Maakuntalehtien esimiesten kielenhuoltodiskurssit

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen maakuntalehtien esimiesten kielenhuoltodiskursseja eli tapaa, jolla he puhuvat kielenhuollosta. Lisäksi tutkin heidän kielikäsityksiään. Tutkielmani aineisto koostuu Suomessa ilmestyvien maakuntalehtien esimiesten nauhoitetuista ja litteroiduista haastatteluista. Haastatteluja on yhteensä kahdeksan, ja ne on tehty loka-marraskuussa 2019 puhelinhaastatteluina. Tutkimuksessani tavoitteenani on ollut selvittää, millaisia kielenhuoltodiskursseja informantit haastattelutilanteessa aktivoivat. Lisäksi tutkin, millaisia yleiskieleen ja kielenhuoltoon liittyviä kielikäsityksiä kyseisistä kielenhuoltodiskursseista voidaan havaita. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselleni toimivat sosiolingvistiikka ja kansanlingvistiikka. Metodinani puolestaan toimi kriittinen diskurssianalyysi. Eristin aineistostani seitsemän kielenhuoltodiskurssia: vuorovaikutusdiskurssin, ammattidiskurssin, laatudiskurssin, perinnediskurssin, tunnediskurssin, muutosdiskurssin ja työkaludiskurssin. Vuorovaikutusdiskurssi, ammattidiskurssi ja laatudiskurssi korostavat toimittajien journalistista tehtävää, esimerkkinä toimimista, vastuuta sekä uskottavuutta. Tunnediskurssi kertoo kielen herättämistä tunteista: tällöin informantit kommentoivat pääasiassa vain omaa suhtautumistaan kieleen. Esimerkiksi liialliseen kielivirheisiin puuttumiseen saatetaan suhtautua affektiivisen kielteisesti. Työkaludiskurssi aktivoituu aineistossa silloin, kun kieltä kuvataan ensisijaisesti välineeksi tehdä toimittajan työtä. Tällöin kielenhuolto suhteutetaan muihin toimitustyön osa-alueisiin. Perinnediskurssi ja muutosdiskurssi käsittelevät kieleen kohdistuvaa muutosta vastakkaisista näkökulmista. Perinnediskurssissa esille nousee se, että kielen tulee pysyä tietynlaisena. Siihen sisältyy kielen vaalimisen ajatus sekä se, että kielen muuttuminen tarkoittaa sen huonontumista tai rappioitumista. Muutosdiskurssi taas sisältää kielikäsityksen, jonka mukaan kieli muuttuu väistämättä jollain tavalla. Olennaista on, ettei siihen sisälly kielen huonontumisen ajatusta, vaikka muutokseen saatetaankin suhtautua kielteisesti. Tutkielmani perusteella informanttien mielestä kielenhuollolla on tärkeä paikka journalistisessa ammatissa ja jokapäiväisessä työssä maakuntalehdissä. Tietyt, kontekstiltaan historialliset kielenhuoltodiskurssit ovat sitkeitä, vaikka lingvistisestä näkökulmasta katsottuna niihin sisältyy mustavalkoista ajattelua kielestä. Näin on esimerkiksi vaalimisdiskurssin tapauksessa. Mukana on kuitenkin myös käsityksiä, jotka sopivat esimerkiksi kielenhuollon nykyiseen kielen demokratiaa korostavaan määritelmään. Tutkielmassani saadaan kansanlingvististä tietoa kielenhuoltodiskursseista ja samalla kielikäsityksistä. Kielikäsitykset vaikuttavat siihen, millä tavalla kielenhuoltoa tehdään ja miten kieleen suhtaudutaan. Sitä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi toimittajakoulutuksessa.