Search

Companies are increasingly interested in environmental sustainability. Regulation, external pressure, business benefits, and internal motivation are the key drivers for green manufacturing. Sustainability reporting requirements will be tightened in the following years. Companies must measure their environmental performance to meet the new requirements, but performance measurement is also needed from a development perspective. There are several frameworks for sustainability reporting, but GRI is the most used. Based on the framework, environmental sustainability can be divided into seven categories: materials, energy, water and effluents, biodiversity, emissions, waste, and supplier environmental assessment. The maturity stage of green manufacturing also affects the measurement needs. This study aims to form an understanding of environmental sustainability performance measurement in the metal industry and find out how it can be utilized when developing manufacturing processes. In addition, an environmental sustainability dashboard is designed for the case company, and environmental sustainability performance measures for mast manufacturing are defined. This research was conducted mostly as a mixed method case study, but there are also features of multiple-case study since the benchmarked case companies’ and competitors’ environmental sustainability were studied. The data was gathered from interviews and secondary data sources. Internal interviews were held, and internal documentation was analyzed to form an understanding of the current practices in the case company. The benchmarked case companies’ and competitors’ sustainability reports were analyzed, and benchmark interviews were held to understand environmental sustainability performance measurement practices in the metal industry. In addition, a metal waste following period was arranged, and observations were done from the metal waste generation. The data was gathered from the existing dashboard and Excel sheets to develop the dashboard for the case company. The theory was developed abductively since the collected qualitative data were categorized based on literature and the findings were compared to previous research. The findings show that it is common practice to measure environmental sustainability performance rather comprehensively in the metal industry. The regulation sets the minimum requirements for performance measurement, but the companies have additional performance measures that enable them to monitor goals. It is noticed that companies’ environmental sustainability strategies and goals affect performance measures. The companies measure environmental sustainability performance because of certificates and ratings too. There are a lot of similarities in the performance measurement in the companies, but there are also some differences because the ambition of goals differs between companies. The companies measure energy, emissions, and waste rather comprehensively. In addition, they measure water usage and some aspects of material usage. However, biodiversity-related performance measures are missing from the companies’ performance measurement systems. The findings show that environmental sustainability performance measurement is utilized when developing green manufacturing. Performance measurement is essential to understand the current state, notice and quantify development possibilities, and analyze the outcomes of improvements. In the future, environmental sustainability could be studied in other operations than manufacturing. It is especially worth studying environmental sustainability performance measurement in product design because product design significantly affects the product's environmental impact during its life cycle.

Asuinkorttelihanke on usean erillisen rakennusprojektin muodostama kokonaisuus, joka sisältää asuinkerrostaloja ja yhteisen ajoneuvojen pysäköintihallin. Asuinkorttelin rakentamisjärjestys valitaan rakennushankkeen suunnitteluvaiheen aikana, jossa hankkeen projekti- ja työpäällikkö vastaavat yhdessä rakentamisjärjestyksen suunnittelusta. Rakennushankkeen suunnitteluvaiheen päätökset vaikuttavat pitkälle asuinkorttelin toteutukseen, sillä asuinkorttelin rakentaminen kestää useita vuosia. Tuotannon näkökulmasta voidaan päätyä huonoon toteutusjärjestykseen, jos rakentamisjärjestyksen suunnitteluvaiheessa ei ole tunnistettu rakentamisjärjestyksen aiheuttamia vaikutuksia riittävän ajoissa tai tuotanto-organisaatio ei ole kommentoitu korttelihankkeen luonnossuunnitelmia ennen rakentamisjärjestyksen valintaa. Rakentamisjärjestyksen aiheuttamat ongelmat esiintyvät rakentamisvaiheessa erilaisina tuotannon häiriöinä, joiden vuoksi työmaaorganisaation täytyy toteuttaa erilaisia muutoksia suunnitelmissa, väliaikaisjärjestelyissä tai työn suunnittelussa. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää asuinkorttelituotannon rakentamisjärjestyksen suunnitteluvaihetta, että rakentamisjärjestyksen vaikutuksia voidaan arvioida aikaisemmin suunnitteluvaiheen aikana. Tutkimusongelmaan etsittiin vastauksia tutkimuskysymysten avulla, joilla selvitettiin rakentamisjärjestyksen suunnitteluvaihetta, rakentamisjärjestykseen vaikuttavia tekijöitä ja vaikutuksia sekä rakentamisjärjestyksen aiheuttamia haasteita rakentamisvaiheessa. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joka koostui kirjallisuuskatsauksesta ja haastattelututkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus sisältää projektinhallinnan ja rakennushankkeen hallinnan kirjallisuutta, jotka vaikuttavat rakentamisjärjestyksen valinnassa. Tutkimuksen haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina, joihin valittiin kohdeyrityksestä ennalta valittuja työntekijöitä. Haastatteluita suoritettiin yhteensä yhdeksän kappaletta ja tutkimuksessa käsiteltiin yhteensä seitsemää eri asuinkorttelitapausta. Tutkimus rajattiin kohdeyrityksen pääkaupunkiseudun asuinkerrostalo tuotantoon, jossa yksi rakennusliike toteuttaa kaikki asuinkorttelin rakennukset. Tutkimuksen tuloksien perusteella asuinkorttelien rakentamisjärjestyksien valintaan vaikutti viisi päätekijää: pelastautumisratkaisut, autohalli, logistiikka, sijainti sekä tilat ja alueet. Kaikki päätekijät täytyi huomioida aina rakentamisjärjestyksen suunnitteluvaiheessa ja jokainen tekijä vaikutti eri tavoilla toteutukseen. Rakentamisjärjestyksien toistuviksi tuotannon haasteiksi tunnistettiin puolestaan seuraavat viisi tekijää: logistiikka, resurssit, suunnitelmat, aikataulut ja turvallisuus. Tuloksien perusteella kohdeyritykselle ehdotettiin kehitysehdotuksia rakentamisjärjestyksen suunnitteluvaiheeseen ja projektin johtamisjärjestelmään. Asuinkorttelihankkeen rakentamisjärjestykseen oli vaikea löytää yhtä oikeaa ratkaisua, koska kaikki rakennusprojektit ovat luonteeltaan ainutlaatuisia. Kuitenkin asuinkorttelin rakentamisjärjestyksen huolellinen suunnittelu ja erilaisten vaikutuksien tunnistaminen suunnitteluvaiheen aikana, mahdollistaa tuotannon näkökulmasta toteutettavan asuinkorttelin rakentamisjärjestyksen luomisen. The residential block project is a complex of several separate building projects, including apartment blocks and a shared car park. The construction sequence for a residential block is chosen during the design phase of the project, where the project manager and the site manager are together responsible for designing the construction sequence. Decisions are taken during the design phase of the project will have a major impact on the implementation of the residential block, which takes several years to build. From a production point of view, a poor implementation sequence can result if the effects of the construction sequence are not identified early enough in the planning phase or if the production organization has not commented on the draft plans for the block project before the construction sequence is chosen. The problems caused by the construction sequence occur during the construction phase in the form of various disruptions to production, which require the site organization to make various changes to the plans, temporary arrangements, or work scheduling. The aim of the study is to develop the planning phase of the construction sequence for residential block production so that the effects of the construction sequence can be assessed earlier in the planning phase. The research problem was answered by means of research questions to identify the design phase of the construction sequence, the factors and effects of the construction sequence and the challenges posed by the construction sequence during the construction phase. The study was conducted as a qualitative case study consisting of a literature review and an interview study. The literature review includes literature on project management and construction project management that influence the choice of construction sequencing. The interviews for the study were conducted as thematic interviews with pre-selected employees from the target company. A total of nine interviews were conducted and the study covered a total of seven different residential block cases. The study was limited to the production of a residential block of flats in the metropolitan area of the target company, where one construction company carries out all the buildings in the block. Based on the results of the study, five main factors influenced the choice of construction sequences for the residential blocks: rescue solutions, car park, logistics, location, facilities, and areas. All the main factors had to be taken into account at each stage of the design of the development sequence and each factor influenced the implementation in different ways. Five factors were identified as recurring production challenges for the construction sequences: logistics, resources, plans, schedules, and safety. Based on the results, suggestions were made to the target company to improve the planning phase of the construction sequence and the project management system. It was difficult to find a one solution for the construction sequence of a residential block projects, because all construction projects are unique in nature. However, careful planning of the construction sequence of a residential block and identification of the different impacts during the planning phase will allow the creation of a feasible residential block construction sequence from a production point of view.

This thesis was done to better understand and study issues caused by a high quantity of photovoltaic (PV) systems in low-voltage grids by the low voltage (LV) feeder simulations. Other focus was studying the effect of energy storage systems (ESSs) in avoiding issues and grid violations during high-level PV penetrations. PV modules are connected in series as a PV system to increase PV production. The value of PV production are determined by environmental parameters, mainly global irradiance received by solar cells and cell temperatures of the cells. Favoring a 3-phase grid connection and the optimal sizing of a PV inverter helps to maximize PV production and diminish issues caused to both the PV system and grid operations. PV systems as a part of the electrical distribution grid have been studied and tested for the last decades but a new trend of multiple PV systems located in the same feeder has caused grid issues. A peak production during the midday with low consumption in the feeder causes overvoltages in the grid points. Other issues caused by PV systems include thermal capacity limit violations in feeder lines due to reverse power flow (RPF), harmonic injections, voltage phase unbalances and undervoltages in grid components, like feeder lines and transformers. The level of PV production can be determined using the term hosting capacity (HC) based on different parameters. The parameter used in this thesis is the peak load of 180 kW of the feeder during the two simulation dates. The level of HC is restricted by lengths of feeder lines, number and capacity of loads and issues mentioned earlier. HC enhancement tools include voltage control, active power curtailment, reactive power control and transformer applications, like off-load and on-load tap changers. ESS technologies alter by price, capacity and operational attributes. Different algorithms and topologies of ESSs are chosen based on a wanted performance of PV systems. Centralized and de-centralized topologies of ESS are chosen depending on the number and separate shading conditions of the PV systems in the region. For household PV systems, battery energy storage systems are favored due to their physical size and lower investment costs when compared to other ESS technologies. In this thesis, the levels of PV capacity are simulated using Matlab Simulink program with the PV data measured in the solar PV research power plant in the Hervanta Campus of Tampere University. The PV data from the two simulation dates was added to the simulation model consisting of 21 residential buildings in the 285 m low voltage feeder. PV capacities were integrated starting from the transformer towards the end of the feeder in three cases. The operation states of ESSs were integrated with the settings of 2 %/min and 10 %/min ramp rate limits as the power control tool. In case 3, grid violations of the thermal capacity limit of feeder lines and +5% of the nominal overvoltages in distribution cabinets were recorded with over 120 % PV capacity. RPF was recorded at 77.69 % PV capacity. Grid violations could be avoided using de-centralized ESS applications in PV systems. The 2 %/min ramp rate limit would enable the LV feeder to avoid grid violations. But the 10 %/min ramp rate limit could not avoid grid violations on the other simulation date. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja ymmärtää paremmin pienjänniteverkoissa suurissa määrissä esiintyvien aurinkovoimajärjestelmien aiheuttamia ongelmia. Toisena pääkohtana oli simuloida verkon sietokykyä ja energiavarastojärjestelmien vaikutusta verkkorajojen rikkoumisen välttämisessä korkean tason aurinkovoimatuotannon aikana. Aurinkovoimajärjestelmän tuotannon määrään ja laatuun vaikuttavat ympäristötekijät, pääasiassa aurinkokennojen saama valoisuus ja lämpötila. Aurinkovoimajärjestelmän moduulit voidaan järjestää eri topologioilla parantamaan saatavan tuotannon määrää. Kolmivaiheisen verkkoliitynnän ja invertterin optimaalinen mitoituksen suosiminen auttavat maksimoimaan tuotantoa ja vähentämään tuotannossa ja jakeluverkkotoiminnassa esiintyviä ongelmia. Aurinkovoimajärjestelmät eivät ole täysin uusi tai vähässä käytössä oleva teknologia, mutta uusi ilmiö on ilmaantunut sähköntuotannossa, jossa normaalisti kuluttajiksi profiloituneet kotitaloudet ovat hankkineet aurinvoimajärjestelmien moduuleja katoilleen kasvavissa määrin. Suuresta tuotannosta, erityisesti keskipäivisin, on syntynyt verkkohäiriöitä, yleisimpinä ylijännitepisteet ja verkkojohtojen kuumeneminen. Muita haittailmiöitä ovat käänteinen tehonvirtaus (englanniksi reverse power flow) tehonkulussa, harmoniset yliaallot, vaihejännitteiden epätasapaino ja alijännitteet. Tuotannon taso voidaan paremmin suhteuttaa verkkoarvoihin käyttämällä englannin kielen termiä Hosting capacity (HC). HC perustuu johonkin verkkoparametriin ja tässä työssä käytetään simulointimallin hetkellistä huippukulutusta 180 kW. HC:n arvoa rajoittavat johtimien pituudet, kotitalouksien kuormitusten arvot ja lukumäärä verkkohaaralla sekä aikaisemmin mainittujen haittatekijöiden arvot. HC:n arvoa kasvattavat työkalut ovat tehonhallinta, jännitteiden hallinta ja muuntajan jännitteen hallintalaitteet. Myös näiden hallintalaitteiden yhteiskäyttöratkaisuja käytetään paremmin kasvattamaan aurinkovoiman tuotantoa. Energiavarastojärjestelmät vaihtelevat investointihinnan, kapasiteetin ja käyttöominaisuuksien mukaan. Erilaisia järjestelmäalgoritmeja ja topologioita valitaan aurinkovoimajärjestelmien halutun suorituskyvyn perusteella. Kotitalouksien aurinkovoimajärjestelmien energiavarastojärjestelmien ratkaisuissa suositaan akkuteknologioita niiden pienemmän fyysisen kokojen ja alhaisempien investointihintojen vuoksi muihin teknologioihin verrattaessa. Tässä opinnäytetyössä aurinkovoimatuotantoa simuloitiin Matlab Simulink-ohjelmalla Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen aurinkovoimatutkimuslaitoksessa mitatuilla arvoilla. Arvot lisättiin simulointimalliin, joka koostui 21 asuinrakennuksesta 285 metrin pienjänniverkkohaaralla kahden simulointipäivän aikana. Aurinkovoimakapasiteettia kasvatettiin kolmessa simulointitapauksessa rakennus kerrallaan alkaen muuntajalta. Verkkorajat menivät rikki yli 120% aurinkovoimajärjestelmän tuotannon arvolla 3. tapauksessa, jossa oli asennettu aurinkopaneeleja kotitalouksien, autotallien ja autokatosten etelänpuoleisille katoille. Verkkorikkomukset ilmaantuivat verkkohaaran alkupään johtimien ylikuumenisena ja loppupään jakelukaappien ja sulakekaappien ylijännitteinä. Vastaikkaisvirtaus tehonjakelussa havaittiin yli 77.69 % tuotannon arvoilla. Verkkorikkomukset pystyttiin välttämään käyttämällä energiavarastojärjestelmän asetusta perustuen tehon muutosnopeuden rajoittamiseen 2 %/min arvolla, mutta 10 %/min arvolla ei pystynyt estämään ylijännitteiden syntymistä verkkohaaran loppupään kotitalouksien sulakekaapeissa toisena simulointipäivänä.

Digitaalinen media on suurena osana arkeamme, mutta harva kuitenkaan pohtii sitä, miten digitaalista mediaa tuotetaan. Elämme siinä käsityksessä, että digitaalisen median tuottaminen ei vaadi luonnonvarojen käyttöä samalla tavalla kuin perinteiseksi mielletty teollinen tuotanto. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin se, miten viestinnän avulla vahvistetaan mielikuvaa digitaalisen median immateriaalisuudesta. Tarkastelun kohteeksi on valittu Outokummun viestintä, koska kaivosyhtiönä se tuottaa raaka-aineita digitaalisen median tuotannon tarpeisiin. Tällä hetkellä ilmaston lämpeneminen ja ylikuluttaminen ovat suuri uhka maapallolle. Siksi on erityisen tärkeää voida tarkastella läpinäkyvästi kaikkia teollisuuteen liittyviä prosesseja, jotta epäkohtiin voidaan puuttua. Lisäämme digitaalisen median käyttöä kiihtyvällä tahdilla, ja siksi on tärkeää nostaa esiin myös siihen liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Digitaalisen median tuotanto on esimerkiksi lisännyt tarvetta harvinaisten metallimineraalien kaivamiselle. Se aiheuttaa riskin ympäristölle, koska kaivosteollisuus on aiheuttanut laajoja ympäristöongelmia. Tässä tutkimuksessa tuodaan näkyväksi se, miten kaivosyhtiö Outokumpu vahvistaa viestinnässään käsitystä yritystoimintansa immateriaalisuudesta, ja miten Outokumpu oikeuttaa harvinaisten maametallien hankinnan. Oikeuttamista analysoidaan Luc Bol-tanskin ja Laurent Thévenot`n (1991) oikeuttamisteoriassa määriteltyjen valtapiirien avulla. Tutkimusta taustoitetaan materiaalisella mediatutkimuksella ja tuodaan esiin sen avulla mitä digitaalisen median materialistisuus tarkoittaa. Tutkimuksessa analysoidaan taustakirjallisuudesta esiin noussutta uuskolonialismin käsitettä sekä antroposentrismia, joka liittyy oikeuttamisen käsitteeseen. Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta, jotka on valittu samoista teemoista: vastuullisuus ja ympäristö. Aineistoon kuuluu litteroitu podcast-haastattelu, jossa tutkimuksen kohteena on Outokummun vastuullisuusjohtajan puheenvuorot liittyen heidän alihankkijansa aiheuttamiin ympäristöongelmiin, sekä Outokummun verkkosivut. Molempia aineistoja käsitellään teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella Outokumpu oikeuttaa luonnon valjastamisen raaka-aineen hankkimista varten, koska harvinaisten metallimineraalien kysyntä on kasvanut muun muassa lisääntyneen digitaalisen median käytön seurauksena. Se on ristiriidassa heidän viestintänsä kanssa, jossa korostetaan kierrätystä ja piilotellaan luonnosta hankittujen raaka-aineiden määriä. Tutkimustulokset osoittavat, että Outokumpu pyrkii viestinnällään vahvistamaan digitaaliseen mediaan liitettyä immateriaalisuuden harhaa. Siten, että käytettyjen raaka-aineiden määriä ei kerrota avoimesti ja kaivostoimintaan liittyvät ongelmat ulkoistetaan alihankkijoiden avulla. Viherpesu eli viestinnän avulla luotu ekologisen mielikuvan luominen vain piilottaa ympäristöongelmia ja edesauttaa luonnon biodiversiteetin häviämistä. Siksi tulevaisuudessa tulisi pyrkiä piilottelun sijaan läpinäkyvään viestintään, jotta ympäristöongelmat voidaan helpommin tunnistaa ja toimintatapoja muuttaa vastuullisemmiksi.

Tutkin gradussani sitä, millaisia metodeja dokumenttielokuvien ideointi-, kuvaus- ja leikkausvaiheen toteuttamisessa hyödynnetään ja vastaan tutkimuskysymykseen: kuinka tehdään Yle Perjantai -dokumentti. Määrittelen gradussani ensin aiemman tutkimuksen pohjalta, millaisia metodeja dokumenttien tuotantovaiheissa hyödynnetään yleisesti, jonka jälkeen syvennyn aineistoni pohjalta vastaamaan, millaisia taktiikoita juuri Perjantai-tekijät hyödyntävät eri tuotantovaiheiden toteutuksessa. Aineistoni koostuu Yle Perjantain tuottajan, ohjaajan, ohjaaja-kuvaaja-leikkaajan ja kahden leikkaajan teemahaastatteluista. Lopuksi puen tutkimustulokseni 15 ohjenuoran muotoon. Sen avulla tavoittelen gradustani mahdollisimman käytännönläheistä apuvälinettä, joka tarjoaa teoriassa ja käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä dokumenttielokuvien ideointi-, kuvaus- ja leikkausvaiheen toteuttamiseen. Perjantai-dokumentteja ideoidessa mietitään aiheita, jotka sisältävät kehittyvän ongelman, ennakkoluulon tai ristiriidan. Päähenkilöstä haetaan tuntumaa taustahaastattelemalla, minkä jälkeen tarinan juoni, eli ongelman tai tunteen kehittyminen hahmotellaan muutamaan lauseeseen. Haastatteluvaiheessa esitetään olennaisia, avoimia kysymyksiä, pidetään taukoa ja toistetaan. Kuvatessa suunnitellaan kuvakerrontaa ilman haastattelukuvaa ja tavoitellaan totuudenmukaisuutta, vaikkakin fiktiivisillä keinoilla: vahvistetaan ja rikotaan dokumentin ongelmaa tai teemaa visuaalisesti, mietitään siirtymiä sekä korostetaan tunnetta, joka dokumentilla halutaan välittää. Pyritään näkymättömyyteen kameran ollessa päällä, ja näkyvyyteen kameran ollessa kiinni. Leikkausvaiheessa dokumentille luodaan alkusysäys sekä juonellinen puherunko – alku, keskikohta ja loppu – jonka pohjalta audiovisuaalista kerrontaa rytmitellään kuva edellä, suvantoja ja siirtymiä väliin luoden. Lopuksi dokumentin tunnelmaa korostetaan tehosteilla, eikä noudateta mitään näistä metodeista, jos ne eivät tue dokumentin sisältöä.

Sales and Operations Planning (S&OP) on monimutkainen ja monialainen päätöksentekoprosessi, joka varmistaa, että taktiset suunnitelmat kaikissa operaatioissa ovat linjassa ja tukevat yrityksen strategiaa, liiketoimintasuunnitelmia ja tavoitteita. Myynnin ja toimintojen suunnittelu onkin yksi kriittisimmistä liiketoimintaprosesseista parhaan suorituskyvyn ja kilpailuedun saavuttamiseksi. S&OP sisältää ylimmän johdon, materiaalitarvesuunnittelun, tuotannonsuunnittelun, tehtaan, toimittajat, valmistuskapasiteetin, alihankinnan ja muun yksityiskohtaisen suunnittelun. Poikkitoiminnallisen tiimin toteuttama S&OP tarkoittaa eri ajatusmaailmojen, myynnin, tuotannon, hankinnan ja talouden, ihmisten saamista yhteisten tavoitteiden ympärille. Tässä tutkimustyössä luodaan teollisuuden pk-yritykselle (pienet ja keskisuuret yritykset) S&OP-pilottiprosessi. Pilottiprosessin luonti alkaa kattavalla kirjallisuuskatsauksella, jonka merkittävin lopputulos on teoreettinen näkemys ideaalisen S&OP-prosessin rungosta. S&OP:in tulee olla poikkitoiminnallinen ja avoin suunnitteluprosessi, jotta sen avulla voidaan tasapainottaa asiakkaiden kysyntä kapasiteetin kanssa. S&OP-menestyksen saavuttamiseksi tiimin on sovitettava yhteen kaikki kysyntä- ja tarjontasuunnitelmat konsensuksessa sekä pysyttävä yhtenäisenä yleisen liiketoimintasuunnitelman kanssa. Aluksi nykyisen S&OP-tiimin jäseniltä kerättiin näkemyksiä myynti- ja operatiivisia toimintoja edustavista toimialoista käyttämällä haastatteluun perustuvaa lähestymistapaa. Haastatteluiden tukena käytettiin havainnointia sekä kohdeyrityksen oheismateriaalin läpikäymistä. Tästä haastatteluiden ja havainnoinnin yhdistelmästä luotiin yritykselle nykytila-analyysi, jonka avulla etsittiin sekä kehityskohteita että mahdollisesti säilytettäviä toimintoja tai käytäntöjä verrattuna kirjallisuuskatsaukseen. Nykytila-analyysin lopputuloksena oli tieto siitä, että nykyinen S&OP-prosessi on lähinnä nimellinen ja rajapinta myynnin ja operaatioiden välillä oli liian vahva. Pilottiprosessin luonti aloitettiin pitkälti alusta hyödyntäen kuitenkin yrityksellä jo olemassa olevia järjestelmiä ja käytäntöjä, kuten myyntiennusteiden käyttöä. Uusi S&OP muodostettiin kohdeyritykselle merkittävimpien tavoitteiden ympärille. Näitä ovat muun muassa läpinäkyvyyden ja proaktiivisuuden lisääntyminen, tuotannon kriittisen pisteen löytäminen, toimitusvarmuuden ja hyvän asiakaspalvelun takaaminen, skenaariosuunnitelmien muodostuminen sekä uusien nimikkeiden yksinkertaisempi implementointi prosessiin. S&OP toteutetaan kuukausittaisena syklinä, jossa kukin funktio (myynti, tuotanto, hankinta ja talous) luovat esi- ja johtavaa S&OP:ia varten vaadittavan aineiston funktioiden omissa kokouksissa. Johtavan S&OP:in lopputulos jaetaan yrityksen johtoryhmälle sekä S&OP-prosessia tukeville toiminnoille. Uusi S&OP-tiimi muodostuu kunkin funktion avainhenkilöistä, joilla on valtuudet toteuttaa S&OP:issa tehdyt muutokset omalla alueellaan. Kukin S&OP-johtajista vastaa omien toimintojensa kokousrakenteista, rooleista ja vastuista, työpanoksesta sekä tuotoksista. Pilottiprosessi otetaan käyttöön kolmivaiheisena asteittain kasvavana prosessina. Alussa mukana on rajattu määrä tarkoin valittuja asiakkuuksia ja näiden määrää lisätään käyttöönoton edetessä. Pilotin perimmäisenä tarkoituksena on valmistella tiimiä ja yritystä todelliseen S&OP-prosessiin tekemällä käytännöistä, raporttipohjista sekä valituista mittareista tuttuja. Tutkimustyön onnistumista arvioidaan markkinatestillä sekä empiriaan perustuvalla haastattelulla. Aluksi pilottiprosessi ja S&OP otetaan käyttöön kohdeyrityksen Tampereen toimipisteellä, mutta tulevaisuudessa S&OP tulee laajentumaan myös Tikkakosken toimintaan. Kirjoittajan oma ennuste luodun S&OP-prosessin tulevaisuudesta on, että se tulee kasvamaan ja kehittymään yrityksen mukana palvellen yhä paremmin yrityksen liiketoimintamallia. Pilotin tarkoituksena on luoda kehykset ja pohja S&OP-prosessille ja ohjata tällä yritystä kohti parempaa ennustettavuutta ja vakaampaa tuotantoa. Sales and Operations Planning (S&OP) is a complex and multidisciplinary decision-making process that ensures that tactical plans in all operations are aligned and support the company's strategy, business plans and goals. S&OP is one of the most critical business processes in achieve the best performance and competitive advantage. S&OP includes management, material requirements planning, production planning, factory, suppliers, manufacturing capacity, subcontracting and other detailed planning. S&OP is implemented by a cross-functional team, which requires collaboration from people with different mindsets such as sales, production, procurement, and finance. In this research work, S&OP pilot process is created for an industrial SME (Small and medium-sized enterprises). The creation of the pilot process begins with a comprehensive literature review, the most significant result of which is a theoretical view of the framework of the ideal S&OP process. S&OP must be a cross-functional and open planning process so that it can be used to balance customer demand with production capacity. To achieve S&OP success, the team must align all supply and demand plans in consensus and remain aligned with the overall business plan. Initially, insights were gathered from members of the current S&OP team about the industries representing sales and operational activities using an interview-based approach. Observation and going through the accompanying material of the target company were used to support the interview questions. From this combination of interviews and observation, a current state analysis was created for the company, which was used to search for both development targets and possibly preserved functions or practices compared to the literature review. The result of the current state analysis was the knowledge that the current S&OP process is mostly nominal and the interface between sales and operations was too strong. The creation of the pilot process was largely started from scratch, however, utilizing systems and practices already in place at the company, such as the use of sales forecasts. The new S&OP was formed around the most significant goals for the target company. These include increasing transparency and proactivity, finding the critical point of production, guaranteeing delivery reliability and good customer service, creating scenario plans and simpler implementation of new items into the process. S&OP is implemented as a monthly cycle, where each function (sales, production, procurement and finance) creates the material required for pre- and leading S&OP in the functions' own meetings. The result of the leading S&OP is shared with the company's management team and the functions that support the S&OP process. The new S&OP team consists of the key personnel of each function, who have the authority to implement the changes made in S&OP in their own area. Each of the S&OP managers is responsible for the meeting structures, roles and responsibilities, work input and outputs of their own operations. The pilot process will be introduced as a three-phase ramp up. At the beginning, a limited number of carefully selected customers are included, and their number will be increased as the implementation progresses. The ultimate purpose of the pilot is to prepare the team and the company for the real S&OP process by making them familiar with practices, report templates and selected metrics. The success of the research work is evaluated with a market test and empirically based interviews. Initially, the pilot process and S&OP will be introduced at the Tampere factory of the target company, but in the future S&OP will also expand to Tikkakoski factory operations. The author's own prediction for the future of the created S&OP process is that it will grow and develop with the company, serving the company's business model even better. The purpose of the pilot is to create the framework and basis for the S&OP process and thereby guide the company towards better predictability and more stable production.

In today´s manufacturing operations it is still common for companies to rely on disconnected pro-duction IT-systems and paper documentation that makes the process data quickly outdated and the process flow complicated. Manufacturing execution systems can highly improve the flow of data in the process and the collaboration of different process functions over different management level IT-systems. The target company for this thesis is one example of a company that could possibly benefit from such a system, but it is uncertain how such system should be implemented in their processes and what the benefits might be. The thesis aims to provide the company with a comprehensive understanding of manufactur-ing execution systems and the process of specifying user requirements for such system. The focus of the study is on process quality development for the plastics injection molding process. Analysing its current state and challenges posed by the implementation of manufacturing execu-tion system and defining example user requirements specification for such system establishes a framework for the company to continue the development and specification to their other pro-cesses. By conducting a detailed analysis, a deeper knowledge of the manufacturing process is obtained, facilitating future development plans. The thesis begins with a comprehensive literature review of related topics. It forms a basis for understanding manufacturing operations management, process and quality control, and manu-facturing execution systems and their requirement specification. The literature review also gives insight of how manufacturing execution systems might enhance the existing processes and what development opportunities such systems can bring for example with the real-time data collection they introduce. Through an in-depth examination of the current manufacturing process, including direct ob-servation and interviews of process participants, detailed process models are formed. Further analysis and validation of the formed process models identifies challenges, inefficiencies, and areas for improvement within the process. Next the research continues to development phase of the case study. First, workshops are arranged with personnel involved in the production process and its support functions to address the challenges and improvement possibilities identified earlier. The workshops concentrate on their individual themes of development of the current production process, quality assurance and control process and product traceability development. Based on the results of the workshops, a thorough set of development opportunities for the existing process is proposed. Lastly, the development opportunities are analysed and evaluated based on their implemen-tation complexity and relevance to manufacturing execution system. This evaluation is then used to form the example manufacturing execution system user requirement specification clauses list for the company. The results of the thesis prepare the company for the possible future specification process for a manufacturing execution system. It also proposes a set of practicable development opportuni-ties for the studied process and provides a foundation for the company to continue the definition of current processes and identifying the development opportunities to other functions within the company. The presented results are a proposal of how the company could prepare the examined part of the process and do not represent a definite and complete list of needed enhancements for the manufacturing execution system to function properly.

Diplomityön kohdeyritys Stera Technologies Oy toimii sopimusvalmistajana ohutlevymekanii kan ja elektroniikan saralla. Erään asiakkaan uusien tuotteiden määrä oli kasvussa, mikä nosti esille tarpeen selkeyttää nykyistä prototyyppien valmistusprosessia tuotannon sujuvoittamiseksi. Lähtötilanteen prosessi oli määrittämätön ja tuotti vaihtelevaa laatua tuotteissa. Tämän työn tar koituksena oli määrittää tapaustutkimuksena käytetty prosessikuvaus sekä uuden, optimoidun prosessikuvauksen luominen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tärkeimpinä tavoitteina tässä työssä olivat prosessin optimoidun tilan kuvaaminen sekä suu rimpien ongelmakohtien ja pullonkaulojen sekä niiden juurisyiden selvittäminen. Työkaluina käy tettiin ongelmien luokittelua, datan analysointia, vertailututkimusta ja haastatteluja. Prosessin ta voitetila sisälsi selkeämmät linjat, joilla toimia prosessin vaiheissa. Lisäksi uusien kommunikoin tiväylien ja -tapojen luominen ja kehitys tuotannon ja toimihenkilöiden välillä oli tärkeä tarkastelun kohde. Muodostetuissa selkeytetyissä linjoissa on mukana yhteistyö asiakkaan kanssa, jotta mo lemmilla osapuolilla on yhtenevä käsitys, kuinka esimerkiksi tilausten ja kuvatiedostojen kanssa toimitaan. Prosessin suurimmat ongelmat liittyivät epäselvään kommunikointiin. Tämä johti ongelmiin eri vaiheissa prosessia. Asiakkaan kanssa se johti epäselvyyksiin tilauksissa ja kuvien katselmoin nissa. Ongelmat kuvien kanssa kertautuivat tuotannossa, jos niitä ei saatu tarpeeksi aikaisin kiinni esimerkiksi valmistuskatselmoinnissa. Toimihenkilöillä ja tuotannon henkilöillä oli haastattelujen perusteella epävarmuutta eri prosessin osien hoitovastuusta. Ongelmatilanteissa asioista ei kom munikoitu välittömästi, vaan niiden vaikutuksia jäätiin herkästi odottamaan. Tällöin prosessin on gelmiin reagointi tapahtui myös liian myöhään. Lisäksi kokemusperäisiä tietoja tuotteiden haas teista ei aina dokumentoitu tai välitetty eteenpäin. Parannusehdotuksina prosessin vakauttamiseksi on useita. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteis ten pelisääntöjen luomiseen asiakkaan kanssa sekä kommunikoinnin parantamiseen koko pro sessissa. Asiakkaan kanssa keskustelu johtaa yhtenäisempään toimintatapaan ja sitä kautta vaihtelu vähenee tässä osassa prosessia. Kommunikointikanavia on luotu laatulaboratorion kanssa ja tuomalla matalan kynnyksen tapa kommunikoida tuotannosta toimihenkilöille Teams chatin välityksellä on luotu. Uusien tuotteiden aloittaminen tulee aina aloittaa keskustelemalla asiasta vastaavan henkilön kanssa. Asioita tulee dokumentoida aikaisempaa enemmän ja aktii visemmin. Esimerkiksi hiljaisen tiedon eksplisiittiseen muotoon saattaminen on jatkuva prosessi. Prosessia tulee jatkossakin ylläpitää ja pitää huolta, ettei se rapistu. Tämän työn pohjalta kehitetty prosessi ei ole valmis, vaan se toimii pohjana jatkuvalle kehittämiselle ja asioiden parantamiselle. The target company of the Master of Science Thesis, Stera Technologies Oy, operates as a contract manufacturer in the field of sheet metal mechanics and electronics. The number of new products of one of Stera’s customer is increasing, which has led to a need for clarification of the current prototype production process. The existing process was undefined and hence produced products with variable quality. In addition, ground rules had not been agreed upon with the customer. This thesis aimed to determine the current process description as a case study and to generate new, optimized process description based on the knowledge in the literature. The goal was to describe the wanted state of the process, but also to find out the biggest problems and restraints of the process and their causes. Problem classification, data analysis, comparative research and interviews were used as base methodologies. The optimized process description included clearer ways to act in the different phases of the process. It was also important to create and implement new communication channels and ways with the personnel. Clearer policies in the drafted process included better cooperation with the customer to guarantee common understanding on order and image handling. The biggest problems in the process were related to unclear communication, which led to problems at different stages of the process. With the customer, it led to ambiguities in orders and drawings. This problem was often encountered again in the different production stages, if not corrected beforehand. Staff and production personnel reported to have some uncertainties in the division of responsibility on different process phases. Furthermore, issues were not communicated immediately but were often left as they were until production problems ensued. This way reacting to the situation also happened too late. In addition, the challenges with the products were not documented properly and hence were not passed on. As for improvement suggestions, there are several things to do for stabilizing and streamlining the process. The most important ones are communicating and creating common policies with the customer, both before and during the process. The conversation with the customer leads to a more unified action and consequently the variation in this part of the process is reduced. Communication channels have been established with the quality laboratory, but a low-threshold way to communicate with production employees using the Teams chat has been introduced. The production of new products should always start with a discussion with the person responsible for the phase. Things should be documented more consistently and in detail than before i.e., putting tacit information into an explicit form in a continuous process. The process must continue to be maintained and care must be taken that it does not decay. The process developed on the basis of this work is not finished, but serves as a basis for continuous development and improvement.

Tässä diplomityössä tarkasteltiin aurinkovoimalan ja tuulivoimalan tuotantoprofiileihin vaikuttavia tekijöitä ja niiden yhdenmukaisuuksia. Perehtymällä kuukausien ja vuorokausien rytmeihin, sääilmiöihin ja niiden vaikutuksiin hajautetulle sääriippuvaiselle energian tuotannolle, annettiin perusteet tuotantokapasiteettien päällekkäiselle mitoittamiselle. Työssä on perehdytty teoreettisesti tuuli- ja aurinkosähköpuistojen erilaisiin tekniikoihin ja sääriippuvuuksiin. Aurinkosähkön rooli energian tuotannossa on kasvanut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Vaikka kokonaisuudessa aurinkosähkön tuotanto on edelleen marginaalista, on aurinkosähkö kuitenkin nopeinten kasvava energiantuotantomuoto. Tästä huolimatta teollisen kokoluokan hajautettuja aurinkovoimalaitoksia on Suomessa vain muutamia ja voimalahankkeet kohdistuvat enimmäkseen kuntien, yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusliittymäpisteiden yhteyteen. Tämä johtuu aurinkovoimaloiden kustannustehottomuudesta teollisessa kokoluokassa verrattuna useiden megawattien tuulivoimaloihin. Aurinkovoimala voidaan kuitenkin toteuttaa kustannustehokkaasti osaksi tuulivoimalaa, samalla nostaen liittymäpisteen käyttöastetta ja tasoittaen energian tuotantoa vuorokausien ja vuodenaikojen välillä. Diplomityön avulla perusteltiin aurinko- ja tuulihybridivoimalan potentiaali ja annettiin käytössä olevien tuotantotietojen perusteella suuntaa antava ohjeistus auringon ja tuulen yhteiskäytön mitoittamiselle saman liittymäpisteen takana. Samalla käytiin läpi edellytyksiä tuotantomuotojen yhteen sovittamiselle. This Master’s thesis orientates in the production curves of solar and wind power. By familiarizing ourselves with the rhythms of months and days, weather phenomena and their effects on distributed weather-dependent energy production, the basis for overlapping production capacities was given. The thesis theoretically familiarized a reader with the various technologies and weather dependencies of wind and solar power parks. The role of solar electricity in energy production has grown significantly in Finland over the past five years. Even though overall solar electricity production is still marginal, solar electricity is nevertheless the fastest growing form of energy production. Despite this, there are only a few large distributed solar power plants in Finland, and the power plant projects are mostly aimed at the connection points of energy consumers. This is due to the cost inefficiency of solar power plants in the industrial scale compared to wind power plants of several megawatts. However, a solar power plant can be implemented cost-effectively as part of a wind power plant, at the same time increasing the utilization rate of the connection point and flatten out the energy production between days and seasons. With the help of this master’s thesis, the potential of the solar and wind hybrid power plant was substantiated and based on the available production data, guidelines were given for scaling the combined use of solar and wind behind the same connection point. At the same time, the qualifications for matching the production forms were reviewed.

Yritykset ovat ottaneet käyttöön ja kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmiään ja automaatiotason järjestelmiä, mutta niiden välisestä kommunikaatiosta huolehtivia tuotannonohjausjärjestelmiä (manufacturing execution systems, MES) on otettu harvemmin käyttöön. Asiakasvaatimusten kasvaessa tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin yhä oleellisempaa kilpailukyvyn varmistamiseksi. MES-järjestelmien käyttöönottoprojektit epäonnistuvat hyvin usein. Projektit ovat hyvin monimutkaisia, kalliita ja aikaa vieviä. Käyttöönottoprojekteja ei tule lähestyä ainoastaan teknologisesta näkökulmasta, vaan myös inhimilliset ja organisatoriset tekijät on otettava huomioon. Käyttöönottoprojekteissa muutetaan valmistavan yrityksen ydintoimintojen prosesseja, minkä vuoksi muutoksenhallinta on erityisen tärkeää teknologisten tekijöiden ohella. Vaikka kirjallisuudessa on tunnistettu useita eri käyttöönoton menestystekijöitä, ovat projektit kuitenkin aina ainutlaatuisia. Tässä tapaustutkimuksessa pyrittiin selvittämään kyselyn avulla kohdeyrityksen työntekijöiden ennakkoluulot ja toiveet uuden MES-järjestelmän suhteen. Työssä pyrittiin selvittämään MES-projektin tila teemahaastatteluilla sekä tunnistamaan tuotannon prosesseissa tapahtuvat muutokset useiden havainnointikertojen avulla. Työ painottuu käyttöönottovaiheeseen, sillä järjestelmä oli jo valittu ennen tämän työn aloittamista ja se oli tarkoitus ottaa käyttöön sellaisenaan standardimallisena, minkä vuoksi havainnoinnilla tapahtuneen tuotantoprosessien tarkastelun merkitys korostuu. Empiriaosuuden tuloksia peilattiin erityisesti kirjallisuudessa tunnistettuihin käyttöönoton menestystekijöihin huomioiden teknologisten tekijöiden lisäksi inhimilliset ja organisatoriset tekijät. Näiden perusteella kyettiin tunnistamaan mitkä menestystekijät toteutuvat kohdeyrityksen projektissa ja mitkä eivät. Strategisista menestystekijöistä kohdeyrityksen MES-projektissa toteutuu ylimmän johdon tuki, muutosvalmis organisaatiokulttuuri, käyttöönottostrategia, selvät tavoitteet ja modulaarisen järjestelmän valinta. Taktisen tason toteutuneita menestystekijöitä olivat kouluttaminen, tiedottaminen, laaja osallistaminen, käyttöönoton ajoitus, ohjausryhmän käyttö, ulkopuolisen konsultin käyttö, war-roomin perustaminen sekä pilottikäyttöönotto. Suurimmat, strategiset ongelmat, olivat puutteellinen järjestelmän valintaprosessi ja standardimallisen järjestelmän räätälöinti. Ongelmallisena koettiin myös järjestelmätoimittajan asiakaslähtöisyyden puute ja heikko tietämys järjestelmästä. Näiden ongelmien alkulähteenä voidaan pitää sitä, että käyttöönotettava järjestelmäversio on hiljattain julkaistu, eikä sitä ole otettu käyttöön kohdeyrityksen tapaisessa korkean automaatiotason ympäristössä. Lisäksi uusi järjestelmäversio on kehitetty vanhan version ”päälle”, minkä vuoksi kohdeyrityksen avainkäyttäjien on opeteltava käyttämään molempia järjestelmäversioita ja ymmärrettävä kumman järjestelmäversion mukaan järjestelmä todellisuudessa toimii eri järjestelmäosissa. Kuitenkin myös kohdeyrityksen sisäinen kommunikaatio osoittautui kehityskohteeksi ja koulutuksissa on pyrittävä siirtymään käytännössä tapahtuviin koulutuksiin luentomaisten koulutusten sijaan. Pitkälle räätälöidyn nykyisen MES-järjestelmän korvaaminen uudella standardimallisella MES-järjestelmällä aiheuttaa useissa kohdeyrityksen tuotannon toiminnoissa ylimääräistä ja päällekkäistä työtä tulevaisuudessa. Lisäksi uusi järjestelmä vie päätäntävaltaa kentältä, vaatii enemmän käyttäjiltä raportointia ja vähentää tiedon läpinäkyvyyttä tietyille tuotannon toiminnoille. Kohdeyrityksen johdon on hyvä tiedostaa nämä ennalta, jotta muutoksenhallinta olisi proaktiivista.

Moninaiset kielet, kulttuurit ja elämänmuodot sinnittelevät kapitalistisen järjestelmän pihtiotteessa. Niiden sukupuutot etenevät kiihtyvää tahtia elontuhon rinnalla: kielten kirjo korvautuu binääri­koodeilla, ja valtakielten hegemonia ahdistaa pienten kielten puhujia ja tutkijoita (esim. Heller & McElhinny 2017). Samalla kapitalistinen järjestelmä itsessään voidaan nähdä valtavana käännöskoneena (Tsing 2020), joka muuntaa kaiken marginaaleissaan, toisissa talousjärjestelmissä, syntyvän universaalikielelleen: lisäarvoksi. Käännökset ovat siis elimellinen osa sitä lisä­arvoa tuottavaa koneistoa, joka samalla tuottaa ja uusintaa yhteiskunnallisia valta­rakenteita (esim. Liu toim. 2000). Toisaalta kuten Barbara Cassin (2016) muistuttaa, kääntäminen – reittien etsiminen kielten ja merkkijärjestelmien­ välillä – pakottaa ottamaan moninaisuuden ja moni­merkityksisyyden todesta ja mutkistaa heti paikalla ajatusta universaalista, oli tuo universaali­kieli sitten yksinkertaistettu englanti, logos tai ­lisäarvo. Kääntäminen on siis myös toimintaa, joka vastustaa, varioi ja kumoaa – elää omaa elämäänsä. Niinpä kääntäminen on hedelmällinen paikka ajatella ja tehdä toisin kielessä välittyviä ja eläviä valtasuhteita. Tämä pinne on jälkikapitalistisen käännöstyön ytimessä.

Tuotannon tehostamiseen ja hukan poistoon keskittyvä tahtituotanto on viime vuosina ollut rakennusalalla yleistyvä tuotannonsuunnittelun ja -ohjaamisen tapa rakentaa varsinkin toistuvia tiloja. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää hyviä toimintatapoja tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen sekä luoda ohjekortti, jonka avulla tahtituotantoa aloittava työmaaorganisaatio kykenisi saamaan yhdestä paikasta hyväksi koetut toimintatavat tahtituotannon valvomiseen ja ohjaamiseen. Tutkimusongelmana oli tahtituotannon hyvien toimintatapojen hidas välittyminen yrityksen muiden työmaiden ja työmaahenkilöiden tietoisuuteen. Työmaaorganisaatio siirtyy valmistuneelta työmaalta seuraavalle, eikä useinkaan tahtituotannon valvonnasta ja ohjaamisesta kertyneitä kokemuksia ja oivalluksia osata jakaa yrityksen muiden työntekijöiden käyttöön. Tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen ei ole muodostunut yrityksen sisällä vielä selkeää prosessia, mikä tuottaa haasteita varsinkin tuotannon alkupuolella. Tutkimus toteutettiin aineisto- ja haastattelututkimuksena. Teoriataustan keräämisen jälkeen suoritettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut Skanska Oy:n tahtituotantokohteiden toimihenkilöistä valikoidulle joukolle. Teemahaastatteluilla kerättiin tietoa tahtituotannon suoritustavoista sekä hyvistä ja huonoista tuotannon valvonnan ja ohjauksen toimenpiteistä, joita Skanskalla on käytössä. Haastatteluista saatiin myös kehitysehdotuksia tahtituotannon ohjaamisen parantamiseksi. Tulokset analysoitiin ja taulukoitiin. Haastatteluiden jälkeen teoriataustan tutkimuksia sekä haastatteluiden tuloksia vertailtiin toisiinsa ja näistä kerättiin parhaat toimintatavat yhteen. Tutkimuksen mukaan tärkeimmiksi tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen keinoiksi osoittautuivat päivittäisten ja viikoittaisten tahtitapaamisten järjestäminen, digitaalisten työkalujen hyödyntäminen, välitön reagointi havaittuihin ongelmiin, aloitusedellytysten vaatiminen, JIT menetelmän hyödyntäminen logistiikassa ja lohkokohtainen laadunvarmistus jokaisen tahdin lopuksi. Valvontaa ja ohjaamista helpottivat myös Last Planner -suunnittelu urakoitsijoiden kanssa, selkeä visuaalinen johtaminen, tahtituotannon maininta jo tarjouspyynnöissä sekä valvonta- ja ohjaustapojen kirjaus urakkasopimuksiin. Suurimpia tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kokemuksen, tiedon ja rutiinien puute, huono ja hidas tiedonkulku sekä puutteellinen suunnittelu yhdessä. Tärkein kehityskohde havaittiin olevan tahtituotannon valvomista helpottavien digitaalisten työkalujen lisäämisessä. Tutkimuksen pohjalta luotiin kaksi ehdotusta tahtituotannon valvonnan ja ohjaamisen prosessista viiden päivän tahtiajalle. Prosessien avulla pystytään luomaan tahtituotantoa varten selkeät viikoittaiset rutiinit, jotka helpottavat tahtituotannon valvontaa ja ohjaamista. Lisäksi luotiin tahtituotannon valvontaan ja ohjaamiseen ohjekortti, joka luovutettiin Skanska Oy:n käyttöön.

Motivation While organic agriculture is seen as the best way to achieve sustainable agriculture, the question of how actors in the sector can help remains unresolved. This article seeks to contribute to the global determination to resolve environmental challenges through sustainable agricultural practices grounded in multilevel governance. Purpose The article examines existing regulations governing the production and importation of organic cocoa. Methods and approach Multilevel governance is used as a theoretical and methodological tool to examine the discursive and material struggles which challenge the promotion of organic cocoa, using a content analysis of European Union (EU) regulations governing the production and importation of organic agricultural produce, including cocoa. Findings The article finds that the EU regulations on the production and importation of organic cocoa takes a vertical approach to multilevel governance. Organic cocoa farmers, who come lower down in the governance hierarchy, have no role in policymaking and have simply to follow these regulations. Policy implications The regulations seem to ignore the inputs of actors at the lower level in the hierarchy. The absence of organic producers’ (farmers’) participation in the governance architecture may inhibit conventional farmers from venturing into organic cocoa production. peerReviewed

Diplomityössä toteutettiin tutkimuksia keskiraskaita teollisuuskoneita valmistavalle yritykselle. Tuottavuuden ja laadun jatkuva parantaminen ovat lähes poikkeuksetta aina esillä ja niiden kehittämiseen pyritään löytämään parempia menetelmiä. Tässä työssä tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö kohdeyrityksessä kokoonpanon loppuvaiheen ruiskumaalaamista vähentämään. Pyrittiin löytämään tuotantoprosessin eri vaiheista niitä toimenpiteitä, jotka tällä hetkellä aiheuttavat loppuvaiheen ruiskumaalaamisen tarpeen. Haluttiin myös selvittää tarkemmin laadullisia vaatimuksia, ja sitä pystyttäisiinkö niihin tekemään muutoksia. Haluttiin selvittää, tehdäänkö tällä hetkellä niin sanotusti ylilaatua ja ovatko laadulliset vaatimukset ajan tasalla. Teoriaosuudessa perehdyttiin tarkemmin arvoa tuottamattoman ajan vähentämiseen Leanin pohjalta. Selvitettiin Leanin perusperiaatteet sekä hieman sivuttiin, kuinka sen ideologioita pystytään implementoimaan osaksi tämän päivän digitalisaatiota. Lisäksi perehdyttiin tarkemmin siihen mitä tuottavuus ja laatu todellisuudessa ovat ja miten niihin pystytään vaikuttamaan. Miten laatua parannetaan ja mitä se on asiakkaan näkökulmasta. Kuinka tärkeää tuottavuus on yrityksen toiminnan kannalta sekä miten sitä mitataan ja kehitetään. Tutkimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi hyödynnettiin Gemba-kävelyä eli jalkauduttiin sinne, missä arvoa tuottava työ tehdään. Tutkittiin prosessin nykytilaa ja tutustuttiin tarkemmin tuotannon eri vaiheisiin. Havainnoinnin ja keskusteluiden avulla haluttiin löytää vastaus siihen, miksi kertaalleen maalatut koneet maalataan poikkeuksetta uudelleen. Havainnointitutkimusta ja Gemba-kävelyitä suoritettiin reilun kuukauden ajan päivittäin systemaattisesti ja havainnot kirjattiin ylös tutkimuspäiväkirjaan. Näiden tutkimusten aikana löydettyihin epäedullisiin prosessin vaiheisiin alettiin kehitellä toimenpiteitä, joiden avulla toimintaa saataisiin parannettua. Yhtenä tuloksena todettiin, että nykyisistä laatuvaatimuksista pidetään kiinni. On siis löydettävä prosessista tekijöitä, joita kehittämällä laatua saadaan parannettua, ja sen myötä myös konekohtaista tuottavuutta. Kaikkiaan kehitystoimenpiteitä löydettiin useampia. Joitain tutkimuksen aikana kehitettyjä toimenpiteitä alettiin toteuttaa jo diplomityön teon aikana. Tarkempia tuloksia näistä ei kuitenkaan ehditty enää saada, vaan toiminnan seuraamista jatkettiin kohdeyrityksen toimesta. Lisäksi kohdeyritys tulee tekemään myöhemmin päätökset siitä, mitä jäljellä olevista toimenpiteistä se laittaa toteutukseen. Voidaan kuitenkin todeta, että diplomityössä esiteltyjen kehitystoimenpiteiden avulla pystytään tulevaisuudessa vähintäänkin vähentämään ruiskumaalaamisen tarvetta.

Legumes receive increasing attention in sustainability transition research as they can contribute to more sustainable food systems. Previous research has established the need for policies relating to both production and consumption to tackle the marginalisation of legumes in European cropping systems and diets. In this paper, we apply the policy mix framework to food system transition and develop it further into an interpretive policy mix framework to evaluate policy mixes for more vital legume value chains. The interpretive policy mix framework facilitates a better understanding of competing policy frames in designing more consistent, coherent, and comprehensive policy mixes for transitions. The paper analyses three competing policy frames promoted by the food system actors, who are engaged in the development of legume production and consumption in Finland. A comparative analysis of the frames highlights that the policy objectives do not align well; currently, there is no shared understanding among food system actors of what kind of policy mix is needed for more vital legume value chains. The results emphasise networking as a key element in building more coherent policy mixes. The paper shows how the interpretive policy mix framework can support in this endeavour by unveiling conflict lines and possible compromises between the different policy frames. peerReviewed

Sales and operations planning process has been a part of organizations’ everyday life al-ready tens of years. Even though there are a lot of research in this field, organizations are still struggling to get enough results and reach enough efficiency in their planning process. Nowadays, different kinds of intelligent solutions have become more and more in use. Machine learning is one of those solutions, which can help organizations to reach better results in their operations, also in sales and operations planning. The problem is often to find suitable phase or problem where to utilize machine learning in a proper way. Machine learning has become a popular research topic, and in general, artificial intelligence is very interesting topic with a lot of possibilities nowadays. This thesis focuses on the machine learning possibilities in the field of sales and operations planning within a case organization. The goal was to focus on the machine learning utilization within sales and operations planning, including the possible value and challenges of it. The study was conducted with the help of relevant research literature and an interview round with the key persons of the case organization. Those persons had a significant role in sales and operations planning process in different business areas. Literature review introduces the theoretical background of the research topic including sales and operations planning, machine learning and how they can be connected. Empirical part covers the sales and operations planning process of the case organization and focuses on the machine learning utilization possibilities, possible value and the most important factors that should be taken into account in machine learning utilization. Main findings focused on the actual utilization of ML within organization’s sales and operations planning process, the value that can be reached by utilizing machine learning and also the challenges around the topic. In demand planning of a business area could be implemented a machine learning solution by taking into account some new external data sources and so get more detailed and fact-based view into demand. In general there were several different value factors found in the research. Most of them were connected to the calculation power of ma-chine learning and its ability to handle data in more intelligent way than humans. The biggest challenges seemed to be related to handling qualitative and experience-based data, that the organization include pretty much, especially regarding sales and operations planning. All in all, theoretical background gave a good basis for the research and empirical part larger the view around the researched topic. Comparable results between those two sections could be found and the big picture around machine learning and sales and operations planning seems to be really interesting.

Traceability, the ability to generate knowledge about where, when, how, and of what materials a product was made, is a basic requirement in manufacturing and important to all stake-holders of a supply chain. Thus, traceability systems are needed to enable traceability in the manufacturing industry. The goal of this work is to map existing knowledge on traceability systems by understanding the technology, requirements and benefits associated with these systems. For this work, academic literature discussing traceability and traceability systems in the manufacturing industry was examined using the Systematic Literature Review process. Out of 561 analysed sources, 62 were accepted into the full review. To verify the results of the litera-ture review, a survey to Finnish industry practitioners was conducted using Elomatic Oy cus-tomer contacts. The results show that the most common traceability system benefits discussed in academic literature were increased production efficiency, ability to handle production errors, increased product and production safety, higher customer trust, more efficient recalls, and improved quality assurance. The survey results showed high support for each of these benefits, although seemingly with slightly different prioritization. The most common technologies associated with traceability systems discussed in the academic literature were RFID, blockchain, IoT, QR codes, and barcodes. Additionally, cloud services were often also discussed in literature. The survey results showed support for the use of barcodes and cloud services in enabling traceability. Other surveyed technologies were not widely used in the participants’ companies. The most common requirements associated with traceability systems discussed in the academic literature were the ability to trace and track traceable resource units and the ability to identify them, the ability to share traceability information, the ability to integrate data from different sources, and the ability of maintaining a production history. An important non-functional requirement was the compliance with necessary requirements. The survey results showed high support for each of these requirements. Further research is required to better understand the current market of traceability systems, the prevalent systems used and the economics of traceability systems in general. The literature review conducted for this work did not find enough information on these aspects, and they were not addressed in the survey.

Tämän tutkimuksen motivaationa oli viedä tutkittavan tuotantoyksikön osalta ERP transformaatiota eteenpäin niin, että ERP:n avulla voidaan palvella asiakasta asiakastarpeen ja tuotantostrategian mukaisesti. Tutkimusongelmana oli, kuinka tuotantoyksikön kysynnän ja toimitusten hallintaa voidaan parantaa yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntäen nopeatahtisessa MTO-tuotannossa end-to-end prosessissa. Prosesseja ja transformaatiota lähestyttiin toimitusvarmuuden kautta, koska toimitusvarmuus on suora linkki asiakastarpeen ja tuotantostrategian välillä. Tutkimus on tehty kahdessa osassa. Ensin tehtiin empiriaa ja sitten siihen liittyvää kirjallisuustutkimusta. Tutkimus on empirialähtöinen, koska tutkimuskysymysten muodostaminen ja aiheen rajaaminen vaativat syventymistä tutkittavan tuotantoyksikön toimintaan ja ongelmiin. Tutkimusongelmaan oli muutamia hypoteeseja, joita testaamalla ja tutkimalla voitiin jäsennellä neljä tutkimuskysymystä. Kirjallisuuden avulla tutkittiin tutkimuskysymyksiin liittyvää teoriaa, jonka avulla tehtiin muutoksia tuotantoon ja annettiin kehitysehdotuksia toiminnan jatkokehittämiseen. Aluksi tehtiin empiiristä tutkimusta tutkimusongelmaan liittyen. Empiria aloitettiin prosessien ja tavoitteiden tutkimuksella ja rajattiin koskemaan tuotantoyksikön kahta tuoteryhmää. Empirian alussa havaittiin ongelmakohtia, joita muuttamalla kysynnän ja toimitusten hallintaa uskottiin voivan parantaa. Havaintojen perusteella tehtiin tutkimuskysymyksiä, joiden pohjalta empiria rakentui. Empiria jakaantui kysyntäprosessin ongelmiin, tuotantostrategian ristiriitoihin ja kapasiteetinhallintaan toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Empiirinen tutkimus oli haastatteluita tuotantoyksikön johdolle, ylemmälle johdolle, tuotepäällikölle, kysynnänhallinnalle ja muutamille muille sidosryhmille. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, koska haastatteluiden lähtökohtana oli selvittää olemassa olevia ongelmia teemoihin liittyen. Haastatteluissa ilmenneiden ongelmien perusteella kerättiin dataa ERP:stä, tuotantopäällikön Exceleistä ja Power Bi:stä. Toimintatapoja verrattiin kohdeyrityksen intranetissä oleviin ohjeisiin ja prosessikaavioihin Tutkimuksen aikana havainnoitiin toimintaa muutamissa vastaavissa tuotantoyksiköissä, joita käytettiin referensseinä. Tuotantoyksikön kysynnän ja toimitusten hallinnan tutkiminen aloitettiin end-to-end prosessin alusta, eli kysyntäprosessista. Kysyntäprosessin keskeisimmäksi ongelmaksi havaittiin ERP:n datan luotettavuus erityisesti tuotantokapasiteettiin liittyen. Kysyntäprosessia ei voitu toteuttaa yrityksen ohjeistuksen mukaisesti, koska resurssikalenterin avoimeen kapasiteettiin eikä suunniteltuihin raaka-ainetilausten toimituspäiviin voitu luottaa. Raaka-aineiden toimitusketjun luotettavuuden ongelmat ovat osin tilapäisiä maailman epävakaan tilanteen takia. Resurssikalenterin luotettavuuteen on kuitenkin yksinkertaisempaa vaikuttaa ja tutkimus keskittyi siihen. Haastatteluiden perusteella sidosryhmien tavoitteissa havaittiin ristiriitoja, jotka liittyivät tuotantostrategiaan. Tuotannon suorituskykytekijöistä erityisesti joustavuuden rajat herättivät keskustelua. Joustavuudelle toimitusajoissa ja joustavuudelle tuotevariaatiossa ei olla tehty rajoja ja se lisää kompleksisuutta raaka-ainevarastojen hallintaan, tuotenimikkeiden hallintaan ja tuotannonohjaukseen. Empirian tuloksena saatiin jäsenneltyjä toimitusvarmuuteen vaikuttavia ongelmia. Kirjallisuustutkimus muodostui tutkimuskysymyksien ympärille MPC:n viitekehyksessä. Tutkimuksen aikana tehtiin jatkuvaa synteesiä kirjallisuuden teorian ja empirian välillä, mistä saatiin kehitysehdotuksia kysynnän ja toimitusten hallinnan parantamiseksi. Muutamia datan luotettavuuteen ja toiminnan läpinäkyvyyteen liittyviä toimenpiteitä implementoitiin tuotantoon ja tehtiin suunnitelmia ERP:n käytön muutoksista kapasiteetinhallinnassa. Tutkimuksessa saatiin tavoitteiden mukaisia kehitysehdotuksia kysynnän ja toimitusten tasapainottamiseksi, mutta tulokset ovat hyödyllisiä lähes pelkästään kohdeyrityksen tarpeisiin.

Macroalgae biomass production, understood as cultivation and harvesting, is a minor industry in Europe at present, but the sector is recognized as having substantial growth potential. Here, we framed the environmental license as a boundary object between business and authorities and investigated the details of macroalgal licensing procedures in seven Northern European countries (Finland, Estonia, Sweden, Germany, Norway, Iceland, and Scotland). We conducted surveys and interviews with macroalgae companies and licensing authorities to understand the challenges faced by both sides. Generally, macroalgae production in Northern European countries is regulated by environmental and water laws and is not included in maritime spatial plans. Private actors need to apply for an environmental, water and/or fishing permit to start operations in this sector, often with several authorities involved. The companies expressed their dissatisfaction with non-specific laws and burdensome licensing procedures that may delay or even prevent the start-up. The authorities highlighted the lack of scientific environmental risk assessments of macroalgae production and the need to resolve possible conflicts with other marine sectors. Companies need the license to access markets while authorities view the license as a tool to enforce environmental legislation. As a boundary object, the license is the result of correspondence and cooperation between companies and authorities. A one-step licensing procedure for macroalgae production should be applied to encourage this business and to facilitate the compliance of legislation. In addition, macroalgae related activities should be recognized in the national maritime spatial plans to facilitate long-term planning. Highlights • Producers and authorities are key players developing the macroalgae sector in Europe. • Companies demand a specific macroalgae regulatory framework. • Authorities require assessment of the environmental risks of macroalgae production. • The license can be viewed as a boundary object between macroalgae companies and authorities.

The recirculating aquaculture system (RAS) is an ever-developing technology for producing fish with a low environmental impact. However, off-flavors can be a major problem in RAS fish production. Off-flavor compounds are of microbial origin and are accumulated in fish flesh. They typically cause a musty and earthy taste and odor, which consumers find unacceptable. Here we hypothesized that oxidizing compounds such as ozone (O3), hydrogen peroxide (H2O2), and their combinations, referred to as advanced oxidation processes (AOP)s, can remove or decrease these compounds in water and prevent their accumulation in fish. In this study, four different oxidative treatments (O3 low (0.4 mg O3 L−1), O3 high (0.8 mg O3 L−1), H2O2 (0.15 µl L−1), AOP (0.4 mg O3 L−1 & H2O2 0.10 µl L−1), and controls were applied to 10 experimental RASs for four months. The results showed that the treatments can reduce dissolved organic carbon (DOC) and the off-flavor compounds (geosmin, GSM and 2-methyl isoborneol, MIB) in circulating water, but they were not able to prevent the accumulated off-flavors in fish flesh below the sensory threshold. There was no significant difference in off-flavor removal between the treatments, which indicates that O3 treatment was ineffective in these conditions. However, H2O2 could still reduce the off-flavor concentrations in water. peerReviewed

Vaatimuksenmukaisuuden noudattaminen on merkittävä osa projektituotannossa toimivien yrityksien toimintaa. Vaatimuksien ja standardien noudattaminen on usein ehtona asiakastilauksen saamisessa. Tutkimuksen kohdeyrityksessä ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten erilaiset tuotteen ja tuotannon vaatimukset tulevat osaksi tuotantoprosessia. Tuotanto kohdeyrityksessä toimii projektituotantona. Erityisesti myös vaatimuksenmukaisuuden hinnoittelun ja tarkastustyön suunnittelun käytännöt olivat epäselviä, osana vaatimuksenmukaisuuden noudattamista. Tämän työn tehtävänä oli selvittää, miten suunnittelu ja tuotanto noudattavat vaatimuksenmukaisuutta. Tavoitteena oli tunnistaa keinoja ja tuottaa ehdotus siihen, miten vaatimuksenmukaisuus tulisi huomioida tuotannon hinnoittelussa ja tuotantotyön toteutuksessa. Työn kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin aiheen kahta pääkäsitettä: vaatimuksenmukaisuutta ja projektituotantoa. Termien selventämisen jälkeen tarkasteltiin vaatimuksenmukaisuutta projektituotannossa sekä merkittävämpiä empiirisiä tutkimuksia aiheesta. Huomattiin, että asiakasvaatimukset olivat usein lähtökohtana tuotannon eri prosesseissa, mutta kokonaisvaltaisia tutkimuksia vaatimuksenmukaisuuden noudattamisesta ei löydetty. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Vaatimuksenmukaisuuden noudattamista tutkittiin tapausyrityksessä, joka tuottaa sellu- ja energiatoimialoille teknologiaratkaisuja. Menetelminä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja ja toimintaympäristön havainnointia. Haastateltavina oli yhteensä 18 henkilöä tuotannon ja suunnittelun eri osa-alueilta. Haastattelut toteutettiin ryhmä- tai yksittäishaastatteluina paikan päällä yrityksessä tai etäyhteydellä. Haastatteluilla selvitettiin jokaisen toimijan rooli vaatimuksenmukaisuuden noudattamisessa. Tuloksia täydennettiin toimintaympäristön havainnoinnilla, työn tekijän työskennellessä yrityksessä työn tekemisen aikana. Lisäksi menetelmänä oli tarkastustyön havainnointijaksot, joilla selvitettiin tarkastustyön kulkua ja tarkastukseen vaikuttavia tekijöitä. Työn tuloksena muodostettiin prosessikuvaus vaatimuksenmukaisuuden noudattamisesta. Prosessikuvauksessa kuvataan vaatimuksien kulkeutuminen asiakassopimuksen allekirjoituksen jälkeen suunnittelusta tuotannon johtamiseen ja tuotannonsuunnitteluun, sekä tuotannonsuunnittelusta ja tuotannon johtamisesta osaksi tarkastus- ja tuotantoprosesseja. Kuvauksessa tunnistetaan myös, mitä vaatimuksia toimijoiden välillä siirtyy, ja millaisia tietojärjestelmiä vaatimuksien noudattamiseen liittyy. Tarkastustyön havainnoinnin tuloksina tehtiin kuvaukset radiograafisen tarkastuksen ja tunkeumanestetarkastuksen työn kulusta, sekä tunnistettiin tarkastustyöhön ja sen suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Työn tuloksien avulla annettiin kehitysehdotuksia, miten tapausyritys voi parantaa vaatimuksenmukaisuuden noudattamista. Lisäksi ehdotettiin yritykselle, kuinka tarkastustyötä tulisi kuormittaa ja suunnitella. Yritykselle ehdotettiin myös, miten yritys voisi parantaa tuotannon ja tarkastamisen välistä yhteistyötä. Työn saavutuksena kuvattiin prosessi, jota ei ollut aikaisemmin kuvattu kirjallisuudessa eikä tapausyrityksessä. Lisäksi tapausyritykselle annettiin lisätietoa vaatimuksenmukaisuuden hinnoittelusta ja tarkastustyön suunnittelusta, mitä voidaan käyttää alustuksena jatkokehitykselle. Vaatimuksenmukaisuuden noudattamisen prosessi toimii hyvänä esimerkkinä muille projektituotannossa toimiville yrityksille siitä, mitä vaatimuksenmukaisuuden noudattaminen vaatii.

Flexible manufacturing system (FMS)-järjestelmällä automatisoidaan työstökoneita. Tämän tyyppisen automaatiojärjestelmän tarkoituksena on lisätä työstökoneiden tuottavuutta poistamalla asetusajan työstökoneilta. Paletinkäsittelijä kuljettaa paletteja FMS-järjestelmän sisällä järjestelmän ohjauksen mukaisesti. Paletinkäsittelijöitä kehitetään avoimien integroijien ja työstökonevalmistajien toimesta. Diplomityön tavoitteena on kehittää paletinkäsittelijä FMS-järjestelmään. Tämän diplomityön tarkoituksena on soveltaa Characteristics properties management (CPM)/Property-driven-development (PDD)-menetelmää paletinkäsittelijän tuotekehityksessä. Paletinkäsittelijää kehitetään Fastems Oy Ab:n FMS-järjestelmiin. Työssä selvitetään olemassa olevien paletinkäsittelijöiden toteutuksia, millaisia työstökonemalleja integroitaisiin ja millaisia ominaisuuksia paletinkäsittelijältä halutaan ja vaaditaan. Työ toteutetaan tapaustutkimuksena, jossa paletinkäsittelijää kehitetään FMS-järjestelmään. Taustatutkimuksena työhön selvitetään patentteja liittyen paletinkäsittelijöihin, Fastems Oy Ab:n ja kilpailijoiden nykyisiä paletinkäsittelijöitä. Paletinkäsittelijän ominaisuuksien määrittämisessä hyödynnetään Company strategic landscape (CSL)-työkalua, jonka jälkeen tutkitaan ominaisuuksien riippuvuussuhteita. Ominaisuuksien avulla käytetään PDD-menetelmää paletinkäsittelijän tuotekehityksessä. PDD-menetelmän iteraatiokierroksia toteutetaan halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tuotekehityksen lopputulosta verrataan iteraatiokierroksien tuloksiin ja kilpaileviin paletinkäsittelijöihin arvoanalyysissä. PDD-menetelmällä tuotekehitetty paletinkäsittelijä pärjää vertailuissa muiden iteraatiokierroksien ja kilpailevien paletinkäsittelijöiden kanssa. Työn lopputulos saavuttaa parhaimman painotetun loppuarvosanan. PDD-menetelmä soveltuu paletinkäsittelijän tuotekehittämiseen. Työn vertailun rajoitteena ovat kilpailevien paletinkäsittelijöiden tiedon saatavuus ja tässä työssä tuotekehitettyjen paletinkäsittelijöiden suunnittelun tarkkuus.

Diplomityön aiheena on tahtituotanto ja sen toteutuminen asuinrakentamisen organisaatiossa. Tahtituotannosta ja lean-ajattelusta on etsitty ratkaisua rakennusalalla jo pitkään vallinneeseen heikkoon tuottavuuteen. Diplomityössä tavoitteena on luoda tilannekuva tahtituotannon käytöstä ja osatavoitteena on antaa toimenpide-ehdotuksia tahtituotannon käytön kehittämiseksi. YIT:n asuinrakentamisen Lounais-Suomen yksikön työmailla tahtituotantoa on käytetty usean vuoden ajan, mutta se miten tahtituotannon käyttö käytännössä tapahtuu eri työmailla, on epäselvää. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä käytettiin laadullisia menetelmiä. Tutkimuk-sen teoreettinen tarkastelu tehtiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsaus painottui rakentamisen leaniin ja hukkaan rakentamisessa, toimintaympäristön kulttuuriin ja tahtituotantoon. Tutkimuksessa empiirisen osuuden aineisto perustui pääasiassa työmaan toimihenkilöille tehtyihin teemahaastatteluihin. Haastattelujen tulosten pohjalta tehtiin analyysi alueyksikön tilanteesta. Analyysiin perustuen tehtiin myös toimenpide-ehdotukset toiminnan kehittämiseksi jatkossa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tahtituotannon käyttö toteutui vaihtelevasti alueyksikön työmailla ja tahtituotantoa hyödynnettiin enimmäkseen rakennuksen sisävalmistuksessa. Osa työmaista käytti tahtituotantoa myös muissa tuotannon vaiheissa ja kokemuksen taso vaihteli suuresti. Tahtituotannon käyttö oli osoittautunut osittain haasteelliseksi ja tuotannon lisäksi huomioon pitäisi ottaa rakennushankkeen eri osapuolet laajasti. Rakennushankkeen muiden osapuolten osallistumisen puute nähtiin yhtenä suurimmista haasteista tahtituotannon toteutumisessa. Työn edellytykset täytyvät olla valmiina ajoissa tahtituotannon onnistumiseksi. Aliurakoitsijoiden sitoutuneisuus vaikutti pitkälti siihen, miten tahtiaikataulua pystyttiin noudattamaan. Keskeisin urakoitsijan sitouttamisen keino oli urakkasopimus. Tutkimuksessa havaittiin tahtituotannon tuoneen myös hyötyjä rakennustuotantoon. Tahtituotannolla voidaan karsia rakentamisessa ilmeneviä hukkia, hallita paremmin tuotantoa ja lyhentää rakentamisen läpimenoaikaa. Rakentamisen läpimenoajan säästöä ei kuitenkaan hyödynnetty yksikkötasolla ja saavutetut hyödyt olivat jääneet projektien sisälle. Organisaatiokulttuurilla on vahva vaikutus leanin ja tahtituotannon toteutumiseen ja muutoksen onnistumiseen. Rakentamisessa työmaaorganisaatiot ovat usein yksilöllisiä toimintatavoiltaan, joka tulee ottaa huomioon toiminnan kehittämisessä ja yhteisten toimintatapojen löytämisessä. Jatkuva parantaminen on keskiössä kehityksen toteutumisessa ja tahtituotannon jäämi-sessä osaksi organisaation toimintatapaa. Lisäksi yhteistyö ja kommunikaatio ovat avainasemassa onnistuneessa tahtituotannossa.

Tiedonhallinta ja -käyttö on noussut suureksi haasteeksi jatkuvasti globalisoituvassa organisaatioiden toimintaympäristöissä. Tähän haasteeseen on vastattu erilaisilla tietojärjestelmillä. Tässä diplomityössä keskitytään Enterprise Resource Planning (ERP) järjestelmän käyttöönoton analysointiin. Diplomityön tavoitteena oli käyttöönottaa Netsuite ERP-järjestelmä Logistic TKT Systems Oy:ssä kahdessa tuotantoympäristössä, toteuttaa projektimalli muiden tuotantoyksiköiden käyttöönotoille ja listata ERP-järjestelmän seuraavat kehitysaskeleet. Käyttöönoton tukena toteutettiin kirjallisuuskatsaus ERP-järjestelmien ominaisuuksiin ja käyttöönottoihin liittyen. Työn tutkimusvaihe suoritettiin nykytila-analyysin, vaatimusmäärittelyn ja pilotoinnin avulla. Nykytila-analyysi ja vaatimusmäärittely toteutettiin asiantuntijatyöpajassa ja pilotointi suoritettiin projektiryhmän toimesta. Kirjallisuuskatsaus antoi näkökulman ERP-projektin moniulotteisuudelle. ERP-järjestelmän käyttöönotto projektin tärkeimpiä onnistumistekijöitä ovat organisaation prosessien muokkaaminen järjestelmään sopivaksi, järjestelmän asettamien rajoitteiden huomioiminen ja muutosjohtamisen laatu. Nykytila-analyysin ja vaatimusmäärittelyn avulla varmistettiin projektin toteutuskelpoisuus ja määriteltiin projektin lähtötila sekä tavoitteet. Käyttöönoton suurimpana tavoitteena oli tiedon lisääminen yrityksessä ja tiedon automaattinen hyödyntäminen. Tämän tiedon perusteella luotiin raportteja, joita voidaan hyödyntää tuotannon- ja varastonhallinnassa ja jälkilaskelmissa. Käyttöönoton ja kirjallisuuskatsauksen perusteella projektimalli tulevia käyttöönottoja varten saatiin kartoitettua ja automaattinen raportointi lisääntyi huomattavasti yrityksessä. Suurimpana haasteena ja epäonnistumistekijänä projektissa koettiin muutosjohtamisen epäonnistuminen. Tämän seurauksena loppukäyttäjien sitouttaminen järjestelmän käyttöön ei onnistunut toivotulla tavalla. Data management and usage has become one of the most significant challenge in globalized operation environment. To respond this challenge, organizations has implemented different data management systems. In this thesis, Enterprise resource planning (ERP) system is implemented, and implementation analysis is completed. The target for thesis work is to implement Netsuite ERP system to two production environments at Logistic TKT Systems Oy and develop implementation model for future implementations in other production environments. At the same time will be planned next step after thesis work. To support ERP implementation, literature review was collected regarding ERP system properties and implementations. Thesis’ research phase executed by state of art, requirements analysis and piloting in two production environments. State of art and requirement analysis was executed by expert workshops and piloting was done by project team. Literature review gave a view for multidimensionality of ERP project. ERP system implementation’s greatest success factors are modifying organization’s processes a line with system’s processes, recognizing limitations in the system and the quality of management of change. Project plan, current state and target state was defined with state of art and requirement analysis. Implementation’s greatest targets were increasing data collection and automated data utilization. With that information reports were created to help with production planning, warehouse management and calculating historical costs. Based on literature review and ERP implementation a project model was created for future ERP implementations and automated reporting increased significantly. The biggest challenge and failure were management of change. Because of that, there was challenges to commitment end users to this change.

Sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainottaminen on tärkeä aihe teknologian näkökulmasta. Ongelmat pohjautuvat sähköenergiajärjestelmän luonteeseen, sillä sähkön varastoiminen on erittäin hankalaa, kun on kyse suurista määristä. On siis tärkeää, että sähköä tuottavilla tahoilla on jonkinlainen käsitys siitä, kuinka paljon sähköä tarvitaan kulutettavaksi seuraavana päivänä. Siihen kuinka paljon sähköä kuluu vuorokauden aikana vaikuttaa moni yksittäinen tekijä. Sähkönkulutukseen kotitalouksissa vaikuttavat esimerkiksi asukaslukumäärä, asukkaiden aktiviteetit, kodin elektroniikka, mutta myös ympäristötekijät, kuten ulkolämpötila, ilmankosteus ja auringonpaiste. Sähkönkulutukseen vaikuttaa myös sähkömarkkinoilla vallitsevat energiahinnat ja sähkömarkkinaa säätelevät lait. Nämä monet tekijät määrittävät sen, miten kuluttajat ovat tottuneet sähköä käyttämään. Näiden tekijöiden avulla kulutusta pyritään ennustamaan erilaisin metodein. Lisäksi sähkönkulutukseen vaikuttavat sääolosuhteet ja kulutustottumukset. Sellaisille henkilöille, joilla on pörssisähkösopimus, voi myös spot-hinta vaikuttaa kulutukseen. Siksi tässä diplomityössä tutkitaan pääasiallisesti lyhyen aikavälin kulutuksen ennustamista. Myös työn alaotsikko ”15 minuutin aikaresoluutioon siirtyminen” viittaa siihen, että työssä on kiinnostuttu lyhyen aikavälin sisällä tapahtuvista muutoksista. Euroopan komission linjauksen 2017/2095 mukaan jokainen Euroopan Unionin jäsenmaa oli velvollinen siirtymään 15 minuutin taseselvitysjaksoon vuoden 2020 loppuun mennessä. Monissa maissa on kuitenkin jouduttu lykkäämään käyttöönottoa myöhemmäksi käytännöllisten tai teknologisten ongelmien takia. Esimerkiksi Suomessa 15-minuutin tase otetaan näillä näkymin käyttöön vasta vuonna 2023. 15-minuutin tase tulee vaikuttamaan sähköenergiajärjestelmiin yleisesti, mutta erityisesti vaihtelevan tuotannon osalta. Tasejakaumissa esimerkiksi aurinkovoiman osalta voi tapahtua 15 minuutin aikana suurtakin heilahtelua, kun kokonainen aurinkovoimala jää hetkittäisesti pilvirykelmän takia ilman tuotantoa. Tämän työn tarkoituksena on tutustua joihinkin ennustusmenetelmiin ja analysoida, miten 15-minuutin taseeseen siirtyminen tulee vaikuttamaan kulutuksen ja tuotannon ennustamiseen sekä ennustusparametreihin eri aikaresoluutioilla. Keskihajontoja ja poikkeamia tutkimalla analysoidaan datassa esiintyviä muutoksia eri taseselvitysjaksoilla. Sekä tuulivoimatuotannon että aurinkovoimatuotannon havaittiin olevan vaikeasti ennustettavaa. Kummankin tuotantomuodon tunti- ja 15-minuutin keskiarvojen välille syntyi merkittäviä poikkeamia, jotka voivat vaikeuttaa myytävän sähköenergian hinnan määrittämistä. Keskihajonnat kuvastivat hyvin tuotantomuotojen vaihtelevuutta ja epävarmuutta.

Alihankintojen rooli rakennusalalla on kasvanut jatkuvasti ja alihankintojen onnistunut ohjaus vaatii selkeitä sopimuksia. Uutena tuotantomallina rakennusalalle tullut tahtituotanto vaatii aiempaa tarkempia ohjauksen ja valvonnan työkaluja, jotta tahdissa pysytään. Tällä hetkellä alihankintasopimukset eivät sitouta alihankkijoita noudattamaan tahtituotantoa riittävän tarkasti. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää mitä lähtötietoja onnistunut alihankinta tahtituotantohankkeessa tarvitsee ja miten tahtituotanto otetaan huomioon alihankintojen tekemisessä. Lisäksi selvitettiin, millaisia ohjauskeinoja sopimuksien tulee tarjota tahtituotannon ohjaukseen ja miten alihankintaprosessin aikana voidaan lisätä osapuolten välistä sitoutumista. Myös alihankintojen sopimusmalleihin etsittiin uusia tapoja. Tutkimus toteutettiin aineisto- ja haastattelututkimuksena. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi aineistoa kerättiin viideltä Skanska Talonrakennus Oy:n toimitilahankkeelta. Hankkeisiin osallistuneita haastateltiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina oli pääurakoitsijan puolelta pääasiassa tuotantoon ja hankintaan osallistuneita henkilöitä. Lisäksi haastateltiin muutamia alihankkijoiden edustajia. Haastattelututkimuksen ja työmailta saatujen aineistojen perusteella havaittiin, ettei hankkeiden alihankintojen valmistelussa ja alihankintasopimuksissa yleisesti huomioitu tahtituotantoa. Tulevaisuudessa tahtituotannon hyödyntäminen tulisi päättää ennen hankkeen käynnistämistä, jolloin hankkeen valmistelut pystytään suunnittelemaan tahtituotannon mukaisesti. Alihankintojen valmisteluun työssä muodostettiin malli, jonka avulla tahtituotanto voidaan ottaa huomioon. Neuvotteluvaiheessa havaittiin hyväksi käytännöksi, että hankittava työ pilkottiin tahtituotannon mukaisiin osiin ja sen eteneminen käytiin yhdessä läpi. Lisäksi tuotannonohjausta varten ehdotettiin etukäteen valmisteltavaksi lisäliite, jossa otetaan huomioon tahtituotannon asettamat vaatimukset. Yhtenä tärkeänä asiana nousi esiin päivittäisohjauksen läpikäyminen ja alihankkijalta oikeiden ihmisten sitouttaminen osaksi päivittäisohjaamista. Lisäksi hyvänä ohjauskeinona sopimuksissa maksuerätaulukkojen tulisi noudattaa tahtituotannon mukaisia alueita ja etenemis- järjestyksiä. Tahtituotannon huomioimiseksi alihankintaprosessissa ja tehokkaampien ohjauskeinojen mahdollistamiseksi sopimuksiin, työn tuloksena luotiin kaksi toisiaan täydentävää listaa, joita voi hyödyntää alihankintasopimusten teossa. Haastatteluissa pohdittiin, että tahtituotannolla toteutettavan hankkeen hankinnat voisivat olla tulevaisuudessa enemmän kumppanuuksiin ja yhteistoimintaa pohjautuvia, mutta sellaisista alihankintamalleista on vielä toistaiseksi vähän kokemusta.

Two streams of literature have become especially prominent in understanding social change toward sustainability within the past decades: the research on socio-technical transitions and applications of social practice theory. The aim of this article is to contribute to efforts to create dialogue between these two approaches. We do this by focusing on the concept of reconfiguration, which has become a much-used, but poorly defined notion in the discussion on sustainability transitions. To understand what is defined as reconfiguration in systems and practices, and how the understanding of reconfiguration in regimes could benefit from insights about reconfiguration in practices, we conducted a systematic and critical literature review of 43 journal articles. The findings showed a trend toward a focus on whole-system reconfiguration and interlinked dynamics between practices of production and consumption. However, our study suggests that a less hierarchical understanding of transitions utilizing insights from practice theory might be fruitful. Future research on sustainability transitions could benefit from addressing the tensions between and within niche and regime practices; the dynamics maintaining and challenging social and cultural norms; the efforts in creating new normalities and in recruiting actors in practices; and investigating the different roles the various actors play in these practices. peerReviewed

Tässä diplomityössä perehdyttiin konepajatuotantoa harjoittavan yrityksen toimintaan. Tutkittavina tuotteina olivat puomistot, joiden valmistusta oli tämän työn puitteissa tarkoitus kehittää. Työn tavoitteena oli pohtia lean-menetelmien soveltuvuutta konepajatuotantoon. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tutkia tuotannon toimintaa kokonaisuutena ja ehdottaa siihen kehitystoimenpiteitä sekä löytää potentiaaliset kehityskohteet. Yhtenä tavoitteena oli myös tunnistaa tuotannon kasvaneiden läpäisyaikojen tekijät sekä tunnistaa hukkaa tuotannon toiminnasta. Tutkimus aloitettiin perehtymällä aihetta käsittelevään teoriatietoon. Näihin aihepiireihin tutustuttiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Käsiteltäviä aihepiirejä olivat lean-filosofia, leanin menetelmät, layoutit sekä ajankäytöntutkimus. Kokeellinen osuus alkaa puomien tuotantoprosessin esittelyllä. Varsinainen käytännön tekeminen alkoi etsimällä syitä kasvaneille työtunneille tuotannossa. Diplomityössä suoritettiin työajantutkimus tuotantoon, jonka tarkoituksena oli tutkia päivittäistä toimintaa yksityiskohtaisemmin ja tunnistaa mahdollisia tuotannon pullonkauloja sekä tuotannon hukkaa. Diplomityön aikana tehtiin myös tarkempi työtuntien seuranta yhdelle puomiprojektille, jotta saataisiin käsitys yhden projektin läpäisystä tuotannossa. Työn tuloksina saatiin tunnistettua ne tuotannon tekijät, joista työtuntien kasvu johtui. Työajantutkimuksen avulla tunnistettiin arvoa tuottavan työn määrä, sekä kuinka paljon hukkaa tuotannossa esiintyy. Tarkemmalla yksittäisen projektin vaiheaikojen seurannalla saatiin hyvä kuva projektien läpäisystä tuotannossa. Näiden kolmen tutkitun kokonaisuuden avulla johtopäätöksissä tehtiin kohdeyrityksen tuotantoon neljä kehitysehdotusta. Ne olivat tuotannon virtauttaminen, tarkempaan tuntienseurantaan siirtyminen, layoutin parannus sekä materiaalien ostoprosessin kehittäminen ERP-järjestelmässä.

Conflicts among different ecosystem services have been shown to be common and potentially exacerbated by management interventions. In order to improve the sustainability of natural resource use, the occurrence of these conflicts and the effects that management actions have on them need to be understood. We studied the conflicts between ecosystem services and the potential to solve them by management choices in boreal production forests. Our study area consisted of nearly 30,000 forest stands which were simulated for 50 years into the future under alternative management scenarios. The study included four ecosystem services – timber production, bilberry production, carbon storage, and pest regulation – and one biodiversity conservation objective defined as availability of deadwood resources. We 1) measured the conflicts among each pair of objectives, and 2) identified a compromise solution for each pairwise conflict defined as one which simultaneously minimizes the losses for both objectives. Our results show that conflicts between timber production and other objectives are typical, severe, and difficult to solve, while non-extractive benefits including biodiversity conservation can be more easily reconciled with each other. To mitigate the most severe conflicts in boreal forests, increased diversity in management regimes is required. peerReviewed

Televisioformaatit ovat kulkeneet mukanani jo yli kymmenen vuoden ajan – välillä päätoimisen tutkimustyön kohteena, välillä sivujuonteena muiden töiden lomassa ja usein myös osana omaa katsomiskokemustani. Ensimmäisen kerran törmäsin formaatteihin, kun keräsin aineistoa televisiohistoriaa käsittelevää väitöstutkimustani varten. Viitteitä lisensoimattomista ohjelmakopioista tuli vastaan useissa eri lähteissä, mutta varhaisin virallisesti Suomeen hankittu ohjelmaformaatti löytyi yllättäen Ylen arkistosta. kun väitökseni jälkeen pääsin vihdoin jäljittämään Tenavatuokion historiaa, syntyi ajatus televisioformaatista kulttuurisena neuvotteluna. Lopulta tämä ajatus laajeni kolmivuotiseksi tutkimushankkeeksi. Ensimmäiset suuntaviivat tutkimukselleni hahmottelin Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikössä (nyk. Viestintätieteiden tiedekunta), mutta pääosin tutkimus on toteutettu Turun yliopiston Turku Institute for Advanced Studies -instituutissa vuosina 2014–2016. Haluan kiittää instituutin johtajaa Anne Kumpulaa, koordinaattoria Silja Lainetta sekä lukuisia tutkijakollegoitani monitieteellisestä ja inspiroivasta tutkimusympäristöstä. Turun yliopistossa kotioppiaineeni oli mediatutkimus, jonka tutkimusseminaari tarjosi minulle toisen tärkeän työyhteisön. Kiitos professori Susanna Paasoselle ja koko tutkimusseminaarille kannustavasta ilmapiiristä, jossa television ja muun populaarikulttuurin tutkimusta ei tarvitse puolustella. Olen viime vuosina esitellyt tutkimukseni tuloksia lukuisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa konferensseissa sekä tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuissa artikkeleissa. Konferenssiesityksistä ja artikkeleista saamani kommentit ovat niin ikään auttaneet minua jalostamaan hajanaisista huomioista perusteltuja argumentteja. Erityisen hedelmällisiä ovat olleet Media Across Borders -verkoston seminaarit, joissa olen tutustunut televisioformaatteja ja niiden adaptaatiota tutkiviin kollegoihin eri puolilta maailmaa. Tutki musprosessin aikana sain useilta henkilöiltä apua aineiston hankinnassa. kiitos Yle arkiston ritva tarkille ja anja pujolalle, finnpa-nelin Anna-Leena Lambergille, tutkijakollega Heikki Hellmanille sekä formaattien vastaanottoa tarkastelleiden fokusryhmäkeskustelujen osallistujille. Kiitokset kuuluvat myös Nykykulttuurin julkaisusarjan toimituskunnalle ja nimettömille arvioitsijoille rakentavista kommenteista sekä kustannustoimittaja Laura Piipolle kitkatta sujuneesta yhteistyöstä. kirjan valokuvista haluan kiittää Yleisradiota ja FremantleMedia Finlandia. Lisäksi Emil Aaltosen säätiö tukitutkimukseni viimeistelyä kannustusapurahalla. Tätä teosta ei olisi olemassa ilman niitä myötämielisiä televisiotuottajia, toimitusjohtajia, ohjelmapäälliköitä ja -johtajia, joita olen tutkimustani varten haastatellut. Suurin kiitos kuuluu siis teille siitä, että olitte valmiita jakamaan osaamisenne kanssani ja käyttämään haastatteluihin arvokasta aikaanne. Kirjan viimeistelyvaiheessa mieltäni ovat erityisesti lämmittäneet ne kannustavat kommentit, joita sain teiltä kirjani käsikirjoituksesta. Toivon, että tämä teos onnistuu osaltaan luomaan siltaa televisiotutkimuksen ja kotimaisen televisiotuotannon välille. Televisio-ohjelmien syntyprosessi on useimmille katsojille vieras. Vaikka kirjani pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen, sen tavoitteena on tarjota myös tavalliselle televisionkatsojalle näkymiä ruuduntakaiseen maailmaan. Siksi omistan kirjani meille kaikille sohvaperunoille.

Sikatalouden kannattavuushaasteet ovat monin tavoin kehittäneet sianlihantuotantoa tehokkaammaksi, mikä osaltaan on sekä vähentänyt ympäristövaikutuksia että aiheuttanut uusia haasteita. Toisaalta yleiset ihmistoiminnan ympäristövaikutusten vähentämistavoitteet luovat tarpeen kehittää myös sianlihantuotantoa edelleen nykyistä kestävämmäksi. Yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden kasvu sekä tuotannon keskittyminen on aiheuttanut mm. myös lannan alueellista keskittymistä, jolloin sen kestävä hyödyntäminen tuotantokeskittymissä alkaa olla paikoin haasteellista, ja riski ympäristöhaittoihin kasvaa. Toisaalta ympäristöhaasteet myös jarruttavat sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Tilanne on erityisen haastava Varsinais-Suomessa, jossa on yli 25 % Suomen sioista ja peltomaan fosforipitoisuudet ovat jo varsin korkeita. Hankkeen tavoitteena oli selvittää sianlihantuotannon mahdollisuuksia toimia nykyistä kestävämmällä tavalla huomioiden energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimointi sekä maan rakenteen parantaminen esim. viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen. Erilaisten tehostamistoimenpiteiden vaikutuksia ravinne- ja energiataseisiin, taloudelliseen kannattavuuteen sekä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin arvioitiin agri- ja nurmisymbiooseiksi määriteltyjen toimintamallien avulla. Tulosten perusteella symbioosimuotoiseen toimintaan siirtyminen vähentää sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä noin 35 – 50 % nykytilaan verrattuna riippuen biokaasun hyödyntämistavoista. Symbiooseilla voidaan vähentää myös rehevöittäviä päästöjä ja toimintatapa on tilan kannalta mielekäs sekä ravinne- että energiataseen kannalta. Toimintamalli ei myöskään aiheuta tilalle lisäkustannuksia nykytilaan verrattuna. Symbiooseissa kuitenkin tarvitaan nykytilaa enemmän typpiravinteita ja myös käytetään enemmän orgaanisia lannoitteita, jonka vuoksi ammoniakkipäästöt kasvavat nykytilaan verrattuna. Toimintamallilla saavutettavien hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttääkin koko toimintaketjun eri vaiheiden optimointia ja hyvää hallintaa. Nurmen lisääminen viljelykiertoon, lannan prosessointi biokaasulaitoksessa yhdessä kasviperäisten massojen kanssa sekä mädätteen erottaminen neste- ja kuivajakeeseen mahdollistavat tilan omassa kierrossa olevien ravinteiden tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentävät fosforihuuhtoumaa nykytilaan verrattuna. Typpihävikkien minimoimiseksi ravinnetuotteet on varastoitava katetuissa varastoissa, nestejakeet levitettävä sijoittamalla ja kuivajakeet mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Näillä toimilla hallitaan myös ammoniakkipäästöjä. Metaanipäästöjen vähentämiseksi lanta on käsiteltävä biokaasulaitoksessa tuoreena ilman välivarastointia ja viipymän kaasunkeräyksen piirissä on oltava riittävä. Mikäli biokaasusta jalostetaan liikennepolttoainetta, niin jalostusprosessin tulisi sisältää poistokaasujen polttimen. Nykytiedon valossa symbioosimuotoinen toiminta tarkastelussa käytetyillä oletuksilla ei vielä kääntänyt maaperän hiilen vähenemistä varastoitumiseksi. Maaperän hiilivaraston muutosnopeuteen vaikuttavista toimista tarvitaankin vielä lisää tutkimustietoa. Mallinnuksen perusteella voidaan kuitenkin vahvistaa, että orgaanisella lannoitteella voidaan lisätä pitkään mineraalilannoitteilla viljellyn peltomaan hiilen määrää, ja että symbioosimuotoinen toiminta vähensi hiilipäästöjä kokonaisuutta tarkasteltaessa nykytilaan verrattuna. Maaperän rakennetta parantaa myös kevyempi lannan levityskalusto, mikä voi pitkällä aikavälillä nostaa satotasoja ja vähentää edelleen osaltaan ravinteiden huuhtoutumista.

The world is rapidly developing into a networked society, where people, machines, data, services and applications are tightly integrated by means of information and communications technology. The members of Wireless Sensor requires solutions to support the unprecedented level of the system’s pervasion and heterogeneity, solutions which are missing today. Today’s device-level design procedures are an obstacle in the transition to this heterogeneous future, which demands diverse Internet of Things (IoT) devices, including low-end and low-power ones. Reducing the design and production costs of devices in low to mid-scale production quantities, requires new approaches to cope with application versatility. To address this problem, this thesis proposes a novel wireless sensor and actuator network (WSAN)/IoT device design methodology based on the combination of two approaches: platform-based design and autoconfiguration, that are applied to hardware (HW) and software (SW) components. Unlike the state-of-the-art methodologies, the methodology proposed enables more flexibility both during the design and after device deployment, while reducing the development expenses and time-to-market. Although neither of the two these approaches is fundamentally novel on its own, in this thesis they are employed in, and adapted to, extremely resource restricted systems. The feasibility of the methodology is shown by the development of technology artifact representing a Plug-and-Play enabled WSAN/IoT device platform. The new devices are assembled from HW modules, encapsulating the various power supply, processing, transceiver, sensor and actuator units, or sets of those. The central control unit of a device automatically identifies the HW, and configures the SW accordingly. The technology enablers for this — the HW and SW architectures and interfaces — are reported in this thesis. Experimentation confirms the viability of the proposed concepts and mechanisms. The utility of the designed solutions has been shown by a series of successful research projects and experimental results. Tiivistelmä Maailma on nopeasti muuttumassa verkottuneeksi yhteisöksi, jossa ihmiset, koneet, tiedot, palvelut ja sovellukset ovat integroituneet tiiviisti yhteen tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tämän dynaamisen ihmisten ja koneiden välisen yhteisön jäsenillä on erilaisia ja jopa ainutlaatuisia kykyjä. Tämän vision toteutuminen edellyttää toistaiseksi puuttuvia ratkaisuja, jotka tukevat ennennäkemättömän laajalle levinnyttä ja hajanaista järjestelmää. Nykyiset laitetason suunnittelumenetelmät estävät siirtymisen tähän heterogeeniseen tulevaisuuteen, joka edellyttää monipuolisia IoT-laitteita (Internet of Things, esineiden internet), mukaan lukien yksinkertaiset ja vähän virtaa kuluttavat laitteet. Tuotantomääriltään pienten ja keskisuurten laitteiden suunnittelu- ja tuotantokustannusten vähentäminen edellyttää uusia lähestymistapoja sovellusten monipuolisuuden vuoksi. Tutkielmassa ehdotetaan tämän ongelman ratkaisuksi uutta langattomien antureiden ja toimilaitteiden verkon (WSAN) / IoT-laitteiden suunnittelumenetelmää, joka perustuu näiden kahden lähestymistavan yhdistelmään: käyttöympäristöön perustuva rakenne ja automaattinen määritys, joita sovelletaan sekä laitteisto- että ohjelmistokomponentteihin. Toisin kuin nykyiset johtavat menetelmät, ehdotettu menetelmä on joustavampi sekä suunnitteluvaiheessa että laitteen käyttöönoton jälkeen. Tämä vähentää kehityskustannuksia ja laitteen markkinoille tuomiseen tarvittavaa aikaa. Vaikka kumpikaan menetelmä ei ole lähtökohtaisesti uusi, tutkielmassa niitä käytetään järjestelmissä, joissa on äärimmäisen rajoitetut resurssit, ja ne sovitetaan niihin. Menetelmän käyttökelpoisuutta esitellään kehittämällä Plug and Play -yhteensopivaa WSAN-/IoT-laiteympäristöä edustava tekninen artefakti. Uudet laitteet kootaan laitteistomoduuleista, joissa on erilaisia virtalähteitä, prosessori-, lähetin-vastaanotin-, anturija toimilaiteyksikköjä tai niistä koostuvia kokonaisuuksia. Laitteen keskusyksikkö tunnistaa laitteiston automaattisesti ja konfiguroi sen. Tutkielmassa kerrotaan, mitä teknologiaa eli laitteisto- ja ohjelmistoarkkitehtuureja ja -rajapintoja sovelluksessa on käytetty.