Ulkoistamisen asemoinnit : Julkisten palvelujen ulkoistamista koskeva lehtikirjoittelu Helsingin Sanomissa vuonna 2004

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa on tarkasteltu julkisten palvelujen ulkoistamista koskenutta lehtikirjoittelua Helsingin Sanomissa vuonna 2004. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, miten julkisella sektorilla tapahtuvaa ulkoistamista asemoitiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Asemointitarkastelua on täydennetty ideologian käsitteen avulla. Huomiota on kiinnitetty siihen, millaista ideologista kamppailua ulkoistamisen eri asemoinneissa voidaan havaita ja miten ideologinen kamppailu lehtikirjoituksissa ilmenee. Tutkimusaineistoni on muodostunut 51:stä Helsingin Sanomissa vuonna 2004 julkaistusta kirjoituksesta, joissa käsiteltiin julkisten palvelujen ulkoistamista. Tutkimuksessa on käytetty semioottisesti orientoitunutta analyyttistä lähestymistapaa, jossa käytetään hyväksi erilaisia diskurssi- ja tekstianalyyttisiä välineitä. Tutkimuksessa ulkoistamiskeskustelun tarkastelussa hyödynnetään analyysimallia, jossa subjektiasemien rakentumista tarkastellaan kolmen aspektin (spatiaalisen, temporaalisen ja positionaalisen) kautta. Lisäksi tutkimuksessa on sovellettu asemoimisteoriaa sekä kohteen että yleisön asemoimisen ulottuvuuksilla. Päätutkimuskysymyksiä on ollut kaksi. Ensimmäinen kysymys kuuluu, millaisia asemointeja ulkoistamiselle lehtikirjoituksissa muodostuu. Toisena kysymyksenä selvitetään sitä, millaista ideologista kamppailua eri asemoinneissa voidaan havaita ja miten ideologinen kamppailu eri yhteiskunnallisten toimijoiden puheessa ilmenee. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että ulkoistamiselle muodostui tutkimusaineistossa viisi erilaista asemointia. Ulkoistaminen nähtiin hyvinvoinnin turvaajana, uhkana hyvinvoinnille, kuntien osaamishaasteena, työntekijän vihollisena sekä moraalin ja vastuun hämärtäjäna. Jokainen näistä toi mukanaan oman aspektinsa ulkoistamiskeskusteluun. Kunkin asemoinnin taustalta löytyi erilaisia näkökulmia ja ideologioita. Ideologinen kamppailu voidaan jakaa kahteen osaan: näkyvään ja piilevään. Poliittisella tasolla ulkoistamisesta tehtiin ideologinen kysymys ja ulkoistaminen haluttiin eksplisiittisesti liittää osaksi laajempaa arvokokonaisuutta. Näin ollen asemoinneissa, joissa ulkoistaminen nähtiin joko hyvinvoinnin turvaajana tai sen uhkana, ulkoistamisen puolustajien ja vastustajien näkemykset heijastelivat joko uusliberalistista tai hyvinvointivaltiollista ajattelumallia. Sama oli nähtävissä myös niissä näkemyksissä, joissa ulkoistaminen asemoitiin työntekijän viholliseksi. Havaittavissa oli laajempikin pyrkimys liittää ulkoistaminen osaksi työläisten ja omistuksen välistä vastakkainasettelua. Sen sijaan kahdessa muussa asemoinnissa ideologisen kamppailun voidaan tulkita olleen lähinnä piilevää. Asemoinnit, joissa ulkoistaminen nähtiin kuntien osaamishaasteena tai vastuun ja moraalin heikentäjänä, eivät selkeästi nojautuneet mihinkään ideologiaan, vaikka taustalla oli nähtävissä viitteitä ja arvoja eri ideologioista.