Back to Search Start Over

Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2

Authors :
Kytö, Matti
Nylund, Nils-Olof
Kivi, Jouni
Rautiola, Aimo
Orre, Kyösti
Source :
Kytö, M, Nylund, N-O, Kivi, J, Rautiola, A & Orre, K 1993, Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2 . VTT Tiedotteita-Meddelanden-Research Notes, no. 1521, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo .
Publication Year :
1993
Publisher :
VTT Technical Research Centre of Finland, 1993.

Abstract

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa oli todettu, että autojen pakokaasupäästöt pienenevät käytettäessä 2 paino % happea sisältäviä polttoaineita. Toisessa vaiheessa tutkittiin metyylitertiääributyylieetteriä (MTBE), etyylitertiääributyylieetteriä (ETBE) ja etanolia sisältäviä bensiinejä, joiden hap pipitoisuudet olivat 2-4 paino %. Laboratoriokokeiden mukaan etanolilla oli ei toivottuja vaikutuksia yleisimpiin varastosäiliöiden pinnoitteisiin. Ajettavuusmittauksissa käytettiin yhtä katalysaat toriautoa ja yhtä ei katalysaattoriautoa. Autot toimivat hyvin kaikilla testatuilla polttoaineilla. Kaasutinmoottorilla varustetun auton kuuma ajettavuus tosin huononi polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeat. Säänneltyjä päästöjä mitattiin MTBE:tä, ETBE:tä tai etanolia sisältävillä polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeintaan 4 paino %. Ei katalysaattoriauton CO ja HC päästöt pienenivät polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa. Hiilivetypolttoaineen arvoihin verrattuna CO päästö laski happipitoisilla polttoaineilla +20oC:n lämpötilassa 10-40 % ja HC päästö 0-10 %. Matalissa lämpötiloissa, 7 ja 20 °C, CO päästö laski 5-30 % ja HC päästö 15-20 %. Myös katalysaattoriauton päästöt pienenivät +20 °C:ssa polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa, CO päästö 10-20 % ja HC päästö 10-30 %. Kylmissä lämpötiloissa katalysaattoriauton tuloksissa oli hajontaa. NOx päästöön polttoaineen happipitoisuudella ei ollut merkittävää vaikutusta kummallakaan autolla missään lämpötilassa. Tulosten perusteella ei voitu määrittää optimihappipitoisuutta, sillä päästöjen vähenemät olivat pääsääntöisesti suoraan verrannollisia polttoaineen happipitoisuuteen. Ei säänneltyjen päästöjen mittauksissa todettiin, että autotyyppi ja koelämpötila vaikuttivat tuloksiin eniten. Katalysaattoriautolla päästöjä muodostui merkittäävästi vain matalissa lämpötiloissa kokeen alussa. Polttoaineen happipitoisuuden muutokset vaikuttivat ainoastaan pakokaasujen aldehydipitoisuuteen, joka kasvoi polttoaineen happipitoisuuden noustessa. Kenttäkokeessa testattiin ETBE:tä ja etanolia sisältävää bensiiniä, jota käytettessä ei havaittu polttoaineesta johtuvia ajettavuusongelmia.

Details

Language :
Finnish
Database :
OpenAIRE
Journal :
Kytö, M, Nylund, N-O, Kivi, J, Rautiola, A & Orre, K 1993, Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2 . VTT Tiedotteita-Meddelanden-Research Notes, no. 1521, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo .
Accession number :
edsair.355e65625b88..8e1d2ad444c482c8c3c6f7429c982294