Fitnessurheilijoiden kehonkoostumus, lihaskoko ja hormonitasapaino kilpailudieetillä ja palautumisjaksolla

Ville Isola, 2017. Fitnessurheilijoiden kehonkoostumus, lihaskoko ja hormonitasapaino kilpailudieetillä ja palautumisjaksolla. Liikuntabiologia, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Valmennus- ja testausoppi, pro gradu-tutkielma 95s. 2 liitettä. Fitness-lajit ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina räjähdysmäisesti. Aiheen suuresta kiinnostuksesta huolimatta tieteellistä tutkimusta fitnessurheilijan kilpailudieetistä tai sen palautumisjaksosta ei ole juurikaan saatavilla, lukuun ottamatta muutamia tapaustutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muuttuvatko fitnessurheilijoiden kehonkoostumus ja lihaskoko, lihasten voimantuotto sekä hormonitasapaino kilpailudieetin aikana ja sen jälkeisellä palautumisjaksolla. Tutkimuksessa oli mukana 27 naisfitnessurheilijaa, jotka kilpailivat Suomen Fitnessurheilu ry:n alaisissa kilpailuissa syksyllä 2015. Mittaukset järjestettiin ennen kilpailudieettiä, 20 viikon pituisen kilpailudieetin jälkeen (välimittaus) ja samanpituisen palautumisjakson jälkeen. Kontrolliryhmässä oli 23 tavoitteellisesti kuntosalilla harjoittelevaa naista ja heidän mittauksensa järjestettiin vastaavina ajankohtina kuin kilpailijoiden mittaukset. Mittausten välinen ajanjakso oli noin 20 viikkoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien kehonkoostumuksen muuttujia DXA:lla (Dual-energy X-ray Absorptiometry), bioimpedanssilla ja ihopoimumittauksilla. Lisäksi ultraäänellä mitattiin vastus lateralis –lihaksen poikkipinta-ala ja rasvamassan paksuus sekä olkavarren kolmipäisen ojentajalihaksen paksuus sekä rasvamassan paksuus. Verestä mitattiin testosteronin, estradiolin ja kortisolin paastopitoisuudet. Tutkittavien suorituskyvyn muuttujia tarkasteltiin mittaamalla maksimaalinen isometrinen voima penkkipunnerruslaitteessa ja jalkaprässissä sekä alaraajojen ojentajalihasten räjähtävää voimaa kevennyshypyllä. Lisäksi tutkittavien energiansaantia tutkittiin ruoka- ja aktiivisuuspäiväkirja-analyyseillä. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) ja kahden ryhmän tai ajankohdan vertailut toteutettiin Holm-Bonferronikorjatuilla t-testeillä. Tutkimustulokset osoittivat, että kehonpaino laski dieettijakson aikana 64,3 (± 6,9) kg:sta 56,5 (± 5,3) kg:aan (p