Search

publishedVersion Non

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkintätekniikka on osa tietohallinnon ja teknologian vastuualuetta TAYS palvelukeskuksessa. Tietohallinto vastaa perustietotekniikan palveluiden lisäksi tietohallinnon palveluista, potilastietopalveluista ja tietohallinnon muutostöiden suunnittelusta. Lääkintätekniikka vastaa strategisista palveluista, kun taas operatiivisista palveluista vastaa Istekki Oy. Lääkintälaitteiden lainsäädäntö vaatii laitteiden laadun, turvallisuuden ja toiminnan mittaamista kvantitatiivisesti, minkä prosessinäkökulma mahdollistaa. Yhteiset toimintatavat kaikille tietoteknisille laitteille sairaanhoitopiirissä mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen hoitoympäristön.Lääkintätekniikan ja tietohallinnon prosesseissa on paljon yhteisiä rajapintoja, sillä useat lääkintälaitteet ovat verkotettuja ja yhteydessä muihin laitteisiin. Verkotettujen lääkintälaitteiden elinkaaren aikainen ylläpito vaatii erikoisosaamista sekä tietotekniikasta että laitteen toiminnasta ja lainsäädännöstä. Lääkintätekniikan yhä enemmän digitalisoituessa tulisi huolehtia siitä, että prosesseja uudistetaan ja toimintatavoista pidetään kiinni yhteistyössä prosesseissa toimivien asiantuntijoiden kanssa. Lääkintälaitteiden elinkaaren hallinnalle on eduksi, jos palvelujen tuottaminen keskittyy sairaanhoitopiirissä samalle toimijalle.The Medical Technical Department of Pirkanmaa Hospital District is part of the Information Management Unit of the Hospital Service Center. Medical Technology is responsible of the strategic services, whereas Istekki Oy is responsible of the operative services of medical devices. Information Management Unit is responsible of the computer services, information management, patient information services and changes of information management. Medical devices are strictly regulated and the legislation requires quantitative measurements of quality, safety and functionality. This is possible by using a process approach of medical device management. Common policies for all interactive devices in the hospital district enables efficient and safe environment for healthcare.Medical technology and information management processes have common interfaces, since most of the current medical devices are in a network and connected to other devices. Medical devices connected to a network require maintenance with special competences from both computer sciences and medical devices functionalities, as well as legislation of medical devices. As digitalization makes progress also in medical technology, the organization should ensure that processes are being renewed and the policies are kept in cooperation with the medical technology professionals. Medical technology life cycle control benefits if the services are focused on one actor.

Riskienhallinnan rooli on korostunut organisaatioiden toiminnassa viime vuosina. Muutokset, kuten kasvavat tietojärjestelmät ja digitalisaatio asettavat haasteita riskienhallintaan, jonka vuoksi jatkuva kehittäminen on tärkeää. Tämän työn tavoitteena oli kehittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) lääkintätekniikan yksikön riskienhallintaa ja prosesseja viitekehyksen avulla. Viitekehyksen avulla oli tavoitteena löytää tapausesimerkeistä toimeenpantavia kehitysideoita. Taustana työlle toimi vuosittain päivitettävä riskienhallintapolitiikka, joka on osa koko PSHP:n strategista toimintaa. Yksi vuoden 2017 linjatuista tavoitteista on kehittää riskienhallintatoimenpiteiden toteutumista sekä niiden dokumentointia. Työssä tutkittiin erilaisia viitekehyksiä ja toimintamalleja, joiden avulla kirjallisuudessa on aikaisemmin kehitetty ja tutkittu julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintoja. Pääasiassa tässä työssä käsiteltiin COBIT- ja COSO-ERM-viitekehyksiä sekä Tietohallintomallia. Aineistona työssä käytettiin PSHP:n toimialueiden tekemiä potilasturvallisuusilmoituksia (HaiPro). Tarkemmin käsittelyyn otettiin 4/2015–4/2017 välillä tehdyt laitteisiin liittyvät ilmoitukset, joiden pohjalta kehitettiin lääkintätekniikan yksikön osuutta ilmoitusten vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Ongelmat lääkintätekniikan riskienhallinnassa ja potilasturvallisuusilmoituksissa liittyivät usean eri järjestelmän rinnakkaiseen käyttöön sekä vuoden 2017 alussa tapahtuneeseen organisaatiomuutokseen. Muutoksessa operatiiviset palvelut, kuten laitteiden huolto ja kunnossapito, siirtyivät Istekki Oy:lle. Muutoksen seurauksena linjaukset riskienhallinnassa ja ilmoitusten käsittelyssä vaativat päivittämistä. Ilmoituksissa selkeänä ongelmana oli HaiPro-työkalun ja lääkintätekniikan toiminnanohjausjärjestelmä EQU:n rinnakkainen käyttö, jonka vuoksi tiedonkulku ilmoittavan osaston ja lääkintälaitehuollon välillä osoittautui vaikeaksi. Valitun viitekehyksen COBIT 5:n avulla kehitettiin EQU-järjestelmällä tehtyä palvelupyyntöä niin, että tieto vaara- tai haittatapahtumasta saavuttaisi huoltohenkilöstön paremmin. Aineiston potilasturvallisuusilmoituksista selvisi, että osastojen hoitohenkilöstö tarvitsee enemmän koulutusta lääkintälaitteiden käyttöön sekä enemmän tukea ja ohjausta järjestelmien käytössä. Tämä tulisi huomioida erityisesti käynnissä olevissa uudishankkeissa, joiden myötä uusia laitteita, järjestelmiä ja toimintoja otetaan käyttöön.

Tässä työssä luodaan järjestelmä, joka tunnistaa mobiililaitteen käyttäjän aktiviteetin kiihtyvyysanturin avulla. Tunnistettavat aktiviteetit ovat kävely, juoksu, pyöräily, passiivisuus ja muu liikunta. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka toimii huomaamattomasti mobiililaitteessa ja kerää jatkuvasti tietoa käyttäjän arkipäiväisestä aktiivisuudesta. Koska järjestelmän on tarkoitus toimia taustalla ilman, että käyttäjä erikseen ilmoittaa aktiviteetin alkaneen, on yksi suurimmista haasteista erottaa muut jokapäiväiset liikkeet ja toiminnot kuten mobiililaitteen normaali käyttö tunnistettavista aktiviteeteista. Työssä kiinnitetään erityistä huomiota myös järjestelmän resurssivaatimuksiin mobiililaitteen akkukulutuksen minimoimiseksi. Toteutettu järjestelmä käsittelee mobiililaitteen tarjoamaa kolmiulotteista kiihtyvyysaikasarjaa lyhyissä ikkunoissa. Ikkunasta irrotetaan joukko piirteitä, joiden avulla tilastollinen luokitin tekee alustavan luokituksen aktiviteetista. Tätä tulosta jalostetaan jälkikäsittelyalgoritmilla, joka ottaa huomioon useamman peräkkäisen luokituksen. Luokittimen koulutusdatan keräämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Toteutettu järjestelmä asettaa kiihtyvyyssensorille erittäin vähän vaatimuksia. Järjestelmän vaatima 15 Hz:n näytteenottotaajuus on saatavilla lähes jokaisessa markkinoilla olevassa kiihtyvyysanturissa. Myös vaadittu ±2 g arvoalue on tarpeeksi pieni useimmille kiihtyvyysantureille. Toteutettu järjestelmä asettaa erittäin vähän vaatimuksia myös sensorin asennolle ja sijainnille käyttäjän vartalossa. Mobiililaitteen asennolla ei ole merkitystä, ja sen voi sijoittaa taskujen lisäksi jopa reppuun tai käsilaukkuun. Järjestelmän vaikutus akun kulutukseen on pieni. Lisäksi järjestelmä toteutettiin taustaprosessina, joka ei häiritse laitteen normaalia käyttöä millään tavalla. Järjestelmä tunnistaa passiivisuuden, kävelyn ja juoksun tarkasti. Koulutettu luokitin saavuttaa näille luokille 99 prosentin tunnistustarkkuuden työssä kerätyllä datajoukolla, joka sisältää 12 tuntia kävelyä, 3 tuntia juoksua ja 4,5 tuntia pyöräilyä yhteensä kahdeksalta eri henkilöltä. Myös pyöräilyn tunnistustarkkuus on hyvä, mutta asettaa mobiililaitteen sijainnille erityisvaatimuksia. Nämä erityisvaatimukset huomioiden myös pyöräilyn tunnistustarkkuus on lähes 98 prosenttia.

Tämä diplomityö käsittelee mobiililaitteita ja käytettävyyttä erilaisilla mobiililaitteilla. Työssä esitellään uusimmat ja yleisimmät mobiilikäyttöjärjestelmät ja perehdytään niiden sisältämiin ominaisuuksiin. Työssä pohditaan, mihin suuntaan nopeasti kehittyvät mobiilimarkkinat tulevat kehittymään muutaman seuraavan vuoden aikana. Teoksessa on kattava katsaus miellyttävän käytettävyyden kehittämiseksi erilaisille mobiililaitteille. Esille nousevat hyvä käytettävyys sekä hyvä käyttökokemus ja kuinka tällaiset asiat saadaan siirrettyä mobiililaitteille tarkoitettuun sovellukseen. Tärkeimpänä havaintona on huomioida mobiililaitteen rajoitukset niin fyysisessä koossa kuin suorituskyvyssäkin. Työssä pohditaan erilaisia ratkaisuja, joilla Internet-palvelua voitaisiin käyttää sujuvasti mobiiliympäristössä. Palvelu on mahdollista kehittää mobiiliselaimissa käytettäväksi, mutta se voi olla myös mobiilikäyttöjärjestelmään kehitetty natiivi sovellus. Työssä vertaillaan näiden eri lähestymistapojen eroavaisuuksia, esimerkiksi, mitä ominaisuuksia on mahdollista käyttää selainpohjaisesti ja mitä pystytään käyttämään vain natiivissa sovelluksessa. Myös tavoiteltava kohderyhmä vaikuttaa siihen, minkälaisella toimintasuunnitelmalla kannattaa aloittaa mobiilipalvelua toteuttamaan. Työn tueksi kehitettiin demototeutus mobiilista vuokra-asuntojen markkinapaikasta. Demototeutus toimii mobiiliselaimissa ja se auttaa hahmottamaan miellyttävän käytettävyyden merkitystä, kun palvelua käytetään suhteellisen pienellä mobiililaitteen näyttöruudulla. Lopuksi keskitytään asioihin, mitä tulee huomioida mobiilisovelluksen suunnittelussa ja hahmotellaan toimintasuunnitelmaa, kuinka vuokra-asuntoihin erikoistuneesta markkinapaikasta kehitetään mobiiliselaimelle optimoitu palvelu.