Ensuring moisture safe construction with efficient circumstance control

Recently, water damages during construction and the moisture- and mold damages in old structures have drawn a significant amount of media attention. The unsuccessful concrete drying process is one of the single significant causes of the moisture damages, which has raised a question if the circumstance control is efficient enough. The new tightening regulations and expectations regarding the moisture safety puts pressure on the construction companies to accelerate the circumstance control. The circumstance control process covers the entire life cycle of the building. The primary purpose is to ensure that no additional moisture gets in the concrete structures. In addition to the moisture- and mold damages, the additional moisture can cause a significant delay in schedule and extra costs. The aim of this thesis was to determine how circumstance control is planned and executed in Finland and how it could be improved. This thesis focused on the control measures planned and executed during the construction phase by the main contractor. Special attention was paid to the drying process of concrete floor structures. The study is divided into two sections: the first section is a literature review about the circumstance control and moisture in concrete, and the second is empirical research. Empirical research was conducted through a case study of a construction company, and the research studied nine construction sites of the case company. The research data was gathered from the circumstance control-related documents obtained from the case sites, the interviews with the clerical workers at the case sites, and an opinion survey. The research revealed that the level of circumstance control varies a lot between projects. The highlighted challenges in circumstance control are the changing weather conditions, difficulty estimating the drying-out time of concrete structures accurately, and inadequate feasibility of rushed plans. As a result of the study is stated that two of the most
Rakentamisen aikaiset vesivahingot sekä vanhojen rakenteiden kosteus- ja homevauriot ovat olleet paljon esillä mediassa viime vuosina. Rakennekosteuden kuivattamisen epäonnistuminen on yksi suurimmista kosteusvaurioiden aiheuttajista, mikä on nostanut esille kysymyksiä olosuhdehallinnan tehokkuudesta. Rakentamisen kosteusturvallisuutta säätelevät määräykset sekä odotukset ovat tiukentuneet viime vuosien aikana, mikä tuo rakennusliikkeille painetta tehostaa olosuhdehallintaa. Olosuhdehallinta on koko rakennuksen elinkaaren ajan jatkuva prosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei rakenteisiin joudu ylimääräistä kosteutta. Ylimääräinen kosteus rakenteissa voi aiheuttaa kosteus- ja homevaurioiden lisäksi aikatauluviivettä sekä lisäkustannuksia. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten olosuhdehallinta suunnitellaan ja toteutetaan Suomessa ja miten olosuhdehallintaa voitaisiin tehostaa. Tutkimus keskittyy olosuhdehallinnan toimiin, joita voidaan suunnitella ja toteuttaa pääurakoitsijan toimesta rakennusvaiheessa. Erityishuomio suunnattiin betonilattiarakenteiden rakennekosteuden kuivattamiseen. Tutkimus on jaettu kahteen osaan: ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus olosuhdehallinnasta sekä betonin kosteudesta ja toinen on empiirinen tutkimus. Empiirinen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena rakennusliikkeestä ja tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksää case-yrityksen työmaata. Tutkimuksen data koostuu case-työmailta kerätyistä olosuhdehallintaan liittyvistä dokumenteista, case-työmaiden toimihenkilöiden haastatteluista sekä kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvisi, että olosuhdehallinnan taso vaihtelee paljon projektien välillä. Suurimmiksi olosuhdehallinnan haasteiksi nousivat esille vaihtelevat sääolosuhteet, betonirakenteiden kuivumisaikojen ennustamisen haastavuus sekä kiirehdittyjen suunnitelmien huono toteutettavuus. Tutkimuksen mukaan tarkoituksenmukaisen sääsuojan sekä sisäilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mittaavien olosuhdeanturien kä