Author: "Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos" - Searchworks@Jio Institute Digital Library Search Results

Your search keyword '"Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos"' showing total 571 results

Start Over Author "Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos"

571 results on '"Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos"'

1. ”TÄÄLLÄ ON TOTUTTU JAKAMAAN EI OOTA” – Haastattelututkimus pitkäaikaisasunnottomien sosiaalityöstä Helsingissä

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Kouhi, Sanna-Annukka, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Kouhi, Sanna-Annukka
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan millaisia merkityksiä Helsingin kaupungissa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset antavat pitkäaikaisasunnottomuudelle, millaisia tulkintoja he tuottavat pitkäaikaisasunnottomista asiakkaista ja heidän elämäntilanteistaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pitkäaikaisasunnottomien sosiaalityön toimivuuteen Helsingissä. Tavoitteena on tuoda näkyviksi pitkäaikaisasunnottomien elämäntilanteita sekä heidän kanssaan työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten kokemuksia pitkäaikaisasunnottomien parissa tehtävän sosiaalityön toimivuudesta. Teoreettinen viitekehys nojautuu sosiaalitieteelliseen tutkimukseen yksilön vastuun korostumisesta yhteiskunnallisessa keskustelussa, poiskäännyttämisestä poliittisena käytäntönä ja palvelujärjestelmän aktiivisena toimintana sekä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä huono-osaisten asianajajana. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Syksyllä 2014 teemahaastatteluilla kerätty aineisto muodostuu yhdeksästä haastattelusta. Aineiston analysoinnissa on käytetty teemoittelua ja sisällönanalyysiä. Pitkäaikaisasunnottomuus määrittyy moniulotteisena ilmiönä ja muuttuvana liikkeellä olevana prosessina. Asunnottomuuden pitkittyminen määrittää oleellisimmin pitkäaikaisasunnottomuutta, tuen tarvetta ei kaikilla asiakkailla välttämättä ole. Osa asiakkaista asuu pysyvämmin ulkona. Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, kuten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute nähdään Helsingissä ensisijaisena syynä pitkäaikaisasunnottomuuteen. Pitkäaikaisasunnottomien sosiaalityön toimivuuteen liittyvät tekijät kytkeytyvät yksilötasolla asiakkaan kohtaamiseen, jossa yksilön vastuun ja yhteiskunnan huolenpitovastuun välisiä rajoja määritellään. Asiakkaan vastuun korostaminen voi johtaa palvelujärjestelmässä rakentuviin poiskäännyttämisen kynnyksiin. Sosiaalityön toimivuuteen vaikuttavat myös asunnottomille kohdennetut palvelut ja toimintakäytännöt palvelujärjestelmässä. Etenkin työhön ovat vaikuttaneet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiso
Published: 2017

2. Nuorten taustat, elämäntilanteet ja asiakkuus lastensuojelun avohuollon nopean puuttumisen työskentelyn kehyksessä

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Isakov, Marianna, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Isakov, Marianna
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun avohuollon nopean puuttumisen perhetyön eli Nopsa-työn asiakkaiksi ohjautuneiden 12–17-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä taustatietoja, elämäntilannetta ja lastensuojelun asiakkuutta ennen perhetyön asiakkaaksi ohjautumista, perhetyön aikana sekä perhetyön asiakkuuden jälkeen. Tutkielman taustalla on lastensuojelun asiakasmäärien lisääntyminen sekä erityisesti nuoruusikäisiin kohdistuneiden kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän kasvu 2000-luvulla. Tutkielma kuvaa erästä lastensuojelun avohuollon intensiivityön muotoa. Lastensuojelun avohuollon intensiivityöhön ohjautuu nuori, jonka tilanteessa esillä on huostaanoton ja kodin ulkopuolisen sijoituksen mahdollisuus. Tutkielman teoreettisen taustan muodostaa nuoruuteen, lastensuojeluun sekä perhetyön tarkoituksiin ja työmuotoihin liittyvät tutkimukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinnäkin, millaisia taustatekijöitä nopean puuttumisen työskentelyn piiriin ohjautuneiden nuorten elämässä oli. Toiseksi tavoitteena oli selvittää, millaisia yhteneväisiä taustatekijöitä nopean puuttumisen työskentelyn piiriin ohjautuneiden nuorten elämäntilanteissa oli. Kolmanneksi tavoitteena oli saada käsitys siitä, millainen nuorten tilanne lastensuojelun asiakkaana on nopean puuttumisen työskentelyn aikana, työskentelyn päättyessä ja seuranta-ajan jälkeen. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimuksen aineistona on Helsingin kaupungin Nopsa-työssä kertynyt tilastoaineisto, joka sisältää asiakkaista kootut tilastot vuodesta 2008 vuoteen 2013 asti. Tilastoaineisto käsittää yhteensä 399 12–17-vuotiaan nuoren taustatekijöitä, elämäntilannetta ja asiakkuutta kuvaavat tiedot. Tutkimuksessa tutkimuskysymyksiin vastataan sekä koko aineiston osalta ensimmäistä tutkimuskysymystä koskien että valitun otoksen osalta kaikkia tutkimuskysymyksiä koskien. Valittu otos sisälsi vuonna 2012 ja 2013 Nopsa-työhön ohjautuneet nuoret, joita oli yhteensä 169 nuorta. Tilastoain
Published: 2017

3. Save the nation! A social psychological study of political blogs as a medium for nationalist communication and persuasion

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Pettersson, Katarina, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Pettersson, Katarina
Abstract: This doctoral dissertation explores how populist radical right politicians in Finland and Sweden use political blogs for the purpose of nationalist political communication and persuasion. The study builds upon research that has highlighted the growing importance of social media in the transmission of radical right, nationalist and anti-immigration political discourse, and to the central role of these media in the gradual normalisation of such discourse. Moreover, the study acknowledges the potential indicated by previous research of political blogs to function as tools for voter persuasion and mobilisation. The study aims to contribute with insights on how social psychological dynamics such as self-presentation, identity-constructions, discursive divisions between ingroups and outgroups , strategies of persuasion, and appeals to emotions and nostalgic memories are involved in these processes. The dissertation examines blog-entries by members of the populist radical right parties the Finns Party (Perussuomalaiset) in Finland and the Sweden Democrats (Sverigedemokraterna) in Sweden during 2007-2015. The bloggers who are the focus of the study represent, first, the parties extreme anti-immigration factions, comprised first and foremost of white men (Studies I and IV); second, the parties women s leagues (Study II); and third, politicians with immigrant or other ethnic minority background who have chosen to join a populist radical right party (Study III). The critical discursive and rhetorical psychological study explores the nationalist political blog discourse at three levels: it investigates the arguments it contains; by what verbal, visual and digital means these arguments are presented in order to seem convincing; and what implications these formulations might have in a social and political sense. In so doing, the study approaches the political blog-discourse as part and parcel of its broader argumentative context. This dissertation contributes to social psychologi, Tässä väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisten ja ruotsalaisten oikeistopopulististen poliitikoiden kansallismielisiä ja äänestäjien suostutteluun pyrkiviä poliittisia blogikirjoituksia. Väitöskirjan lähtökohtana on aiempi tutkimus, jonka mukaan sosiaalinen media blogit mukaan lukien ovat yhä tärkeämpi väline äärioikeistolaisen, kansallismielisen ja muukalaisvastaisen poliittisen diskurssin levittämiselle ja tällaisen puheen vähittäiselle yhteiskunnalliselle normalisoitumiselle. Tutkimus lähestyy poliittisia blogeja äänestäjien suostuttelun ja mobilisoinnin välineinä. Tutkimuksen tavoitteena on valottaa sosiaalipsykologisten ilmiöiden kuten identiteettikategorioiden rakentumista ja käyttöä, sisä-ulkoryhmäjakoja, ja jaettuihin käsityksiin, tunteisiin ja nostalgisiin muistoihin pohjaavia suostuttelukeinoja osaa äänestäjien suostuttelussa ja mobilisoinnissa. Tutkimuksessa analysoidaan Perussuomalaisten ja Ruotsidemokraattien jäsenten blogikirjoituksia ajanjaksolla 2007-2015. Tutkimuksen keskiössä olevat poliitikot edustavat puolueiden muukalaisvastaisia siipiä (Osatutkimus I ja IV), naisjärjestöjä (Osatutkimus II) ja Ruotsidemokraattien maahanmuuttotaustaisia tai etniseen vähemmistöön kuuluvia poliitikkoja (Osatutkimus III). Kriittisen diskursiivisen ja retorisen psykologian lähestymistapoja hyödyntäen tutkimus lähestyy poliittista diskurssia osana sen argumentatiivista ympäristöä. Näin ollen tutkimus tarkastelee kansallismielistä poliittista blogidiskurssia kolmella tasolla: sisällön (1), retorisen sekä verbaalisen, digitaalisen, visuaalisen että viestinnällisen muodon (2), sekä mahdollisten sosiaalisten ja poliittisten seuraamusten (3) tasoilla. Tutkimus edistää kansallismielisen poliittisen viestinnän ja suostuttelun sosiaalipsykologista tutkimusta kolmella tavalla. Ensinnäkin, se valottaa kansallismielisten puolueiden äänten monimuotoisuutta tarkastelemalla valkoisten miesten lisäksi oikeistopopulistisiin puolueisiin kuuluvien naisten ja maahanmuuttajien sekä etni, I denna doktorsavhandling undersöks hur högerpopulistiska politiker i Finland och Sverige använder politiska bloggar för att nå ut till potentiella väljare med nationalistiska budskap. Avhandlingen bygger på tidigare forskning som påvisat sociala mediers betydelse för spridningen och den gradvisa normaliseringen av högerextremistisk, nationalistisk och invandringsfientlig politisk diskurs, samt bloggars funktion som verktyg för övertalning och mobilisering av väljare. Avhandlingen söker bidra med insikter om hur socialpsykologiska fenomen såsom identitetskonstruktioner och deras användning, uppdelningar i in- och utgrupper, samt övertalningsstrategier som vädjar till känslor, nostalgiska minnen och ”sunt förnuft” är inbegripna i övertalningen och mobiliseringen av väljare. I avhandlingen undersöks Sannfinländarnas och Sverigedemokraternas medlemmars bloggtexter mellan åren 2007 och 2015. Politikerna vars diskurs undersöks tillhör, för det första, medlemmar av respektive partiers invandringsfientliga falanger (Studier I och IV); för det andra, partiernas kvinnoförbund (Studie II); och för det tredje, Sverigedemokrater som har invandrarbakgrund eller tillhör en etnisk minoritet (Studie III). Dessa olika politikers bloggdiskurs undersöks ur ett kritiskt diskursivt och retoriskt psykologiskt perspektiv, vilket betyder att forskningen tar i beaktande det bredare argumentativa sammanhang i vilket bloggtexterna ingår. Utifrån detta perspektiv undersöks bloggdiskursen på tre nivåer: på en innehållsmässig nivå, på en retorisk nivå – där såväl verbala, (audio-)visuella, digitala som kommunikativa element beaktas – och slutligen på en samhällelig nivå, i syfte att beakta bloggdiskursens potentiella sociala och politiska följder. Avhandlingen bidrar till socialpsykologisk forskning i nationalistisk politisk kommunikation på tre centrala sätt. För det första, genom att utforska såväl vita mäns, kvinnors som invandrares och etniska minoritetsmedlemmars högerpopulistiska och natio
Published: 2017

4. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsitykset lastensuojelun julkisuuskuvasta

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Kemppainen, Jasmin, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Kemppainen, Jasmin
Abstract: Tutkimukseni käsittelee lastensuojelun julkisuuskuvaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsityksissä ja kertomuksissa. Tutkimukseni tavoitteena on saada sosiaalityöntekijöiden tieto lastensuojelun julkisuuskuvasta näkyviin ja korostaa tutkittavia tiedon tuottajina. Tutkimuksessa sosiaalityöntekijät tuottavat tieteellistä tietoa ilmiöstä, jota ei ole paljon tutkittu. Tutkimuksen alussa esitellään lastensuojelun, julkisuuden ja julkisuuskuvan sekä eettisen ristiriidan käsitteitä aiempien tutkimusten avulla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuskuvan ja eettisten ristiriitojen erilaisista käsitteistä ja teorioista. Aineistona on viiden lastensuojelun sosiaalityöntekijän kertomukset kirjoituspyynnön perusteella. Keräsin aineiston eri-ikäisiltä sosiaalityöntekijöiltä. Narratiivinen tutkimus mahdollisti kertomukset, joissa sosiaalityöntekijät jakavat omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tutkittavasta ilmiöstä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tuottivat kertomuksia omista näkökulmistaan käsin. Sosiaalityöntekijöiden tieto nostaa ja avaa uusia näkemyksiä lastensuojelun ja julkisuuden välisestä suhteesta. Lastensuojelun julkisuuskuva osoittautui kertomuksissa negatiiviseksi. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaan liittyy epäeettisyys, journalistien vääränlaiseksi koettu käytös ja käsitys lastensuojelusta sekä julkisuuden viihteellistyminen. Lastensuojelua koskeneet uutiset näyttäytyvät tutkittavien kertomuksissa ongelmallisina tuottaen eettisiä ristiriitoja. Vastauksena julkisuuskuvan negatiivisuuteen ja eettisiin ristiriitoihin tutkittavat näkivät oman aktiivisen roolin lisäämisen julkisuudessa ja yhteistyön journalistien kanssa. Tutkittavien näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaa voidaan tulevaisuudessa parantaa ja kehittää.
Published: 2017

5. Laitoksesta kotiin - Lapsen huostaanotto ja kotiutuminen vanhempien kertomuksissa

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Koikson, Marii, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Koikson, Marii
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan lapsen sijoitusta ja sen jälkeistä kotiutumista huostaanoton kokeneiden vanhempien kertomana. Kiinnostuksen kohteena on, minkälaisia merkityksiä vanhemmat antavat kertomuksissaan vanhemmuudelle, lapsen toiminnalle ja lapsen ja vanhemman suhteelle aikaulottuvuudella ennen sijoitusta, sijoituksen aikana, sijoituksen jälkeen ja tulevaisuudessa. Tutkimus on saanut alkunsa havainnosta, että lastensuojelun tutkimuksessa tarvitaan lisää tietoa huostassapidon lopettamisesta ja sijaishuollossa tehtävästä lastensuojelun sosiaalityöstä. Tavoitteena on lisätä laitossijoituksiin ja kotiutumiseen liittyvää tutkimustietoa ja tuoda esiin merkityksiä, joita vanhemmat antavat kertomuksissaan lapsen huostaanotolle ja kotiutumiselle. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisesti. Metodologisena kehyksenä käytetään laadullista tutkimusperinnettä, narratiivista tiedonmuodostusta ja sosiaalista konstruktionismia. Tutkimuseettinen pohdinta on keskeisellä sijalla tutkimuksessa. Tutkielmaan haastateltiin seitsemän sijoituksen sosiaalityön asiakkuudessa olevaa lasten vanhempaa. Haastattelut toteutettiin kerronnallistemaattisen haastattelun menetelmällä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin narratiivista ja temaattista analyysia. Sijoitusta edeltäneessä tilanteessa kuvataan lapsen tai nuoren ongelmien kasautumista ja pahenemista. Vanhemmat kuvaavat keinottomuuden ja riittämättömyyden kokemuksiaan lapsen tilanteen muuttamisessa. Huostaanotto nähdään viimesijaisena toimenpiteenä lapsen tai nuoren tilanteeseen puuttumiseksi. Huostaanottoa kuvataan raskaana kokemuksena, johon liittyy pettymyksen, huonommuuden ja syyllisyyden kokemuksia vanhemmuudessa. Huostaanottoa helpottavaksi tekijäksi mainitaan tieto sijoituksen väliaikaisuudesta ja tavoite lapsen kotiutumisesta. Sijoituksella katsotaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Osa vanhemmista mainitsi sijoituksen myönteisenä vaikutuksena lapsen tai nuoren käytöksellä oireilun rauhoittumisen, päihteiden
Published: 2017

6. MIELI-PLANEN – OM DEN FINLÄNDSKA MENTALVÅRDENS STYRNING OCH REFORM UNDER 2000-TALET

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Hietikko, Carina, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Hietikko, Carina
Abstract: Den så kallade Mieli-planen fungerade som det ledande policydokumentet för insatserna till personer med psykisk ohälsa och missbruk under tidsperioden 2009-2015. I föreliggande avhandling granskas planen och genom detta den aktuella mentalvårdspolicyn. Utgående från styrningsteorier, så som de diskuteras av Mitchell Dean, Nikolas Rose och Peter Miller, iakttas den styrningsmentalitet som planens utformning och implementering utgått ifrån, och särskilt vilken syn på brukaren som framträder. Materialet utgörs av 8 informantintervjuer med personer som varit med i den arbetsgrupp som formulerade planen respektive i den styrgrupp som översåg implementeringen. Dessutom har den ursprungliga Mieli-planen från år 2009, styrgruppens mellanrapport från år 2012, samt slututvärderingen från år 2016 fungerat som bakgrund för analysen. Analysen har genomförts med hjälp av innehållsanalys som inspirerats av ett diskursanalytiskt angreppssätt. Mieli-planens utformning verkar utgå från en styrningsmentalitet där brukaren placeras i centrum. Den rationalitet mentaliteten utgår ifrån är att organisationsgränser, stela strukturer och en brist på helhetsbild har utgjort ett problem i relation till ställningen för personer med psykisk ohälsa och missbruk, tillsammans med bristande brukarinflytande i serviceutformningen. Utgående från detta argumenterar informanterna för integration av mentalvård och missbrukarvård, socialvård och hälsovård, mer lättillgänglig vård och bättre planerade servicehelheter, samt ökad delaktighet genom brukarexpertis. Följaktligen blir integration och brukarexpertis de teknologier som tillämpas. Olika brukargruppers handlingsutrymme framstår dock utgå från olika principer och implementeras genom olika teknologier. Informanterna betonar generell och integrerad service tillsammans med insatser på primärvårdsnivå, samtidigt som de betonar brukarexpertisen roll i att stärka brukarens ställning. Dessa teknologier framstår dock vara ämnade främst för mindre utsatta gr
Published: 2017

7. Lisää dialogia raksalle

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Tykkä, Hanna, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Tykkä, Hanna
Abstract: Projektimuotoinen, eri alojen asiantuntijat yhteen saattava tiimityö on joustavuudessaan tehokas työnteon malli monimutkaistuvassa maailmassa. Myös rakennusalalla suurhankkeiden menestyksekkään läpiviemisen on todettu edellyttävän toimijoilta laaja-alaista yhteistyötä. Yhteistyötä ja laatua pyritään rakennusalalla lisäämään eri organisaatiot ja osaamisalueet yhdistävien yhteistoiminnallisten projektimallien avulla. Näitä projekteja suunnittelevat ja koordinoivat asiantuntijatiimit, joiden avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus on hankkeiden onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Tämä pro gradu -työ tukee rakennusalan RAIN-kehityshankkeen hankekohtaisen integraatiokyvykkyyden edellytysten selvitystavoitetta. Työn käytännöllisenä tavoitteena on ollut tiimien yhteistyökykyisyyttä edistävien tekijöiden esiin nostaminen. Työssä tarkastellaan hybridi- ja allianssihankkeen asiantuntijatiimien jäsenten kokemuksia yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta sekä verrataan niitä viestinnän ja sosiaalipsykologian alojen tutkimustietoon. Näkökulmina yhteistyökyvykkyyteen käytetään tiimitoiminnan mahdollistavan ja oppimista edistävän vastuullisen ja dialogisen työyhteisöviestinnän (Juholin, Åberg & Aula 2015) sekä yhteistyötä monesti haittaavien työilmapiirin ja -kulttuurin käsitteitä. Tietoa hankkeiden viestinnästä, vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä tarjoaa kahdeksan teemahaastattelun avulla kerätty aineisto. Työn keskeisin tulos on, että asiantuntijatiimien yhteistyökykyisyys muodostuu organisaatiorakenteiden ja toimintatapojen, tiimissä toimivien asiantuntijoiden osaamisen sekä organisaation ilmapiirin ja kulttuurin yhdistelmästä. Erityisesti riittävä tietämys ja ymmärrys viestinnästä sekä yhteistyökykyisyyden ohella yhteistyöhalukkuus havaittiin toimijoiden yhteistyötä edistäviksi tekijöiksi. Avoimeen vuorovaikutukseen rohkaisevan ilmapiirin aikaansaamista haittasivat eniten asiantuntijatoiminnan päätöksentekokeskeinen sekä projektin aikataulua ja tuloksellisuutta uhkaavia tekijöitä v
Published: 2017

8. Ilmastonmuutostieto ja kestävyys Tunturi-Lapin poronhoitoalueen ympäristöpäätöksenteossa

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Vanhanen, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Vanhanen, Minna Karoliina
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkastelen poroelinkeinon ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä miten tieto vaikuttaa illmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja sitä kautta siihen sopeutumiseen. Tutkielmassani kestävät käytännöt korostuvat kun esimerkiksi maankäyttöä suunnitellaan ilmastonmuutoksen kontekstissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutos uhkaa varsinkin pohjoisia alueita. Lisäksi poroelinkeinon sopeutumismahdollisuudet ovat riippuvaisia monesta muuttujasta. Poroelinkeino sopeutuu ilmastonmuutokseen, jos se on mahdollisimman häiriöttömässä tilassa, mutta sen sopeutumista hankaloittavat muun muassa suurpedot ja muu maankäyttö. Keräsin tutkimusaineistoni haastatteluista, työpajatyöskentelystä ja Poroparlamentista. Aloitin haastattelut helmikuussa 2016 ja haastattelin yhteensä 10 henkilöä. Haastattelin Tunturi-Lapin ympäristöhallintaan osallistuvien organisaatioiden edustajia. Haastateltavia oli Ympäristöministeriöstä, Maa- ja metsätalousministeriöstä Paliskuntain yhdistyksestä ja Saamelaiskäräjiltä. Aineistoa on kertynyt lisäksi työpajakeskusteluista ja Poroparlamentin esitelmistä. Tarkastelen tutkimuksessani, miten tärkeää on toisten toimijoiden ymmärtäminen kestävän toiminnan takaamiseksi. Eri toimijat kohtaavat samojakin uhkia aina kuitenkin itsenäisinä systeemeinä, mutta systeemien vaikuttaessa toinen toisiinsa, olisi ymmärrettävä näitä eri tapoja kohdata esimerkiksi muutoksia ympäristössä. Siksi maankäytön suunnittelussa tiedon merkitys korostuu alueella, jossa maankäytölle on toisistaan poikkeavia intressejä. Kysynkin, miten eri organisaatioiden edustajat puhuvat kestävyydestä ilmastonmuutoksen kontekstissa. Tiedon epävarmuus ja ajan merkitys korostuvat ympäristöpäätöksenteossa Lapissa. Tutkimuksessani päädytään johtopäätökseen, että erilaisilla tiedoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä. Ilmastonmuutos näyttäytyy tietojen yhdistämisen mahdollistajana. Luonnon merkitys Lapille on olennainen osa lappilaista imagoa. Luonnon merkitys lappilai
Published: 2017

9. Social interaktion och samspel bland unga i ungdomsverkstad - En fallstudie.

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Lindgren, Lina, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Lindgren, Lina
Abstract: Den här avhandlingen berör ungdomars sociala interaktion när de är föremål för insatser på en ungdomsverkstad; resurscentret Föregångarna i Vasa. Där kan man få stöd i bland annat arbetsökning, karriärträning och studier såväl som livshantering. Målet med deras verksamhet är att hjälpa deltagare till varaktiga lösningar i form av arbete, studier eller annat som stöder individens välmående och process framåt. Man vill därtill också stöda ungas delaktighet i samhället. Syftet med den här forskningen har utgående från det här varit att studera samspelet mellan unga som deltar i verksamheten. Målsättningen har varit att bland annat förstå de ungas upplevelser av den sociala växelverkan, både i fråga om betydelse generellt och specifikt gällande välmående. Studiens forskningsfrågor är: 1. Hur ter sig den sociala interaktionen på ungdomsverkstaden? Vilket socialt samspel utvecklas på ungdomsverkstaden? 2. Upplever de unga att det sociala samspelet med övriga deltagare på ungdomsverkstaden påverkar deras situation generellt och specifikt vad gäller deras välmående? 3. Hur resonerar personalen kring det sociala samspelet och dess betydelse på ungdomsverkstaden? Studien har en kvalitativ ansats med önskan om att grundligt förstå det studerade fenomenet. Av det följer en triangulering med två datainsamlingsmetoder: deltagande observation och intervjuer. Under en period på fem dagar gjordes sålunda deltagande observationer samt elva intervjuer. Materialet utgörs på så sätt av observationsanteckningar såväl som intervjuer med dels personal, dels deltagare. Detta tillvägagångssätt upplevdes givande och gav möjlighet till delad kunskapsproduktion, det vill säga att flera perspektiv togs med i studien. Materialet har analyserats med hjälp av tematisk innehållsanalys. De teoretiska utgångspunkterna som inverkat på studiens utformning, datainsamling och analys är teorier om individualisering i samhället, människobehandlande organisationer, social interaktion och socialt stöd såväl s
Published: 2017

10. Den moderna tv-soffan Twitter En fallstudie om de mervärden som tittarna och producenterna får av reality-tv-serien Iholla:s officiella programhashtag.

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Häggström, Elisa, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Häggström, Elisa
Abstract: Finländsk television har under senaste år upplevt en enorm ökning av inhemska reality-tv-program samtidigt som media allt mer konsumeras mångmedialt. De flesta program förses således med en officiell programhashtag som antagandevis ska ge ett mervärde till tittarupplevelsen och generera diskussion bland tittarna. Den här pro gradu-avhandlingen kombinerar dessa två aktuella aspekter i en granskning av hur den specifika reality-tv-serien Iholla:s officiella programhashtag används av konsument och producent. Frågan är om #Iholla blir mer än enbart ett informativt tillägg i twittrandet eller marknadsföring för producenten. Analysen har gjorts på #Iholla tweetar som samlats in kring seriens tredje säsong (1.8.2014 – 20.11.2015) och som metod har en kvalitativ textanalys samt en mindre, kompletterande, kvantitativ granskning använts. Analysen grundar sig Wohn och Na:s (2011) uses- och gratifications teori som utgår från en kedje-effekt av tv-tittande och twittrande. Dessutom grundar sig diskussionen på tidigare forskning om fenomenet social tv, det vill säga simultant tv-tittande och twittrande samt Nikunens (2005) tankar kring trendfanbeteende. Forskningen utgår från att #Iholla-twittrarna är en liten specifik grupp av Iholla-publiken samtidigt som studien är induktiv och öppen för olika typer av aktiv och publik. Min analys kunde likt tidigare forskning inom området påvisa att Twitter används som bakgrundskanal till reality-tv-serien Iholla och att det trots det lilla antalet aktiva twittrare i Finland skapas en betydelsefull diskussion och tittargemenskap som förlänger tittarupplevelsen. Fallstudien fokuserade specifikt på #Iholla men kunde också påvisa tendenser av ett bredare mönster hos twittrarna att använda sig av officiella programhashtagar som en del av tittarupplevelsen. #Iholla blev dels en modern tv-soffa och dels ett forum för kortvarigt men intensivt fanbeteende. Dessutom kunden diskussionen kring trendfans utvecklas genom att se social tv som en möjlighet
Published: 2017

11. Työtä tehden tulevaa kohden

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Kauppi, Anelma, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Kauppi, Anelma
Abstract: Yksinhuoltaja elävät suuressa köyhyysriskissä. Vuonna 2013 yksinhuoltajakotitalouksien köyhyysriski oli 20 prosenttia, kun pariskuntien, joilla oli lapsia, köyhyysaste oli seitsemän prosenttia. Yksinhuoltajien ja lapsiperheiden köyhyyttä selittää muun muassa ansiotulojen väheneminen, tulonsiirtoihin tehdyt heikennykset ja verotuksessa tehdyt muutokset. Yksinhuoltajien ansiotulojen väheneminen liittyy työllistymisvaikeuksiin, työmarkkinoiden epävakaisuuteen sekä ongelmiin työn ja perheen yhteensovittamisessa, mitkä ovat lisänneet määräaikaisten ja/tai osa-aikaisten töiden tekijöiden määrää. Nyky-yhteiskunnassa kotitalouksien pärjääminen perustuu pitkälti kahden ihmisen palkkatulojen varaan, mikä tekee yksinhuoltajien pärjäämisestä vaikeaa. Työttömyys ja köyhyys ovat ongelmia, jotka vaikuttavat koko perheeseen ja vaarana on ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytyminen. Työtä tehden tulevaa kohden -projekti toteutettiin vuosina 2005-2007. Projekti oli ESR-projekti. Projekti syntyi huolesta yksinhuoltajaäitien suuresta työttömyydestä ja köyhyydestä sekä niiden vaikutuksesta koko perheeseen. Projektissa yhdistettiin vertaisryhmätoiminta, perhetyö sekä työelämään/koulutukseen ohjaaminen ja tukeminen. Tavoitteena oli yksinhuoltajaäitien voimaantuminen koko perhe huomioiden. Tavoitteena oli myös osallistujien elämänhallinnan ja itsetunnon parantaminen ja sosiaalisten tukiverkostojen luominen/vahvistaminen. Tavoitteena oli myös katkaista ja ehkäistä kielteistä mallia, jossa yhteiskunnan tukien varassa elämistä pidetään normaalina. Tässä tutkimuksessa minua kiinnosti Työtä tehden tulevaa kohden -projektiin osallistuneiden äitien kokemukset työttömyyden ja kotihoidontuen aikaisesta köyhyydestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä projektiin osallistumisesta. Tutkimuksen aineiston muodosti kolme ryhmäkeskustelua ja kaksi yksilöhaastattelua. Tutkimukseen osallistui 13 yksinhuoltajaäitiä. Aineisto analysoitiin väljästi fenomenologiseen aineistolähtöiseen menetelmään perust
Published: 2017

12. Perhesukupolvien välinen apu : Tutkimus suurten ikäluokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Yhteiskuntapolitiikka, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Hämäläinen, Hans, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Yhteiskuntapolitiikka, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Hämäläinen, Hans
Abstract: This doctoral dissertation explores the provision of financial aid and time transfers (care, childcare and practical help) by Finnish baby boomers (born 1945 - 1950) to their elderly parents and adult children. The research questions are: Do baby boomers provide more help to their adult children than elderly parents? How are the opportunities and needs associated with the help given by baby boomers to their elderly parents and adult children? How do the baby boomers reason their support to elderly parents and adult children? To answer these questions, the study utilizes three datasets: theme interview data and two nationally representative postal questionnaires which were all collected from Finnish baby boomers as a part of General transmissions in Finland project. The dissertation consists of four articles and a summary chapter. Articles I and II explore the direction of intergenerational support provided by baby boomers who are in the position of a middle generation. Article I shows that the financial aid given by baby boomers is directed almost entirely to adult children while only a few supports their parents financially. According to article II, baby boomers are also more likely to offer childcare help to their adult children (i.e. grandparental care) than care to their own elderly parents. However, baby boomers provide more practical help to their parents than children. Article III investigates how opportunities and needs are associated with the intergenerational time transfers. According to the results, care and practical help to elderly parents are primarily associated with the parents needs for support. In contrast, the childcare as well as practical help to adult children are positively associated, along with the needs, more widely with the baby boomers opportunities to help. Respectively, according to article I the opportunities and needs are related in the same way to the financial aid provided to adult children. Article IV explores how baby boomers reas, Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 1945 - 1950 syntyneiden suomalaisten suurten ikäluokkien vanhemmilleen sekä aikuisille lapsilleen antamaa taloudellista tukea ja ajallista apua (hoiva-, lastenhoito- ja käytännön apu). Tutkimuksessa kysytään: Antavatko suuret ikäluokat enemmän apua aikuisille lapsilleen kuin iäkkäille vanhemmilleen? Miten auttamismahdollisuudet ja avuntarpeet ovat yhteydessä suurten ikäluokkien aikuisille lapsilleen ja iäkkäille vanhemmilleen antamaan apuun? Kuinka suuret ikäluokat perustelevat aikuisille lapsilleen ja iäkkäille vanhemmilleen antamaansa apua? Aineistona käytetään kahta suurilta ikäluokilta kerättyä kansallisesti edustavaa postikyselyaineistoa. Kolmantena aineistona hyödynnetään suurille ikäluokille tehtyjä teemahaastatteluita. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Suurten ikäluokkien antaman avun suuntaa tutkitaan artikkeleissa I ja II. Artikkeli I osoittaa, että välisukupolven asemassa olevien suurten ikäluokkien antama taloudellinen tuki kohdistuu perhesukupolvien välillä lähes yksinomaan lapsille. Artikkelissa II selviää, että välisukupolvi antaa myös lastenhoitoapua todennäköisemmin lapsilleen kuin hoiva-apua vanhemmilleen. Käytännön apua suurten ikäluokkien edustajat antavat hieman todennäköisemmin vanhemmilleen kuin lapsilleen. Artikkelissa III tarkastellaan suurten ikäluokkien vanhemmilleen sekä lapsilleen antamaan hoiva- ja käytännön apuun yhteydessä olevia tekijöitä. Tulosten mukaan avuntarpeet ovat positiivisesti yhteydessä sekä vanhemmille että lapsille tarjottuun apuun, mutta paremmat auttamismahdollisuudet ennustavat suurempia panostuksia lähinnä omien lasten suuntaan. Artikkelin I perusteella avuntarpeet ja auttamismahdollisuudet ovat vastaavalla tavalla yhteydessä myös taloudellisen tuen antamiseen aikuisille lapsille. Artikkelissa IV tarkastellaan kuinka välisukupolven tilanteessa olevat suurten ikäluokkien henkilöt perustelevat vanhemmilleen ja lapsilleen antamaansa apua.
Published: 2017

13. Tuntemattomien kohtaaminen hybridikaupungissa - Millaista on sosiaalinen vuorovaikutus Grindrissä?

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Kohtamaki, Ilari, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Kohtamaki, Ilari
Abstract: Tämän pro gradu-tutkielman tutkimuskohteena on sosiaalinen vuorovaikutus kaupungissa, jossa informaatioteknologia on integroitunut osaksi fyysistä ympäristöä. Ennen älypuhelimia ihmisiä on kohdattu joko kasvotusten tai internetin välityksellä. GPS-teknologian ja älypuhelinsovellusten nopea kehittyminen on tehnyt ihmisten fyysisen kohtaamisen mahdolliseksi digitaalista ympäristöä hyödyntäen. Uudet tavat olla vuorovaikutuksessa sekä muiden ihmisten että ympäristön kanssa ovat tulleet luonnolliseksi osaksi todellisuudenkokemusta. Kaupunkitilasta on muodostunut fyysisen ja digitaalisen todellisuuden hybridi, jossa ihmisiä kohdataan uusin tavoin. Tavoitteena on selvittää, millaista sosiaalisuutta tällaisessa hybridikaupungissa rakentuu. Kasvoittain tapahtuva ja digitaalinen vuorovaikutus muodostavat yhdentymän, jonka puitteissa tuntemattomien kohtaaminen tapahtuu. Vuorovaikutuksen perinteiset ja digitaaliset käytännöt kohtaavat ensi kertaa tutkitun teknologian myötä muodostaen hybridin, jossa molemmat ehdollistavat toisensa. Teoreettisessa katsauksessa käsitellään tämän hybridin taustaa. Osiossa käydään läpi teknologian kehityksen historiaa ihmisen mekaanisista jatkeista tietokoneiksi sekä sosiaalisen murrosta digitaalisten vuorovaikutusteknologioiden kehityksen myötä. Lisäksi tehdään katsaus lokaatioperustaisten pelien sekä internetpohjaisten seuranhakupalveluiden tutkimukseen. Tutkimuskysymys on: Millaista on sosiaalinen vuorovaikutus Grindrissä? Grindr on miehistä kiinnostuneille miehille suunnattu geososiaalista paikannusta hyödyntävä älypuhelimissa toimiva seuranhakupalvelu. Aineistonkeruun aikaan se oli myös ainoa suurta suosiota saavuttanut paikannusta hyödyntävä seuranhakusovellus. Aineisto koostuu kolmestatoista Berliinissä tehdystä haastattelusta, jotka on kerätty vuoden 2014 aikana. Haastateltavat on rekrytoitu sovelluksen välityksellä. Aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu ja -analyysimenetelmänä teemoittelu. Kaikki haastattelut olivat 40–120 minuutti
Published: 2017

14. Intersectional decency among Namibian black female nurses in Katutura, Windhoek – class, race, tribe, gender and profession constructing the perceptions of decency

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Pihlaja, Ulla-Kaisa, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Pihlaja, Ulla-Kaisa
Abstract: Namibialainen yhteiskunta on ollut murroksessa maan itsenäistymisestä vuonna 1990 saakka. Apartheid-historia on kuitenkin jättänyt jälkensä nyky-yhteiskuntaan. Luokkaerot ovat suurimpien joukossa koko maailmassa, ja ne kietoutuvat yhä nykyäänkin rotujen ja heimojen väliseen epätasa-arvoon. Huolimatta siitä, että kaikenlainen syrjintä on maassa jyrkästi kielletty, ennakkoluulot eivät ole kadonneet. Lisäksi sukupuoliroolit ovat suuressa muutoksessa ja naiset kohtaavat erilaisia, ristiriitaisiakin odotuksia. Tässä kontekstissa tutkimukseni pyrkii ymmärtämään identiteettien muodostumisprosessia kunnollisuuden käsitteen kautta. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee sitä, miten Katuturan mustalla asuinalueella Windhoekissa asuvat ja työskentelevät nuoret naissairaanhoitajat mieltävät oman kunnollisuutensa. Identiteetin monivivahteisuuden havainnollistamiseksi tutkin kunnollisuutta intersektionaalisesta näkökulmasta; miten sosioekonominen luokka, rotu, heimo, sukupuoli ja sairaanhoitajuus yhdessä rakentavat käsitystä kunnioitettavasta ja säädyllisestä ihmisestä. Niin ikään tutkielma pyrkii ymmärtämään, miten perinteiset ja modernit sukupuoliroolit vaikuttavat vallitseviin naisihanteisiin. Lisäksi valotan, miten sosioekonomista ylivaltaa, perinteisiä sukupuolirooleja ja etnisyyteen tai rotuun perustuvia ennakkoluuloja vastustetaan ja uusinnetaan kunnollisuuteen vedoten. Suhteessa omaan keskiluokkaiseen asemaansa sairaanhoitajat havainnollistivat kunnollisuuttaan jakamalla ’moraalittomat toiset’ kahteen ryhmään: itseään varakkaampiin ja köyhempiin. Valkoisia ja enemmistöheimon edustajia, Owamboja, syytettiin syrjinnästä. Sen sijaan alemmat yhteiskuntaluokat stigmatisoitiin laiskoina ja väkivaltaisina rikollisina, jotka eivät ansainneet parempaa sosioekonomista asemaa. On kuitenkin mainittava, että osa sairaanhoitajista myös samastui huonompiosaisiin antamalla ymmärtää, että yhteiskunnalliset rakenteet vaikeuttivat luokkanousua. Yhteiskunnallinen luokka linkittyi niin ikään nais, Namibia has gone through great changes since its independence in 1990. The new constitution illegalized the apartheid rule and racial discrimination, but the history has left its marks on the contemporary society. The class inequalities are one the biggest in the world, and they still intertwine with the racial and tribal memberships. Although any kind of discrimination is strictly forbidden in the society, the prejudices still remain. Furthermore, the gender roles are in transition and women encounter multiple, sometimes conflicting expectations. In this context, the thesis studies multidimensional identity from the perspective of decency. More specifically, it explores how decency is conceived among black female nurses of Katutura township in Windhoek. The study investigates how the racial, tribal, gender, class and professional identities intersect and contribute to the perceptions of a ‘decent person’. The study also discovers how young women try to answer simultaneously to the traditional and modern female ideals. Lastly, the thesis illustrates how the class dominance, traditional gender roles and the ethnic and racial prejudices are resisted and reproduced through the perceptions on decency. In terms of class-related decency was demonstrated by diving the ‘indecent them’ to the upper and lower classes. The whites and the majority tribe of Owambos were accused of being discriminatory and having better opportunities in life. The lower classes were instead stigmatized as lazy and immoral individuals, who did not deserve the higher socio-economic positions. Thus, both the better and worse-off were claimed being less respectable than the interviewed nurses, who represented the middle class. However, the interviewees also identified with the lower class and admitted that the societal structures hindered their class mobility. To summarize, they simultaneously maintained and resisted the class dominance. Class also had a strong link to the female respectability. On th
Published: 2017

15. Nuorten erilaisten oppijoiden arkielämän haasteet ja sosiaalinen kuntoutus

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Mouhu, Nina, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Mouhu, Nina
Abstract: Keväällä 2015 voimaan tulleen uudistetun sosiaalihuoltolain yksi keskeinen painopistealue on sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen erityisesti nuorten osallisuuden takaamiseksi. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella pyritään edistämään vuoden 2013 alussa voimaan tulleen nuorisotakuun toteutumista eli nuorten sijoittumista ja sitoutumista työhön, työkokeiluun, työpajatoimintaan, opiskeluun tai kuntoutukseen. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottajina järjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Tämän pro gradu -tutkielman aineisto on kerätty yhteistyössä kolmatta sektoria edustavan lukijärjestön kanssa, joka tuottaa uuden sosiaalihuoltolain määrittelyä vastaavia nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluja erityisesti oppimisessaan ja opiskelussaan haasteita kohdanneille. Tutkimuksessa tarkastellaan itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten erilaisten oppijoiden oppimisen haasteita sekä arjenhallintaa sosiaalisen toimintakyvyn ja sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä. Tutkimuksessa kysytään, mikä merkitys oppimiseen liittyvillä haasteilla on nuorten sosiaaliselle toimintakyvylle sekä millaista tukea he tarvitsevat ja miten sosiaalinen kuntoutus auttaa arjessa selviytymisessä. Tässä sosiaaliseen konstruktivismiin nojautuvassa kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa itsenäistymisvaiheessa olevaa erilaista oppijaa, jotka osallistuivat tutkimukseen täysi-ikäisinä omalla suostumuksellaan. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluaineistoa täydennettiin osallistuvan havainnoinnin keinoin kerätyllä aineistolla. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Haastatteluaineiston analyysissa edettiin tiiviistä lukemisesta tietokoneavusteiseen koodaamiseen haastattelurungon teemojen ohjaamana. Alkuvaiheen koodauksen jälkeen aineistoa tiivistettiin ja koodeja yhdistettiin tutkimuksen viitekehyksen sekä tutkimuskysymysten oh
Published: 2017

16. From the social sector to selective individualized prison practices? A study on substance abuse among prisoners and its treatment

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Obstbaum-Federley, Yaira, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, and Obstbaum-Federley, Yaira
Abstract: This doctoral dissertation study analyzed changes in the division of labor between the main societal institutions that handle substance-abuse-related harm, the changes in substance-abuse problems among prisoners that occurred between 1985 and 2006, as well as current prison practices in the assessment and treatment of these problems. The study materials included registers from the social and health authorities, the police and the prisons, along with nationally representative medical studies - Finnish Prisoner Health investigations conducted in 1985, 1992 and 2006. The study shows that substance-abuse-related harm handled within institutions increasingly became a matter for the prison rather than the social-welfare institutions between 1985 and 2006. The number of prisoners with substance-abuse problems in Finnish prisons grew substantially between 1985 and 2006. Addiction to both alcohol and drugs increased. Drug dependence increased to a higher degree and drugs have heavily supplemented alcohol among prisoners. Substance abuse is currently seen as a risk factor that should be tackled in prison in order to reduce reoffending. The study further investigated the degree to which substance-abuse problems are recognized in prisons, comparing the prisoner s sentence plans and risk and need assessments to the independent prisoner health study of 2006. Furthermore the study analyzed interventions given to prisoners whose sentence plans or risk and needs assessments recognized problems related to intoxicant abuse, focusing on prisoners released in 2011 (N=3798). The study shows that longer sentences allow more thorough recognition of problems and leave time for interventions, whereas short sentences seem to warrant both less thorough recognition of problems and fewer interventions. This is a cause for concern given the prominent link between substance abuse and repeat offending among prisoners who receive short sentences. The study suggest that efforts should be made to noti, Tutkimuksessa analysoitiin sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja vankilan välisen työnjaon muutosta vuosina 1985 2006 tarkasteltaessa päihteiden käytöstä johtuvien haittojen käsittelyä laitoksissa sekä vankien päihdeongelmien muutosta samalla ajanjaksolla. Lisäksi analysoitiin vankilan nykyisiä käytäntöjä päihdeongelmien arvioinnissa ja käsittelyssä vuosina 2006 ja 2011. Aineistoina käytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon, vankilan ja poliisin rekistereitä yhdistettynä vuosina 1985, 1992 ja 2006 suoritettuihin lääketieteellisiin otantatutkimuksiin suomalaisten vankien terveydestä. Viranomaisten välinen työnjako päihteisiin liittyvien laitosvuorokausien käsittelyssä muuttui vuosien 1985 ja 2006 välillä. Ennen Suomen 1990-luvulle ajoittuvaa talouslamaa huomattavaa oli kuntouttavan päihdehuollon osuuden lisääntyminen ja laman jälkeen päihdeongelmaisten vankien suhteellisesti korkea määrä. Vankien päihteiden käyttö lisääntyi oleellisesti samalla ajanjaksolla. Sekä alkoholiriippuvuus että huumeriippuvuus lisääntyi, mutta huumeriippuvuus huomattavasti enemmän. Nykyajattelun mukaan vangin päihdeongelma on kriminogeeninen riskitekijä, johon olisi pyrittävä puuttumaan vankeusaikana rikosuusimistodennäköisyyden alentamiselle. Tutkimuksessa selvitettiin missä määrin vankien päihdeongelmat havaitaan vankiloiden rangaistusajan suunnitelmissa ja riski- ja tarvearvioissa, vertaamalla niitä 510 vangin osalta heille vuonna 2006 riippumattomassa terveystutkimuksessa tehtyihin diagnooseihin. Lisäksi analysoitiin missä määrin ne vangit, joiden kohdalla vankilassa todettiin päihdeongelma, johon vankeusaikana tulisi vaikuttaa, saivat tukea ongelman käsittelyyn analysoimalla vuonna 2011 vapautuneiden vankien otosta (N=3798). Lyhytaikaisvangit ovat tutkimuksen mukaan huomattavan huonossa asemassa sekä tarkasteltaessa vankilalaitoksen todennäköisyyttä havaita heidän päihdeongelmiaan että ongelmiin puuttumisen todennäköisyyttä. Tämä on ongelmallista, mm. koska tiedetään päihdeongelmien
Published: 2017

17. Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa.

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Hannula, Riikka, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Hannula, Riikka
Abstract: Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan kansanedustajien puhetapoja osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta heidän omilla verkkosivuillaan tai verkkolehtien kolumneina elokuun 2013 ja joulukuun 2014 välisenä aikana julkaistujen mielipidekirjoitusten valossa. Elokuussa 2013 sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko esitti mediassa, että vastikkeettomasta sosiaaliturvasta pitäisi päästä eroon. Tuen saajan olisi pakko osallistua yhteiskunnan toimintaan. Risikko täsmensi ehdotustaan toteamalla, että tavoitteena on pitää pitkäaikaistyöttömät aktiivisina, kunnes työpaikkoja alkaa syntyä. Samaan aikaan Rauman sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo esitti ajatuksen “osallistavasta sosiaaliturvasta”, jonka tavoitteena olisi mm. kannustaa pitkäaikaistyöttömiä sosiaaliturvalta työhön ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallistumisesta palkittaisiin taloudellisesti ja kieltäytymisestä seuraisi etuuksien leikkaus. Ajatus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta saivat aikaan vilkkaan keskustelun, johon myös kansanedustajat ottivat osaa eri medioissa. Vuoden 2013 lopussa sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan osallistavan sosiaaliturvan sisältöä. Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa 2015. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansanedustajien keskustelua ennen työryhmän raportin valmistumista, jolloin osallistavan sosiaaliturvan sisältö eikä toteuttamismallit olleet vielä selkiytyneet. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä on aineistolähtöinen diskurssianalyysi. Tutkimusaineisto käsittää 24 kansanedustajien mielipidekirjoitusta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille diskursseja, joita poliittisessa keskustelussa osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta rakentuu. Kansanedustajien kirjoituksista näkyy, että osallistavan sosiaaliturvan käsite on jäsentymätön ja sosiaaliturvan vastikkeellisuuttakin tulkitaan eri tavoin. Keskusteluun nostetaan useita sosiaaliturvaa
Published: 2016

18. ACTIVATION MEASURES – SOCIAL INCLUSION OR FORCED LABOR? Experiences of long-term unemployed participants in the city of Rauma

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Ikonen, Jaakko, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Ikonen, Jaakko
Abstract: Korkea työttömyysaste ja kasvava pitkäaikaistyöttömyys ovat osoittautuneet sitkeiksi haasteiksi suomalaiselle järjestelmälle. Poliittinen lähestymistapa työttömyydenhoitoon on hiljalleen siirtynyt laajoista kysyntään vaikuttavista ratkaisuista kohti aktivointia, jolla tähdätään työttömien mahdollisimman nopeaan työllistymiseen lisäämällä tuensaajien vastuuta ja uudistamalla tukiehtoja sekä palvelujärjestelmää niin, että ne kannustavat kansalaisia aktiivisempaan ja itsenäisempään toimintaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä aktivointitoimenpiteistä tutkimalla pitkäaikaistyöttömien suhtautumista aktivoinnin konseptin ja muotoihin. Kaksioisainen tutkimuskysymys on 1) miten vastaajat kokevat aktivoinnin ja erityisesti työhön pohjautuvat aktivointitoimenpiteet, keskittyen erityisesti siihen, pidetäänkö aktivointia merkityksellisenä tai hyödyllisenä ja 2) mitä vastaajat ajattelevat aktivointitoimien oikeutuksesta ja legitimiteetistä. Tutkimuksen aineistona on 11 raumalaisen pitkäaikaistyöttömän syvähaastattelut. Rauma valikoitui tutkimuksen kohteeksi, koska kaupunkia voi pitää yhtenä suomalaisen aktivointipolitiikan edelläkävijöistä. Litteroidut haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, joilla tutkitusta ilmiöstä esitetään tiivistetty kuvaus. Tutkimuksen induktiivisen lähestymistavan myötä ymmärrys aktivoinnista saavutetaan haastateltavien kokemusten kautta eikä edeltämäärätyn teorian tai oletusten näkökulmasta. Vastaajat kokevat aktivoinnin palvelevan seuraavia tarkoitusperiä: 1) yhteiskuntaan osallistaminen tai 2) byrokraattinen keino työttömien luokittelemiseksi ja kontrolloimiseksi. Vastaajat kokevat työttömyyden ja sen aiheuttaman toimettomuuden pääosin hyvin raskaiksi asioiksi, joten he suhtautuvat aktivointitoimiin ensisijaisesti positiivisesti. Vastaajat arvostavat heille järjestettyä toimintaa ja antavat tarjotulle toiminnalle itseisarvon, jossain määrin toiminnan sisällöstä riippumatta. Vastaajilla on pääosin hyvin heik, The long-lasting and persistent issues of high unemployment levels and increases in long-term unemployment have presented a difficult challenge to welfare states. The political focus in addressing unemployment has slowly shifted from large supply-side solutions towards activation, which aims to guide the unemployed into employment as swiftly as possible by increasing the responsibilities of welfare recipients and reforming the terms of social aid and the service system in order to promote a more active and self-reliant approach among citizens. This paper aims to add to the understanding of activation policies by studying views that the long-term unemployed hold on the concept of activation and their participation in activation measures. The research question is 1) How do respondents view activation and particularly work-based activation measures, with a strong focus on examining whether they consider activation meaningful or beneficial in their situation and 2) How do the unemployed view the legitimacy and justification of activation policies? The perspective of the unemployed in this study is provided through eleven in-depth research interviews conducted with long-term unemployed participants from the city of Rauma, the forerunner of current Finnish activation policies. The 18 190 word final transcription of the interviews is analysed through qualitative content analysis, which is used to produce a condensed description of the researched phenomenon. The inductive approach of the study manifests as a reliance on the experiences of the interview subjects in creating an understanding on activation, rather than approaching their reality through a predetermined theory or presupposed notions. The respondents consider their participation in activation to serve one of the following purposes: 1) inclusion in society or 2) a bureaucratical means of categorizing and controlling them during their unemployment. As lack of employment and the associated inactivity are difficult i
Published: 2016

19. Rituaalinen sosiaalinen media globaalin mediatapahtuman hetkellä – #PrayForParis ja solidaarisuuden visuaaliset representaatiot

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Nousiainen, Katri, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Nousiainen, Katri
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan solidaarisuuden visuaalisia representaatioita sosiaalisessa mediassa globaalin mediatapahtuman hetkellä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka Pariisin terrori-iskut 13.11.2015 kehystettiin sosiaalisessa mediassa jaetuissa kuvissa, millaisia merkityksiä kuvissa tuotettiin ja miten niitä toistettiin sekä miten niissä rakennettiin solidaarisuutta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiassa media-antropologisesta mediarituaalien tutkimuksesta sekä solidaarisuuden ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta. Tutkielman aineisto muodostuu 871 eniten reaktioita saaneesta kuvasta, jotka on jaettu Pariisin terrori-iskujen 13.11.2015 jälkeen Twitterissä ja Instagramissa hashtagilla #prayforparis. Tutkielmassa tarkastellaan kuvien ja niiden sisältämien tekstien yhdessä muodostamia merkityskokonaisuuksia visuaalisen kehysanalyysin ja lähiluvun avulla. Analyysissa hyödynnetään sekä aineiston laadullisia, että määrällisiä ominaisuuksia. Tutkimuksessa havaitaan, että Pariisin terrori-iskut kehystetään kuvissa neljän ensisijaisen tulkintakehyksen, väkivallan, kansallisen identiteetin, osallisuuden ja arvojen kehysten kautta. Väkivallan kehyksessä (14 % aineistosta) kuvataan terrorismia, sotaa ja kuolemaa, ja siinä korostuu kriittinen näkökulma terrorismiin yhteiskunnassa. Kansallisen identiteetin kehyksessä (39 % aineistosta) kuvataan erityisesti Ranskaa ja ranskalaisuutta sekä kansallisia symboleja, ja siinä korostuu kuuluminen tiettyyn kansalliseen tai globaaliin yhteisöön. Osallisuuden kehyksessä (36 % aineistosta) kuvataan kansalaisten arjen tekoja ja surun osoituksia, ja siinä korostuu kansalaisten rooli ja käytännön tekojen merkitys terroriteon jälkeen. Arvojen kehyksessä (9 % aineistosta) kuvataan terrorismin uhkaamia arvoja, ihmisyyttä vapautta ja rauhaa, ja siinä korostuu yksilön ajatusmaailma ja uskomukset terroriteosta toivuttaessa. Eniten sosiaalisessa mediassa jaetuissa kuvissa toistetaan siis kansallisen ident
Published: 2016

20. Sosiaalityö sairaalan yhteistyössä – Monialainen näkemys sosiaalityön asiantuntijuudesta

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Toiminen, Tiina, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Toiminen, Tiina
Abstract: Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen Laitos/Institution– Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä/Författare – Author Tiina Toiminen Työn nimi / Arbetets titel – Title Sosiaalityö sairaalan yhteistyössä – Monialainen näkemys sosiaalityön asiantuntijuudesta Oppiaine /Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji/Arbetets art – Level Pro Gradu -tutkielma Aika/Datum – Month and year Joulukuu 2016 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages 85 + 3 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämä tutkimus tuo esiin ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä sekä antaa sisältöä keskusteluihin terveydenhuollon sosiaalityön paikan muotoutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen rakentuessa. Tavoitteena tässä pro gradu -tutkielmassa on määrittää sosiaalityön paikkaa sairaalan somaattisen hoidon alueilla sairaalan eri ammattilaisten kuvaamana. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten eri ammattiryhmät määrittävät sosiaalityötä sairaalaorganisaatiossa? 2. Millaisia käytäntömalleja ja toimintarooleja sairaalan sosiaalityössä muodostuu? 3. Miten sosiaalityön asiantuntijuus näyttäytyy eri ammattiryhmien yhteistyösuhteissa? Tutkimus keskittyy tarkastelemaan sosiaalityötä osana erikoissairaanhoidon somaattisia hoitoprosesseja. Tutkimuksen menetelmänä on fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen kuuluva fenomenografia. Tarkastelussa kuvataan monipuolisesti sairaalan eri ammattiryhmien esiin tuomat ajatukset sairaalan sosiaalityöstä. Tutkimusaineistona on kuuden lääkärin, kahden kätilön, kolmen hoitajan sekä kahden sairaalan sosiaalityöntekijän haastattelut. Aineisto kerättiin eteläsuomalaisessa aluesairaalassa. Laadullisesti kerätyn aineiston rinnalle kerättiin sairaalassa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä määrällistä seurantatietoa heidän työstään. Analyysi jäsentyy sosiaalityön perustehtävän, sairaalaorganisaation, sairaalan sosiaalityöntekijän tehtävien käytäntömallien ja toimintaroolien sekä yhteistyösuhteiden ympärille.
Published: 2016

21. Vammaisen lapsen sosiaaliturvaan sisältyvien tukien hakeminen vanhemman näkökulmasta

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Rauramo, Eva, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Rauramo, Eva
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia kokemuksia vammaisten lasten vanhemmilla on sosiaaliturvaan sisältyvien tukien hakemisesta. Aineistosta on nostettu niitä teemoja, jotka vanhemmat ovat kokeneet merkityksellisiksi tukien hakemisessa ja hahmoteltu näistä teemoista kuvaa siitä, minkälaisena ilmiönä tukien hakeminen vammaisen lapsen vanhemmalle näyttäytyy. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat tukien hakeminen ja tukien hakijan toimijuus. Tukien hakeminen on toimintaa, jonka tavoitteena on vammaiselle lapselle tarpeellisten tukien saaminen. Tuilla tarkoitetaan kaikkia niitä sosiaaliturvaan sisältyvien tukien muotoja, kuten etuuksia, tukia ja palveluita, joita vammaiselle lapselle voi yhteiskunnassa hakea. Tutkimuksessa on haastateltu kuutta vammaisen lapsen vanhempaa avoimen haastattelun keinoin. Haastateltavaksi pyydettiin sellaisten vammaisten lasten vanhempia, joiden lapselle oli haettu vähintään kolmea eri tukea. Haastattelut suoritettiin syksyllä 2015. Tutkielman toimintaympäristönä on vammaisen lapsen sosiaaliturvajärjestelmä. Saatu aineisto on analysoitu tutkimuksen tavoitteisiin sovelletulla aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Vammaisten lasten vanhempien kokemuksista nousseita keskeisiä teemoja tukien hakemisessa ovat hakemuksen konkreettiseen tekemiseen liittyvät vaikeudet, sosiaaliturvan kentän monimutkaisuus ja pirstaleisuus sekä vanhemman ja sosiaaliturvajärjestelmän toimijoiden välinen luottamuspula. Hakemuksen konkreettisessa tekemisessä keskeiseksi teemaksi nousi kokemus siitä, että hakemukset tulee osata tehdä ”oikein”. Esimerkiksi hakemuksen tekstin tulee olla tiettyjen kriteerien mukaan kirjoitettu. Vaadetta tehdä hakemukset ”oikein” voi pitää yhtenä seurauksena järjestelmän monimutkaisuudesta ja pirstaleisuudesta ja myös siitä, että hakijan ja järjestelmän välinen luottamus koetaan heikoksi. Konkreettinen seuraus järjestelmän monimutkaisuudesta ja pirstaleisuudesta on se, että tietoa tuista on vaikea löytää. Vanhemmat toivoivat
Published: 2016

22. SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUSPERIAATE : Kansallisen asevelvollisuuden käännekohta 1800-luvun lopun Suomessa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Ranskan puolustusministeriön sosiaalitieteellinen laitos (C2SD) ja sotahistorian laitos (Le SHD), Särmäkari, Veli, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Ranskan puolustusministeriön sosiaalitieteellinen laitos (C2SD) ja sotahistorian laitos (Le SHD), and Särmäkari, Veli
Abstract: This study examines how the modern European model of conscription took shape in Finland at the end of the 1800s. The aim of this study is to deepen and diversify the building of the modern Finnish idea and concept of conscription both during the time that Finland was an autonomous grand duchy and in modern-day Finland by using the methodology of historical social science. Conscription is studied using historical sources - but the reasons for conducting this research stem from the present. The study also falls under conceptual history, as it looks at how the concept of conscription has changed over time and at the "struggles over concepts" that have led to these changes. In this study I argue that Finland could possibly abolish conscription in the 2010s or reserve the power in its Constitution to resume it should the need arise - but only after careful consideration of the changes in the Finnish principle of conscription that have occurred over time and once research on Finnish conscription has become more diverse. The study consists of eight chapters. The first chapter presents the aims of the study, its significance, the research questions and it introduces the plausible ways in which the Finnish principle of conscription could be modified (discussed in full in chapters seven and eight). Sources include texts produced by social scientists, military scientists and politically active people. The methods used are the thorough examination of texts and deliberative policy analysis. The second chapter presents the theoretical framework of the study, which is formed by Pierre Rosanvallon's critique of a political culture of generality and Albert O. Hirschman's conceptualisation of political possibilities. The third chapter presents the turning points in French, Prussian and Finnish national conscription, from the French Revolution to the end of the 1800s. The fourth chapter presents three North European developers of modern universal conscription: Hugo Raab, Christian The, Tässä tutkimuksessa tarkastellaan modernin eurooppalaisen asevelvollisuuden mallin ilmaantumista Suomeen 1800-luvun lopulla. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ja monipuolistaa modernin suomalaisen asevelvollisuuden idean ja käsitteen rakentumista Autonomisessa Suomessa ja nyky-Suomessa käyttämällä historiallisen sosiaalitieteen lähestymistapaa. Tällöin asevelvollisuustutkimuksessa otetaan mukaan historiallisia lähteitä, mutta itse tutkimus motivoituu nykyisyydestä lähtien. Tutkimusta täydentää käsitehistoriallinen tutkimusote, joka liittyy asevelvollisuuden käsitteen historialliseen vaihtelevuuteen ja käsitetaisteluihin. Tutkimuksessa argumentoin, että 2010-luvun Suomessa yleisestä asevelvollisuudesta voidaan mahdollisesti luopua tai jättää se reserviin perustuslakiin, mutta vasta suomalaisen asevelvollisuusperiaatteen muutoksiin liittyvän huolellisen harkinnan ja suomalaisen asevelvollisuustutkimuksen monipuolistamisen jälkeen. Tutkimus koostuu kahdeksasta luvusta. Johdantoluvussa esitellään tutkimuksen tavoitteet, merkitys, tutkimuskysymykset ja avataan näkökulma seitsemännessä ja kahdeksannessa luvussa esille tuotuihin nykyisen suomalaisen asevelvollisuusperiaatteen muutosmahdollisuuksiin. Tutkimuksen aineistoina ovat yhteiskunta- ja sotatieteilijöiden sekä poliittisten toimijoiden tekstit. Tutkimusmenetelmänä on aineistojen lähiluku ja erittely. Toisessa luvussa esitellään työn tulkintakehikko: Pierre Rosanvallonin yleisyyden poliittisen kulttuurin kritiikki ja Albert O. Hirschmanin politiikan mahdollisuuksien käsitteistäminen. Kolmannessa luvussa esitellään Ranskan, Preussin ja Suomen kansallisen asevelvollisuuden käännekohdat Ranskan vallankumouksesta 1800-luvun lopulle. Neljännessä luvussa esitellään kolme modernin yleisen asevelvollisuuden pohjoista kehittäjää: Hugo Raab, Christian Theodor Oker-Blom ja Dmitri Miljutin. Viidennessä luvussa tuodaan esille Suomen yleisen asevelvollisuuden avainargumentit: Johan Vilhelm Snelmanin kansakunnan asevelvollinen, Yr
Published: 2016

23. SETELIPELIÄ : Tutkimus palveluseteliä säännöllisessä kotihoidossa käyttävien iäkkäiden henkilöiden valinnanvapaudesta

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Kuusinen-James, Kirsi, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Kuusinen-James, Kirsi
Abstract: Many of the current changes in Finnish social and health care legislation promote the expansion of service users freedom of choice. There is, however, significantly less information about the freedom of choice in respect to social services than health care services. The purpose of this research was to investigate how freedom of choice and consumerism are constructed in a regular home care context in interaction between service users and employees in the institutional framework of the research municipality. The study was carried out as a case study. The data consists of a survey addressed to the elderly service users (44 respondents; mean age 82.5) and interviews (15 service users; 4 family members). A survey for private service providers (21 respondents) and group interviews (3 participants) were also conducted. Care assessors (5) were also interviewed in a group. Some observations (4) of needs assessment situations were also conducted. Furthermore documents linked to the municipality s decision to adopt service voucher in regular home care were analysed. The data was collected in one Finnish municipality (Lahti) from 2011-2012. Theoretically and conceptually the research connects to the discussions of governance, active citizenship and freedom of choice in a quasi-market. The results were examined in regards to how free choice in governed and how it is affecting service users autonomy, quality of the services or modernization of the welfare state. The findings show that elderly service voucher users appreciate the possibility to continue with the same service provider. In addition, they stress the importance of the possibility to buy additional services from the same provider, which is not currently possible for municipal home care clients. Elderly people found the freedom of choice, however, too narrow, because it is limited to just the choice of a service provider. The content of the service, the location of the production (home or assisted living), employees who, Monet viime vuosien aikana Suomessa tehdyistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista liittyvät palvelun käyttäjän valinnanvapauden laajentamiseen. Valinnanvapauden toteuttamisesta sosiaalipalveluissa on kuitenkin selkeästi vähemmän tietoa kuin valinnanvapaudesta terveydenhuollossa. Tutkimustehtävänäni oli tarkastella sitä, miten valinnanvapaus ja kuluttajuus rakentuvat säännöllisen kotihoidon palvelusetelikäyttäjien ja työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa tutkimuskuntani institutionaalisissa puitteissa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Lahden kaupungissa kerätyt tutkimusaineistot koostuvat iäkkäiden henkilöiden ja omaisten haastatteluista (15 palvelun käyttäjää ja 4 omaista), palvelun käyttäjille suunnatusta lomakekyselystä (44 vastaajaa, keski-ikä 82,5 vuotta), kunnan palveluohjaajien ryhmähaastattelusta (5 osallistujaa), palvelusetelin käyttöönottoon liittyvästä asiakirja-aineistosta, kyselystä palveluntuottajille (21 vastaajaa) sekä palveluntuottajien ryhmähaastattelusta (3 osallistujaa). Lisäksi havainnoin palvelutarpeen arviointitilanteita (4 kertaa). Aineistot kerättiin vuosien 2011 2012 aikana. Tutkimus kiinnittyy teoreettiseesti ja käsitteellisesti hoivapalvelujen hallintaan, aktiiviseen kansalaisuuteen sekä palvelusetelin avulla toteutuvaan valinnanvapauteen näennäismarkkinoilla. Tuloksia tarkastellaan suhteessa siihen, miten palveluvalintoja hallitaan ja miten palvelusetelin avulla toteutuva valinnanvapaus vaikuttaa palvelun käyttäjän autonomiaan, palvelujen laatuun ja palvelujärjestelmän kehittymiseen. Palveluseteliä käyttävät iäkkäät henkilöt pitävät palvelusetelin etuna erityisesti sitä, että taloudellisen lisäresurssin turvin voi palvelutarpeiden lisääntyessä jatkaa tutun palveluntuottajan kanssa. Lisäksi he pitävät tärkeänä mahdollisuutta ostaa lisäpalveluja samalta palveluntuottajalta, mikä ei ole mahdollista kunnallisen kotihoidon asiakkaille. Iäkkäät henkilöt pitävät valinnanvapautta kuitenkin liian kapeana, koska s
Published: 2016

24. Values and stances towards expert knowledge

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Ahola, Salla, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Ahola, Salla
Abstract: Laypeople’s stances towards expert knowledge and the relationships of personal values to such stances are little studied and remain less than clear. The purpose of this dissertation was to shed more light on these stances and their relationships to personal values, and thereby to contribute to a greater understanding of them. More specifically, this study focusses on the readiness of laypeople to question experts’ views, their non-adherence to doctors’ instructions, and their preferences to seek health advice or treatment from either medical experts (i.e. doctors) or from practitioners of complementary and alternative medicine (CAM) as well as the associations of personal values with each of these. This study used population-based samples from a range of European countries. One of the three sub-studies used survey data collected in Finland for the specific purposes of this study and the other two sub-studies used open-access data from the European Social Survey. The data was mostly quantitative and was analysed using statistical methods, such as logistic regression analysis. The first of the three sub-studies examined the ten values specified in Schwartz’s (1992) theory of basic human values as well as the values of rational truth and non-rational truth proposed by Wach and Hammer (2003b). The results showed that the values of rational truth and power were positively associated with the readiness to question experts’ views (RQEV), whereas the values of security, conformity and tradition were negatively associated with RQEV. Moreover, the analysis of laypeople’s reasons for not disagreeing with experts indicated that these reasons were related to individual factors (personal characteristics, unwillingness to disagree and trust in experts), situational factors (importance of the issue and practical realities), social risks and views on experts. The results of the second sub-study indicated that endorsing openness-to-change values (vs. conservation values) was positive, Maallikoiden tavoista suhtautua asiantuntijatietoon ja arvojen yhteyksistä näihin suhtautumistapoihin on toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa. Tämä väitöstutkimus tarkastelee asiantuntijatietoon suhtautumista kolmesta näkökulmasta. Ensimmäinen liittyy valmiuteen kyseenalaistaa asiantuntijoiden näkemyksiä, toinen lääkäreiden antamien ohjeiden noudattamiseen ja kolmas halukkuuteen konsultoida ensisijaisesti joko lääkäreitä tai täydentävän ja vaihtoehtoisen lääketieteen harjoittajia terveysneuvojen tai hoidon saamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä erilaisista suhtautumistavoista ja arvojen yhteydestä niihin. Tutkimuksessa käytettiin väestöotoksiin pohjautuvia kyselyaineistoja Suomesta ja yli kymmenestä muusta Euroopan maasta. Aineisto oli pääasiassa määrällistä, ja sen analysoimiseen käytettiin tilastollisia menetelmiä, kuten logistista regressioanalyysia. Ensimmäisessä tutkimuksen kolmesta osatutkimuksesta tarkasteltiin Schwartzin (1992) arvoteorian kymmentä arvoa sekä kahta teorian ulkopuolista, rationaaliseen ja ei-rationaaliseen totuuteen liittyvää arvoa. Tulokset osoittivat, että rationaaliseen totuuteen ja valtaan liittyvät arvot olivat positiivisessa yhteydessä valmiuteen kyseenalaistaa asiantuntijoiden näkemyksiä, kun taas säilyttämisarvojen (turvallisuus, yhdenmukaisuus ja perinteet) yhteydet tähän valmiuteen olivat negatiivisia. Lisäksi analysoitiin ihmisten raportoimia syitä siihen, miksi he eivät olleet esittäneet asiantuntijalle eriävää näkemystään tai olleet asiantuntijan kanssa eri mieltä. Näiden syiden havaittiin liittyvän yksilöllisiin ja tilannetekijöihin, sosiaalisiin riskeihin ja näkemyksiin asiantuntijoista. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin sekä suhtautumista lääkäreiden ohjeiden noudattamiseen että ohjeiden mukaan toimimista (reseptin noudattaminen). Tutkimuksessa havaittiin, että muutosvalmiusarvot olivat yhteydessä vähäisempään ohjeiden noudattamiseen. Kolmannessa osatutkimuksessa puolestaan havaittiin, että säilyttämi
Published: 2016

25. Prospective adoptive parents within pre-adoption services: An interplay of emotions and power in social interaction

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Research, Eriksson, Pia, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Research, and Eriksson, Pia
Abstract: In Finnish society, family creation is usually considered a private matter, whereas child protection is considered a public matter. In the adoption process these two matters intertwine, and prospective adoptive parents face the tensions which arise from this when becoming pre-adoption clients in social services. The power dynamics between prospective adoptive parents as clients and the professionals in this process have rarely been of interest, despite power being an integral to social work. Furthermore, the emotions of encounters between clients and professionals in social work settings have largely been overlooked in research. Though professionals are important facilitators in making crucial decisions about the creation of families in the inter-county adoption process, the client-professional relationship has only been studied to a minor extent in this institutional setting. This study investigates the context of statutory pre- adoption services of pre-adoption counselling (assessment and preparation) and mediation in inter-country adoption in Finland as a receiving country. The study conveys user perspectives of prospective adoptive parents and enhances the understanding of the institutional setting of pre- adoption services by utilizing the concepts of emotion, power, social interaction and service satisfaction. The study examines how prospective adoptive parents experience and account for statutory pre-adoption services from their client position, and how emotions and power intertwine in social interaction in the pre-adoption context. Finally, it contextualizes the experiences of prospective adoptive parents within broader social work and intercountry adoption discussions. This study applies a broad methodological approach, using survey derived data (N=1451) and narrative interviews (N=19). The overarching theoretical perspectives are those of narrativity, a horizontal view of knowledge production, and a reflexive methodology. The survey data was analysed using, I det finländska samhället anses familjebildandet vara en privat angelägenhet, medan barnskydd är en offentlig fråga. I adoptioner sammanflätas dessa två. De presumtiva adoptivföräldrarna möter de spänningar som uppstår av detta i pre-adoptionsprocessen genom ett klientskap inom social service. Maktdynamiken mellan presumtiva adoptivföräldrar som klienter och professionella inom socialt arbete har sällan varit av intresse, trots att makt är en väsentlig del av socialt arbete. Vidare har emotioner mellan klienter och professionella i det sociala arbetets olika verksamhetsmiljöer ofta förbisetts i forskning. Trots att de professionella fattar viktiga beslut som påverkar skapandet av adoptivfamiljer genom internationella adoptioner, har relationen mellan dem och klienterna sällan varit i fokus i empiriska studier. Den här studien granskar den lagstadgade pre- adoptionsservicen av adoptionsrådgivning (lämplighetsutvärdering och förberedelse) och adoptionstjänst i Finland, som ett mottagande land i internationella adoptioner. Studien förmedlar brukarperspektiv på den institutionella kontexten med syfte att fördjupa förståelsen för de presumtiva adoptivföräldrarnas upplevelser genom begreppen känslor, makt, social interaktion och servicetillfredsställelse. Studien granskar hur presumtiva adoptivföräldrar upplever och redogör för servicen pre-adoption från sin klientposition. Vidare analyserar studien hur känslor och makt sammanflätas i den sociala interaktionen i kontexten. Slutligen kontextualiseras dessa upplevelser inom bredare diskussioner i socialt arbete och internationell adoption. Studien tillämpar en bred metodologisk ingång med syfte att fingranska upplevelser av klientskap inom den lagstadgade servicen pre-adoption. Datamaterialet består dels av survey data (N=1451) och dels av narrativa intervjuer (N=19). De övergripande teoretiska perspektiven är narrativitet, en horisontell syn på kunskap och en reflexiv metodologi. Datamaterialet från surveyn analyserades m, Perheen perustaminen nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa yksityisenä asiana, kun taas lastensuojelu on julkinen asia. Adoptiossa nämä kaksi kietoutuvat yhteen. Tulevat adoptiovanhemmat kohtaavat yksityisen ja julkisen välisen jännitteen tullessaan sosiaalipalveluiden asiakkaiksi. Vaikka valta tunnistetaan olennaiseksi osaksi sosiaalityötä, adoptionhakijoiden ja ammattilaisten välinen valtadynamiikkaa on ollut harvemmin tutkimusten kiinnostuksen kohteena. Aiemmissa sosiaalityön tutkimuksissa on lisäksi usein jätetty huomiotta asiakkaiden ja ammattilaisten väliset tunteet. Ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa adoptioperheen luomisessa, koska he tekevät ratkaisevia päätöksiä kansainvälisessä adoptioprosessissa. Siitä huolimatta heidän ja asiakkaiden välistä suhdetta ei ole aiemmin juuri tutkittu. Tämä tutkimus tarkastelee lakisääteistä kansainvälistä adoptiota edeltävää adoptioneuvonnan ja adoptiopalvelun prosessia Suomessa. Tutkimus lisää ymmärrystä institutionaalisesta adoptiota edeltävästä prosessista tarkastellen asiakasnäkökulmasta tunteita, valtaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja palvelutyytyväisyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka adoptionhakijat asiakkaina kokevat adoptiota edeltävät palvelut. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tunteiden ja vallan yhteen kietoutumista palvelukontekstissa. Lopuksi adoptionhakijoiden kokemukset on nivottu laajempiin keskusteluihin sosiaalityöstä ja kansainvälisestä adoptiosta. Tutkimuksen metodologinen näkökulma asiakkuuskokemuksiin oli laaja. Aineisto koostui kyselyaineistosta (N=1451) ja narratiivisista haastatteluista (N=19). Teoreettisena lähtökohtina toimivat narratiivisuuden lisäksi käsitys horisontaalisesta tiedonmuodostuksesta sekä reflektiivinen metodologia. Kyselyaineisto analysoitiin logistisella regressio- sekä sisällönanalyysillä ja haastatteluaineisto temaattisella narratiivisella analyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että adoptiovanhemmista 81,7 % olivat ty
Published: 2016

26. Why share? : Motivational Predictors of Individual Knowledge Sharing in Expert Work

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Research, Stenius, Minna, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Department of Social Research, and Stenius, Minna
Abstract: An ever larger share of organizations depend on knowledge for success. It can, however, only be utilized if individuals engage in sharing their knowledge; and hence, knowledge sharing is considered a critical employee behavior in expert work. While it is collectively desirable to share knowledge, for an individual knowledge sharing is a discretionary behavior, and one that may entail risks and costs. Hence, the aim of the present study was to shed light on the predictors of knowledge sharing with a focus on motivation to share, and its quality. This aspect has not been well covered in prior research. The model of knowledge sharing motivation by Gagnè (2009), which combines the Theory of Planned Behavior (TPB) and Self-Determination Theory (SDT), was used as a research framework. Knowledge sharing was investigated in two different work contexts. In terms of methods, the study included both a qualitative belief elicitation study (n=18), and a survey based quantitative study with a prospective design (T1 n=200; T2 n=95). The data was collected from a public sector expert organization. Study I established that the elicited shared outcome beliefs reflected the different knowledge sharing contexts. Furthermore, outcome beliefs (attitudes), subjective norms, and perceived behavioral control predicted knowledge sharing intentions, which, together with perceived behavioral control, predicted actual knowledge sharing in work meetings, lending support for the utility of elicitation studies. The same essentially applied to knowledge sharing in informal personal interactions. Study II established that the sense of personal importance and value congruence, labelled identified regulation, was the best motivational quality to predict knowledge sharing both in work meetings and in informal personal interactions, as well as tacit knowledge sharing. External regulation to share was positively, and identified regulation to share negatively associated with knowledge withholding. Studies, Yhä useamman organisaation menestys on tiedosta, tietämyksestä ja osaamisesta (tämän jälkeen tieto ) riippuvaista. Jotta tietoa voidaan tehokkaasti hyödyntää, se edellyttää, että yksilöt aktiivisesti jakavat tietoa ja siksi tiedon jakamista pidetään kriittisen tärkeänä käyttäytymisenä asiantuntijatyössä. Tämä työyhteisön kannalta tärkeä ja toivottava käyttäytyminen on kuitenkin yksilölle harkinnanvaraista ja siihen voi liittyä riskejä ja kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin lisätä ymmärrystä tiedon jakamista ennustavista tekijöistä kohdentamalla huomio eritoten yksilön motivaatioon ja sen laatuun. Tätä ei ole aiemmassa tutkimuksessa katettu kovin hyvin. Viitekehyksenä oli Gagnén (2009) tiedon jakamisen motivaation malli, joka yhdistää suunnitellun käyttäytymisen teorian (TPB) ja itsemääräämisteorian (SDT). Tiedon jakamista tutkittiin kahdessa eri työkontekstissa. Menetelmällisesti tutkimus sisälsi sekä laadullisen uskomusten elisitointitutkimuksen (n=18) että kvantitatiivisen, prospektiiviseen kyselyaineistoon perustuvan tutkimuksen (T1 n=200; T2 n=95). Aineisto kerättiin julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiolta. Osa-tutkimus I osoitti, että elisitoiden identifioidut jaetut seuraususkomukset heijastivat tiedon jakamisen kontekstia. Seuraususkomukset (asenteet), subjektiiviset normit ja havaittu käyttäytymisen kontrolli ennustivat tiedonjakamisaikomuksia, jotka yhdessä havaitun käyttäytymisen kontrollin kanssa ennustivat tiedon jakamista työkokouksissa, antaen tukea elisitaatiotutkimuksen hyödyllisyydelle. Sama päti oleellisesti tiedon jakamiseen epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa. Osatutkimus II osoitti, että tunne tekemisen henkilökohtaisesta tärkeydestä ja arvoihin sopivuudesta, ns. samaistunut motivaatio (identified regulation), ennusti motivaatiotyypeistä parhaiten tiedon jakamista sekä työkokouksissa että epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa, kuin myös hiljaisen tiedon jakamista. Ulkoinen motivaatio (external) jakaa tietoa korre
Published: 2016

27. Muutosta hyvinvointiin : Tutkimus venäläistaustaisten lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamisesta integraatioprosesseissa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Veistilä, Minna, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Veistilä, Minna
Abstract: Related to the science of social work, this academic dissertation focuses on the social well-being of families with children who have moved from Russia to Finland. Well-being is scrutinized as a phenomenon that is constructed during integration processes. The starting point of the research was the challenges of re-focusing the well-being studies from economy towards questions of social well-being as well as the transition of migration studies from societal integration activities towards listening to the narratives of migrated families. The research problem was how families with children with a Russian background describe the construction of their social well-being during their integration processes. The summary of the dissertation answers the research problem using two research questions: how is the social well-being of families with a Russian background presented in the family narratives and how do these families construct their social well-being during their integration processes. The concept of well-being was defined to be an entity of needs, actions and resources, wherefrom social well-being was sharpened to include unity needs, social quality and social support. The families with children, subjectively describing their well-being as satisfaction of life based on evaluations and feelings, constructed their social well-being in relation to time, place and culture. According to a relational-systemic understanding, the families were scrutinized as systems of manifold social relationships, through which they connect to the society. Migration was scrutinized through the concepts of integration and acculturation as a phase of life that challenges the families to at least partly re-construct their well-being. The research data consisted of 25 polyphonic interviews of migrated families conducted in the year 2012 as well as nine re-interviews of the families in the year 2013 and eleven stories and narratives of migrated children and young people from the year 2013. The a, Sosiaalityön tieteenalaan liittyvä tutkimus tarkastelee Venäjältä Suomeen muuttaneiden lapsiperheiden sosiaalista hyvinvointia integraatioprosessien aikana rakentuvana ilmiönä. Tutkimusongelmana on, millaiseksi venäläistaustaiset lapsiperheet kuvaavat sosiaalisen hyvinvointinsa rakentamista integraatioprosesseissaan. Tutkimuksen yhteenvedossa on vastattu tutkimusongelmaan kahden tutkimuskysymyksen avulla: millaisena venäläistaustaisten lapsiperheiden sosiaalinen hyvinvointi näyttäytyy perheiden kertomuksissa sekä miten lapsiperheet rakentavat sosiaalista hyvinvointiaan integraatioprosessiensa aikana. Hyvinvointi on tutkimuksessa määritelty tarpeiden, toiminnan ja resurssien muodostamaksi kokonaisuudeksi, josta sosiaaliseksi hyvinvoinniksi tarkentuvat yhteisyystarpeet, sosiaalinen laatu ja sosiaalinen tuki. Subjektiivisesti arviointeihin ja tunteisiin perustuvaa elämäntyytyväisyyttään kuvanneet lapsiperheet ovat rakentaneet sosiaalista hyvinvointiaan suhteessa aikaan, paikkaan ja kulttuuriin. Relationaalis-systeemisen perhekäsityksen sitoutuen tutkimuksen lapsiperheet on ymmärretty monimuotoisten sosiaalisten suhteiden systeemeinä, joiden kautta perheet kiinnittyvät yhteiskuntaan. Maahanmuuttoa on tutkittu sekä integraatio- että akkulturaatiokäsitteiden kautta elämänvaiheena, joka haastaa perheet rakentamaan hyvinvointiaan ainakin osin uudelleen. Tutkimuksen aineisto koostuu vuonna 2012 tehdyistä 25 maahan muuttaneen lapsiperheen polyfonisista perhehaastatteluista, vuonna 2013 toteutetuista yhdeksän perheen uusintahaastatteluista sekä vuonna 2013 kerätyistä 11 lapsen ja nuoren saduista ja tarinoista. Uusintahaastatteluissa on käytetty analyysimenetelmänä narratiivista reflektiota, jolloin tutkijoiden alustavasta tarinamuotoisesta analyysista on keskusteltu haastateltavien kanssa ja käyty keskustelu on toiminut tutkimusaineistona. Narratiivisuus on ollut tutkimuksen keskeinen analyysimenetelmä ja diskurssianalyysia on hyödynnetty sen lisäksi yhdessä artikkelissa. Arti
Published: 2016

28. Päätöksenteon avoimuus ja medioituminen Suomen konsensusdemokratiassa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Viestintä, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Vesa, Juho, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Viestintä, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Vesa, Juho
Abstract: In the Finnish consensus democracy, public discussion has traditionally played a small role in policymaking. Consensus and compromises have been built within small circles of policymakers behind closed doors, and the strong position of civil servants, president and interest organizations has limited public discussion. Institutional and cultural changes have, however, created new pressures for policymakers to act in media publicity. The norm of openness has been strengthened in society (i.e. policymaking is expected to be more transparent than before); politics has been mediatized (i.e. the significance of media in politics seems to have increased); the role of committees has been reduced in policy preparation; and parliamentarism has been strengthened. This thesis examines how openly Finnish policymakers (i.e. politicians, civil servants and interest organizations) act towards public discussion. It studies how policymakers participate in discussions taking place in media publicity, what kind of rules on public communication policymaking institutions include and how institutions have reacted to the strengthening of the norm of openness. The study also asks how strongly policymaking is mediatized i.e. what is the significance of media publicity in policymaking and to what extent does the news media affect policymaking. The article-based thesis is based on two case studies and a survey of members of parliament (MPs). The case studies focus on a social security reform committee (2007 2009) and a government s programme to increase productivity in state administration (2002 2011). Case study data consists of interviews with policymakers and journalists, media articles, government information material and policy documents. MPs were surveyed on the news media s agenda-setting power (i.e. the media s influence on political institution agendas). The results show that the tradition of looking for a consensus constrains the openness of public discussion in Finland. Policymakers, Suomen konsensusdemokratiassa julkisella keskustelulla on ollut perinteisesti ohut rooli poliittisessa päätöksenteossa. Yhteisymmärrystä ja kompromisseja on rakennettu päättäjien pienessä piirissä suljetuin ovin, ja virkamiesten, presidentin ja etujärjestöjen vahva asema ovat rajoittaneet julkista keskustelua. Institutionaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin luoneet päättäjille uudenlaisia paineita toimia mediajulkisuudessa. Avoimuuden normi on vahvistunut yhteiskunnassa eli päätöksenteolta odotetaan aiempaa suurempaa läpinäkyvyyttä, politiikka on medioitunut eli median merkitys politiikassa näyttää kasvaneen, komiteoiden rooli päätösvalmistelussa on pienentynyt ja parlamentarismia on vahvistettu. Väitöskirja tutkii, miten avoimesti suomalaiset päättäjät eli poliitikot, virkamiehet ja etujärjestöt suhtautuvat julkiseen keskusteluun. Se tarkastelee, miten päättäjät osallistuvat mediajulkisuudessa käytävään keskusteluun, millaisia julkiseen viestintään liittyviä sääntöjä päätöksentekoinstituutioissa on, ja miten instituutiot ovat reagoineet avoimuuden normin vahvistumiseen. Tutkimus kysyy myös, miten vahvasti poliittinen päätöksenteko on medioitunut eli mikä merkitys mediajulkisuudella on päätöksenteossa ja missä määrin uutismedia vaikuttaa päätöksentekoon. Artikkeliväitöskirja pohjautuu kahteen tapaustutkimukseen sekä kansanedustajakyselyyn. Tapaustutkimukset käsittelevät Sosiaaliturvan uudistamiskomiteaa (2007 2009) ja valtion tuottavuusohjelmaa (2002 2011), ja niiden aineistona on käytetty päättäjien ja toimittajien haastatteluja, mediajuttuja, tiedotusmateriaalia sekä asiakirjoja. Kansanedustajakysely käsitteli uutismedian agenda setting -valtaa eli median vaikutusta poliittisten instituutioiden asialistoihin. Tutkimus osoittaa, että konsensuksen etsimisen perinne rajoittaa julkisen keskustelun avoimuutta Suomessa. Päättäjät eivät mielellään tuo neuvottelujen yksityiskohtia julkisuuteen, koska julkisuus voi lukkiuttaa neuvotteluasetelmia. Monipuoluehall
Published: 2016

29. Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Public Policy, Danielsbacka, Mirkka, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Public Policy, and Danielsbacka, Mirkka
Abstract: Intergenerational relations have in recent decades become an integral part of both sociology and evolutionary research. These disciplines are, however, rarely in dialogue with each other. The present study is a social and public policy thesis, the main purpose of which is to combine theories from family sociology and evolutionary theory. Empirically, the study asks the following question: What factors are associated with the strengths and weaknesses of intergenerational relations, grandparental care and differences between types of grandparents? The thesis consists of five empirical articles and a summary chapter. The sub-studies were conducted with three large and representative surveys, which include respondents from 16 European countries. These datasets are the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe, the Involved Grandparenting and Child Well-Being Survey, and the Generational Transmissions in Finland data. The Methods used in the empirical articles are quantitative. Article I tested and gained support for the existence of a biased grandparental investment pattern where the maternal grandmother invests the most, followed by the maternal grandfather, the paternal grandmother and finally by the paternal grandfather, who invests the least. In addition, the study showed that grandmothers as well as grandfathers invest preferentially in their daughters children compared to their sons if both options are available. Thus gender and lineage of a grandparent are important factors determining grandparental investment. Articles II and III examined family dynamics, especially between young couples and their parents-in-law, and detected a significant difference in emotional closeness as well as conflict proneness according to whether or not the couple had children. In general, women and men perceived their relationship with their own parents to be emotionally closer but also more conflict-prone than their relationship with their parents-in-law. Particularly for men, Ylisukupolvisia suhteita on käsitelty paljon sekä sosiologisissa että evolutiivisissa tutkimuksissa. Vuoropuhelu tieteenalojen välillä on kuitenkin ollut vähäistä. Tämän väitöskirjan tavoitteena on sosiologisen ja evolutiivisen perhetutkimuksen yhdistäminen. Tutkimuksessa kysytään: Mitkä tekivät ovat yhteydessä ylisukupolvisten suhteiden vahvuuteen tai heikkouteen, hoivaavaan isovanhemmuuteen ja isovanhempityyppien (äidinäiti, äidinisä, isänäiti ja isänisä) eroihin? Tutkimus koostuu viidestä empiirisestä osa-artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Osa-artikkeleissa on käytetty kolmea laajaa ja edustavaa kyselylomakeaineistoa, jotka sisältävät vastaajia yhteensä 16 Euroopan maasta. Aineistot ovat Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe, the Involved Grandparenting and Child Well-Being Survey ja Sukupolvien ketju -aineistot. Aineistoja on analysoitu kvantitatiivisin menetelmin. Artikkelissa I löydettiin tukea isovanhempien investointikaavalle, jonka mukaan äidinäiti investoi lapsenlapsiinsa eniten, seuraavaksi äidinisä ja isänäiti ja viimeisenä isänisä. Lisäksi isoäidit ja isoisät, joilla on lapsenlapsia sekä tyttären että pojan kautta, investoivat todennäköisemmin tyttärensä kuin poikansa lapsiin. Artikkeleissa II ja III tarkasteltiin perhesuhteita nuorten pariskuntien ja heidän vanhempiensa ja appivanhempiensa välillä. Miehet ja naiset kokivat omat vanhempansa appivanhempia läheisemmiksi mutta samalla heillä oli todennäköisemmin konflikteja omien vanhempiensa kuin appivanhempiensa kanssa. Lisäksi miehet, joilla oli lapsia, kokivat appivanhempansa läheisemmäksi kuin lapsettomat miehet. Isät ja äidit raportoivat lapsettomia todennäköisemmin ristiriidoista appivanhempiensa kanssa. Artikkelissa IV tutkittiin tarkemmin useita yksilö- ja perhetason muuttujia, jotka ovat yhteydessä isovanhempien investointeihin. Tulosten perusteella eräiden tekijöiden, kuten isovanhemman ja vanhemman siviilisäädyn, yhteys isovanhempien investointeihin vaihtelee isovanhempityypin mukaa
Published: 2016

30. Yksinäisyys ja elämänkulku : Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Tiilikainen, Elisa, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Tiilikainen, Elisa
Abstract: The research explores loneliness in old age from a sociological life course perspective. Acknowledging that individual experiences are always embedded in not just the present everyday life but also the past life events and the wider social surroundings in which people are linked during their course of life. The research answers to questions such as: what kind of social pathways, life situations and life phases can be found behind loneliness in older age and how does loneliness change during one's life course. Using a qualitative longitudinal approach the research aims to grasp the temporal nature of loneliness and its individual meanings in relation to different transitions, events and social relations during the life course. The research data builds on one to three interviews with ten older persons during a five year period. The interviewees have participated in a ten year cohort study Good Ageing in Lahti Region (GOAL) conducted in southern Finland. The survey data is also used when looking at changes in loneliness. Qualitative longitudinal research has been scarcely used among older people, there for the research offers new methodological findings and implications. In the analysis loneliness is described through lost and unfulfilled social roles and weakening social convoy. The first involves life changes and situations such as widowhood, being without a partner, childlessness and grandchildlessness and retirement, due to which loneliness has been present in the lives of the interviewees. The weakening social convey has meant lack of a good friend, experiences of a foreign and strange culture and friction with children or one's own parents. Due to the weakening social convoy hopes toward social relationships have been unfulfilled and the possibilities of social inclusion have declined. Also trajectories of childhood experiences such as war time or loss of one's own mother were connected to loneliness. Some of them have meant loneliness that has been present nearl, Tutkimuksessa tarkastellaan ikääntyvien yksinäisyyttä elämänkulun näkökulmasta. Punaisena lankana kulkee näkemys siitä, ettei ihmisen toimintaa ja ympäröiviä olosuhteita voida ymmärtää rajaamalla tarkastelu vain tiettyyn elämänvaiheeseen: on kiinnitettävä huomio myös aiempiin elämäntapahtumiin, sosiaalisiin suhteisiin ja laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin elämänkulun ajalta. Tutkimuksessa kysytään, millä tavoin myöhemmällä iällä koettu yksinäisyys kietoutuu elämänkulkuun: millaisia sosiaalisia polkuja ja niiden varrelle linkittyviä elämäntapahtumia tai -vaiheita yksinäisyyden taustalta voidaan paikantaa ja millaisia muutoksia yksinäisyydessä elämänkulun varrella mahdollisesti tapahtuu. Tutkimuskysymyksiin vastataan laadullista seurantatutkimusta hyödyntäen. Laadullisen seurannan avulla pyritään tavoittamaan yksinäisyyden ajallinen luonne ja sille annetut merkitykset suhteessa elämänkulullisiiin siirtymiin, tapahtumiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimusaineisto rakentuu kymmenen yksinäisyyttä kokevan ikääntyvän ympärille. Heidät tutkija on kohdannut viiden vuoden ajanjaksolla yhdestä neljään kertaan. Lisäksi haastateltavat ovat osallistuneet kymmenvuotiseen Ikihyvä Päijät-Häme -kyselytutkimukseen, jonka aineistoja hyödynnetään yksinäisyydessä tapahtuvia muutoksia tarkasteltaessa. Laadullisen seurantatutkimuksen soveltaminen erilaisiin tutkimuskohteisiin on vasta aluillaan, eikä sitä ole aiemmin käytetty ikääntyvien yksinäisyyttä tutkittaessa. Keskeisen osan tutkimusta muodostaa tutkimusprosessin kuvaus ja sen parissa käydyt metodologiset pohdinnat. Tutkimuksessa yksinäisyyttä tarkastellaan menetettyjen ja toteutumattomien sosiaalisten roolien ja rakoilevan sosiaalisen saattueen näkökulmista. Menetetyt ja toteutumattomat sosiaaliset roolit liittyvät leskeytymiseen, kumppanittomuuteen, lapsettomuuteen ja lapsenlapsettomuuteen sekä eläköitymiseen, joihin liittyviä menetyksiä, muutoksia ja toiveita myöhemmällä iällä koetun yksinäisyyden taustalta voidaan paikanta
Published: 2016

31. Identity- and contact-related determinants of reciprocal intergroup relations in ethno-culturally diverse societies

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social psychology, Brylka, Asteria, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social psychology, and Brylka, Asteria
Abstract: The present cross-sectional study investigates the reciprocity of ethnic relations in Finland and the role this reciprocity plays in the development of an inclusive integration context characterised by positive intergroup attitudes, and support for multiculturalism and for the minority groups collective action. The theoretical framework builds on the social identity theory, the theory of acculturation and contact hypothesis. Identity- and contact-related predictors of the inclusive integration context are examined among Finns and among Russian and Estonian immigrants. First, this study sheds more light on intergroup attitudes in the context of immigration. High national identification of Finns and Russian immigrants elicited stronger psychological ownership of Finland. However, while strong ownership made the attitudes of Finns towards Russian immigrants more negative, among the Russian immigrants ownership was linked to more positive attitudes towards Finns. Positive contact with Finns elicited more positive attitudes towards this group, which in turn were linked to more favourable mutual attitudes among Estonian and Russian immigrants. The same association, but with a negative valence, was true for negative contact. Moreover, positive contact with Finns was linked to higher, and negative contact to lower, public collective self-esteem among low-status Russian immigrants but not among high-status Estonian immigrants; higher and lower public collective self-esteem was, in turn, respectively linked to more positive and more negative attitudes towards Estonian immigrants. Second, ethnic identification of Russian immigrants fostered support for multiculturalism only when ethnic superiority of the ingroup was not perceived. Third, among Finns the perception of Russian immigrants preserving more of their culture than Finns would prefer, elicited stronger anxiety and lowered trust, these factors both in turn being related to lower support for collective action of Russian, Tämä poikkileikkaustutkimus tarkastelee etnisten ryhmäsuhteiden vastavuoroisuutta Suomessa sekä tämän vastavuoroisuuden roolia inklusiivisen integraatiokontekstin kehittymisessä. Tätä inklusiivista integraatiokontekstia määrittävät myönteiset ryhmienväliset asenteet, monikulttuurisuusideologian kannattaminen sekä vähemmistöryhmien kollektiiviselle toiminnalle annettu tuki. Inklusiivisen integraatiokontekstin identiteettiin ja kontaktiin liittyviä ennustajia tarkasteltiin suomalaisen enemmistöryhmän sekä venäläisten ja virolaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Suomalaisten sekä Suomessa asuvien venäläisten voimakas kansallinen identifioituminen Suomeen sai aikaan kokemuksen psykologisesta omistajuudesta, mikä puolestaan ennusti ryhmien keskinäisiä asenteita. Myönteinen kontakti suomalaisten kanssa sai aikaan myönteisempiä asenteita suomalaisia kohtaan, mutta oli tämän lisäksi yhteydessä myös myönteisempiin keskinäisiin asenteisiin venäläisten ja virolaisten maahanmuuttajien välillä; kielteisen kontaktin vaikutus oli puolestaan päinvastainen. Heikossa sosiaalisessa asemassa olevilla venäläisillä maahanmuuttajilla kontaktin ja ulkoryhmäasenteiden välinen yhteys välittyi lisäksi sisäryhmän kollektiivisen itsetunnon kautta. Venäläisten maahanmuuttajien etninen identifikaatio edisti monikulttuurisuusideologian kannattamista ainoastaan silloin, kun oman etnisen ryhmän ei koettu olevan yhteiskunnassa muita ryhmiä ylempänä. Suomalaisilla sekä Suomessa asuvilla venäläisillä maahanmuuttajilla koettu kulttuurinen diskordanssi sekä siitä seuraavat ryhmienväliset ahdistuksen kokemukset ja luottamus olivat yhteydessä venäläisten maahanmuuttajien kollektiiviselle toiminnalle annettuun tukeen. Tämä tutkimus osoittaa, että inklusiivinen integraatiokonteksti ei kehity sosiaalisessa tyhjiössä, sekä tarjoaa vahvaa näyttöä moniulotteisten ryhmäsuhteiden vastavuoroisuuden tärkeydestä monimuotoisissa yhteiskunnissa.
Published: 2016

32. Social work in digital transfer blending services for the next generation

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Socialt arbete, Granholm, Camilla, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Socialt arbete, and Granholm, Camilla
Abstract: During the last two decades, the development of information and communication technologies (ICTs) has been fast. Smartphones and tablet computers have made the internet and the virtual dimension it offers, available and continuously present in our everyday lives. Drawing from the insights of four sub-studies considering the aspects of ICT use among (potential) clients within social services, the purpose of this dissertation is to explore what consequences, opportunities and risks are to be considered, if and when implementing ICT as a part of future social work practice. My ontological and epistemological starting points follow the ideas of pragmatism. In this dissertation, pragmatism is seen as a future and development-oriented epistemology, interested not only in what is, but also in what might be. This is a suitable starting point given the situation of contemporary social work where circumstances are changing, and the former knowledge and experiences which form best practice may no longer be applicable. As such, my approach is explorative. The research process spans almost one decade, and the four sub-studies presented in this dissertation include four sets of data, collected at different points in time between 2005 and 2014. This research contributes new information by offering an insight into the change in approaches to ICT that can be seen among (potential) social work clients. In brief, the sub-studies show that (young) people use ICT as a source of social support and empowering bonding, and also as an arena for participation. For youth at risk of marginalization, ICT offers a channel through which they can escape their everyday problems for a while, and view the lives of peers leading everyday lives which are different from their own. This dissertation introduces a framework called blended social work . This framework was developed in order to situate the sub-studies into the continuously developing intersection between social work and ICT. It may also func, Utvecklingen inom informations- och kommunikationsteknologin (IKT) har under de senaste årtionden skett snabbt. Smarttelefoner och surfplattor har gjort internet och den virtuella dimensionen mobil och ständigt närvarande i vår vardag. Syftet med den här avhandlingen är att utgående från fyra delstudier, med fokus på IKT-användningen bland (potentiella) klienter inom socialservice, undersöka vilka konsekvenser, möjligheter och risker som behöver beaktas om och när IKT implementeras i socialt arbete i framtiden. Min vetenskapsfilosofiska utgångspunkt finns inom pragmatismen. Pragmatismen är en framtidsorienterad epistemologi som inte enbart intresserar sig för det som är just nu, utan också för det som håller på och blir till. Denna tankeram lämpar sig väl för situationer där omständigheterna förändras och tidigare kunskap och erfarenheter av den bästa praktiken inte längre är användbara, och där nya, framtida tillämpningar är under utveckling. Mitt närmandesätt är explorativt. Forskningsprocessen sträcker sig över nästan tio år och de fyra delstudierna som presenteras i den här avhandlingen omfattar fyra olika forskningsmaterial som har samlats in vid olika tillfällen mellan åren 2005 och 2014. Min forskning bidrar med en konkret inblick i hurdan inställningen till IKT bland (potentiella) socialserviceklienter är. I korthet visar delstudierna att IKT bland (unga) människor används som en arena för deltagande och som en källa till socialt stöd. För unga i riskzonen för marginalisering erbjuder IKT en kanal genom vilken de för en stund kan fly sina vardagsproblem och ta del av vardagen bland ungdomar som lever annorlunda liv än de själva. I den här avhandlingen introduceras flerdimensionellt socialt arbete (blended social work), en tankeram som utvecklats som verktyg för att placera in delstudierna i en kontext, i skärningspunkten mellan socialt arbete och IKT, som är under ständig utveckling. Tankeramen kan också mera generellt ses som ett verktyg som kan användas fö
Published: 2016

33. Movements of Moods: Interplay Between Science, Clinical Practice and Patient in Psychiatry

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sosiologia, Hautamäki, Lotta, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sosiologia, and Hautamäki, Lotta
Abstract: The starting point for this research in science and technology studies is the diagnostic uncertainty inherent in psychiatry. Despite the advances in the neurosciences, there are no biomarkers for mental disorders and the diagnosis is based on the descriptive classifications in diagnostic manuals. This leaves the symptoms open for interpretation. This research is an ethnographic analysis of how this diagnostic uncertainty is dealt with in psychiatric science, clinical practice and patients experiences. The research uses bipolar disorder in Finland as a case study, allowing an empirical analysis of psychiatry as a global and complex assemblage of interdependent economic, political, social and scientific endeavours. The focus is on the interplay between scientific knowledge, clinical practice and patients' experiences, as well as the mundane practices of both experts and patients in getting along with the diagnostic uncertainty inherent in psychiatry. The research draws from Annemarie Mol s work in analysing what is enacted within the practices in science, clinic and patients lives. The ideals of objectivity and translatability are enacted in bipolar disorder research. The scientists need to balance between these ideals and the variability of patients in the messy clinical reality. In clinical practice, the ideals of evidence-based medicine and the recommendations of clinical practice guidelines are put into effect. Clinicians diagnosing and treating the patients need to balance between the generalised knowledge and the individuality of the patients symptoms and life situations. Patients enact their individual genes, hormones, brains, life situations, diets, sleep rhythms and ways of experiencing bipolar disorder. Patients with bipolar disorder diagnosis need to live with the diagnostic uncertainty in their day-to-day lives of evaluating the mood swings and adjusting to the interventions attempting to cure, alleviate and control their disorder. The research concludes t, Tutkimus tuo yhteen kolme erilaista näkökulmaa psykiatriaan: tutkimuksen, terveydenuollon hoitokäytännöt ja potilaiden kokemukset sairautensa kanssa. Tätä teemaa tarkastellaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön tarjoaman tapausesimerkin valossa. Tutkimuksen menetelmä on etnografinen ja sen aineisto koostuu kaksisuuntaista mielialahäiriötä käsittelevistä teksteistä, potilaiden ja asiantuntijoiden haastatteluista sekä havainnoista. Tutkimuksen lähtökohtana on mielenterveyshäiriöiden väistämätön tulkinnanvaraisuus. Siinä tarkastellaan sitä, miten tautiluokituksessa määritellyistä kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireista neuvotellaan erilaisissa arkisissa tilanteissa ja miten sen tulkinnanvaraisuuden kanssa tullaan toimeen. Tutkimus osoittaa, miten sekä tutkimuksen että hoidon arjessa tasapainoillaan erilaisten yhtenaistämisen vaatimusten ja diagnostisen epävarmuuden välillä. Potilaiden elämässä taas diagnostinen epävarmuus on jatkuvasti läsnä ja oman mielenterveyden pohtiminen on arkipäivää myös diagnoosin jälkeen. Tutkijat tasapainoilevat tieteen objektiivisuuden vaatimusten ja oman tutkimuskohteensa väistämättömän tulkinnanvaraisuuden välillä. Tutkimusasetelmasta riippuen kaksisuuntainen mielialahäirö on aina hieman erilainen. Se ei ole täysin yhteinäinen asia esimerkiksi geneetikon tulkitessa laboratoriossa verinäytteitä tai epidemiologin selvittäessä terveydenhuollossa hoidettavien potilaiden moninaisia oireita tai itsemurhariskiä. Kliinisessä käytännössä kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita tulkitaan potilaan ja lääkärin välisessä keskustelussa erilaisten kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla. Hoidon kulmakivenä toimii yleistettyyn tutkimustietoon perustuva hoitosuositus. Potilaat ovat kuitenkin yksilöitä, joilla on itselleen ominainen perimä, hormonitoiminta, aivokemia ja elämänkokemukset. Hoitava lääkäri joutuukin paitsi tulkitsemaan potilaan oireita oikein, myös hallitsemaan ristiriitaa väestötason tutkimustiedon ja potilaiden yksilöllisen oirehtimisen väl
Published: 2016

34. How Jesus Changes Lives : Christian Rehabilitation in the Russian Baptist Ministry

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Cultural Anthropology, Mikeshin, Igor, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Cultural Anthropology, and Mikeshin, Igor
Abstract: This thesis is the study of a rehabilitation ministry for the addicted people called Good Samaritan, run by the Russian Baptist Church. The study scrutinizes a two-dimensional process of Christian Rehabilitation. This process consists of two aspects: bodily detoxication through prolonged isolation, and radical moral transformation through conversion to Christianity. This twofold process corresponds to the twofold nature of substance use dependence: biochemical and psychological. The narrative of conversion is constructed upon the literalist reading of the particular translation of Scripture Russian Synodal Bible impacted by the 16th (Martin Luther) and 17th century (Jacobus Arminius and the Remonstrants) Protestant dogmatics and Russian historical and sociocultural context. The narrative of rehabilitation is also impacted by the street, junkie, and prison experience of the rehabilitants and their elders, who hold the authority to interpret Scripture. My research contributes to the study of Russian Evangelical Christianity and substance use dependence, both of which are unique and substantially influenced by contemporary Russian historical, sociocultural, political, economic, and linguistic context. At the same time, both Russian Evangelicalism and substance abuse share global features of Evangelical Christianity and drug epidemics. My analysis is based on the ethnographic fieldwork conducted from January 2014 to January 2015 in St. Petersburg and Leningradskaia oblast', Russia. The participant observation included prolonged stays in three rehab facilities, guest and missionary visits, church services, seminars, festivities, and extensive study of Protestant Christianity and substance abuse., Tutkielma käsittelee päihde- ja huumeriippuvaisille suunnattua kuntoutusohjelmaa nimeltään Laupias Samarialainen, jota ylläpitää Venäjän Baptistikirkko. Tutkielmassa tarkastellaan kristillisen kuntoutuksen kaksiulotteista prosessia, joka kattaa kehollisen puhdistuksen pitkäkestoisen eristyksen kautta ja radikaalin moraalisen transformaation kristinuskoon kääntymyksen seurauksena. Tämä kaksiulotteisuus vastaa huume- ja päihderiippuvaisuuden kahta puolta: biokemiallista ja psykologista riippuvuutta. Kääntymyksen narratiivi rakennetaan tietylle Raamattu käännökselle, jota tulkitaan kirjaimellisesti. Kyseessä on Raamatun niin kutsuttu synodaalikäännös, johon ovat vaikuttaneet 1500-luvun (Martti Luther) ja 1600-luvun (Jacobus Arminius ja remonstrantit ) protestanttinen dogmatiikka sekä Venäjän historiallinen ja sosiokulttuurinen konteksti. Kuntoutuksen narratiivi ottaa vaikutteita myös kuntoutettavien ja heidän ohjaajiensa joilla on auktoriteetti tulkita Raamattua kokemuksista kadulta, huumepiireistä, sekä vankilasta. Tutkielmani edistää venäläisen evankelisen kristillisyyden ja päihde- ja huumeriippuvuuden tutkimusta, jotka molemmat ovat saaneet huomattavia vaikutteita Venäjän historiallisesta, sosiokulttuurisesta, poliittisesta, taloudellisesta ja kielellisestä kontekstista, mikä tekee niistä uniikkeja. Samaan aikaan venäläinen evankelikalismi ja huumaavien aineiden väärinkäyttö ilmentävät evankelisen kristinuskon ja huume-epidemian globaaleja piirteitä. Analyysini pohjautuu Venäjällä Pietarissa ja Leningradin alueella tehtyyn etnografiseen kenttätyöhön, joka ajoittui tammikuusta 2014 tammikuuhun 2015. Osallistuvaan havainnointiin kuului pitkäaikaisia asumisjaksoja kolmessa kuntoutuskeskuksessa sekä osallistuminen lähetyssaarnaaja- ja muihin vierailuihin, jumalanpalveluksiin, seminaareihin ja juhlallisuuksiin. Lisäksi tutkielman taustalla on laajamittainen tutustuminen protestanttiseen kristillisyyteen ja huumeriippuvaisuuteen.
Published: 2016

35. Normative Stories of the Formative Moment : Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Aleksanteri Institute, Kaasik-Krogerus, Sigrid, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Aleksanteri Institute, and Kaasik-Krogerus, Sigrid
Abstract: The longitudinal research "Normative Stories of the Formative Moment. Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process" analyzes how Estonian national identity is constructed in country s largest and oldest daily newspaper in relation to the European Union (EU) during 1997-2003. The study combines media studies with political science, EU studies and nationalism studies to scrutinize this period as an example of a formative moment . During this formative moment the EU became the new official Other in relation to which a new temporary community, Estonia as a candidate country, was imagined in the opinion articles of the paper. The study is based on the assumption that national identity as a normative process of making a distinction between 'us' and 'Others' occurs in societal texts, such as the media. The overall framework consists of critical discourse analysis in three phases, text, discourse practice and sociocultural practice. The empirical data consists of 1780 opinion articles of Postimees. First, in the text level a characteristic feature of this formative moment is the open normativity of identity. In three discourses formed on the basis of the empirical data, European Estonia, Independent Estonia and Humble Estonia, the question of who we are is challenged both internally and externally by who we should become . Second, the analysis shows that in the beginning of the accession process only a limited group of people, mostly journalists and political decision makers, wrote about the EU. By 2003, however, both the number of articles as well as the variety of authors had multiplied several times. This shows, how a new community, Estonia as a candidate country, is first imagined by a small number of people and then expands into the wider public. Last but not least, this formative moment can be seen as a disciplining sociocultural practice. Here a link between normative public discussion and critical public opinion towards the, Väitöskirja "Normative Stories of the Formative Moment. Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process" analysoi Viron kansallisen identiteetin rakentamista suhteessa Euroopan Unioniin (EU) maan suurimman Postimees-päivälehden mielipidekirjoituksissa. Tutkimus ajoittuu vuosiin 1997-2003, luovaan hetkeen, jolloin EU:sta tuli Viron kansallisen identiteetin näkökulmasta maan liittymisneuvottelujen myötä 'virallinen toinen'. Kansallista identiteettiä lähestytään väitöskirjassa yhteiskunnallisissa teksteissä tuotettuina normatiivisina kertomuksina. Kriittinen diskurssianalyysi kohdistuu mediateksteihin, koska mediaa voi pitää nyky-yhteiskunnan merkittävänä tarinankertojana ja yhteisöjen kuvittelijana . Työn empiirinen aineisto koostuu Postimees-lehden 1780 mielipidekirjoituksesta, joiden analyysi mahdollistaa kolme johtopäätöstä. Ensiksi, vaikka Viron liittymisprosessia EU:hun on usein käsitelty ilmiönä, joka sinetöi eurooppalaisuuden osana virolaista kansallista identiteettiä, aineistosta löytyneet kolme diskurssia - Eurooppalainen Viro, Itsenäinen Viro ja Nöyrä Viro osoittavat, että mielipidekirjoituksissa liittymisprosessi haastoi identiteetin ainaisen eurooppalaisuuden, mutta myös käsityksen itsenäisestä valtiosta. Kansalaisten tasolla korostettiin EU:n yhteydessä tarvetta olla informoitu, rationaalinen ja realistinen. Toiseksi, mielipidekirjoitusten laatijoiden analyysi osoittaa, että neuvottelujen alkuvuosina EU:sta kirjoitti hyvin kapea joukko pääasiallisesti toimittajia ja poliittisen eliitin edustajia. Näin ollen neuvottelujen alussa yksittäiset kirjoittajat kuvittelivat lehdessä uuden yhteisön, Viron ehdokasmaana. Liittymisprosessin myötä tämä yhteisö sai laajempaa tunnustusta: vuoteen 2003 mennessä suurimmiksi kirjoittajaryhmiksi olivat toimittajien lisäksi nousseet kulttuurieliitti ja kansalaiset (yleisöosasto). Kolmanneksi, väitöskirja käsittelee normatiivisen julkisen keskustelun ja EU:n alhaisen kannatuksen välistä
Published: 2016

36. Sosiaalipsykologian sydän : George H. Mead ja symbolinen interaktionismi sosiaalipsykologian tutkimustraditioissa ja toimijuuden teoriassa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Hankamäki, Jukka Sakari, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Hankamäki, Jukka Sakari
Abstract: In this study my aim is to clarify George H. Mead’s (1863–1931) impact history and his significance for the development of social psychology. Another task is to systematically analyse the problems and paradoxes faced by Mead in his theory of meaning and concept of the human being. The third target is to draw a holistic theory of human being for the needs of present social psychology and the theory of agency. My approach is philosophical and epistemological, and my method is hermeneutical, although the main focus is centered on the development of social psychology. I operate with a division of subject and object, which characterizes the so-called crisis discussion in social psychology. I interpret this division to have become problematic already as early as Mead’s theory of the Self, where the ego was divided into ‘I’ and ‘me’ . The study shows that Mead was required to presuppose a kind of substitute for the transcendental ego in order to explain the emergence of significant symbols and meanings. On the other hand, the study shows that the objectification of otherness, ‘the generalized other’, is important both for personal development and the construction of society. In this way, the concept of meaning will expand from the semantic level to the level of value containing meanings. I understand Mead’s ‘generalized other’ as a key concept in the history of social psychology. ‘The generalized other’ has formed a theoretical concept upon which it may be thought that social psychology need not be derived from individual psychology or sociology. Instead, ‘the generalized other’ offers an opportunity for social psychology to establish itself on the foundation of its own theoretical hypothesis. Mead’s thinking strongly emphasizes collectivism and objectivism. His ideological preconditions are very clear on those claims in which he states that an individual’s self can develop “only in so far as he takes the attitudes of the organized social group to which he belongs”. To my, Yhdysvaltalainen filosofian professori George Herbert Mead (1863–1931) tunnetaan sosiaalipsykologian klassikkona ja tieteenalan eräänä perustajana. Hänen ajatteluunsa tukeutuva symbolinen interaktionismi pyrkii vastaamaan mekanistisen ja mittaavan ihmistutkimuksen haasteisiin. Ärsykkeistä ja reaktioista muodostettujen selitysmallien korvaaminen vuorovaikutuksellisella ihmiskäsityksellä on luonut perustaa tietoiselle ja toimivalle ihmiselle. Meadin pragmatismin kautta avautuu näköala kielen alkuperän ja persoonan synnyn kysymyksiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka Meadin ajattelu muotoutui symboliseksi interaktionismiksi ja välittyi osaksi sosiaalipsykologian teoriahistoriaa. Teoksessa analysoidaan Meadin aatteellisia juuria, jotka ulottuvat Hegelin filosofiaan, Diltheyn hermeneutiikkaan ja Wundtin psykologiseen laboratorioon. Samalla piirretään kuvaa Meadin omasta ajattelusta, sen edistyksellisyydestä, luovuudesta ja ongelmallisuudesta. Lopuksi pohditaan, kuinka uusmeadiläinen sosiaalipsykologia voisi tukea nykyistä toimijuuden teoriaa. Tarkastelun aiheina ovat: miten kartesiolaisten kuilujen yli voitaisiin kulkea Meadin virittelemiä siltoja myöten, kuinka yhteiskunnallisten rakenteiden positivistis-ontologisesta hypoteesista voisi vapautua representationistisen ja fenomenologisen ajattelun suuntaan ja mikä tai minkälainen sosiaalipsykologian kohde, ala tai tutkimusaihe on? Tältä pohjalta analysoidaan ihmiskuvan kriisejä, jolloin päähuomio keskitetään sosiaalipsykologian olemukseen tieteenalana. Tutkimuksessa osoitetaan, että Meadin luoma yleistyneen toisen (the generalized other) idea on ollut tärkeä sosiaalipsykologian synnylle ja tieteenalaidentiteetille. Samalla kun sosiaalisen konstruktionismin äärisuunnat ovat painottaneet ihmisen toiminnan riippuvuutta rakenteista ja viitekehyksistä, on kuitenkin laiminlyöty tahtovan ja itsemääräävän moraalisubjektin asemaa sosiaalipsykologiassa. Mikäli ihmistä ja toimintaa koskevia kysymyksiä tarkastellaan vain yht
Published: 2016

37. The minority option: international degree students in a bilingual region and their knowledge of the local languages, the case of Helsinki

Author: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, Lemyre, Étienne, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper, and Lemyre, Étienne
Abstract: International degree students sojourning in Finland’s Helsinki Capital Region may acquire skills in two official languages: Finnish and Swedish, respectively spoken natively by 79.9% and 5.8% of the region’s population. This study uses 114 web survey responses from students enrolled in English-medium Master’s programmes to determine whether they report knowledge of Finnish and especially of Swedish, a minority language. The likelihood a respondent reports knowledge of a local language is predicted by a model of language acquisition used on immigrant populations in bilingual countries, a model in which local language skills are considered to be a source of both social and economic capital. Over 90% of participants stated they had Finnish abilities while 21% reported having non-native Swedish skills. Almost all of those who declared being able to speak some Swedish could also speak some Finnish, a language for which they generally reported higher skills. Knowledge of Finnish was primarily associated with having a Finnish-speaking partner, living outside of a student neighborhood and originating from Russia or Central Asia. Knowledge of Swedish was mainly associated with studying in a primarily Swedish-language institution, being male and regarding as likely to live in a Nordic country in 5 years. While Finnish dominates most spheres of social life in the Helsinki Capital Region, it appears an institution of study provided sufficient exposure to the minority language of Swedish to explain in part its acquisition by international degree students. While learning Swedish was not compulsory in their study programme, respondents enrolled at a Swedish-language institution were as much as 16 times more likely than those studying at a Finnish-language institution to report knowledge of Swedish. Consequently, for newcomers like international degree students to adopt the minority language of their bilingual host community, involvement in institutions where the language is domina
Published: 2015

38. Vaiettu biseksuaalisuus

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiaalityö, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Lehtonen, Irma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiaalityö, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Lehtonen, Irma
Abstract: English abstract This dissertation deals with the development process of bisexuality, identifying oneself as bisexual, acknowledging bisexuality in a heterosexual relationship, and the disclosure of bisexuality in a relationship assumed to be heterosexual. Bisexuality as a phenomenon is, to a large extent, both unacknowledged and invisible, and has been largely ignored in studies of relationships. Within the context of social work, customers who identify themselves as bisexuals often experience feelings of fear and anxiety because of their sexual orientation especially in terms of interacting with the social workers, being labelled as something different, and hence having to conceal their sexual orientation. Because of these anxieties, social workers need more diverse models and practices that enable them to help their customers with empathy and respect regardless of their sexual orientation. This dissertation is based on three main research questions: first, through what kind of a process does an individual disclose and identify bisexuality, second, what kind of phases does an individual go through when acknowledging bisexuality in someone close to them, and third, what happens in a relationship when it turns out that a person who identifies as bisexual has a relationship with a third party of the same gender. In addition to these, I am also interested in what emotions are experienced in a relationship when an individual´s bisexuality is disclosed to the partner, and how relationships are influenced and shaped by heteronormativity. One of the key concepts in this dissertation is heteronormativity, which describes a process dividing individuals into two separate genders and assuming romantic emotions to take place only between individuals of different genders. Heteronormative practices are experienced by and limited mostly to individuals whose sexuality deviates from the norm. For them, heteronormativity is regarded as imposing a set of norms regarding what is the s, Tiivistelmä Kvalitatiivinen tutkimus käsittelee biseksuaalisuuden kehitysprosessia, itsensä nimeämistä biseksuaaliseksi ja biseksuaalisuuden tunnustamista parisuhteessa sekä biseksuaalisuuden julkituloa oletetussa heteroseksuaalisessa parisuhteessa. Biseksuaalisuus on vaiettu, näkymätön sekä parisuhteessa varsin tutkimaton aihe. Biseksuaaliseksi identifioituneiden sosiaalityön asiakkaiden tilanteisiin liittyvät monet leimautumiseen, salaamiseen ja viranomaisten kohtaamiseen liittyvät pelot. Sosiaalityössä tarvitaan sosiaalityöntekijän työn tueksi seksuaalisesti moninaisten asiakkaiden kohtaamiseen tarkoitettuja ratkaisumalleja ja työkäytäntöjä. Ensimmäinen tutkimuskysymys on: millaisen prosessin kautta henkilökohtaisella tasolla biseksuaalisuus tunnistetaan. Toisessa tutkimuskysymyksessä kysyn, millaisten vaiheiden kautta biseksuaalisuus tunnustetaan läheiselle ihmiselle? Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastelen mitä parisuhteessa tapahtuu, kun biseksuaaliksi identifioituneella kumppanilla on suhde kolmanteen, itselleen samaa sukupuolta olevaan henkilöön. Tarkastelen myös sitä, minkälaisia tunteita parisuhteessa tunnetaan, kun biseksuaalisuus tulee esille. Miten heteronormatiivinen valta näyttäytyy parisuhteessa. Tutkimuksen avainkäsite on heteronormatiivisuus, joka kuvaa prosessia ihmisten jakautumisesta kahteen eri sukupuoleen ja halun kohdistamisesta vastakkaiseen sukupuoleen. Heteronormatiiviset käytännöt kohdistuvat seksuaalisesti moninaisiin ihmisiin, jossa heteroseksuaalisuus nähdään itsestäänselvyytenä, luonnollisena, normina ja ainoana oikeana vaihtoehtona elää. Heteroseksuaalisuutta ei juurikaan julkisesti kyseenalaisteta. Heteronormatiivisuuden käsitteeseen liittyy tiiviisti salaaminen ja valta. Metodologisena viitekehyksenä on narratiivinen eli tarinallinen lähestymistapa. Tutkimuksen lähtökohtana on, että biseksuaalisuutta on mahdollista tutkia elämäntarinoista kertyvien aineistojen avulla. Elämäntarinoista on mahdollista löytää biseksuaalisuutta ja
Published: 2015

39. Hoivapommin purkajat

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, yhteiskuntapolitiikan oppiaine, Kuronen, Tanja, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, yhteiskuntapolitiikan oppiaine, and Kuronen, Tanja
Abstract: The unloaders of the carebom is a study about carework for the home-dwelling elderly, using a method I call institutional autoethnography. The viewpoint stems from my own experiences in voluntary-based, semi-formal care work. Such work is organized in the so-called old third sector , helping the elderly in their domestic everyday chores, wherein the elderly themselves specify the chores needed. Care-workers are mainly women, working skills based on non-professional, (assumed) everyday skills. They receive a small benefit for their work, directly from the customers. Semi-formal care-work can offer accessible, affordable and attractive domestic help. It can also offer people with caring skills a way to use them for meaningful work and receive some benefit for it. However, the work has no legitimate role in the Finnish welfare-mix, where current trends mark a diminishing public sector and the rise marketization and familialism. The old third sector can offer no status in the labour market for the caretaker, and the small benefits do not offer sufficient subsistence. The caretaker faces expectations and demands that exceed the fact that the work is voluntary-based. The work can be described as grey care and a cash-in-hand job. During the next 25 years, the number of Finnish people over age 75 will double. All care-needers do not have access to market-based or family care. Labour market, however, does not see care as work; rather, care duties prevent people from working. On the contrary, from a necessary labor point of view, care-work is biology-based work that maintains life and is therefore one of the few tasks that necessarily needs to be done: Care is work par excellence. This contradiction is seen in the concept of voluntary work, the oxymoron that offers an unsatisfactory community-based solution to care problems, leaving the care-needers depending on other peoples voluntariness, and the care-workers lacking status or subsistence. In an ageing society it is urgent, Hoivapommin purkajat tarkastelee vanhusten kotona tehtävää hoivatyötä. Tutkimuksen näkökulma pohjautuu omiin kokemuksiini vapaaehtoisuuteen perustuvassa puolivirallisessa hoivatyössä niin kutsutulla vanhalla kolmannella sektorilla. Arkisessa auttamistyössä työtehtävät perustuvat vanhusten määrittelemiin tarpeisiin, tekijän työtaidot maallikkotaitoihin. Tekijät ovat pääasiassa naisia, ja he saavat työstään pienen korvauksen, jonka maksavat vanhukset itse. Puolivirallisella hoivatyöllä voidaan tarjota aidosti asiakaslähtöistä arkista apua, johon monella vanhuksella on varaa. Hoivataitoisille tekijöille se tarjoaa tavan hyödyntää arkisia taitoja merkityksellisessä työssä, josta saa tuloja. Työllä ei kuitenkaan ole oikeutettua asemaa suomalaisessa hyvinvoinnin sekataloudessa, jossa julkinen sektori supistuu ja hoivavastuu siirtyy markkinoille ja perheille. Auttamistyö ei tarjoa puolivirallisen hoivatyön tekijälle työmarkkina-asemaa eikä kulukorvaus riitä toimeentuloksi. Työhön kohdistuu suuria odotuksia ja vaatimuksia vapaaehtoispohjaisuuteen nähden, ja työtä voidaan kutsua puoskaroinniksi, harmaaksi hoivaksi ja pimeäksi työksi. Seuraavan 25 vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu. Kaupallinen hoiva ei ole kaikkien ulottuvilla, kuten ei perhehoivakaan. Työmarkkinoiden näkökulmasta hoiva ei ole työtä vaan nähdään ennemminkin esteenä työn tekemiselle. Sen sijaan välttämättömän työn näkökulmasta hoiva on ruumiillisiin tarpeisiin perustuvaa, elämää ylläpitävää työtä, ja töiden kentässä ainoaa työtä, jonka on välttämättä tultava tehdyksi. Taloudellisen työn ja välttämättömän työn välinen ristiriita näkyy sisäisesti ristiriitaisessa vapaaehtoistyön käsitteessä ja vapaaehtoisuuteen perustuvissa yhteisöllisissä hoivaratkaisuissa, jotka jättävät hoivantarpeiset ihmiset riippuvaisiksi toisten vapaaehtoisuudesta ja tekijät ilman työmarkkina-asemaa tai riittävää toimeentuloa. Ikääntyvän yhteiskunnan kasvavaan hoivantarpeeseen on vastattava tavalla, joka täyttää
Published: 2015

40. Images of alcohol in the transition to adulthood : Comparing different geographies: examples from Italy and Finland

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social Research, Rolando, Sara, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social Research, and Rolando, Sara
Abstract: The aim in this study is to narrow the gap in knowledge about how young people understand their direct (personal) and indirect (others ) drinking experiences by investigating images of alcohol (Sulkunen, 2007) among Italian and Finnish adolescents and young people on the threshold of adulthood. Italy and Finland are considered examples of geographies (Sulkunen, 2013) characterised by different social values and socialisation practices, but also facing common global challenges (Beck, 2005). The concept of individualistic and collectivistic cultures is used as a framework to describe the variations observed in young people s images of the risks related to alcohol consumption and responsible drinking. Individualistic cultures represent a socio-cultural system in which individuals are expected to develop an independent personality, and autonomy and self-maximisation are the prominent values, whereas collectivistic cultures encourage adherence to norms, values, roles and familial authority (Dwairy 2002). Within this framework, Finnish and Italian cultures are perceived as exemplifying individualism and family-oriented collectivism, respectively. The six published research articles, which together with this summary comprise the whole work, were co-authored by various Italian and Finnish researchers and are based on three main sets of data collected in focus-group (FG) interviews: 1) 32 FGs involving 191 participants from four different cohorts organised in Helsinki (FI) and Turin (IT); 2) 40 mixed-gender FGs involving 220 pupils aged 15-16 organised in Turin and Cosenza (IT) and Helsinki, and 10 FGs involving 30 parents and 32 teachers organised in Italy; 3) 32 FGs including 105 male and female pupils aged 13-14 and 15-16 and living in urban (Milan and Helsinki) and rural areas (Ciriè and Orivesi). The Reception Analytical Group Interview (RAGI) technique was used for collecting most of the data (sets 2 and 3), with visual images as stimuli, the aim being to enhance compa, Not available.
Published: 2015

41. Overcoming the institutional obstacles of industrial recycling

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Levänen, Jarkko, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Levänen, Jarkko
Abstract: The circular economy is a topical issue in public policy and environmental social science. This dissertation offers a critical study of operations intended to develop a circular economy and industrial recycling of materials. The study identifies obstacles that prevent or delay the development of industrial recycling and seeks new solutions for overcoming these obstacles. Institutional obstacles are at the core of this work. They can be identified either as formal obstacles, such as legal or administrative problems, or as informal obstacles, such as problems related to routines or established practices. Traditionally, institutional obstacles have been considered either formal or informal. This dissertation challenges that conception and claims that often the most difficult obstacles are those that operate between the formal and the informal. Operating in between disconnects formal (administrative) institutional reality from informal (operative) institutional reality. It is challenging, if not impossible, to develop formal rules or ways of doing things related to a particular issue once the connection related to that issue has been cut off, because formal and informal realities are structurally dependent on one another. At the same time the dissertation points out that once the disconnection has been identified, it is possible to reunite formal and informal realities. This can be done by means of an institutional feedback mechanism that fits the local circumstances. Institutional feedback means maintenance of knowledge exchange between actors and groups of actors operating in different realities. In an industrial context, institutional feedback may, for example, enable the development of new kinds of recycling opportunities and continuous intensification of the materials utilization. Novel institutional feedback mechanisms may also offer new possibilities for overcoming obstacles in the development of recycling and the promotion of the circular economy in different se, Kiertotalous on ajankohtainen aihe yhteiskuntapolitiikassa sekä yhteiskuntatieteellisessä ympäristötutkimuksessa. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan kriittisesti kiertotalouden kehittämiseen ja teollisuudessa tapahtuvan materiaalien kierrättämisen edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Työssä tunnistetaan sellaisia tekijöitä, jotka estävät tai hidastavat teollisen kierrätyksen kehittämistä sekä etsitään uudenlaisia ratkaisuja näiden esteiden ylittämiseksi. Työn keskiössä ovat institutionaaliset esteet, jotka määritellään toisaalta muodollisiksi esteiksi eli esimerkiksi lainsäädännöstä johtuviksi hallinnollisiksi ongelmiksi ja toisaalta epämuodollisiksi esteiksi eli esimerkiksi vakiintuneista rutiineista ja toimintatavoista johtuviksi. Perinteisen tulkinnan mukaan institutionaaliset esteet ovat ensisijaisesti joko muodollisia tai epämuodollisia. Tämä työ haastaa perinteisen tulkinnan ja väittää, että usein vaikeimmat esteet ovat sellaisia, jotka operoivat muodollisten ja epämuodollisten esteiden välimaastossa. Välimaastossa toimiminen katkaisee yhteyden muodollisen hallinnon todellisuuden ja epämuodollisen operatiivisen todellisuuden välillä. Muodollinen ja epämuodollinen todellisuus ovat kuitenkin rakenteellisesti riippuvaisia toisistaan ja tämän vuoksi sääntöjärjestelmien tai epämuodollisten toimintatapojen asianmukainen kehittäminen on vähintäänkin haastavaa ellei mahdotonta tilanteessa, jossa yhteys todellisuuksien välillä on katkennut. Samaan aikaan väitöskirja osoittaa, että sen jälkeen kun katkennut yhteys muodollisen ja epämuodollisen todellisuuden välillä on tunnistettu, on myös mahdollista luoda uusi yhteys. Uuden yhteyden luominen voi tapahtua olosuhteisiin soveltuvan institutionaalisen palautemekanismin avulla. Institutionaalinen palaute tarkoittaa tiedonvaihdon ylläpitoa eri todellisuuksissa toimivien ihmisten ja ihmisryhmien välillä. Teollisuuden kontekstissa institutionaalinen palaute voi esimerkiksi mahdollistaa uudenlaisten kierrätystapojen kehittämis
Published: 2015

42. LIIAN MONTA KUUBAA : Maanpako, yhteisön muisti ja kuubalaisuuden konstruktiot Miamin Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museossa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sams, Anni, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Sams, Anni
Abstract: This Master s thesis analyses the politisation of collective memory in the Cuban Museum of Art and Culture founded in 1973 in Miami. The museum was established by Cubans who exiled after the revolution of 1959. The goal of the museum was to maintain Cuban culture and tradition until the return to homeland. The purpose of this thesis is to find out why an auction that took place at the museum in 1988 polarised the internal relations in the museum and why the functions of the museum slowly ceased after the auction. The research methods are anthropological participant observation, ethnographic fieldwork and archive research. The data is mainly gathered during the two months of field work in 2006 in Miami. The archive data comprises of 49 documents from the archives of the Cuban Museum, derived from the Cuban Heritage Collection of the University of Miami. The interview data includes five in-depth interviews with key figures from Miami, three of which were central actors in the case of the museum. Furthermore, field notes and 71 media texts concerning the Cuban Museum collected from the Cuban Heritage Collection are analysed. The thesis demonstrates that the tensions between processes of counter-memory and official history are negotiated in the operations of the museum as the collective memory of a community becomes public. The thesis depicts how the politics of memory are apparent in the efforts of the Cuban community to institutionalise memory and participate in the processes of constructing Cubanness. The tight institutional structure and political and cultural unity of the Cuban community of Miami, and especially of the first, golden generation of exiles, have made possible a parallel public sphere local to Miami. This definition of Cubanness is based on a specific projection of time, where the authentic Cuba is recognised as the Cuba before revolution, and the socialist Cuba is considered a context of the disfigurement of Cubanness. Victoria Boym s concept of resto, Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan yhteisöllisen muistin politisoitumista Miamissa vuonna 1973 perustetun Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon tapauksessa. Museon perustivat Kuubasta vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen paenneet kuubalaissiirtolaiset. Heidän tavoitteenaan oli ylläpitää kuubalaista kulttuuria ja kansanperinnettä kunnes kuubalaiset maanpakolaiset voisivat palata kotimaahansa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi vuonna 1988 museolla järjestetty huutokauppa aiheutti yhteisön sisäisten suhteiden kärjistymistä ja miksi museon toiminta lopulta hiipui kokonaan. Tutkimusmetodi on antropologinen osallistuva havainnointi, etnografinen kenttätyö ja arkistotutkimus. Tutkimusaineisto on pääosin kerätty noin kahden kuukauden aikana kenttätyössä Miamissa vuonna 2006. Arkistoaineisto koostuu Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon arkistoista kerätystä 49 dokumentista, jotka sijaitsevat Miamin yliopiston Kuubalaisissa kokoelmissa (The Cuban Heritage Collection). Haastatteluaineisto koostuu viidestä haastattelusta, joista kolme haastateltavaa olivat olleet keskeisiä toimijoita museossa. Lisäksi aineistona on osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä materiaalia, kenttämuistiinpanoja sekä Kuubalaisista kokoelmista kerätyt 71 museota koskevaa mediatekstiä. Tutkielmassa osoitetaan, että vastamuistin prosessien ja virallisen historian välinen jännite joutuu neuvottelun kohteeksi museotoiminnassa, jossa kollektiivinen muisti tulee julkiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka muistin poliittisuus ilmenee kuubalaisyhteisön yrityksessä institutionalisoida muistia ja näin osallistua kuubalaisuuden rakentumisen prosesseihin. Miamin kuubalaisyhteisön ja erityisesti ensimmäisen, kultaisen maanpaon sukupolven tiivis institutionaalinen rakenne ja kulttuurinen ja poliittinen yhtenäisyys ovat mahdollistaneet valtiolliselle kuubalaisuudelle rinnakkaisen, Miamin paikallisen julkisuuden rakentamisen. Tämä kuubalaisuuden määrittely nojaa erityiseen aikaprojek
Published: 2015

43. Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Buchert, Ulla, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Buchert, Ulla
Abstract: In Finland the work that public welfare service professionals do with immigrants is being studied increasingly. In these studies, it is common to first define on what basis people are categorized as immigrants, and subsequently to analyze professionals work with this group of people. However, I have chosen to take a different approach in this study. In my study I aim to find out what kind of divisions of work professionals currently carry out and have earlier carried out in the public welfare services by means of institutional categories of immigrancy as well as what kind of implications these divisions of work produce for clients, professional work and service system. My research questions are: What kind of definitions are constructed on immigrancy in the institutional categories established by professionals? What kind of professional meanings are constructed on immigrancy in these categories? How have the definitions and professional meanings associated with immigrancy in these categories changed? With regard to previous research, my study is related to that dealing with states as categorizers of ethnicity, race and nationalities, professional work done with clients categorized as immigrants, as well as the relationship between professionals and the Finnish welfare state. The theoretical framework of my study deals with institutional categories, professional work and the relationship between professions and the welfare state. The source data of this study consists of thematic interviews of professionals who work in public welfare services and some third sector organizations (n=56). The professionals work within the fields of integration, vocational rehabilitation and mental health rehabilitation in social work, health care and employment services. In the analysis of the data, I use theory-oriented content analysis based on conceptualizations of categories and categorization. The results of my study demonstrate that definitions and professional meanings constructed, Suomessa tutkitaan yhä enemmän julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työtä maahanmuuttajien kanssa. Tutkimuksissa määritellään usein ensin, millä perusteella siinä luokitellaan ihmisiä maahanmuuttajiksi, ja analysoidaan sitten ammattilaisten näiden ihmisten kanssa tekemää työtä. Teen kuitenkin tässä tutkimuksessani toisin. Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia työnjakoja ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet julkisissa hyvinvointipalveluissa maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla sekä millaisia seurauksia nämä työnjaot tuottavat asiakkaiden, ammatillisen työn ja palvelujärjestelmän kannalta. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten maahanmuuttajuus määrittyy ammattilaisten sille perustamissa institutionaalisissa kategorioissa? Millaisia ammatillisia merkityksiä maahanmuuttajuudelle rakentuu näissä kategorioissa? Kuinka maahanmuuttajuudelle näissä kategorioissa rakentuvat määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet? Aiempaan tutkimukseen nähden tutkimukseni keskustelee valtiota etnisyyden, rotujen ja kansojen kategorisoijana, maanhanmuuttajiksi luokiteltujen asiakkaiden kanssa tehtävää työtä sekä ammattilaisten ja suomalaisen hyvinvointivaltion välistä suhdetta käsittelevien tutkimusten kanssa. Tutki¬mukseni teoreettisen viitekehyksen rakennan institutionaalisia kategorioita, ammatillista työtä sekä ammattien ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta koskevien teorioiden varaan. Käytän tutkimukseni aineistona julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä muutamissa järjestöissä työskentelevien ammattilaisten teemahaastatteluja (n=56). Haastatellut ammattilaiset työskentelevät kotouttamisen, ammatillisen kuntoutuksen ja mielenterveyskuntoutuksen kentillä julkisissa sosiaalityön, terveydenhoidon ja työllistymisen tukemisen palveluissa sekä muutamissa järjestöissä. Aineiston analyysimenetelmänä käytän kategorioita ja kategorisointia koskeviin käsitteellistyksiin nojaavaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tulokset osoit
Published: 2015

44. Rationaaliset äidit uusliberaalissa kehitysideologiassa. : Globaalien voimien vaikutus naisten rooleihin ja velvollisuuksiin Kamerunissa.

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Lestinen, Anni, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Lestinen, Anni
Abstract: Tutkielma käsittelee epävirallisella sektorilla työskenteleviä naisia Yaoundén ja Bamendan kaupungeissa Kamerunissa sekä suomalaisen kansalaisjärjestön Marttaliiton ja paikallisen kotitalousneuvojien järjestön ACESF-CA:n kehityshanketta, jossa naisia koulutetaan ravitsemuksessa ja yrittäjyydessä. Työn tavoitteena on tarkastella hankkeeseen osallistuneiden naisten kokemuksia omista tuloistaan sekä hankkeen käytäntöjä ja päämääriä osana laajempaa antropologista keskustelua naisten asemasta, kehityksestä ja uusliberaalista globalisaatiosta. Tutkimusaineisto on kerätty kolme kuukautta kestäneen etnografisen kenttätyöjakson aikana tammi-maaliskuussa vuonna 2013. Tärkeimpinä metodeina käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja ja osallistuvaa havainnointia kehityshankkeen eri tilaisuuksissa sekä edunsaajanaisten keskuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Marttaliiton ja ACESF-CA:n kehityshankkeessa näkyvät eri globaalin ja paikallisen tason ideologiat sekä sitä, kuinka näiden ideologioiden eri elementtejä ja järkeistyksiä yhdistyy hankkeessa. Tutkielmassa nostetaan esiin myös se, kuinka naisten taloudellisen roolin tehostuminen on nähty uusliberaalissa kehitysdiskurssissa voimaannuttavana ja feministisessä kritiikissä puolestaan naisten velvollisuuksia ja työtaakkaa lisäävänä. Tälle keskustelulle oleellisia ovat länsimaiset käsitteet uusintamisen ja tuotannon kahtiajaosta sekä uusliberaalin kehitysideologian käsitys rationaalisesta yksilöstä oman onnensa seppänä vapailla markkinoilla. Paikalliset kulttuuriset tekijät otetaan myös huomioon tarkastelemalla paikallisia sukupuoli-ideologioita, jotka idealisoivat naisia äiteinä ja korostavat heidän rooliaan perheen ruokkimisessa. Johtopäätöksenä esitetään, että kehityshankkeessa ei vaikuteta haastavan paikallisia talouteen ja sukupuoleen liittyviä rakenteita eikä länsimaisia uusliberaaleja käsityksiä vaan eri ideologiat toimivat hankkeessa vuorovaikutuksessa keskenään. Naisten työskentely epävirallisella sektorilla ilm
Published: 2015

45. Groups as Epistemic Communities : Studies on the Role of Groups in Forming and Circulating Social Knowledge

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, University of North Carolina at Chapel Hill, Vähämaa, Miika, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, University of North Carolina at Chapel Hill, and Vähämaa, Miika
Abstract: This dissertation conceptualizes social groups as epistemic communities that is, as communities that circulate and regard some things as credible knowledge based on its own idiosyncratic criteria. An epistemic community sets social standards or, group epistemologies for what is understood to be knowledge. The philosophical and social psychological underpinnings of an epistemic community are reviewed considering, inter alia, theories by Aristotle, Jan Smedslund, Steve Fuller, Alvin Goldman, Jürgen Habermas, Arie Kruglanski, Henri Tajfel, Anna Wierzbicka and Julia Annas. The literature on social knowledge is used to initiate a synthesis conceptualized as the epistemic calculus of groups. Theory is substantiated with empirical studies. One study shows that university students define even universal topics such as mathematics differently based primarily on whether they live in Finland or Norway, suggesting culturally different group epistemologies about math. Another survey from the United States shows that even socio-economic group variables can be powerful predictors of how people view science and its relevance to society at large. Socio-economic variables together with media exposure cultivate these large groups to hold similarity of thought and therefore to become epistemic communities. Even more surprisingly, the pan-European data shows that occupational groups of politicians and political journalists in diverse countries Finland, Sweden, Denmark, Germany, France, Spain, Slovenia, Austria and Switzerland may transcend national boundaries to develop a set of goals. These goals of political communication provide the rules of thumb for reasonable political knowledge for the professional. These rules appear so strong and so well developed across nations that they are likely to cause epistemic struggle and disagreement between the professionals. In the final analysis, then, it is discussed who gets to define what we pass as knowledge?, Tutkimus analysoi sosiaalisten ryhmien merkitystä tiedon ja tietämisen muodostumisessa. Työssä tarkastellaan ryhmien sosiaalisia funktiota ja näiden vaikutusta ja yhteyttä tiedon ja tietämisen rooliin osana sosiaalisten ryhmien arkea. Tutkimuksessa sosiaaliset ryhmät käsitteellistetään episteemisinä yhteisöinä - ryhminä, joissa tietoa ja tietämistä tuotetaan osana ryhmän muita arkisia tai ammatillisia käytäntöjä. Tutkimuksessa osoitetaan, että mikä tahansa ryhmä - perheyksikkö, jalkapallojoukkue, opiskelijayhteisö tai kansainvälisen politiikan huipulla toimiva työyhteisö voi toimia tehokkaasti tietoa ja tietämisen tapoja tuottavana sosiaalisena yhteisönä. Mainitut esimerkkiyhteisöt eivät usein tähtää ensisijaisesti tiedon tuottamiseen, vaan pikemminkin luomaan puitteita ihmisten keskinäiselle vuorovaikutukselle, oppimiselle ja työlle. Tietoa ja tietämisen tapoja syntyy ikään kuin sivutuotteena: vanhemmat opettavat lapsille kieltä ja kulttuuria, pelikaverit hyviä syöttötekniikoita, opiskelijat vaihtavat ajatuksia lukutekniikoista ja työkaverit politiikan huipulla antavat vinkkejä hyvistä käytännöistä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja sen yhteydessä syntyvä tieto sulautuvat yhteen. Sosiaalisten normien ja tiedon normien yhteenkietoutuminen näkyy odottamattoman vahvasti kansainvälistä poliittista eliittiä yhdeksässä Euroopan maassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, Espanja, Slovenia, Itävalta, Sveitsi) vertailevassa aineistossa. Yhteensä 2090 poliitikkoa ja politiikan toimittajaa tarkasteleva tutkimus osoittaa, että ammattillinen sosiaalistuminen ja normittuminen tietämisen tavoissa voi ylittää maiden ja kulttuurien rajat. Kiinnostavaa on, että ilman suoraa vuorovaikutussuhdetta myös esimerkiksi ranskalainen toimittaja ja suomalainen toimittaja hahmottavat tietoon liittyvää sosiaalista todellisuutta hämmästyttävän samalla tavalla. Samaan aikaan ammattipoliitikot tarkastelevat samaa todellisuutta omalle ammattiryhmälleen tyypillisten totuusnormien kautta. Haasteeksi m
Published: 2015

46. Isät hoitovapaalla : Haastattelututkimus puolisoiden välisestä vastuunjaosta kodissa isän hoitovapaan aikana ja sen jälkeen

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Bergroth, Ada, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Bergroth, Ada
Abstract: Hoitovapaan käyttö on edelleen 2010-luvun Suomessa sukupuolittunutta: valtaosa kotihoidon tuelle jäävistä vanhemmista on äitejä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pidempään kotona ollut vanhempi kantaa tyypillisesti päävastuun kodista ja lapsista myös hoitovapaan jälkeen. Mitä vastuunjaolle tapahtuu, kun hoitovapaalle jääkin isä? Vaikuttaako koti-isyys näiden perheiden puolisoiden väliseen vastuunjakoon? Miten vastuu lapsen hoivasta ja kodista jaetaan isän palattua takaisin työelämään? Tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvun suomalaista koti-isyyttä puolisoiden välisen vastuunjaon näkökulmasta. Tutkimuskysymys kuuluu, miten vastuu kodista ja lasten hoivasta jaetaan isän kokemuksen mukaan isän hoitovapaan aikana ja sen jälkeen? Tutkimuksen avulla valotetaan sitä, millaista puolisoiden välinen dynamiikka on isän näkemyksen mukaan ja millaisia keinoja isälle tarjoutuu toimijana. Kahdestakymmenestä teemahaastattelusta koostuva tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä koti-isää hoitovapaan aikana ja uudestaan heidän palattuaan takaisin työelämään. Tutkimuskohteena olevaa ilmiötä ja kerättyä aineistoa lähestytään toimintateoreettisesta ja yksilöllistymisteoreettisesta näkökulmasta. Toimintateorian hengessä aineistoa on analysoitu tarkastelemalla niitä kulttuurisia odotuksia ja ihanteita sekä perheen elämässä vallitsevia olosuhteita ja tilannetekijöitä, jotka määrittelevät ne raamit, joiden sisällä isän on mahdollista toimia ja tehdä valintoja. Lisäksi puolisoiden välistä dynamiikkaa on lähestytty yksilöllistymisteorioiden valossa. Aineistosta piirtyi esiin kolme tyypillistä koti-isän tarinaa, joissa puolisoiden välinen dynamiikka ja vastuunjako toteutuivat toisistaan poiketen. Ensimmäinen tyypillinen tarina on nimetty levähtäjäisän tarinaksi. Levähtäjäisälle hoitovapaa edustaa taukoa hektisestä työelämästä sekä aikaa vihdoin tutustua syvemmin omaan lapseensa.
Published: 2015

47. Adjustment for Covariate Measurement Errors in Complex Surveys: A Simulation Study of Three Competing Methods

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Valaste, Maria, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, and Valaste, Maria
Abstract: In sample surveys, the uncertainty of parameter estimates comes from two main sources: sampling and measuring the study units. Some aspects of survey errors are quite well understood (e.g. sampling errors, nonresponse errors) and reported but others, like measurement errors, are often neglected. This thesis studies measurement uncertainty in covariates. Focus is on the adjustment for covariate measurement errors in logistic regression for cluster-correlated data. Three methods for adjustment for covariate measurement errors in surveys are studied. The methods are Maximum Likelihood, Multiple Imputation and Regression Calibration. These methods require information obtained from validation study. The thesis consists of a theoretical part and extensive Monte Carlo simulation experiments. At the first simulation experiment, the simulation study is conducted with artificial data and with independent observations to test and have experience of the three methods: MI, ML and RC. The second and third simulation study is performed with cluster-correlated data. In these simulation studies, the first simulation uses artificial data and the latter uses real data. In both simulations regression calibration and multiple imputation approaches are examined in various simulation designs. The quality of the methods is assessed by the bias and accuracy. The bias is measured by absolute relative bias percentages (ARB%) and the accuracy by relative root mean-squared error percentages (RRMSE%). The results suggest that additional information from validation (calibration) data enables more accurate estimates in terms of bias percentages., Väitöskirjassa tarkastellaan mittausvirheitä. Epätarkat mittaukset ja niistä johtuvat mittausvirheet ovat tutkimuksessa yleisiä. Jos mittauksen epävarmuus jätetään huomioimatta, voidaan päätyä harhaisiin tuloksiin ja näin ollen virhepäätelmiin. Väitöskirjan alkuosassa käsitellään mittausvirheisiin liittyvää teoriaa ja loppuosassa on kolme simulointikoetta. Työssä tutkitaan ja vertaillaan kolmen menetelmän toimivuutta mittausvirheiden huomioimiseksi. Tarkasteltavat menetelmät ovat regressiokalibrointi, moni-imputointi ja suurimman uskottavuuden menetelmä. Menetelmien käyttämiseksi tarvitaan lisätietoa mittausvirheestä. Lisätieto saadaan validointidatasta. Menetelmien toimivuutta tarkastellaan simulointikokeissa. Ensimmäisessä simulointikokeessa havaintojen oletetaan olevan riippumattomia ja kahdessa jälkimmäisessä simulointikokeessa havainnot ovat sisäkorreloituneita. Mittausvirheitä tarkastellaan logistisen mallin ja logistisen sekamallin yhteydessä. Vastemuuttuja oletetaan kaksiarvoikseksi ja sen ei oleteta sisältävän mittausvirhettä. Osa mallin selittäjistä sisältää mittausvirhettä, mutta mallissa voi myös olla selittäjiä, joissa ei ole mittausvirhettä. Oletetaan, että ainakin osalle havainnoista on saatavissa tarkasti mitatut vastineet. Erityisesti mielenkiinnon kohteena on tilanne, jossa mallinnettava aineisto on sisäkorreloitunut. Tällainen on tyypillistä mm. kotitalousaineistoissa, joissa poimintatapa tuottaa sisäkorreloituneisuutta aineistoon. Tavoitteena kaiken kaikkiaan on estimoida malli niin hyvin kuin mahdollista. Kaksi ensimmäistä simulointikoetta on malliperusteisia ja aineisto on muodostettu tilastollisella mallilla. Tämä mahdollistaa menetelmien tilastollisten ominaisuuksien vertailun täysin kontroloidussa asetelmassa. Kolmas simulointikoe on asetelmaperusteinen ja aineistona käytetään ECHP-aineistoa (European Community Household Panel). Menetelmien vertailuun käytetään ARB % (absolute relative bias percentages) ja RRMSE % (relative root mean-squared
Published: 2015

48. Terve sotilas! : Etnografinen tutkimus varusmiesten terveystajusta sosiaalisena ilmiönä.

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Nuorisotutkimusverkosto, Ojajärvi, Anni, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Nuorisotutkimusverkosto, and Ojajärvi, Anni
Abstract: This study observes young men´s health behaviour during military service. In addition to individual health choices, the study analyses how the practices of the military institution, the conscript community and the images of and expectations for the conscript role guide and restrict the health choices of the conscripts. The purpose of this study is to determine how health behaviour is constructed in different social contexts, amongst the orders of a total institution. The study is situated in the field of qualitative health research. The research material involves an ethnographic field study conducted in Parolannummi Panzer Brigade in 2008. The researcher participated, during eight weeks and full time, in the initial conscript training, lived with the conscripts and observed the everyday life in the army. The conscripts were also interviewed; altogether 39 individual interviews of 15 men and 8 women, some of them twice, were made. On the basis of the results, the conscripts´ health behaviour can be determined as a communal process that is restricted by the institution. An individual conscript makes choices in the midst of the strictly defined everyday life of a total institution and the social reality of the conscript community. In the absence of a strong personal motive for guiding the individual health choices, the young person adheres to institutional practices and to the conscript community. The logic and objectives of military training or the practices of the conscript community do not always support the aims of health education. Instead, the everyday life in the army often contradicts the health perspective. In the empirically chapters the study analyses the limits between sickness and health, eating, smoking and alcohol consumption. Findings include answers to questions such as how smoking may seem as a smart choice from the conscript point of view, how collective army stories are related to conscripts´ alcohol consumption, how being occasionally sick is conne, Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten miesten terveyskäyttäytymistä varusmiespalveluksen aikana. Yksilöllisten terveysvalintojen lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten armeijainstituution käytännöt, varusmiesyhteisö sekä mielikuvat ja odotukset varusmiehen roolista ohjaavat ja rajaavat nuorten terveyteen liittyviä valintoja. Tavoitteena on selvittää, millaiseksi terveyskäyttäytyminen muodostuu erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja totaalilaitoksen käskyjen keskellä. Työ sijoittuu laadullisen terveystutkimuksen kentälle. Aineistona on vuonna 2008 Parolannummen Panssariprikaatissa toteutettu etnografinen kenttätyö. Tutkija osallistui kahdeksan viikon ajan ympärivuorokautisesti alokaskauden koulutukseen, asui varusmiesten kanssa ja havainnoi armeijan arkea. Lisäksi tutkija haastatteli varusmiehiä. Yksilöhaastatteluja tehtiin 39 (15 miestä, 8 naista), joista osa kahteen otteeseen. Tulosten perusteella varusmiesten terveyskäyttäytymisen voidaan sanoa olevan instituution rajaama yhteisöllinen prosessi. Yksittäinen varusmies tekee valintoja totaalilaitoksen tiukkaan määritellyn arjen ja varusmiesyhteisön sosiaalisen maailman keskellä. Mikäli nuorella itsellään ei ole aktiivista terveysvalintoja ohjaavaa motiivia, hän seuraa instituution käytäntöjä ja varusmiesyhteisöä. Sotilaskoulutuksen logiikka ja tavoitteet sen paremmin kuin varusmiesyhteisön käytännötkään eivät aina tue terveyskasvatuksen tavoitteita, vaan armeijan arki on usein ristiriidassa terveysnäkökulman kanssa. Tutkimuksen analyysiluvuissa tarkastellaan sairauden ja terveyden rajoja, ruokailua, tupakointia ja alkoholin käyttöä. Niistä käy ilmi muun muassa se, miksi tupakointi voi varusmiehen näkökulmasta olla järkevä valinta, miten kollektiiviset armeijatarinat liittyvät varusmiesten alkoholin käyttöön ja miten sairastelu on yhteydessä varusmiehen sosiaaliseen identiteettiin sekä miten ruokailu jakautuu armeijassa kahtia tankkaamiseen ja nautiskeluun. Samalla tulee esiin se, miten 2000-luvun nuori mies
Published: 2015

49. Staying well in an unstable world of work : Prospective cohort study of the determinants of employee well-being

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Pahkin, Krista, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, and Pahkin, Krista
Abstract: The overarching aim of the thesis was to identify work-related and personal factors which support employee well-being during working career and organizational restructuring. The empirical part of this thesis was based on a prospective cohort study of employees in the Finnish forest industry. Data included responses to questionnaires (N up to 4279) and records from organizational and national registers, all collected between 1986 and 2009. The data covered a period of stable growth, strong international expansion and organizational downsizing. The findings first of all show that the level of employee well-being was relatively stable over time. Employees who reported feeling unwell at work at follow-up worked in considerably worse working conditions (compared to people with good well-being) already 10 years before the follow-up. Their personal resources were weaker both at the 10-year follow-up and at baseline. Furthermore, the resources seemed to increase among those feeling well, whereas the development trend was vice versa among those feeling less well. There was an overall trend of decreasing mental well-being through the restructuring process, irrespective of the type of changes. The findings showed that the same factors which helped individuals to stay well over the long run also helped them during the turbulence of work life. Strong sense of coherence and strong social support were also associated with indices of employee well-being during organizational restructuring as well as a more positive view of the restructuring and its consequences. However, pre-change social support from co-workers did not provide a buffer against the detrimental effect of negative change experience on employee well-being. There was an association between the change appraisal and employee well-being, both health and mental well-being, during organizational restructuring: A negative appraisal of the restructuring process increased the risk of lower employee well-being. The findings sho, Tässä väitöskirjassa selvitettiin niitä työhön liittyviä ja yksilöllisiä voimavaroja, jotka tukevat työntekijöiden työhyvinvointia läpi työuran ja organisaatiomuutosten. Työn kohderyhmänä olivat suomalaisen metsäteollisuuden työntekijät. Tutkimusaineisto koostui vuosina 1986 2009 kerätyistä kyselyaineistoista (N enimmillään 4 279) sekä organisaatiokohtaisista ja kansallisista rekisteriaineistoista. Ajanjaksoon sisältyi niin taloudellisesti vakaan kasvun, voimakkaan kansainvälistymisen kuin taloudellisen taantuman kausi. Tulokset ensinnäkin osoittivat, että työntekijöiden työhyvinvointi pysyi samalla tasolla pitkällä aikavälillä. Ne työntekijät, jotka seurantatutkimuksessa voivat huonosti, olivat työskennelleet huonommissa työolosuhteissa kuin hyvinvoivat työntekijät jo 10 vuotta aikaisemmin, ja heidän yksilölliset voimavaransa olivat heikompia jo lähtötilanteessa. Lisäksi resursseissa tapahtunut muutos vuosien aikana vaikutti menevän eri suuntiin: resurssit lisääntyivät niillä työntekijöillä, jotka voivat hyvin, kun ne vastaavasti heikkenivät niillä, joiden työhyvinvointi oli alkuaan heikompi. Työntekijöiden henkinen hyvinvointi yleisesti ottaen heikkeni muutosprosessin seurauksena. Tulokset kuitenkin osoittivat, että samat tekijät, jotka auttoivat työntekijää jaksamaan pitkällä aikavälillä, tukivat heitä myös muutoksen pyörteissä. Vahva elämänhallinnan tunne ja sosiaalinen tuki olivat yhteydessä sekä työhyvinvointiin että myönteiseen muutoskokemukseen. Hyvä sosiaalinen tuki työtovereilta ennen organisaatiomuutosta ei kuitenkaan suojannut kielteisen muutoskokemuksen työhyvinvointia heikentävältä vaikutukselta. Yksilön oma arvio muutoksen merkityksestä (muutoskokemus) osoittautui merkittäväksi tekijäksi työntekijän terveyden ja henkisen hyvinvoinnin kannalta: kielteinen muutoskokemus oli yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Tulokset myös osoittivat, että kielteinen muutoskokemus heikentää myös myönteistä, motivationaalista hyvinvointia, eli se ei ainoastaan l
Published: 2015

50. ”Finns här något annat än utmaningar?” – En kvalitativ studie om barnskyddssocialarbetares arbetshälsa

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, Blomqvist, Alexandra, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, and Blomqvist, Alexandra
Abstract: I avhandlingen granskas socialarbetare inom barnskyddet och deras upplevelser av arbetshälsa. Flera forskningar visar att socialarbetare verksamma inom barnskyddet är mera belastade än socialarbetare överlag. I avhandlingen synliggörs barnskyddssocialarbetares arbetshälsa ur en samhällelig, organisatorisk och individuell kontext, eftersom arbetshälsan berör alla dessa kontexter. Avhandlingens främsta syften är att få socialarbetarnas röster hörda och att förmedla socialarbetares upplevelser av arbetshälsa. Min centrala forskningsfråga är hur barnskyddssocialarbetares arbetshälsa ter sig. Avsikten är även att beskriva vilka aspekter och omständigheter som förefaller att gynna eller missgynna arbetshälsan med speciell fokus på uppkomsten av stress. Dessutom beskrivs vilka variationer det finns i socialarbetarnas upplevelser av arbetshälsa inom samma organisation. Den teoretiska referensramen i avhandlingen är holistiska teorier om arbetshälsa och arbetsrelaterad stress samt en holistisk modell för arbetshälsa. Avhandlingen är en kvalitativ studie av tio socialarbetare inom en barnskyddsenhet i Helsingfors. Socialarbetarna som deltagit i undersökningen har haft en betydande roll och utan dem hade jag inte kunnat genomföra halvstrukturerade tematiska intervjuer. Forskningsmaterialet har analyserats med hjälp av teoristyrd innehållsanalys. Resultaten visar hur komplex arbetshälsan är och hur mycket utmaningar socialarbetare inom barnskyddet har. Det ter sig överlag finnas lite mera faktorer som belastar arbetshälsan än faktorer som gynnar arbetshälsan. Arbetshälsan verkar vara speciellt utmanad organisatoriska faktorer. Resultaten visar att socialarbetarna i stort sett använder sig av individuella faktorer för att hantera arbetsrelaterad stress. Socialarbetarna verkar ha liknande upplevelser av de organisatoriska samt samhälleliga ramarna och utmaningarna, men socialarbetarnas karakteristika kan variera en del samt möjligtvis leda till variationer i upplevelser av arbets, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Published: 2015

Catalog

Books, media, physical & digital resources

See catalog results

Searchworks

Select search scope, currently: Articles Catalog books, media & more in Jio Institute collections Articles journal articles & other e-resources

Search

Search Constraints

Refine your results

Search Limiters

Topic

Publication Year Range

Language

Publication Type

Database

Publisher

571 results on '"Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos"'

Search Results

Catalog

Select search scope, currently: Articles

Catalog

books, media & more in Jio Institute collections

Articles

journal articles & other e-resources