Search

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Jugoslavian hajoamissotien seurauksena yli puolet Kroatian noin 660 000 serbistä joutui pakenemaan kotimaastaan vuosien 1991 ja 1996 välisenä aikana. Kymmenen vuotta Kroatian ja Bosnian sotien päättymisen jälkeen vain puolet näistä pakolaisista on palannut kotimaahansa. Pro gradu –työssäni tutkin Kroatian serbipakolaisten paluumuuton onnistumista. Samalla etsin syitä sille, miksi pakolaisten paluu on edennyt kovin hitaasti ja on käytännössä jo päättynyt. Keskeisimmät syyt paluumuuton epäonnistumiseen liittyvät Kroatian viranomaisten haluttomuuteen ratkaista paluumuuttoon liittyviä ongelmia. Valtio on hyväksynyt kehityksen, jossa maan väestön etninen koostumus muuttuu olennaisesti. Tätä kehitystä on jopa rohkaistu. Perusturvallisuuden puute, diskriminoiva lainsäädäntö, asumiseen ja omaisuuden takaisinsaantiin liittyvät ongelmat ovat yhdessä epäoikeudenmukaisen hallintokulttuurin kanssa luoneet ympäristön, joka ei ole kannustanut serbipakolaisia palaamaan. Vasta kansainvälisen yhteisön painostus pakotti Kroatian viranomaiset käynnistämään paluumuuttoa tukevia ohjelmia ja muuttamaan lainsäädäntöään siten, että se huomioi eri väestöryhmät tasapuolisesti. Valtaosa paluumuuttoa rohkaisevista toimista kuitenkin toteutettiin vajavaisesti ja vastentahtoisesti vain palvelemaan ulkopoliittisia tarkoitusperiä. Kansainvälinen yhteisö on omalta osaltaan osoittautunut haluttomaksi tai kyvyttömäksi kohtaamaan Kroatian kansallista, paluumuuttoa hidastavaa vastarintaa. Keskeisimpänä lähdeaineistona tutkimuksessa käytin Kroatiassa toimineiden kansainvälisten organisaatioiden raportointia. Eritoten Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunta EUMM ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ovat tuottaneet runsaasti yksityiskohtaista, vähemmistöjen paluumuuttoa koskevaa aineistoa. Tutkimus kattaa ajanjakson vuodesta 1995 vuoteen 2003.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu-työni käsittelee yhdistyneen Saksan päätöstä tunnustaa Jugoslavian liittovaltiosta eroamaan pyrkineiden Slovenian ja Kroatian tasavallat itsenäisiksi valtioiksi joulukuussa 1991. Tutkimuskohteeni liittyy kiinteästi sekä Jugoslavian sodan puhkeamiseen että hiljattain yhdistyneen Saksan ensiaskeliin ulkopolitiikassa. Saksan tuolloinen ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher on kuvannut Slovenian ja Kroatian tunnustamista ”eurooppalaiseksi päätökseksi”. Genscherin määritelmä perustuu siihen, että Saksan politiikkaa ohjasivat Genscherin mukaan yhdistyneen Saksan ulkopolitiikassa keskeisestä roolia näytelleet moraaliset ja poliittiset arvot kuten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä väkivallattomuuden korostaminen konfliktien ratkaisussa. Monet tutkijat ja poliitikot ovat kuitenkin haastaneet Genscherin perustelut ja he ovat yrittäneet selittää Saksan aktiivista roolia Slovenian ja Kroatian tunnustamiseksi sisäpoliittisella painostuksella ja Saksassa asuneen kroaattiyhteisön vaikutuksella Saksan politiikan suuntaan. Etsin työssäni Saksan aktiivisen politiikan takana olleita motiiveja punniten ja arvioiden samalla kriittisesti tämän politiikan selitysyrityksiä. Argumentoin, että Saksan moraalisilla arvoilla ja periaatteilla perustelema politiikka oli vailla uskottavaa pohjaa, koska näitä arvoja ja periaatteita sovellettiin Jugoslavian kriisin yhteydessä valikoiden eikä Saksa ollut valmis asettamaan takeita politiikkansa tueksi. Väitän myös, ettei Saksan politiikan selittäminen pelkästään sisäpoliittisella painostuksella ole mahdollista. Lisäksi tuon esiin myös sen, että Saksan politiikkaan vaikuttivat kylmän sodan jälkeisen Itä-Euroopan vakauteen liittyvät näkökohdat sekä Jugoslavian kriisin näkeminen ennakkotapauksena. Tutkimukseni koostuu neljästä pääluvusta sekä loppuluvusta, jossa esitetään saavutetut johtopäätökset. Luku 2 käsittelee Jugoslavian sisäisen tilanteen kehitystä ja ulkopoliittista asemaa kylmän sodan aikana sekä Saksan liittotasavallan ja Jugoslavian kahdenvälisiä suhteita toisen maailmansodan jälkeen. Luvussa 3 kuvataan Saksan osuutta EY:n sovitteluyrityksissä syksyn 1991 aikana sekä Saksan pyrkimyksiä taivutella muut EY-maat Slovenian ja Kroatian tunnustamisen kannalle. Samassa luvussa pohdin myös myyttejä Saksan ulkopoliittisesta sooloilusta ja tunnustamisen ennenaikaisuudesta. Luku 4 pureutuu kriittisesti Saksan tunnustamispolitiikan virallisiin selityksiin ja myös pohtii tunnustamispäätöstä yhdistyneen Saksan ulkopoliittisten prioriteettien ja tavoitteiden kannalta. Luvussa 5 tarkastellaan tunnustamiskysymyksestä käytyä sisäpoliittista kädenvääntöä. Tutkimuksessa käytetään hyväksi monipuolisesti erityyppistä lähdemateriaalia. Tutkimuskirjallisuuden (kirjat ja artikkelit) lisäksi lähteet koostuvat muistelmateoksista, saksalaisista ja kroatialaisista sanomalehdistä, dokumenttikokoelmista, saksalaisten ja kroatialaisten poliitikkojen ja diplomaattien haastatteluista sekä Saksan ulkoministeriön arkiston ja Saksan hallituksen tiedotustoimiston avoimesta arkistomateriaalista.