Lääketeollisuuden kehityspolkuja kohti vuotta 2030

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on tehnyt esiselvitysluontoisen tulevaisuustyön Työ- ja elinkeinoministeriölle ja Lääketeollisuus ry:lle siitä, miten Suomessa voitaisiin lisätä lääketeollisuuden investointeja, luoda maahan uusia työpaikkoja ja kasvattaa lääketeollisuuden tulevaisuuden kilpailukykyä.Yhteenveto koottiin lääketeollisuuden yritysten ja niiden sidosryhmien edustajien asiantuntijahaastatteluissa ja ryhmäkeskusteluissa nousseiden näkemyksien pohjalta. Asiantuntijahaastatteluissa teemoina olivat Suomessa olevan lääketeollisuuden nykytila sekä visio lääketeollisuudesta vuonna 2030 käsittäen digitaalisen ja vihreän transformaation vaikutukset sekä kotimaisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Haastatteluaineiston analyysin pohjalta muodostettiin kolme rinnakkaista kehityspolkua, joita rikastettiin ja validoitiin lääketeollisuutta laajasti edustavan asiantuntijajoukon kanssa pyöreän pöydän keskusteluissa.Raportissa kuvataan kolme rinnakkaista kehityspolkua, jotka kukin vahvistavat suomalaista lääketeollisuutta ja luovat mahdollisuuksia uusille kehitys- ja tuotantoinvestoinneille. Kuvatut kehityspolut ovat: Huoltovarmuus, Tutkimuksesta liiketoiminnaksi ja Älykäs lääketeollisuus. Huoltovarmuus-kehityspolku on nopean reagoinnin mahdollisuus kasvattaa lääkkeiden ja rokotteiden tuotantoa Suomessa liittyen laajemmin Euroopan tason resilienssiin ja huoltovarmuuteen. Tutkimuksesta liiketoiminnaksi -kehityspolulla nostetaan kolme keinoa lisätä lääkekehitysinvestointien liiketoimintavaikuttavuutta, 1. lääkekehityksessä toimivien tutkijoiden tukeminen liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, 2. globaalisti merkittävien hubien synnyttäminen, 3. lääkekehitykseen liittyvien eri vaiheiden palvelullistaminen. Älykäs lääketeollisuus -kehityspolku perustuu kehittyneiden digiteknologioiden, datan ja tekoälyn laajamittaiselle hyödyntämiselle tutkimuksessa, lääkekehityksessä ja tuotannossa. Työssä tuli vahvasti esille myös se, että nykyiset rahoitusmekanismit ja lääketeollisuuden tarpeet eivät kohtaa riittävässä määrin. Selvityksen puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta kerätä riittävän laajaa aineistoa, jonka pohjalta olisi voinut esittää konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ehdotuksia tilanteen kohentamiseksi. Siksi rahoitusmekanismien kehittäminen ei ole kuvattuna yhtenä kehityspolkuna. Suomessa on mahdollista lisätä kannattavaa ja osaamiskeskeistä lääketeollisuutta, mutta jokainen kuvattu kehityspolku vaatii toteutuakseen merkittäviä panostuksia ja yhteistä kansallista tahtotilaa lääketeollisuuden yrityksiltä, julkisilta toimijoilta ja rahoittajilta sekä muiden sitä tukevien alojen yrityksiltä. Selvityksen perusteella Suomen vahvuudet ja kasvun mahdollisuudet rakentuvat erikoistumiseen kapean segmentin tuotteisiin.