Teknisen lukutaidon, oikeinkirjoituksen ja luetun ymmärtämisen vaikeuksien ja oppimismotivaation yhteydet 9. luokan koulumenestykseen

Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on PISA-tutkimusten mukaan heikentynyt 2000-luvun ajan, mikä voi vaikuttaa heikentävästi myös oppilaiden suoriutumiseen ja motivoitumiseen koulussa. Tutkimuksissa onkin havaittu, että oppilaan vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa ovat yhteydessä heikentyneeseen koulumenestykseen ja oppimismotivaatioon. Hyvä oppimismotivaatio on sen sijaan tutkimusten perusteella yhteydessä parempaan opintomenestykseen. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin melko vähän siitä, millainen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden eli lukivaikeuden ja oppimismotivaation yhteys koulumenestykseen on, kun ne huomioidaan yhtä aikaa. Aiemmissa tutkimuksissa ei myöskään ole juurikaan eritelty lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa eli teknisessä lukutaidossa, oikeinkirjoituksessa ja luetun ymmärtämisessä ilmeneviä vaikeuksia, ja tutkittu niiden yhteyksiä oppimismotivaatioon ja koulumenestykseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tarkastella, miten lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa ilmenevät vaikeudet ovat yhteydessä oppimismotivaatioon 9. luokalla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten lukivaikeus ja oppimismotivaatio ovat yhteydessä 9. luokan koulumenestykseen, kun ne huomioidaan samanaikaisesti ja lukivaikeutta tarkastellaan yksittäisissä osataidoissa ilmeneviä vaikeuksia yleisemmällä tasolla. Lopuksi tarkoituksena oli selvittää, millainen lukivaikeuden ja oppimismotivaation yhteys koulumenestykseen on, kun lukivaikeutta tarkastellaan lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa ilmenevien vaikeuksien kautta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2019 osana Niilo Mäki Instituutin DigiLukiseula – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä nuorille ja aikuisille -hanketta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1173 9.-luokkalaista. Nuorten lukemisen ja kirjoittamisen taitoja mitattiin DigiLukiseulalla, oppimismotivaatiota CAST-testiin perustuvalla kyselyllä ja koulumenestystä itseraportoiduilla arvosanoilla. Lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa ilmenevien vaikeuksien yhteyttä oppimismotivaatioon tutkittiin riippumattomien otosten t-testeillä, ja lukivaikeuden ja oppimismotivaation yhteyksiä koulumenestykseen regressioanalyyseilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että teknisen lukutaidon, oikeinkirjoituksen ja luetun ymmärtämisen vaikeudet olivat yhteydessä oppimismotivaatioon 9. luokalla. Lisäksi havaittiin, että ero lukivaikeusnuorten ja ikätoverien oppimismotivaatiossa oli suurin, kun vaikeudet ilmenivät luetun ymmärtämisessä tai teknisen lukemisen sujuvuudessa, ja pienin, kun vaikeudet ilmenivät teknisen lukemisen tarkkuudessa. Hyvä oppimismotivaatio oli yhteydessä koulumenestykseen lukivaikeudesta huolimatta sekä silloin, kun lukivaikeutta tarkasteltiin yleisellä tasolla, että silloin, kun lukivaikeutta tarkasteltiin lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa ilmenevien vaikeuksien kautta. Tulokset osoittivat lisäksi, että lukivaikeuden ja koulumenestyksen välinen yhteys oli samankaltainen riippumatta oppilaan oppimismotivaation tasosta. Oppimismotivaatio oli kaikissa analyyseissa koulumenestyksen tärkein yksittäinen selittäjä, ja lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa ilmenevistä vaikeuksista tärkeimpiä koulumenestyksen selittäjiä olivat luetun ymmärtämisen ja tarkan teknisen lukemisen pulmat. Jatkossa heikosti motivoituneiden oppilaiden tukemiseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Erityisen olennaista on tukea nuoria, joilla sekä lukivaikeus että heikko motivaatio vaikuttavat koulumenestykseen. Oppimismotivaation tukemisen ohella lukivaikeusnuorten luetun ymmärtämisen ja teknisen lukemisen taitojen kehittäminen on tärkeää, kun tavoitteena on oppimismotivaation ja koulumenestyksen kohentaminen.