Unbreakable Logjam : Survey on Impediments for Return of Serb Refugees to Croatia

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Jugoslavian hajoamissotien seurauksena yli puolet Kroatian noin 660 000 serbistä joutui pakenemaan kotimaastaan vuosien 1991 ja 1996 välisenä aikana. Kymmenen vuotta Kroatian ja Bosnian sotien päättymisen jälkeen vain puolet näistä pakolaisista on palannut kotimaahansa. Pro gradu –työssäni tutkin Kroatian serbipakolaisten paluumuuton onnistumista. Samalla etsin syitä sille, miksi pakolaisten paluu on edennyt kovin hitaasti ja on käytännössä jo päättynyt. Keskeisimmät syyt paluumuuton epäonnistumiseen liittyvät Kroatian viranomaisten haluttomuuteen ratkaista paluumuuttoon liittyviä ongelmia. Valtio on hyväksynyt kehityksen, jossa maan väestön etninen koostumus muuttuu olennaisesti. Tätä kehitystä on jopa rohkaistu. Perusturvallisuuden puute, diskriminoiva lainsäädäntö, asumiseen ja omaisuuden takaisinsaantiin liittyvät ongelmat ovat yhdessä epäoikeudenmukaisen hallintokulttuurin kanssa luoneet ympäristön, joka ei ole kannustanut serbipakolaisia palaamaan. Vasta kansainvälisen yhteisön painostus pakotti Kroatian viranomaiset käynnistämään paluumuuttoa tukevia ohjelmia ja muuttamaan lainsäädäntöään siten, että se huomioi eri väestöryhmät tasapuolisesti. Valtaosa paluumuuttoa rohkaisevista toimista kuitenkin toteutettiin vajavaisesti ja vastentahtoisesti vain palvelemaan ulkopoliittisia tarkoitusperiä. Kansainvälinen yhteisö on omalta osaltaan osoittautunut haluttomaksi tai kyvyttömäksi kohtaamaan Kroatian kansallista, paluumuuttoa hidastavaa vastarintaa. Keskeisimpänä lähdeaineistona tutkimuksessa käytin Kroatiassa toimineiden kansainvälisten organisaatioiden raportointia. Eritoten Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunta EUMM ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ovat tuottaneet runsaasti yksityiskohtaista, vähemmistöjen paluumuuttoa koskevaa aineistoa. Tutkimus kattaa ajanjakson vuodesta 1995 vuoteen 2003.