Search

publishedVersion Non

publishedVersion Non

publishedVersion Non

The emotion often labelled as “being moved” is a commonly felt but somewhat mysterious experience in which joy and sadness are combined in a specific way. In recent years, it has gained much research attention, particularly within psychology, mostly using quantitative methods. The topics of discussion have included, for example, whether being moved is caused by an intensification of social relations or rather by core values of life becoming salient. This article aspires to shed further light on this emotion by exploring descriptions and reflections on moving experiences written by Finnish participants (N = 56). The writings were collected through a web-based data collection service and analyzed by inductive categorization. The findings suggest that being moved is a commonly recognized emotional state with characteristic bodily concomitants, that it is difficult to control and is often held private. Yet being moved is evaluated as a positive and valuable phenomenon. The events that were reported in this study to arouse such experiences are categorized into three main groups: important life course events (progression of the life course, memories, achievements, the birth and growth of a child), intensification of social relations (compassion and empathy, opening interindividual boundaries, communal experiences, morality), and beauty (art, nature). Our interpretation of what is common to the diversity of events behind the emotion is that they reveal core issues deeply meaningful for individuals and human life.

PROSHADE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuosille 2021–2026 rahoittama hanke ja osa STN:n LITERACY-ohjelmaa. Hankkeessa tutkitaan ja etsitään monitieteellisesti ratkaisuja tiedon kriittiselle käytölle yhteiskunnassa. PROSHADE tutkii talous- ja vaikuttavuustiedon käyttöä, jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollossa sekä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisessä päätöksenteossa. Hankkeessa on neljä työpakettia (WP). Tässä esittelyssä kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, neurologian ja sosiaalipsykologian tieteenaloja yhdistävän työpaketin 3 (WP3) tutkimusta tiedon lukutaidosta, kansalaisen ja potilaiden osallisuudesta terveydenhuollossa. Potilaan osallisuus ilmenee käytännössä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa. Potilaan osallisuuden vahvistamisella tavoitellaan muun muassa hoidon onnistumista, vahvempaa hoitoon sitoutumista ja hoitotyytyväisyyttä. Potilaan terveystiedon lukutaidolla (taito tunnistaa, etsiä, arvioida ja tuottaa terveyteen liittyvää tietoa) on merkitystä jaetussa päätöksenteossa. Potilaan tuottama tieto esimerkiksi mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten huomioimisen paremmin osana hoitoa koskevaa jaettua päätöksentekoa. Tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, kuinka jaettua päätöksentekoa ja potilaan ääntä saataisiin vahvistettua terveydenhuollon kohtaamisissa., The PROSHADE project is funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland for 2021–2026. The project is part of LITERACY program, where interdisciplinary solutions are researched and searched on critical information usage of individuals and organizations. In PROSHADE the focus of research is on decision-making and utilization of information in healthcare. PROSHADE consists of four work packages (WP). This presentation focuses on work package 3 (WP3), which researches health information literacy and the participation of patients in shared decision-making in healthcare. Increasing patient's participation according to earlier studies leads for example to better treatment success, patient satisfaction and stronger commitment to treatment. Patient’s health literacy (the ability to identify, search, evaluate, and generate health-related data) plays a central role in shared decision-making. Patient generated data enables patient’s values and preferences to be taken into account better as part of shared decision-making. However, research is required to further strengthen shared decision making in interactions in healthcare.

publishedVersion Non

publishedVersion Non

Capital and Ideology (2020, ”Pääoma ja ideologia”) on toinen osa Thomas Pikettyn pääomaa, kasaantumista ja eriarvoisuutta käsittelevässä trilogiassa. Trilogian kolmas osa Une bréve histoire de l´égalite tarkastelee tasa-arvon historiaa ja se ilmestyi 2021. Tässä kirjoituksessa pohdin eriarvoisuutta ja tasa-arvon kehitystä pohjoisissa yhteiskunnissa Pikettyn teosten innoittamana, keskiössä on Pikettyn uusimman kirjan esittely. Lopuksi esitän muutaman kriittisen huomion Pikettyn hankkeesta.

Suomen väestöstä noin kahdeksan prosenttia on ulkomaalaistaustaisia ja heistä puolet naisia. Maahanmuutto on elämän murros-vaiheita, jonka seuraukset ovat naisille ja miehille erilaisia. Suomessa onnistuneen kotoutumisen tärkeimpänä mittarina pidetään työllistymistä. Naisten työllistymiseen vaikuttavat useat tekijät muuttosyystä koulutukseen ja vanhemmuuteen. Myös uuden kotimaan taloudellisella tilanteella sekä rakenteellisilla tekijöillä on vaikutusta. Suomeen muutetaan pääosin vapaaehtoisesti työn, opintojen tai perheen vuoksi. Naisista lähes 70 prosenttia muuttaa maahan perhesyistä. Oleskelulupakategorioiden määrittämät rajalliset oikeudet sekä epävarma vaihe ennen pysyvän oleskeluluvan saamista muokkaavat yksilöiden asemaa työmarkkinoilla. Maahanmuutto on yksi elämän murrosvaihe, jonka seuraukset ovat naisille ja miehille erilaisia. Suomessa onnistuneen kotoutumisen tärkeimpänä mittarina pidetään työllistymistä. Suomi oli jo ennen koronapandemiaa jäljessä muita Pohjoismaita maahanmuuttaneiden naisten työllistämisessä. Naisten työllistymiseen vaikuttavat useat tekijät muuttosyystä koulutukseen ja vanhemmuuteen. Myös uuden kotimaan taloudellisella tilanteella sekä rakenteellisilla tekijöillä on vaikutusta. Kyse on paljolti suomalaisen työelämän rakenteisiin ja yhteiskunnan palvelujärjestelmään liittyvistä ongelmista sekä näihin haettavista ratkaisuista. publishedVersion Non

publishedVersion Non

Sijaissynnytys kiellettiin Suomessa vuonna 2007. Sitä ennen se oli harvoissa tapauksissa heteroaviopareille käytettävä lapsettomuushoito ”parin naisosapuolen kohdun puutteesta tai viasta johtuvaan lapsettomuuteen” (ETENE 2011). Sijaissynnyttämisen laillistamisen eli uuden säätelyn laadintaa ajaa juuri nyt voimakas poliittinen tahto. Artikkelissa selvitän, miksi säätely ei voi eettisesti kestävästi perustua yksinomaan sijaissynnyttämisen säätelyyn lapsettomuushoitona. Kritisoin sijaissynnyttämistä hoitona erityisesti queer-feministisestä näkulmasta, jossa cis- ja heteronormatiivisuuden kritiikki yhdistyy sijaissynnyttäjän lisääntymistyön arvon tunnistamiseen. Toivon kritiikin tuovan uusia näkökulmia säätelyyn, joka osaltaan haastaa cis- ja heteronormatiivisuutta lääketieteen etiikassa ja hoitologiikassa. Lopuksi pohdin esimerkinomaisesti sijaissynnyttämisen säätelyä kaupallisena intiimiytenä.

Artikkelissa käsitellään Tor-verkossa sijaitsevassa Sipulitori-palvelussa käytyä keskustelua huumeista vieroittautumisesta ja huumeiden käyttäjän omaan terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Hypoteesina on, että Tor-verkossa sijaitsevan palvelun yhteisölliset piirteet ja anonymiteetti madaltavat kynnystä hankkia tietoa arkaluontoisista asioista. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1) millaista vertaistukea ja -tietoa Tor-verkon keskustelijat etsivät huumeiden käytön lopettamiseen ja oman terveyden parantamiseen? 2) kuinka päihdetyöntekijöiden antamaan apuun ja neuvoihin suhtaudutaan? ja 3) millainen on anonyymin Tor-verkon merkitys keskustelujen valossa terveystiedon ja huumeiden käytön lopettamisen näkökulmasta? Tutkimusaineisto koostuu Tor-verkossa sijaitsevan Sipulitorin terveyteen ja huumeiden käytön lopettamiseen liittyvistä keskusteluista Terveys ja Kuiville -osioissa. Materiaaliin sisältyy kaikkiaan 723 Kuiville-langan ja 399 Terveys-langan viestiä. Tutkimusote on netnografinen, ja aineisto on analysoitu kvantitatiivista ja kvalitatiivista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksessa korostui anonyymin keskustelun ja vertaistuen merkitys. Käyttäjät halusivat vertaistukea ja toisaalta arvostivat palvelussa saamaansa päihdealan ammattilaisten apua, joka perustui siihen, ettei käyttöä tai elämäntapaa tuomittu. Apua haettiin ennen muuta jostain tietystä huumausaineesta vieroittautumiseen, ei välttämättä huumeiden käytön täydelliseen lopettamiseen. Myös eri aineiden ristikkäisvaikutuksista, injektoinnista ja vieroitusoireiden minimoinnista haluttiin tietoa.

publishedVersion Non

In the report, we examine the tasks of university researchers and teachers in various positions, the conditions and possibilities of doing the work, and related changes. Based on the interview data, we study the job descriptions and career development of the academic personnel. The interview data has been collected from the universities of Turku, Tampere and Eastern Finland. In addition to the basic duties, the duties include applying for research funding and management in various forms. The tenure track career model has become a reference point for career development, opportunities and valuation. It differentiates at early stage teaching-oriented and research-oriented careers, the latter leading to a position of professor. Researchers and teachers often have different job descriptions with different conditions for their work, regardless of a similar job title. The possibilities of doing “good” academic work vary according to time resources. In addition, tasks and responsibilities, such as administrative tasks, have increased. The amount of “invisible work” has increased, which has resulted in growing workload. However, the academic staff still perceived their work as meaningful. In order to develop the work of academic staff, attention should be paid to making different tasks visible and sharing them equally in units, to the functionality of digital systems, enabling the continuity of research work and the appropriateness of the quality assessment, as well as the adequacy of teaching resources. publishedVersion

publishedVersion

Artikkeli osa Kestävä kaupunkikehitys -juttusarjaa. publishedVersion

publishedVersion Non

Ellonen, Noora; Hautamäki, Sari; Mielityinen, Laura; Hakala, Venla; Laajasalo, Taina; Pekkarinen, Elina (2023)

publishedVersion

publishedVersion Non

Academic remote leadership in the time of COVID-19 – job demands experienced by supervisorsThe COVID-19 pandemic made many supervisors suddenly remote leaders, thus forcing them to adapt to a new way of working. Little is yet known about how they worked and how they experienced remote leadership. The study aims to analyze the experiences of 233 supervisors in the spring of 2021 with a focus on the demands of supervisors’ work during the corona pandemic. Through qualitative content analysis, four types of hindrance and challenge demands were identified from the supervisors’ writings. The demands were related to organizational functioning, work, social relationships, and well-being at work. The results showed that the supervisors felt they did not receive the support they would have needed, their workload have increased, the nature of social interactions changed, and the requirements of remote leadership for well- being at work were emphasized. In particular, ...

publishedVersion

publishedVersion

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teknologioista on tullut yhä useammalle kansalaiselle arkipäiväistä toimintaa. Kansalaisten valmiudet, kuten osaaminen, taidot, asenteet mukaan lukien luottamus ja motivaatio, määrittävät heidän kykyään hyödyntää hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teknologioita, kuten erilaisia digitaalisia terveyspalveluja. Suuri osa kansalaisista on kokenut hankaluuksia digitaalisten terveyspalveluiden käytössä. On tärkeää ymmärtää kuinka kansalaiset pystyvät hyödyntämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita ja edelleen, kuinka esimerkiksi digitaalisten palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa luomalla palveluista tarpeita vastaavia. Tähän tarpeeseen vastaa 13 osa-aluetta ja 65 väittämää sisältävä Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiuksien moniulotteinen mittari (The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology, READHY). Mittari on kansainvälisesti validoitu ja käytetty. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata READHY-FIN käännösprosessin vaiheet ja suomenkielisen mittarin osa-alueet. Mittarin käännöstyö ja validointi eteni kyselyn oikeuksia hallinnoivan Swinburnen yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Siihen kuului kolme vaihetta: 1) kielellinen ja kulttuurinen käännöstyö, 2) kognitiiviset haastattelut ja 3) psykometrinen testaus, joiden eteneminen kuvataan tässä artikkelissa. READHY-FIN -mittari koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Käyttäjän ja teknologian vuorovaikutus, 2) Kokemus teknologian käytöstä, 3) Käyttäjän ominaisuudet, 4) Sosiaalinen ympäristö ja 5) Terveydentilan ja tunnereaktioiden hallinta. Kukin osa-alue jakaantuu 2–4 osioon ja kussakin osiossa on 4–6 väittämää, joiden vastausasteikkona on neljäportainen Likert-asteikko. READHY-FIN -mittarin osiot näyttävät vastaavan alkuperäisen mittarin osioita ja osiot näyttävät pääsääntöisesti yhtenäisiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että READHY-FIN on sisällöllisesti merkityksellinen mittari, jolla mitataan ja edistetään valmiutta teknologian käyttöön eri potilasryhmissä teknologian tyypistä riippumatta., The digital healthcare services have become everyday activities for more and more citizens. The capabilities of citizens, such as knowledge, skills, attitudes, including trust and motivation, will determine their ability to exploit health technologies such as various digital health services. However, a large number of citizens have experienced difficulties in using digital health services. It is important to understand how citizens can make use of digital health services and how to improve the accessibility of digital services by creating services that meet their needs. This requirement is met by The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology (READHY), which includes 13 domains with a total of 65 items. The questionnaire is internationally validated and used. The purpose of this study is to describe the READHY-FIN translation process and the structure of the Finnish questionnaire. The translation and cultural adaptation process of the READHY followed the instructions of the University of Swinburne, which administers the survey rights. It consisted of three phases: 1) linguistic and cultural translation work, 2) cognitive interviews and 3) psychometric testing. The READHY-FIN questionnaire consists of five dimensions: 1) The intersection between users and technologies, 2) Users’ experience of systems, 3) Users’ attributes, 4) Social context and 5) The individuals’ capabilities to handle their condition and emotional response. Each dimension is divided into 2-4 domains and the domain contain 4-6 statements with a Likert-type response scale from 1 to 4. The structure of the READHY-FIN appears to correspond to the domains of the original measurement tool and the domains appear to be generally reliable. As a conclusion, READHY-FIN is a meaningful questionnaire to measure and enable the readiness to use health technology in different patient groups regardless of the type of technology.

publishedVersion

Eri toimijoiden välisen yhteistoimijuuden on todettu edesauttavan työuravaikutusten syntymistä. Työterveysneuvottelu on tärkeä työntekijän, työpaikan, työterveyshuollon yhteistyön ja kuntoutuksen yhteistyöfoorumi. Sen tavoitteena on tukea työntekijän työssä jatkamista ja työurien pidentymistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhteistoimijuuden ilmenemisen tapoja sekä sen toteutumisen esteitä työterveysneuvottelussa. Tutkimus oli moniaineistoinen monitapaustutkimus. Neljäntoista tapauksen aineiston muodostivat työterveysneuvotteluun osallistuvien ennakkokysely ja neuvottelun jälkeinen haastattelu, neuvottelun videotaltiointi, neuvottelun muistio sekä kyseisen työpaikan työkyvyn tuen kirjalliset mallit. Moninäkökulmainen aineisto kerättiin neuvotteluun osallistuneelta työntekijältä, esihenkilöltä ja työterveyslääkäriltä sekä videotaltioinnin osalta kaikilta neuvotteluun osallistuneilta. Aineisto analysoitiin sisällön- ja keskustelunanalyysillä. Yhteistoimijuus ilmeni institutionaalisena, emotionaalisena, kommunikatiivisena ja supportiivisena ulottuvuutena. Institutionaalinen ulottuvuus ilmeni esimerkiksi toimijoiden roolien selkeytenä, emotionaalinen ulottuvuus kuulluksi tulemisena, kommunikatiivinen ulottuvuus yhteisenä päätöksentekona ja supportiivinen työntekijän tukemisena. Yhteistoimijuuden toteutumista estivät epäselvyys eri toimijoiden rooleista ja yhteisen näkemyksen tai yhteisen päätöksenteon puuttuminen. Kestävän työhönpaluun onnistumiseksi työntekijän toimijuutta tulisi tukea yhteistoimijuuden keinoin. Yhteistoimijuuden rakentumisen kannalta keskeistä oli tunnistaa työterveysneuvottelutilanne julkiseksi neuvotteluksi. Abstract Multi-actor shared agency at joint negotiations on the employee’s return-to-work Collaboration between workplace, health care and rehabilitation actors has been shown to contribute to the working career impact. Joint negotiations on the employee’s return-to-work solutions is one key forum for co-operation between an employee, workplace’s actors, and actors of occupational health care and rehabilitation services. The aim of this collaboration is to support job retention and to prolong working careers. This article discusses which forms of multi-actor shared agency took place and what kind of obstacles to collaboration were found in the joint negotiations on the employee’s return-to-work. The study was a multiperspective, multi-data study on multiple, altogether 14 joint negotiation, cases. Data on each case consisted of the questionnaire collected before the negotiation, the video-recorded data of the joint negotiation, three interviews after the negotiation, the negotiation memo and the workplace’s model of work ability support. The questionnaires and interviews were collected from employees, supervisors and occupational health physicians and video-recorded data was collected from all participants in the joint negotiation. The data was analyzed by a multidisciplinary research team with content and discussion analysis. Multi-actor shared agency was definable to institutional, emotional, communicative and supportive dimensions. New institutional dimension included elements of clarity of the roles of the actors. The emotional dimension included experiences of being heard and of confidentiality. The communicative dimension included elements of collaborative decision-making, and last, the supportive dimension included elements of employee’s support. The lack of clarity regarding the roles of the various actors, secondly, the lack of a shared target and collaborative decision-making prevented the realization of the multi-actor shared agency. In order to succeed in returning to work, the employee's agency should be supported by the multi-actor shared agency means. It was essential for the multi-actor shared agency to recognize that negotiations with workplace actors on return to work are held, instead of internal health care platforms, in a public platform. Keywords: agency, multi-actor shared agency, collaboration, work-related rehabilitation, joint negotiation, returning to work, vocational rehabilitation, occupational health care, multiple case study, qualitative research

Artikkelissa analysoidaan persoonallisuustestiä, joka on Suomessa eniten käytetty psykometrinen persoonallisuustesti. Testi perustuu Henry Murrayn 1930-luvulla esittämään psyykkisten perustarpeiden luokitukseen, joka heijastaa aikansa arvoja esimerkiksi sukupuolille ominaisista piirteistä. Silti testin väitteiden oletetaan ennustavan, miten testattavat subjektit suoriutuvat nykyisessä muuttuvassa työelämässä. Kyseisessä testissä sukupuoli on keskeinen persoonallisuuseroja selittävä tekijä. Testissä on esimerkiksi mies- ja naisoletetuille omat pisteytysstandardinsa. Testitulos joka tulee tulkituksi naisoletetun vastaajan persoonallisuudessa normaalina, voi näyttäytyä miesoletetun vastaajan persoonallisuudessa normaalista poikkeavana. Testi teknologiana tuottaa siis sukupuolittuneita merkityksiä. Tarkastelemme artikkelissa kitkaa, joka muodostuu kahden erilaisen ideaalisubjektin välille. Testi sisältää julkilausumattomia oletuksia ideaalisubjektista. Testin oletukset sisältävät jäänteenomaisia historiallisia jakoja, järjestyksiä ja merkityksiä 1900-luvun alusta. Samaan aikaan rekrytointikonsultit kuitenkin tulkitsevat testituloksia suhteessa nykyiseen uusliberaaliin työelämään ja sen ideaalisubjektiin. Analysoimme sitä, minkälaisia sukupuolittuneita, ikään ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä merkityksiä testissä ja haastatteluaineistossa rakentuu. Artikkelin aineistona on persoonallisuustesti ja rekrytointikonsulttien haastatteluita. publishedVersion

Artikkelissa tarkastellaan merkittäviä elämänkulun käännekohtia (turning points) lastensuojelun sijaishuollosta aikuistuneiden kokemuksissa. Viitekehyksenä on käännekohtien teoreettinen tarkastelu, jota avataan elämänkulullisesta tutkimuksesta käsin. Artikkelin aineisto koostuu sijaishuollosta aikuistuneille järjestetyistä fokusryhmätyöpajoista (n=20), teemahaastatteluista (n=3) ja kirjoitetuista tarinoista (n=3). Käännekohtien merkitys sijaishuollossa kasvaneiden kertomuksissa linkittyi ihmis- ja perhesuhteiden, työ- ja opiskeluelämän sekä sosiaalisten ympäristöjen muutoskohtiin. Tulosten perusteella elämän käännekohdiksi määrittyivät huostaanotto ja sijaishuoltoaika, itsenäistyminen, omillaan oleminen ja vanhemmaksi tuleminen. Lastensuojelujärjestelmä toi käännekohtiin institutionaalisesti määrittyviä rakenteita ja ikärajakeskeisiä käytänteitä. Merkittäviä käännekohtia sävyttivät niin negatiiviset kuin positiiviset, kannattelevat ulottuvuudet. publishedVersion

publishedVersion

publishedVersion Non

Artikkelissa tarkastelemme sukupuolistunutta väkivaltaa aineenopettajaopiskelijoiden koulukokemusten näkökulmasta. Merkittävä määrä nuorista altistuu väkivallan ja häirinnän eri muodoille. Kouluterveyskyselyjen mukaan erityisesti tyttöihin ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat viime vuosien aikana lisääntyneet huolestuttavasti. Koulun ja opettajien rooli ilmiöön puuttumisessa on tärkeä, samoin opettajankoulutuksen, jonka aikana opiskelijoiden olisi tärkeä tulla tietoiseksi väkivallan ilmenemismuodoista ja niihin puuttumisen mahdollisuuksista. Tutkimuksen aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 18 aineenopettajaopiskelijaa. Analyysissa hyödynnettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Teemoittelu eteni kaksivaiheisesti niin, että aluksi luotiin alaluokkia, ja niiden pohjalta laajempia yläluokkia, joita syntyi analyysin tuloksena kaikkiaan neljä: 1) nimittely, 2) seksuaalinen ahdistelu ja fyysinen väkivalta, 3) huhut ja juorut sekä 4) toimintakulttuurin rakenteellinen väkivalta. Yleisimmin mainittuja sukupuolistuneen väkivallan muotoja olivat nimittely, seksuaalinen ahdistelu ja fyysinen väkivalta. Opettajaopiskelijat kertoivat kokevansa epävarmuutta pohtiessaan omaa rooliaan opettajana suhteessa sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttumiseen. Niin opettajien peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessa olisi tärkeää pohtia keinoja väkivallan kokemusten jakamiseen, ilmiötä koskevan ymmärryksen lisäämiseen, väkivallan ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen koulun arjessa., In this article, we study subject teacher students’ school experiences of gender-based violence. Young people are exposed to a wide range of gender-based violence and harassment. According to a School Health Promotion study by the Finnish Institute for Health and Welfare, violence and sexual harassment, especially against girls and sexual minorities, have increased in recent years. The role of school, teachers and teacher education is important in first becoming aware of and then intervening in gender-based violence. Our data was gathered by focus group interviews (N=18) and analysed by qualitative research methods. As a result of the analysis, four upper classes were formed: 1) name-calling, 2) sexual harassment and physical violence, 3) rumour and gossip, and 4) structural violence. The most common forms of gender-based violence were name-calling, sexual harassment and physical violence. Students described a great deal of uncertainty when considering their own role as teachers facing gender-based violence. Thus, in teacher training and everyday life at school, it would be important to consider ways of sharing experiences of gender-based violence, to increase the understanding of the phenomenon, and to study ways to prevent gender-based violence.

acceptedVersion

Cities are increasingly profiling themselves as active agents within the transition towards sustainability. Despite many apparent efforts, discussion on “sustainable cities” has often focused on narrowly defined problems and ignored the interconnectedness of ecological, social, and economic issues that extend beyond the boundaries of formal city regions. Hence, this paper highlights the need for more systemic approaches, taking into account the multifaceted nature of urban sustainability. We use planetary urbanism, urban metabolism, and inclusiveness as conceptual lenses to demonstrate the embeddedness of cities in planetary ecological systems and social structures. We present four examples of urban initiatives that extend from strategic tools to practical urban planning in order to elucidate more holistic ways of thinking about and moving towards, urban sustainability. Our examination calls for rethinking prevailing ideas of cities as forerunners of sustainable development and highlights the need for collaboration for curbing potentially harmful socio-spatial divisions.

Utopias from the Genital Limits: What if Pelvic Floor Health was taken Seriously? publishedVersion Non

publishedVersion

publishedVersion

publishedVersion Non

Saksalaiset tutkijat ovat arvioineet yliopistojen kehitystä viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta ja todenneet, että maassa on siirrytty oppineiden tasavallasta kohti yliopistollisia palveluyrityksiä. Minkälaisia ristiriitoja järjestelmän remontti on synnyttänyt?

publishedVersion

publishedVersion

Jälkiteolliselle yhteiskunnalle on ominaista asiantuntijapalveluiden lisäänty­minen ja työvoiman käytön joustavoittaminen. Osana tätä kehitystä konsultti­palvelut ovat kasvaneet ja laajentuneet uusille aloille. Itsellisten konsulttien työ on kontingenttia, mikä tarkoittaa ansioiden hankkimista monista lähteistä ja tarkasti rajattujen tehtävien suorittamista sovitussa aikataulussa lyhyt­aikaisina toimeksiantoina tai työsuhteina. Artikkelissa tutkitaan konsulttien työn laatua työmarkkinoilla analysoimalla heidän kokemuksiaan ja toimin­taansa lyhytaikaisista projekteista koostuvassa ansiotyössä sekä syitään kon­tingenttiin konsulttityöhön. Haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa sovelletaan laadullista tutkimusotetta. Konsultit asemoidaan osaksi jousto­työmarkkinoita: palkkatyön ja itsensä työllistämisen joustavaan yhdistämiseen perustuvaan ansaintaan. Heidän työn laatuaan tutkitaan (työ)elämän kokonaisuudessa, jota kuvaavat sisällöllinen mielekkyys, epävarmuus ja jatkuva valmiustila (työ)ajan käsitteen uudelleen määrittäjänä. Tulosten mukaan epävarmuuden kontrollointi joustamalla ei vaadi välttämättä enempää työaikaa, mutta jatkuvassa valmiustilassa oleminen ohentaa muiden elämänalueiden tilaa konsulttien elämässä ja laventaa siten ajan käsitettä heidän kokemuksissaan. Epävarmuus koettelee taloudellisia velvoitteita kantavia perheellisiä ankarammin kuin eläkeikää lähestyviä, joille konsulttityö on ollut ennemminkin oma valinta.

publishedVersion

publishedVersion

Arvio teoksesta: Andrejevic, Mark. 2020. Automated Media. New York & London: Routledge, 172 s. publishedVersion Non

Verkkovälitteiset haastattelut ovat tarjonneet koronapandemian aikana yhden ratkaisun tutkimusaineiston tuottamiseksi kohtaamisiin liittyvien rajoitusten vaikuttaessa perinteisiin haastattelu- ja kenttätyömenetelmiin. Artikkelissa tarkastelemme, miten ryhmähaastattelu muotoutuu eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa, kun se toteutetaan Zoom-välitteisesti. Analyysissämme tarkastelemme verkkovälitteisten haastattelujen vuorovaikutusprosesseja haastattelijan, haastateltavan ja teknologian yhteistoimintana hyödyntäen uusmaterialistista ajattelua. Kysymme, miten viestintäteknologia muokkaa tutkimushaastattelutilanteita ja mitä viestintäteknologia tekee ymmärryksellemme tutkimushaastattelutilanteista. Analysoimme visuaalisen etnografian keinoin kolmea vuosina 2020–2021 järjestämäämme oppimiskahvilaa, joissa hyödynnettiin Zoomia. Teknologian fasilitoivuuden vuoksi videovälitteiset vuorovaikutustilanteet ovat lähtökohtaisesti aina myös vuorovaikutusta teknologian kanssa. Analyysimme tuo yhtäältä esiin, kuinka aiheellista on kiinnittää huomiota niihin tapoihin, joilla teknologia ja ihmistoimijat tulevat haastattelutilanteessa yhteen. Toisaalta analyysimme herättää pohtimaan sitä, millä tavoin myös ihmistoimijoiden tavat vuorovaikuttaa ovat aineistojen muodostamisessa tilannekohtaisia ja uniikkeja. Näiden tekijöiden arvioiminen voi olla haasteellista mutta välttämätöntä eri haastattelumenetelmien toimivuutta harkittaessa. Verkkovälitteiset haastattelut ovat tarjonneet koronapandemian aikana yhden ratkaisun tutkimusaineiston tuottamiseksi kohtaamisiin liittyvien rajoitusten vaikuttaessa perinteisiin haastattelu- ja kenttätyömenetelmiin. Artikkelissa tarkastelemme, miten ryhmähaastattelu muotoutuu eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa, kun se toteutetaan Zoom-välitteisesti. Analyysissämme tarkastelemme verkkovälitteisten haastattelujen vuorovaikutusprosesseja haastattelijan, haastateltavan ja teknologian yhteistoimintana hyödyntäen uusmaterialistista ajattelua. Kysymme, miten viestintäteknologia muokkaa tutkimushaastattelutilanteita ja mitä viestintäteknologia tekee ymmärryksellemme tutkimushaastattelutilanteista. Analysoimme visuaalisen etnografian keinoin kolmea vuosina 2020–2021 järjestämäämme oppimiskahvilaa, joissa hyödynnettiin Zoomia. Teknologian fasilitoivuuden vuoksi videovälitteiset vuorovaikutustilanteet ovat lähtökohtaisesti aina myös vuorovaikutusta teknologian kanssa. Analyysimme tuo yhtäältä esiin, kuinka aiheellista on kiinnittää huomiota niihin tapoihin, joilla teknologia ja ihmistoimijat tulevat haastattelutilanteessa yhteen. Toisaalta analyysimme herättää pohtimaan sitä, millä tavoin myös ihmistoimijoiden tavat vuorovaikuttaa ovat aineistojen muodostamisessa tilannekohtaisia ja uniikkeja. Näiden tekijöiden arvioiminen voi olla haasteellista mutta välttämätöntä eri haastattelumenetelmien toimivuutta harkittaessa. publishedVersion

Työnhaku on siirtynyt verkkoon ja rekrytointi entistä enemmän digitaalisten sovel-lusten tukemaksi. Tarkastelemme tässä katsauksessa algoritmien roolia sekä työn-haussa että rekrytoinnissa erityisesti yhdenvertaisuuden mutta myös laajemmin digietiikan näkökulmista. Algoritmeilla tarkoitetaan listaa ohjeista, joilla tieto-koneiden ja sovellusten toimintaa ohjataan. Ne ovat kaikkien työnhaussa ja rekry-toinnissa käytettävien sovellustentoiminnan perusta. Tekoäly puolestaan imitoi algoritmien pohjalta ihmisten tapaa tehdä päätöksiä hyödyntäen esimerkiksi koneoppimista. Uusien digitaalisten järjestelmien käyt-töönotolla on moninaisia vaikutuksia, mukaan lukien tarve ottaa huomioon digietiikka. Työnhaku on siirtynyt verkkoon ja rekrytointi entistä enemmän digitaalisten sovel-lusten tukemaksi. Tarkastelemme tässä katsauksessa algoritmien roolia sekä työn-haussa että rekrytoinnissa erityisesti yhdenvertaisuuden mutta myös laajemmin digietiikan näkökulmista. Algoritmeilla tarkoitetaan listaa ohjeista, joilla tieto-koneiden ja sovellusten toimintaa ohjataan. Ne ovat kaikkien työnhaussa ja rekry-toinnissa käytettävien sovellustentoiminnan perusta. Tekoäly puolestaan imitoi algoritmien pohjalta ihmisten tapaa tehdä päätöksiä hyödyntäen esimerkiksi koneoppimista. Uusien digitaalisten järjestelmien käyttöönotolla on moninaisia vaikutuksia, mukaan lukien tarve ottaa huomioon digietiikka. publishedVersion Non

publishedVersion

Tutkimme aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden (palkkatuetun työn, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja työvoimakoulutuksen) yhteyttä pit - käaikaistyöttömien hyvinvoinnin muutokseen. Hyvinvoinnin mittareina käytimme psyykkistä toimintakykyä (GHQ:ta) ja itsearvioitua terveyttä. Selittävät muuttujat olivat sukupuoli, ikä, perherakenne, koulutus, toimenpiteen tyyppi ja kokemus sen hyödyllisyydestä sekä hyvinvointi ennen toimenpiteisiin osallistumista. Aineisto ke - rättiin kyselytutkimuksella ennen henkilön osallistumista toimenpiteeseen ja sen jälkeen (n = 138). Koko aineiston tasolla muutokset eivät olleet tilastollisesti mer - kitseviä. Sen sijaan alaryhmittäisessä tarkastelussa tilanne muuttui. Hyvinvointi parani merkitsevästi niillä, joilla se ennen toimenpiteeseen osallistumista oli luoki - teltavissa heikentyneeksi. Työvoimapolitiikan normaaleilla toimenpiteillä on suo - tuisia vaikutuksia hyvinvointiin juuri niiden ihmisten keskuudessa, joilla hyvinvoin - nin vajeet ovat lähtötilanteessa ilmeisimmät. Tässä mielessä siis hyöty näyttää kohdentuvan oikeudenmukaisesti. Lisäksi toimenpiteiden laadulla oli merkitystä. Positiivisia hyvinvointivaikutuksia oli nimenomaan toimenpiteillä, joita työttömät pitivät omaa osaamistaan, työllistymismahdollisuuksiaan, itseluottamustaan, elä - mäntilannettaan ja taloudellista tilannettaan parantavina. Tällaisia kokemuksia oli palkkatukityötä tehneillä enemmän kuin muihin toimenpiteisiin osallistuneilla. Kokonaisuudessaan tulokset korostavat työttömien omien toiveiden ja tavoitteiden vakavasti ottamista toimenpiteiden tehokkuuden takaamiseksi. Lisäksi tutkimus - tuloksemme täydentävät ja täsmentävät aikaisempia teorioita ja havaintoja aktivointi toimenpiteiden merkityk publishedVersion

Recent studies reveal that schools in Finland’s largest urban areas are increasingly segregated. Two dimensions of segregation, residential and school segregation, have been found to be strongly interlinked. In this study, we examine how pupils’ daily lives are segregated or integrated across three life domains – 1) home 2) school and 3) leisure activities, and what kind of negotiation and social distinctions are related to these domains among pupils. Our findings are based on an ethnographic study (48 days), including interviews with pupils (n=22) with different social and ethnic backgrounds in one urban lower secondary school. The results demonstrate that differences between the pupils’ life domains are interconnected in many ways and create social distinctions, hierarchies and divisions between pupils, thus forming breeding ground for detachment and segregation. The findings emphasize the need for urban and educational policies that are sensitive to complexities of local context in social mixing measures.

Thomas Pikettyn hengästyttävän laaja-alaisessa Capital and Ideology (2020) -teoksessa tarkastellaan erilaisia historiallisia yhteiskuntia ja eriarvoisuusregiimejä, kuten talonpojista, aatelisista ja papistosta koostuvaa kolmisääty-yhteiskuntaa, kapitalismin ja Ranskan vallankumouksen myötä levinnyttä 1800-luvun omistusyhteiskuntaa, orjuuden ja kolonialismin hallitsemia yhteiskuntia, eriarvoisuutta vähentänyttä sosiaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä 1980-luvulla läpilyönyttä meritokratian pohjalle rakentavaa uutta omistusyhteiskuntaa. Ideologiat tarjoavat Pikettyn mukaan vastauksia yhteiskuntien perustaviin kysymyksiin, kuten poliittisiin oikeuksiin, päätöksenteon järjestämiseen sekä omistamiseen. Ideologiat myös auttavat yhteiskuntia oikeuttamaan vallitsevat eriarvoisuudet. Non