Search

The Finnish National Core Curriculum (NCC) and the Finnish Matriculation Examination (ME) are likely to shape what happens in classrooms around Finland, particularly with regard to classroom assessment. The present study aimed at exploring English academically oriented upper secondary school teachers’ of English (n = 85) (1) attitudes to changes in the NCC and the ME happening around 2017, when the data were collected, (2) their perspectives on these changes, and (3) how their assessment practices were shaped by the NCC and the ME. The data came from a survey and follow-up interviews with four teachers. The results indicated that teachers were quite positive about both changes, though anticipated both positive and negative changes in the classroom. Their assessment practices appeared to be shaped more strongly by the ME than the NCC. Their practices also seemed to impact their attitudes to and perspectives on the two changes., The Finnish National Core Curriculum (NCC) and the Matriculation Examination (ME) are likely to shape what happens in classrooms around Finland, including classroom assessment. The present study aimed at exploring English academically oriented upper secondary school English teachers’ (n = 85) (1) attitudes to changes in the NCC and the ME, (2) their perspectives on these changes, and (3) how their assessment practices were shaped by the NCC and the ME. The data were collected roughly at the time both changes came into force. The data came from a survey and follow-up interviews with four teachers. The results indicated that teachers were quite positive about the changes but anticipated both positive and negative changes in the classroom. Their assessment practices appeared to be shaped more strongly by the ME than the NCC and seemed to impact their attitudes to and perspectives on the two changes.

Ylioppilastutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, ja heistä valtaosa sisällyttää kokeeseen myös vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen kokeen. Kokeiden painoarvo korkeakouluvalinnoissa on viime vuosina kasvanut. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tutkinnon kielikokeet ovat viime vuosina kehittyneet ja mitä muutoksia on näköpiirissä. nonPeerReviewed

The Finnish classroom assessment culture is considered that of assessment for learning. The situation in upper-secondary schools is different, however. While teachers in Finland appreciate assessment supporting learning, they feel unable to merge it with assessment of learning outcomes, and favour the latter due to the Matriculation Examination (ME; e.g. Leontjev, submitted), a high-stakes exam growingly used in university admission. Learners, likewise, expect teachers to prepare them for the ME (Lakkala & Ilomäki, 2013), the results of which play a significant role in their further studies. The tension between assessment for learning and exam preparation is, therefore, often resolved in the benefit of the latter. In the present study, we illustrate how this tension can be resolved for teachers and learners in the benefit of supporting learning both in praxis—a dialectical unity of theory and practice, drawing on a detailed analysis of two interactions with learners. We will discuss the implications for the development of teacher classroom practices and teachers’ professional development.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ei-ylioppilaiden kokemuksia luokanopettajakoulutuksesta ja yliopisto- opiskelusta. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion eetoksen mukaisesti mahdollisuuksien tasa-arvolle, ja käytännössä mistä tahansa koulutuksellisista lähtökohdista on mahdollista hakeutua yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Yliopistoon hakeudutaan kuitenkin pääsääntöisesti edelleen ylioppilastutkintoa pitkin, ja poikkeavan koulutustaustan opiskelijat jäävät akateemisessa maailmassa vähälle huomiolle. Luokanopettajakoulutuksen siirryttyä 1970-luvulla kokonaan yliopistolliseksi tutkinnoksi ei-ylioppilaiden määrä luokanopettajaopiskelijoissa siirtyi osaltaan vastaamaan yliopiston yleistä marginaalia. Luokanopettajakoulutuksen akatemisoituminen ja kova kilpailu opiskelupaikoista on johtanut osittain virhepäätelmään siitä, että koulutukseen pääsemiseksi hakijoilta edellytetään erityisen hyviä ylioppilastodistuksen arvosanoja. Esiymmärryksen mukaan tämä huippuylioppilaiden myytti saattaa johtaa siihen, että ylioppilastutkinnon puuttuminen muodostuu kokijalleen ongelmalliseksi. Tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää laadullisesti, liittyykö ei-ylioppilaiden kokemuksiin jonkinlaisia alemmuuden tai puutteellisuuden tunteita poikkeavan koulutustaustan vuoksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin ei-ylioppilastaustaisten luokanopettajaopiskelijoihin kohdistuneilla teemahaastatteluilla joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana (n=7). Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Hermeneuttis-fenomenologista tutkimusotetta noudattelevassa analyysissä huomiot keskittyivät ylioppilastutkinnon puuttumisesta kumpuaviin kokemuksiin. Erityisesti analyysin tematiikkaa ohjasivat tekijät ja tilanteet, joissa poikkeava koulutustausta näyttäytyy erilaisuutena. Haastattelujen perusteella poikkeava koulutustausta ei ole kovinkaan vahvasti ei-ylioppilaiden opiskelijaidentiteettiä muovaava tekijä. Ei-ylioppilaana olemiseen ei liity haastateltujen kokemuksissa alemmuuden tai puutteellisuuden tunteita, ja poikkeava koulutustausta tulee yliopistossa esiin lähinnä opettajakouluttajien oletuksissa ja kulttuuris-historiallisesti muotoutuneissa akateemisissa perinteissä, kuten ylioppilaskulkueissa. Ei-ylioppilasopiskelijat kokivat suoriutuvansa odotuksiaan paremmin opinnoissa, mikä aikaisemmissa opinnoissa omaksuttujen, opettajakoulutuksessa hyödyllisten taitojen kanssa sinetöivät sen, ettei ylioppilastutkinnolla tai sen puuttumisella ollut opiskelun kannalta juurikaan merkitystä. Ainoastaan opiskelun alkuvaiheessa ei-ylioppilaat kokivat koulutustaustastaan johtuvaa pelkoa pärjäämisestään akateemisissa opinnoissa. Tämä pelko osoittautui lopulta opintojen edetessä turhaksi. Haastatellut ei-ylioppilaat kokivat kuitenkin epätasa-arvoisuutta muihin nähden yliopistoon hakeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä ilmeni huolena siitä, miten opiskelijavalintauudistus vaikuttaa ei-ylioppilaiden ennestään huonoiksi koettuihin mahdollisuuksiin päästä yliopistoon, mikä onkin koulutuksellisen tasa-arvon ja saavutettavuuden kannalta tärkeä jatkotutkimusaihe. Myös poikkeavan koulutustaustan kokemuksellista tarkastelua suotaisiin yliopistokontekstissa tehdä laajemminkin, jotta siihen liittyvää, mahdollisesti haitallista retoriikkaa, heimokulttuuria ja mahdollisia poissulkevia rakenteita voitaisiin tiedostaa ja tarvittaessa muovata tai purkaa. Tämä tutkielma koostuu kahdesta osasta; taustoittavasta reflektio-osasta ja tieteelliseen vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista ”Erilaisen koulutustaustan haava – Ei-ylioppilaiden kokemuksia luokanopettajakoulutuksesta”.

In this article, we discuss the premise of assessing oral language skills with the help of automatic speech recognition. We present the main goals and working methods in DigiTala project (2019–2023) – a research project between University of Helsinki, Aalto University and University of Jyväskylä that aims at developing a digital tool for assessing and practicing oral language skills. Ultimately, this digital tool would enable implementing tasks measuring oral skills into the language tests of the Matriculation Examination. nonPeerReviewed

Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonaisuus: sen aiheita ovat politiikka, talous, laki ja sosiaalipolitiikka. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että pojilla ja tytöillä on eri tavalla kiinnostusta näihin aiheisiin. Tässä artikkelissa tutkitaan, millaisia ovat ne yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät, joita tytöt ja pojat ovat kokeessa valinneet selvimmin eri tavalla vuosina 2007–2014. Taloustieto osoittautuu tässä tarkastelussa alueeksi, jossa poikien ja tyttöjen valintojen erot ovat olleet selvimmät. Artikkelissa pohditaan tutkimustuloksen sanomaa sukupuolitietoisen opetuksen näkökulmasta ja muistutetaan, että oppiaineiden sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä sukupuolittuneita rakenteita oppiaineiden sisällä on., When I was a member of The Matriculation Examination Board in Finland I often got feedback from teachers that some history exam questions had been ’male’ or ’female’ questions, favoured particularly by male or female students, respectively. A statistical analysis which I later did partly confirmed teachers’ impression. I became intrigued to find out what gender differences might exist in the social studies exams, social studies being a school subject which has been in some respects rather ’gender balanced’. This article reports the results of a statistical analysis of where are the major differences in how some social studies exam questions have been favoured by male or, respectively, female students. Questions on economy that include tables or graphs stand out as the questions which most clearly have been favoured more by male than female students. Questions on the political system do not stand out in the results. The results show that we may loose relevant information on how students relate to school subjects if we see school subjects as monoliths and ignore their internal diversities. The article ponders on the implications of the findings for gender sensitive social studies teaching.

Monet venäjän opettajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että venäjän pitkän oppimäärän eli A-venäjän ylioppilaskokeet ovat liian vaativia venäjää vieraana kielenä opiskeleville. Keväällä 2016 lähetin A-venäjän opettajille kyselyn, jonka päämääränä oli koota opettajien näkemyksiä ja kokemuksia A-venäjän ylioppilaskokeen vaativuustasosta ja muista kokeeseen liittyvistä seikoista. Kyselyn vastauksissa suurimmaksi ongelmia tuottavaksi osa-alueeksi nousi kokeiden sanasto. Tässä artikkelissa tutkin vuosien 2010–2015 A-venäjän ylioppilaskokeiden sanastoa. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin lukion opintomenestys selittää yliopisto-opinnoissa menestymistä ja opintojen etenemistä. Aineisto muodostui 120:n vuonna 2006 opintonsa aloittaneen liikuntatieteiden tai kielten yliopisto-opiskelijan takautuvista opintotiedoista. Tutkittavista kerättiin lukiosuoritusten arvosanat, ja heidän yliopisto-opintojensa etenemisnopeutta ja suoritustasoa seurattiin vuoteen 2015 saakka. Aineisto analysoitiin korrelaatio- ja regressioanalyyseilla. Regressioanalyysissa selvisi, että tutkittavien lukion päättötodistuksen arvosanojen keskiarvo ja ikä opintojen aloitushetkellä selittivät yliopistossa suoritettujen arvosanojen keskiarvoa. Mitä parempi keskiarvo opiskelijalla oli lukion päättötodistuksessa ja mitä vanhempi hän oli opintojen aloitushetkellä, sitä parempia arvosanoja hän sai yliopistossa. Pro gradu -tutkielman arvosanojen vaihtelua ja valmistumista maisteriksi vuoteen 2015 mennessä selitti vain lukion päättötodistuksen arvosanojen keskiarvo. Mitä parempi päättötodistuksen keskiarvo opiskelijalla oli, sitä paremman arvosanan hän sai pro gradusta ja sitä todennäköisemmin hän valmistui vuoteen 2015 mennessä. Ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvo ei selittänyt vaihtelua yliopisto-opintojen arvosanojen keskiarvossa tai pro gradun arvosanoissa. Laajempi tutkimus pitäisi toteuttaa Suomessa eri yliopistoissa sekä niin sanotuilla pehmeillä että kovilla tieteenaloilla, ja seurantaa olisi jatkettava myös työelämään. Yliopistojen valintamenettelyjen muutosta tulee harkita huolellisesti. peerReviewed

VAKAVA-koe on valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston laatima valintakoe, joka on käytössä seitsemän suomalaisen yliopiston 33 hakukohteessa. VAKAVAn keskeisiä tavoitteita on ollut luoda valintaprosessia keventävä opiskelijavalinnan malli, lisätä yhteistyötä yliopistojen välillä, parantaa uusien ylioppilaiden valituksi tulemisen mahdollisuuksia ja luoda valintaprosessista entistä hakijaystävällisempi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yhteyksiä ylioppilastutkintotodistuksen, VAKAVA-kokeen ja yliopisto-opinnoissa menestymisen välillä ja selvittää ennustavatko ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat valituksi tulemista yliopistoon tai menestymistä VAKAVA-kokeessa tai yliopisto-opinnoissa. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko yliopisto-opinnoissa menestyminen yhteydessä menestymiseen VAKAVA-kokeessa. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia myös siihen, miten VAKAVA on onnistunut vastaamaan sille ja valintakokeille yleisemmin asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki VAKAVA-kokeeseen Tampereen yliopistossa vuosina 2009-2011 osallistuneet 1181 hakijaa. Aineisto koostui hakijoiden henkilö- ja taustatiedoista sekä ylioppilastutkintoon, VAKAVA-kokeeseen ja yliopisto-opintoihin liittyvistä tunnusluvuista. Aineistoa analysoitiin pääasiassa logistisen ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Analyysien perusteella voitiin nähdä, että ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoilla oli yhteyttä sisäänpääsyyn ja ne ennustivat jossain määrin valituksi tulemista yliopistoon. Yhteys näytti kuitenkin olevan seurausta ennen kaikkea ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoista annettavista todistuspisteistä. Itse VAKAVA-kokeessa menestymiseen ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat eivät näyttäneet juuri vaikuttavan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen ei siis voitu sanoa tulosten perusteella ennustavan menestystä VAKAVA-kokeessa. Ylioppilastutkintotodistuksen ja yliopisto-opinnoissa menestymisen väliltä löytyi myös yhteyksiä, mutta tulosten perusteella ei voitu tehdä sellaista päätelmää, että ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat ennustaisivat menestymistä myöskään yliopisto-opinnoissa. Myöskään VAKAVA-kokeessa menestymisellä ei näyttänyt olevan vahvaa yhteyttä yliopisto-opinnoissa menestymiseen. Menestymistä selittävät siis jotkin muut tekijät. Tulosten perusteella näytti siltä, että sekä VAKAVA-kokeessa että yliopisto-opinnoissa menestymiseen vaikuttavat tekijät olivat sellaisia, joita ei voitu tämän tutkimuksen muuttujien avulla tarkemmin eritellä. Yhtenä valintakokeessa menestymisen luontevana syynä voidaan kuitenkin pitää hakijan motivaatiota. Teoriataustan valossa myös hakijan sosioekonominen asema, asuinpaikka ja elämäntilanne ovat mahdollisia valintakokeessa menestymisen ja valituksi tulemisen selittäjiä. Yliopisto-opinnoissa menestymisen selittäjiä voivat teoreettisen viitekehyksen valossa olla perhetaustan lisäksi opintourien ohjautuminen ja opintoihin kiinnittyminen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että VAKAVA on onnistunut tavoitteissaan luoda yliopistojen välille yhteistyötä ja yksinkertaistaa valintaprosessia, mutta valintakokeeseen liittyy yhä monia haasteita. Kasvatusalan valintayhteistyön ja VAKAVA-kokeen kehittäminen yhä paremmaksi ja toimivammaksi näyttäisi edellyttävän käytössä olevien toimien lisäksi vielä ainakin nykyistä parempaa tavoitteenasettelua.

Valinnaisuus ylioppilastutkinnossa on kasvanut dramaattisesti 2000-luvulla. Erityisesti yhdessä ylioppilaskokeiden suhteellisen arvostelun kanssa se on muuttamassa tapaa, jolla ylioppilaskirjoitukset vaikuttavat ohjaavasti lukioiden toimintaan. Artikkeli nojautuu osin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen koulutuksen arviointikeskuksessa ylioppilaskirjoituksista tehtyyn tutkimukseen. Lisäksi siinä analysoidaan ainereaalikokeiden, erityisesti terveystiedon, suosiota sekä argumentteja, jotka puolustavat tai vastustavat valinnaisuutta lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa. Vaikuttaa siltä, että nykyisellä kehityssuunnalla on ongelmallisia vaikutuksia niin korkea-asteen valintoihin kuin lukion kehitykseenkin., Historically the Finnish matriculation examination has had a dual role as an exit examination of the upper secondary school and an entrance examination to university. Optionality in the examination has dramatically increased, due to the structural reform, in 2005, and the reform of the exam in the realia subjects, in 2006. The article argues that the new optionality leads to unforeseen and undesirable results that are particularly problematic in combination with the relative assessment in the matriculation examination. It is becoming evident that the less well achieving students tend to take exams in other subjects than the better achieving students. As approximately the same percentage of students is mandated to get the highest, second highest etc. grade in every exam, also the same grade in different exams does not anymore reflect the same level of aptitude. The article argues that the backwash effect also tends to create a Matthew effect in how the students select courses. An increasing selection of easier and more popular subjects may jeopardise the aim of general and balanced education that the Upper Secondary School Act and the National Core Curriculum set for upper secondary school.

Lukiolaisille tehty kyselytutkimus viittaa siihen suuntaan, että ylioppilastutkinnon perusteella eritasoisiksi luokiteltujen lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen toimintakulttuurit eivät poikkea toisistaan. Myöskään kaupunki- ja maaseutukoulujen välillä ei ilmennyt eroja. Selvimmin lukiot erosivat toisistaan opiskelijoiden kotitaustan perusteella.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ylioppilastutkinnon yleisarvosanan, tavoiteorientaatioiden ja muiden motivaatiotekijöiden yhteyttä menestymiseen valtakunnallisessa kasvatusalan valintayhteistyöverkoston toteuttamassa opiskelijavalintakokeessa (VAKAVA). Tutkimukseen osallistuivat Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrkineet hakijat vuosina 2014 ja 2015 (n = 399). Tutkimusaineisto koostui VAKAVAkoepistemääristä sekä hakijoiden itsearvioinneista, jotka liittyivät erilaisiin tavoiteorientaatioihin (oppimis-, saavutus-, suoritus-lähestymis-, suoritus-välttämis- ja välttämisorientaatio) sekä muihin motivaatiotekijöihin (kokemus opiskelun mielekkyydestä, luovutusherkkyys ja epäonnistumisen pelko). Polkumallinnuksen tulokset osoittivat, että VAKAVA-kokeessa menestyivät yhtäältä ne hakijat, jotka saivat korkeita arvosanoja ylioppilaskokeessa ja toisaalta ne, jotka kokivat opiskelun mielekkääksi. Lisäksi hyvään valintakoemenestykseen liittyivät halu menestyä paremmin kuin muut ja vähäinen epäonnistumisen pelko. Tuloksilla on merkitystä opettajankoulutuksen ajankohtaisen kehittämiskohteen eli opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen kannalta. peerReviewed

Artikkelissa paneudutaan lukio-opintojen vaikuttavuuteen tasa-arvoisten oppimistulosten edistäjinä englannin kielen pitkän oppimäärän näkökulmasta. Tutkimusongelmat kohdentuvat perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosten ja ylioppilastutkintoarvosanan yhteyksiin opiskelijan taustamuuttujien valossa. Perusopetuksen aineisto kerättiin 2013 ja ylioppilaskoeaineistot samoilta opiskelijoilta vuosina 2015–2016. Eniten ylioppilaskokeessa menestymistä ennusti perusopetuksen päättyessä osoitettu kielitaito, etenkin kuullun ja luetun ymmärtämistaito. Perusopetuksessa havaitut sukupuolten, jatko-opintosuunnitelmien, vanhempien koulutustaustan ja koulun opetuskielen mukaiset erot kielitaidossa näkyivät englannin ylioppilaskoemenestyksessä. Sitä selittivät eniten peruskouluaikainen kielitaito, perusopetuksen päättöarvosana ja käsitys omasta osaamisesta. Lukio-opetuksen aikana englannin taidon taso ja laatu kohenivat, mutta saavutuserojen tasoittaminen säilyy opetuksen haasteena. peerReviewed