Hyvinvointikäsitykset koululaisten silmin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 4.-, 6.- ja 7.-luokkalaisten hyvinvointikäsityksiä. 4.-luokkalaisilta selvitetään käsityksiä liikunnan terveellisyydestä, kun taas 6.- ja 7.-luokkalaisilta selvitetään käsityksiä liikunnan merkityksestä koettuun hyvinvointiin. Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa osassa. Ensimmäinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 jyväskyläläisessä alakoulussa oppilaiden tekemistä käsitekartoista. Tutkittavat olivat neljännen luokan oppilaita, joista tyttöä oli 9 ja poikia 11. Toinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2017 jyväskyläläisessä yhtenäiskoulussa oppilaiden kirjoitelmista. Tutkittavat olivat 6. ja 7. luokan oppilaita, joita oli yhteensä 34. Tutkimuksen molemmat osat on tehty laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimus osoitti, että 4.-luokkalaisilla on tietoa liikunnan terveellisyydestä, vaikka eroja ymmärryksen ja tiedon laajuudessa esiintyi. Keskeisimmiksi käsitteiksi nousivat hyvä kunto ja jaksaminen. Terveyden osa-alueita tarkastellessa yhteydet painottuivat fyysisen terveyden alueelle psyykkisen ja etenkin sosiaalisen puolen jäädessä vähemmälle huomiolle. 6.- ja 7.-luokkalaisten osalta liikunnan hyvinvointimerkitykset painottuivat fyysiseen jaksamiseen, hyvään kuntoon ja liikunnan iloon. Suurimmalle osalle tutkittavista liikunta oli merkityksellinen asia omalle hyvinvoinnille. Liikuntaa harrastamattomat ja vähän liikkujat eivät antaneet liikunnalle suurta hyvinvointimerkitystä. Koululaiset ymmärtävät sekä liikunnan terveellisyyden että sen hyvinvointimerkitykset, mutta tärkeä on tukea siinä, että liikunta-aktiivisuus ja sen hyvinvointimerkitykset säilyvät myös tulevaisuudessa murrosikään tultaessa.