuki, hyvä projektin johto, muutosjohtaminen, tehokas kommunikointi sekä projektin puolustus viittaavat kaikki johdon tapaan edistää onnistunutta toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessia. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessi on hajautettu viiteen eri vaiheeseen: projektin valmistelu, liiketoiminnan suunnittelu, toteuttaminen, viimeinen valmistelu ja käyttöönotto ja ylläpito. Jokainen vaihe sisältää omat toimintonsa ja haasteensa, mutta tärkeintä on, että johto varmistaa yleisen hyväksynnän jokaisen vaiheen jälkeen, jotta voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Projektin johdon toiminta on kehyksenä koko projektille ja vain tämän kautta voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisesti onnistunut käyttöönotto toiminnanohjausjärjestelmälle. Johtajuudelle syntyy erilaisia haasteita toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että yksi johtamistyyli ei sovi kaikkiin vaiheisiin. Yksi suurimmista syistä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton epäonnistumiseen onkin liitetty huonoon johtamiseen käyttöönottoprosessin aikana. Johdon tulee olla tietoinen, niin toiminnanohjausjärjestelmän strategisista tehtävistä, kuin muuttuvien liiketoimintaprosessien välttämättö- myydestä järjestelmän käyttöönoton kannalta. Yrityksen johdon tuella on erittäin suuri merkitys koko toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessin läpi. Johdon tuki on tunnistettu yhdeksi suurimmista vaikuttavista tekijöistä onnistuneen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kannalta. Johdon merkityksen rooli on ollut jatkuvassa kasvussa ja johtopäätöksenä on, että se ei tule vähenemään tulevaisuudessakaan. The focus of this thesis is on the significance of top management support on ERP (Enterprise Resource Planning) implementation. ERP is designed for solving problematics with business processes effectiveness. Successful ERP implementation effects straight to the organization’s business processes that can be seen as cost and time savings for the company. Considering the future of the company’s competition-strategy it is extremely important to implement ERP very carefully. The ERP implementation process is split into five phases: project preparation, business blueprint, realization, final preparation and go live and support. It is pivotal that management conduct a review at the end of each stage to make sure that everyone agrees on its outcome before moving on to the next stage. One leadership style doesn't fit with all phases. Transformational leadership fits best with the adoption phase, transactional leadership fits best with the implementation phase, and two variations of combined transformational and transactional leadership styles are most effective in the assimilation and extension phases. One of the main reasons which results as failure in the implementation of ERP is connected to the poor management involvement during the implementation process. Top management should be aware of the strategic tasks of ERP and of the variable business processes that are essential during the implementation of ERP. The significance of the top management support is greatly important during the whole ERP life cycle. Top management support is recognized as one of the biggest critical success factors related to successful implementation of ERP. In this study critical success factors focus on management support. Role of top management has been rising constantly and the conclusion is that it will not diminish in the future.

Toiminnanohjausjärjestelmiä käytetään yhä useammassa suuressa yrityksessä, eivätkä ne ole enää harvinaisuuksia pienemmissäkään. Toiminnanohjausjärjestelmä ei vaikuta ainoastaan yrityksen toimintatapoihin ja tuotannon hallintaan, vaan kokonaisvaltaisesti käyttöönotettuna sillä on suuri vaikutus myös yrityksen kirjanpitoon. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon ja sitä seuraavaan aikaan liittyy kuitenkin suuria haasteita kirjanpidon näkökulmasta. Tämän tutkielman päätavoite oli selvittää ja kuvailla toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon ja sitä seuraavaan aikaan liittyvät haasteet kirjanpidon näkökulmasta sekä esittää niihin ratkaisuehdotuksia. Tutkimus on tapaustutkimus, joka on tehty Abloy Oy:n Microsoft Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta. Tutkimusaineisto on hankittu yrityksen työntekijöitä haastattelemalla, työskentelemällä yrityksessä sekä kirjallisista lähteistä. Haastattelut on suoritettu talvella 2016. Tulokset on jaettu neljään kategoriaan kirjauslähteiden mukaisesti: 1) kirjanpidon haasteet muista moduuleista tulleissa kirjauksissa, 2) kirjanpidon haasteet muista järjestelmistä ladattaessa, 3) kirjanpidon haasteet taloushallinnon moduulissa ja 4) yleiset toiminnanohjausjärjestelmän kirjanpidon haasteet. Muiden moduulien aiheuttamissa haasteissa esiin nousivat erityisesti väärät toimintatavat sekä järjestelmässä olevat virheelliset tiedot. Muista järjestelmistä ladattavissa kirjauksissa suurimpana haasteena oli tiedoston muokkaaminen järjestelmään ladattavaan muotoon. Taloushallinnon kirjausten haasteet liittyivät erityisesti epätietoisuuteen toimintatavoista sekä hyvän kirjanpitotavan jatkuvuuden ja vertailukelpoisuuden periaatteen toteuttamiseen. Yleisiä haasteita olivat testaamisen aiheuttama ajanpuute, järjestelmän käytettävyys, koulutuksen puute sekä ongelmat käyttöoikeuksien kanssa. Tutkimus paikkaa ulkoisen laskentatoimen tutkimusaukkoa toiminnanohjausjärjestelmien osalta. Tulosten avulla on mahdollista välttää tai korjata toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa tai sitä välittömästi seuraavana aikana esiintyvät kirjanpidolliset haasteet.

Teollinen internet on ollut informaatioteknologiatutkimuksen yksi ajankohtaisimmista aiheista. Yritysmaailmassa asiakkaat sekä toimittajat ovat todella kiinnostuneita teollisen internetin mahdollisuuksista. Teollista internetiä onkin pidetty mahdollisena seuraavana digitaalisena vallankumouksena. Palvelujen toiminnanohjauksessa ja yleisesti toiminnanohjauksessa on tapahtunut viimeisimpinä vuosina vain vähäisiä muutoksia, mutta nyt teollisen internetin odotetaan mullistavan jopa perinteiset toiminnanohjauksenjärjestelmät ja -prosessit. Yritykset niin teollisen internetin että toiminnanohjauksen alueilla ovat todella kiinnostuneita näiden kahden palasen yhdistämisestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Teollisen internetin ja toiminnanohjauksen integraatiolla voidaan kehittää omaa liiketoimintaa muun muassa uusilla liiketoiminta mahdollisuuksilla, tehokkuudella ja kustannussäästöillä. Ongelmana on kuitenkin se, että mitä toimittajan tulisi tarjota asiakkaalle, mitä asiakas haluaa ja miten kokonaisuus tulisi toteuttaa. Tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten teollinen internet ja palvelujen toiminnanohjaus tuottavat yhdessä arvoa. Teollisen internetin ja palvelujen toiminnanohjauksen integraation arvonyhteisluomisen tutkimisessa keskityttiin selvittämään toimittajan arvolupauksia ja asiakkaan arvoajureita, mitkä rakentavat yhdessä arvonyhteisluonnin. Teollisen internetin ja palvelujen toiminnanohjauksen integraatiossa syntyviä toimittajan arvolupauksia selvitettiin, jotta ymmärretään, minkälainen kokonaisratkaisu olisi paras mahdollinen arvolupaus. Asiakkaan arvoajurien tutkimisella selviteltiin, minkälaista arvoa asiakas hakee teollisen internetin hyödyntämisellä toiminnanohjauksessa. Tästä muodostuu arvonyhteisluonnin kokonaisuus, mikä tuo uutta ymmärrystä teollisesta internetistä toiminnanohjauksessa. Työn tilaajayrityksenä toimi IFS:n tytäryhtiö nimeltään MainIoT Software Oy. Tilaajayritys toi käytännönongelman, johon tilaajayritys haluaa ratkaisun kehittääkseen omaa liiketoimintaansa. Tutkimuksessa käsitellään arvonyhteisluonnin teoreettinen tausta kirjallisuuden pohjalta, jonka jälkeen kattavalla kirjallisuuskatsauksella haetaan ymmärrystä tutkimusongelmaan. Tämän jälkeen tehtiin tapaustutkimus lähestymistapaa käyttäen laadullinen tutkimus aiheesta pohjautuen useiden asiantuntijoiden haastatteluihin. Empiirisen tutkimuksen havaintoja ja kirjallisuuden havaintoja vertailtiin ja pohdittiin keskenään, minkä avulla rakennettiin tutkimuksen ongelmaan lisää ymmärrystä.

Monet yritykset ovat ottaneet toiminnanohjausjärjestelmän, eli ERP-järjestelmän (Enterprise resource planning) käyttöön tukemaan päivittäistä lii-ketoimintaansa. Toiminnanohjausjärjestelmä voi parhaimmillaan tarjota yrityk-selle monenlaisia etuja, kuten esimerkiksi kulujen pienentymistä, asiakastyyty-väisyyden parantumista, tehokkaampaa toimitusketjua, reagoinnin parantumista ja kilpailuetua muihin yrityksiin nähden. Mahdollisista eduista huolimatta erilaiset ongelmat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa ovat olleet yleisiä. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkimus, jossa sel-vitetään toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheissa mahdollisesti esiintyviä ongelmia sekä organisaatioon liittyvien ongelmien, että teknisten ongelmien näkökulmasta. Tutkielman tutkimuskysymys on: ”Minkälaisia ongelmia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa saattaa esiintyä?”. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto voidaan helposti nähdä vir-heellisesti vain teknisenä tapahtumana, vaikka kyseessä saattaa olla koko orga-nisaation rakenteita ja toimintatapoja mullistava muutos. Toiminnanohjausjär-jestelmän käyttöönoton myötä yritykset joutuvat yleensä muokkaamaan liike-toimintaprosessinsa vastaamaan toiminnanohjausjärjestelmän asettamia vaati-muksia. Liiketoimintaprosessien muokkauksen seurauksena saattaa esiintyä erilaisia organisaatioon liittyviä ongelmia, kuten ristiriitoja uusien toimintata-pojen ja yrityksen strategian kanssa sekä erimielisyyksiä eri sidosryhmien välillä. Organisaatioon liittyvien ongelmien lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa saattaa esiintyä myös teknisiä ongelmia, sillä toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönotto on myös teknisesti haastava projekti. Yrityksillä on usein käytössä heidän liiketoiminnan kannalta kriittisiä ohjelmistoja tai järjes-telmiä, jotka tulee integroida toimimaan yhteydessä toiminnanohjausjärjestel-män kanssa. Integroinnin toteuttaminen saattaa olla ongelmallista, sillä se vaatii usein toiminnanohjausjärjestelmän muokkaamista, mikä taas saattaa vaikeuttaa toiminnanohjausjärjestelmän ylläpitämistä sekä heikentää yhteensopivuutta muiden järjestelmien kanssa. Many companies have implemented an ERP-system to support their daily business activities. The ERP-system can bring various benefits to companies which have implemented it, like such as lower costs, better customer satisfaction, more effective supply chain, better market reaction and also a competitive advantage against other companies. Despite the potential benefits of an ERP-system, the issues in implementing the ERP-system have been common. This literature review studies the issues of different phases in implement-ing an ERP-system at a point of view of organizational and technical problems. The research question of this study is: “what kind of issues might occur in im-plementing an ERP-system?”. The implementation of an ERP-system can be incorrectly viewed only as a technical exercise even though it can revolutionize the whole organization. The implementation of the ERP usually requires companies to change their business processes to match the requirements of the ERP-system. The changes may lead to various organizational issues like conflicts between new business activities and existing strategy and disagreements between different stakeholders of the organization. In addition to organizational issues, the implementation of the ERP-system can also lead to various technical issues since the implementation of the ERP-system is a technically challenging. Companies often have a critical appli-cations or systems what are critical to their business. . These applications or systems have to be integrated with the ERP-system which may require modifications to the ERP-system. Therefore, the maintenance of the ERP-system may be more complicated and the compatibility between other information systems weakened.

Tutkielman tavoitteena on parantaa toiminnanohjaus- eli ERP-järjestelmien käytettävyyttä osana ERP-toimitusprosessia, jota ohjaa vesiputousmaisesti etenevä Microsoftin kehittämä Sure step prosessimalli. Lähestymistapana käytetään toimintatutkimusta, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa järjestelmän käytössä esiintyvistä ongelmista, analysoida niitä ja esittää parannusehdotuksia tulevaa varten. Tutkimuksen kohteena on erään IT-yrityksen ERP-järjestelmätoimitusten läpivientimalli. Tiedon keruu suoritettiin osana erästä tämän yrityksen ERP-toimitusprojektia. ERP-loppukäyttäjien havainnoinnista kävi ilmi, että suurimmat järjestelmän käyttöön liittyvät ongelmatilanteet johtuivat muutosvastarinnasta sekä virhetilanteista ja niistä palautumisesta. Kun näitä havaintoja peilattiin olemassa oleviin tutkimuksiin ja teorioihin, saatiin prosessin eri vaiheisiin useita yksittäisiä parannusehdotuksia, joita tässä tutkielmassa esitellään. Useimpia ehdotuksia yhdistää se, että loppukäyttäjiä tulisi aiempaa enemmän kuunnella ja osallistaa toimitusprojektiin, jotta käytössä esiintyviä ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä. Havainnot ja parannusehdotukset herättivät ERP-toimittajaorganisaatiossa mielenkiintoa. Havaittujen ongelmien ennaltaehkäisy nähtiin tärkeänä asiana ja montaa esitettyä parannusehdotusta pidettiin toteuttamiskelpoisena; toisaalta monen ehdotuksen kohdalla raha nähtiin pullonkaulana toteuttamiselle.

Tiivistelmä - Abstract 2000-luvun aikana on julkaistu useita akateemisia tutkimuksia liittyen toiminnanoh- jausjärjestelmien (Enterprise resource planing system, ERP) implementoinnin vaihei- siin. Toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoon keskittyneissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, kuinka järjestelmän implementointi on lyhyellä tähtäimellä onnistunut. Tutkimuksissa on havaittu joukko implementointiin liittyviä haasteita. Nämä ovat liittyneet yleisesti tutkittuihin aiheisiin kuten organisaation muutoskykyyn, organisaation viestintään, organisaation oppimiseen ja organisaation sisäiseen kulttuuriin. Myös organisaation sisäisen arvon luominen ja henkisen pää- oman arvostaminen ovat osoittaneet tärkeytensä liittyen toiminnanohjausjärjestel- mien implementointiin ja sen onnistumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää toiminnanohjausjärjestelmän käyt- töönoton vaikutukset yrityksen henkilöstön koulutustarpeeseen. Tavoitteena on identifioida ne osa-alueet, joihin toiminnanohjausjärjestelmää käyttöön otettaessa tulisi kiinnittää huomiota henkilöstön koulutuksessa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tutkimusote on hermeneuttinen. Kyseessä on tulkinnallinen näkökulma, jossa tutkija pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan tutki- muskohdettaan ja löytämään asioiden merkityksen. Tutkimusaineisto koostuu aihee- seen liittyvistä aiemmista tutkimuksista sekä kahteen suomalaiseen yritykseen toteu- tetuista puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkimuksen tuloksena esitetään toi- minnanohjausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käytettävä listaus osa-alueista, joihin yrityksen tulisi kiinnittää henkilöstön koulutustarpeiden määrittelyssä erityi- sesti huomiota.

Tutkielmassa tutkitaan toiminnanohjausjärjestelmien käytettävyyden kartoitus- ja analyysimetodeita perehtymällä niiden avulla keskisuuren logistiikkayrityksen toiminnanohjausjärjestelmään ja sen käyttäjiin. Lisäksi tutkielmassa etsitään vastausta siihen, miksi käytettävyysaspektit ja käyttäjän näkökulma ovat merkittäviä tekijöitä myös toiminnanohjausjärjestelmien kontekstissa. Kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmä tullaan päivittämään kuluvan vuoden aikana ja tehty tutkimus toimii esitutkimuksena toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektiin. Yritys toivoo saavansa apua uuden järjestelmän määrittelyyn, käyttöönottoon ja koulutukseen. Tutkielmassa paneudutaan nimenomaan käyttäjän näkökulmaan ja siihen, millaisena he kokevat nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän käytön. Tutkielmassa kuvattu tutkimus on jaettu kolmeen erilliseen osaan: käytettävyyden asiantuntija-analyysiin suunnitteluohjeiden avulla, kyselylomakkeen avulla tehtävään tiedonkeruuseen sekä yrityksessä tehtävään tilannetutkimukseen. Käytettävyystutkimusten tuloksista pyritään selvittämään tällä hetkellä järjestelmää käyttävien käyttäjäryhmien tarpeet ja millä tavoin ne otetaan huomioon ohjelmiston toiminnassa. Tutkimustulosten avulla kuvataan yritykselle, millä tavoin käytettävyyttä, tukea sekä koulutusta voitaisiin parantaa tulevan toiminnanohjausjärjestelmän päivitysprojektin aikana sekä käyttöönoton jälkeen. Eri metodien sopivuutta käytettävyyden kartoittamiseen ja käyttäjän näkökulman ymmärtämiseen vertaillaan sekä tehdään lopuksi yhteenveto siitä, millä tavoin tutkimusmetodit ja niiden tarjoamat tutkimustulokset eroavat keskenään.

Rusanen, Lauri Vaatimusmäärittely ERP-järjestelmässä ja sen keinot järjestelmän taloudellisen hyödyn parantamiseksi Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014, 29 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatin tutkielma Ohjaaja: Seppänen, Ville Tässä tutkielmassa selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla, kuinka tulisi toteuttaa vaatimusmäärittely toiminnanohjausjärjestelmässä, jotta sen taloudelliset hyödyt olisivat mahdollisimman suuret. Toiminnanohjausjärjestelmä-projektit epäonnistuvat usein ja eivät vastaa tilaajan odotuksia. Tutkielmassa tutkitaan aihetta yrityksen tulokselle tärkeiden prosessien, taloudellisten menestystekijöiden, ja vaatimusmäärittelyn näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan näiden tekijöiden suhde käyttöönoton onnistumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa yrityksen taloudellisten tekijöiden tärkeys toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyssä ja niiden tärkeys valmiin järjestelmän taloudellisten hyötyjen kannalta. Tutkimuksen oletuksena on, että taloudellisia tekijöitä vaatimusmäärittelyn avulla huomioimalla saadaan tulokseksi taloudellista hyötyä tuottava toiminnanohjausjärjestelmä. Tutkimuksen tuloksena syntyi malli, joka osoittaa kuinka on tärkeää määritellä yrityksen taloudelliset menestystekijät ennen toiminnanohjausjärjestelmäprojektin aloittamista sekä suorittaa vaatimusmäärittely huolellisesti käyttäen tavoitepainotteista vaatimusmäärittely menetelmää.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT painetun älykkyyden tutkimus- ja tuotantoympäristössä Oulussa on toiminnan voimakkaan kasvun myötä noussut esiin tarve selvittää mahdollisuus korvata nykyiset, tuotanto- ja tutkimustoimintaa ohjaavat menettelytavat ja käytännöt niin sanotulla toiminnanohjausjärjestelmällä. Muun muassa työtehtävien, materiaalien, resurssointien ja tiedonkeruun hallintaan ja seurantaan nykyisin käytettävien lukuisten irrallisten tekstidokumenttien ja taulukoiden käytöstä haluttaisiin siirtyä keskitetyn tietokantapohjaisen järjestelmän käyttöön. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton uskotaan mahdollistavan selvästi nykyistä luotettavammat ja monipuolisemmat tiedonkeruumenetelmät. Lisäksi se helpottaa kerätyn tiedon pohjalta laadittavien raporttien tekemistä ja jakelua sekä edesauttaa tutkimustoiminnan tehostumista. Työn tavoitteena oli selvittää kaikki painetun älykkyyden toimintaympäristössä esiintyvät, toiminnanohjauksen kannalta keskeiset toiminnot, osa-alueet ja parametrit. Tavoitteena oli myös luoda niiden pohjalta arvio tietokantapohjaisen järjestelmän käyttöönoton edellytyksistä ja tehdä periaatteellinen kuvaus järjestelmän rakenteeksi.

Ketola, Juhana Seppo Jaakko Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma / Juhana Ketola Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2008, 26 s. Kandidaatintutkielma Viime vuosisadan puolivälistä lähtien yrityksien toimitusketjua hallittiin vielä pitkälti paperisten dokumenttien avulla. MRP- ja MRP II -järjestelmien tulo 1960- ja 1970-luvuilla automatisoi useita materiaalihallinnon prosesseja. Vasta 1990-luvulla yleistyneet ERP-järjestelmät ovat muuttaneet radikaalisti liiketoimintaa tekniikkavetoisemmaksi. Nykypäivän ERP-järjestelmä toimii niin organisaation sisällä, kuin sen rajojen ulkopuolella. Organisaatiot kohtaavat useita haasteita järjestelmiä hankkiessaan ja käyttäessään. Tähän ongelmaan on pyritty vastaamaan tarjoamalla muun muassa sovelluspalveluiden vuokrausta ASP ja SaaS malleilla. Tässä tutkielmassa esitellään ERP-järjestelmä, sen määritelmä ja käyttötarkoitukset sekä toteuttamistavat. Tutkielmassa käsitellään tulevaisuuden osalta Post-ERP-käsitettä, SaaS (Software as a Service) mallia ja ASP (Application Service Provider) käsitettä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten ERP-järjestelmät voisivat kehittyä seuraavan 10 vuoden aikana. Tutkimuksessa selvitettiin malleja ja niiden käyttötapoja, sekä tulevaisuudessa esiin nousevia ilmiöitä ERP-järjestelmiin liittyen. Tutkimuksessa selviää, että sovellusvuokraus-palveluiden käyttäminen ERP-järjestelmissä on tulevaisuuden trendi. Uusien tekniikoiden hyväksi käyttö tarjoaa yrityksille kustannussäästöjä ja antaa joustavuutta muuttuvaan liiketoimintaympäristöön. Jatkotutkimusta aiheesta esitetään pk-yrityksien ERP-järjestelmähankkeisiin ja toimialakohtaisiin ratkaisuihin.