Lastensuojelullisen huolen diskursseja varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Jokaisella lapsella on oikeus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja lapsen hyvinvoinnista ovat vastuussa ensisijaisesti hänen huoltajansa. Kun huoltajan kyky huolehtia lapsestaan ei ole riittävä, on perheellä oltava mahdollisuus ulkopuoliseen apuun ja tukeen. Lastensuojelullisella huolella tarkoitetaan huolta, joka syntyy, kun perheessä havaitaan sosiaalisia haasteita, jotka saattavat heijastua esimerkiksi lapsen perushoidon puutteellisuuteen. Yleensä lastensuojelullinen huoli syntyy sellaisilla henkilöillä, jotka ovat lapsen kanssa paljon tekemisissä hänen kotinsa ulkopuolella, esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöllä. Tällaisilla henkilöillä on myös lain sanelema velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he havaitsevat, että lapsen etu ja hyvinvointi ovat vaarassa. Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa varhaiskasvatuksen ammattilaisten lastensuojelullisen huolen diskursseja päiväkotikontekstissa järjestettävässä varhaiskasvatuksessa. Haluan hahmottaa varhaiskasvatuksen kentän monipuolisuuden sen ammattilaisten kautta, ja siksi olen päätynyt tutkimaan kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia heidän lastensuojelullisesta huolestaan. Lähtökohtaisesti lastensuojelullista huolta ei olla viime vuosina kovinkaan paljoa tutkittu yksittäisiä opinnäytetöitä lukuun ottamatta, minkä vuoksi useimmat tutkimukset aiheeseen liittyen ovat peräisin 2010-luvun alkupuolelta. Sen sijaan lapsen oikeudet ja hyvinvointi ovat jo usean vuosikymmenen ajan olleet merkittävässä osassa yhteiskuntamme muutoksia. Toteutan tutkielmani diskurssintutkimuksena, jossa tarkastellaan kielenkäytön ja kontekstin vaikutuksia ja seurauksia. Samalla se on tutkimusta kielenkäytön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta, jossa kielenkäyttö on sosiaalinen toiminta ja sen seurauksena syntyneet diskurssit tilannekohtaisia. Tutkielmani analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi, jolla tutkitaan kieltä ja sen käytön yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Diskurssit itsessään ovat monipuolinen joukko lausumia, joilla luodaan käsitys siitä, millainen jokin asia on. Tutkimusaineistoni perusteella on havaittavissa kolme eri lastensuojelullisen huolen diskurssia, jotka käyvät ilmi varhaiskasvatuksen ammattilaisten vastauksissa: fyysisen hyvinvoinnin, sosioemotionaalisen hyvinvoinnin ja vanhemmuuden diskurssi. Fyysisen hyvinvoinnin diskurssi pitää sisällään lapsessa havaittavat fyysisen väkivallan sekä fyysiseen laiminlyöntiin viittaavat merkit. Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin diskurssiin puolestaan liittyvät lapsen käytöshäiriöt, poikkeava käytös, kehitys- ja oppimishaasteet sekä puheet ja kertomukset. Vanhemmuuden diskurssissa sen sijaan on nähtävillä lapsen huoltajasta lähtöisin olevia huolen aiheita kuten huoltajan hyvinvointi, mahdollinen päihteiden (väärin)käyttö ja mielenterveyden haasteet sekä huoltajan ja lapsen välinen huolestuttava vuorovaikutus.