Helsinki-Hämeenlinna-Tampere corridor and its meaning to Hämeenlinna, real or fictive?

Työn tavoitteena on tarkastella Hämeenlinnaa ja sen lähialueita sekä näiden suhdetta vyöhykkeeseen, joka ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Tutkimuksessa arvioidaan myös muita määritelmiä, joista Helsingin metropolialue on nousemassa vahvimmaksi ja johon laajassa tulkinnassa Hämeenlinnan seudunkin katsotaan kuuluvan. Määritelmät vaikuttavat kunkin paikkakunnan käsityksiin omasta roolistaan näissä aluerakenteissa. Työn yleisenä tavoitteena on arvioida näiden aluerakenteellisten määritelmien pätevyyttä. Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä on määritelmien heijastusvaikutuksiksi tässä tutkimuksessa tulkittu joitakin kaupungin kokoon verrattuna suuria hankkeita. Niitä ovat moottoritien kattaminen ja valtatie 10:n uudet linjaukset, jotka jatkuvat valtatie 12:na Lahdessa. Ensiksi on vertailtu uusia aluerakennemääritelmiä aiempaan kaupunkikehitykseen. Toiseksi on tarkasteltu väestökehitystä ja arvioitu, onko se muuttunut uusien aluerakenteiden mukana. Kolmanneksi on arvioitu Hämeenlinnaa koskevia ja sivuavia suunnitelmia ja suunnittelun tapoja. Uusia alueellisia määritelmiä luonnehtii epävakaus. Työn aikana oli havaittavissa ensimmäisten määritelmien rinnalle nousevan uusia, jotka tukivat toisiaan tai kilpailivat keskenään. Vanhempi aluerakenteen määrittelytapa, keskusverkollinen tarkastelu on ollut vakaampi, mutta osaksi siitä syystä se on jäänyt pois käytöstä. Hämeenlinnan rooli pienenä tai keskikokoisena kaupunkina keskellä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykettä tai Helsingin metropolialueen laidalla sisältää riskin oman itsenäisyyden kapenemisesta. Tarkasteluun otetut suuret hankkeet eivät vaikuta parhailta välineiltä kaupungin kamppailussa tulevaisuudestaan. Aluekehitystä arvioitaessa on nauhojen ja vyöhykkeiden ohella hyödyllistä pitää esillä myös vanhan keskusverkollisen analyysin merkitys. Kehitys voi myös vyöhykkeistä riippumatta tai niiden sisällä olla mosaiikkimaista ja vaihtelevaa. Hämeenlinnan toimijoiden ajattelussa vaikuttaa kaupungin entinen, suhteellisesti merkittävämpi asema, josta kaupunki on pitkällä aikavälillä vajonnut. Hämeenlinnan viime vuosikymmenten kehitys viestii kuitenkin kasvusta, joten näiden kahden kehityskulun ristipaineet saattavat johtaa suuruusluokkia koskeviin erehdyksiin erilaisissa pyrinnöissä. The target of the study is to examine the city of Hämeenlinna as a part of the corridor or zone, which starts from Helsinki and ends to Tampere. There is also another expressions as this corridor. The most important thing seems to be the metropolitan area of Helsinki. Hämeenlinna is in the wide interpretation a part of this metropolitan area as in the same time in middle of the corridor. Definitions have influence to the way of thinking in places in the corridor or in the metropolitan area. The general aim of the study is to evaluate the validity of these definitions. In Hämeenlinna and in its neighbourhood there are two big projects, which reflect this matter: to build the new shopping centre over the motorway nearby the city centre of Hämeenlinna and to construct a tunnel under the lake Katumajärvi to the highway 10. The last question continues by planning new place to the highway 12 through the southern part of the city of Lahti. Highways 10 and 12 are connecting Hämeenlinna and Lahti. The evaluation of these projects is the detailed target of my study. The first matter is to compare these phenomenons, corridor and metropolitan area, with general development of cities. The second thing is a comparison the development with the change of the population in comparable cities. The third point of view is to study the ways of planning in regional level and in the city of Hämeenlinna. Beside of these two definitions, the corridor between Helsinki and Tampere and Helsinki metropolitan area, there are several new expressions. They are supporting or competing with each other, rising and disappearing. The older way to define the relations between cities and towns has been to put them to the hierarchic system in relations with each other. This hierarchic system has been very stabile in comparison with these new phenomenons. The development of cities and towns in corridors or hinterland can be more like mosaic as constant. Man cannot know how the future development is going; today there is in this area going strong, tomorrow somewhere else. As a philosophic question is very difficult to answer, what the development means? In Hämeenlinna has the old history impact to the people and especially to the elite, how to think about role of the city. Earlier has Hämeenlinna had among other finish cities more important role as today. In the beginning of 1900 has Hämeenlinna declined and after the word war II started to grow, but on the lower level. In this situation is possible to draw incorrect conclusions how to drive the development of the city; the old “greatness” opponent the new success on the new lower level. These big projects in this case are not necessarily the best tools in meeting challenges of the future.