Kasviöljy dieselpolttoaineena:Karstoittumisen vähentäminen

Kasviöljyjen tiedetään sopivan kohtuullisen hyvin dieselmoottorin polttoaineeksi lyhytaikaisessa käytössä. Esikammiodieseleillä on saatu hyviä tuloksia myös pitkäaikaisissa kokeissa. Suoraruiskutteisten dieselien ongelmana on useimmiten moottorin voimakas karstoittuminen. Kasviöljyt ovat triglyseridejä, kolmen rasvahapon ja glyserolin muodostamia estereitä. Kasviöljyille yhteinen ominaisuus on korkea viskositeetti. Rasvahappokoostumus sen sijaan on erilainen eri kasviöljyillä. Tietyt kasviöljyt karstoittavat moottoria enemmän kuin toiset. Erojen katsotaan johtuvan pääasiassa erilaisesta rasvahappokoostumuksesta. Kaksoissidoksia pidetään haitallisina, varsinkin konjugoituneita kaksoissidoksia, joita on linoli- ja linoleenihapoissa. Nykyisin Suomessa viljeltävän kevätrypsin öljyssä kyseisiä rasvahappoja on noin kolmannes. Karstoittumisongelma on saatu poistetuksi käyttämällä polttoaineena kasviöljyjen monoestereitä, mutta tilalle on tullut tai jäljelle jäänyt eräitä muita ongelmia. Vaihtoesteröinnillä ei vaikuteta rasvahappokoostumukseen. Glyseroli vain vaihdetaan kolmeen yhden arvoiseen alkoholiin, jolloin viskositeetti laskee dieselöljyn viskositeetin tasolle. Kirjallisuustietojen mukaan myös eräillä lisäaineilla on onnistuttu vähentämään karstoittumista. Polttoaineena käytettävästä kasviöljystä on poistettava mm. vahat. Myös alkaliraffinointia pidetään yleisesti vaatimuksena. Kokeellisessa osassa testattiin eräiden lisäaineiden kykyä vähentää karstoittumista 20 h:n kokeessa suoraruiskutteisella Petter AVB -moottorilla. Polttoaineena käytettiin seosta, jossa oli 50 % dieselöljyä ja 50 % alkaliraffinoitua rypsiöljyä. Kirjallisuustietojen perusteella hyvät lisäaineet eivät näissä kokeissa vähentäneet karstoittumista. Sen sijaan syttyvyyden parantajalla saavutettiin varsin lupaavia tuloksia.