Why share? : Motivational Predictors of Individual Knowledge Sharing in Expert Work

An ever larger share of organizations depend on knowledge for success. It can, however, only be utilized if individuals engage in sharing their knowledge; and hence, knowledge sharing is considered a critical employee behavior in expert work. While it is collectively desirable to share knowledge, for an individual knowledge sharing is a discretionary behavior, and one that may entail risks and costs. Hence, the aim of the present study was to shed light on the predictors of knowledge sharing with a focus on motivation to share, and its quality. This aspect has not been well covered in prior research. The model of knowledge sharing motivation by Gagnè (2009), which combines the Theory of Planned Behavior (TPB) and Self-Determination Theory (SDT), was used as a research framework. Knowledge sharing was investigated in two different work contexts. In terms of methods, the study included both a qualitative belief elicitation study (n=18), and a survey based quantitative study with a prospective design (T1 n=200; T2 n=95). The data was collected from a public sector expert organization. Study I established that the elicited shared outcome beliefs reflected the different knowledge sharing contexts. Furthermore, outcome beliefs (attitudes), subjective norms, and perceived behavioral control predicted knowledge sharing intentions, which, together with perceived behavioral control, predicted actual knowledge sharing in work meetings, lending support for the utility of elicitation studies. The same essentially applied to knowledge sharing in informal personal interactions. Study II established that the sense of personal importance and value congruence, labelled identified regulation, was the best motivational quality to predict knowledge sharing both in work meetings and in informal personal interactions, as well as tacit knowledge sharing. External regulation to share was positively, and identified regulation to share negatively associated with knowledge withholding. Studies
Yhä useamman organisaation menestys on tiedosta, tietämyksestä ja osaamisesta (tämän jälkeen tieto ) riippuvaista. Jotta tietoa voidaan tehokkaasti hyödyntää, se edellyttää, että yksilöt aktiivisesti jakavat tietoa ja siksi tiedon jakamista pidetään kriittisen tärkeänä käyttäytymisenä asiantuntijatyössä. Tämä työyhteisön kannalta tärkeä ja toivottava käyttäytyminen on kuitenkin yksilölle harkinnanvaraista ja siihen voi liittyä riskejä ja kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin lisätä ymmärrystä tiedon jakamista ennustavista tekijöistä kohdentamalla huomio eritoten yksilön motivaatioon ja sen laatuun. Tätä ei ole aiemmassa tutkimuksessa katettu kovin hyvin. Viitekehyksenä oli Gagnén (2009) tiedon jakamisen motivaation malli, joka yhdistää suunnitellun käyttäytymisen teorian (TPB) ja itsemääräämisteorian (SDT). Tiedon jakamista tutkittiin kahdessa eri työkontekstissa. Menetelmällisesti tutkimus sisälsi sekä laadullisen uskomusten elisitointitutkimuksen (n=18) että kvantitatiivisen, prospektiiviseen kyselyaineistoon perustuvan tutkimuksen (T1 n=200; T2 n=95). Aineisto kerättiin julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiolta. Osa-tutkimus I osoitti, että elisitoiden identifioidut jaetut seuraususkomukset heijastivat tiedon jakamisen kontekstia. Seuraususkomukset (asenteet), subjektiiviset normit ja havaittu käyttäytymisen kontrolli ennustivat tiedonjakamisaikomuksia, jotka yhdessä havaitun käyttäytymisen kontrollin kanssa ennustivat tiedon jakamista työkokouksissa, antaen tukea elisitaatiotutkimuksen hyödyllisyydelle. Sama päti oleellisesti tiedon jakamiseen epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa. Osatutkimus II osoitti, että tunne tekemisen henkilökohtaisesta tärkeydestä ja arvoihin sopivuudesta, ns. samaistunut motivaatio (identified regulation), ennusti motivaatiotyypeistä parhaiten tiedon jakamista sekä työkokouksissa että epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa, kuin myös hiljaisen tiedon jakamista. Ulkoinen motivaatio (external) jakaa tietoa korre