Search

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana ja minkälaisia vaikutuksia päivähoidon aloituksella on tähän kehitykseen. Jaoimme tutkimusaiheen kahteen pääteemaan, joiden pohjalta rakensimme työstä mahdollisimman selkeän kokonaisuuden. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Parityöskentely mahdollisti aineiston jakamisen siten, että molemmat pääsivät syventymään sekä varhaisen vuorovaikutuksen että päivähoidon teemoihin. Ensimmäisenä tutkimme varhaista vuorovaikutusta ja siihen liittyviä kehitystehtäviä kuten itsesäätely, kiintymyssuhteet ja temperamentti. Varhaisessa vuorovaikutuksessa otimme huomioon sekä lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen että lapsien väliset vertaissuhteet. Seuraavaksi perehdyimme päivähoitoon ja sen aloitukseen erityisesti sen suomalaisessa kontekstissa. Nostimme esiin ryhmäkoon ja ryhmän rakenteen merkityksiä sekä päivähoidon stressaavaa ulottuvuutta. Lapsen kehitys on kaikista nopeinta kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Vuorovaikutussuhteet rakentuvat lapsen synnynnäisen temperamentin, kasvuympäristön ja vastavuoroisten vuorovaikutustilanteiden yhteisvaikutuksesta. Päivähoidon aloitus tuo suuria muutoksia lapsen ja koko perheen arkeen. Lapsi yrittää selviytyä päiväkodissa kotona oppimien vuorovaikutustaitojensa avulla. Yksi päivähoidon tärkein anti on vertaissuhteiden tarjoaminen. Vertaisryhmässä lapsi opettelee esimerkiksi jakamista, odottamista ja yhdessä leikkimistä. Tutkimuksen pohjalta ei voida yksiselitteisesti todeta minkälaisia vaikutuksia päivähoidon aloituksella on lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Tutkimus on toteutettu suomalaisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta, joten se ei kestä kansainvälistä yleistämistä.