Search

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, kuinka kuluttajat suhtautuvat uusiin kasviproteiinipohjaisiin tuotteisiin. Selvittämällä kuluttajien asenteita ja uskomuksia kyseistä tuoteryhmää kohtaan saatiin selville minkälaisia esteitä ja kannustimia kuluttajat liittävät näiden tuotteiden valintaan. Kasviproteiinipohjaisilla tuotteilla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa lihaa korvaavia tuotteita, jotka on tuotu markkinoille nimenomaan vaihtoehdoiksi lihalle. Tuotteiden tuli olla myös prosessoitu, markkinoitu, valmistettu ja pakattu vastaavalla tavalla kuin lihatuotteet. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli kymmenen eri-ikäistä kuluttajaa pääkaupunkiseudulta. Haastattelurunko muodostettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka koostui ostopäätösprosessista, kaupan valikoimanhallinnasta, kuluttajien henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä tuotekohtaisista ominaisuuksista. Tutkimuksen perusteella kasviproteiinipohjaisiin tuotteisiin suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Kannustimina tuotteiden valintaan toimivat ennen kaikkea terveyteen, ekologisiin tekijöihin ja eettisiin arvoihin liittyviä tekijöitä. Merkittävä vaikutus oli myös meneillään olevalla kasvisruokatrendillä ja yleisen tietoisuuden kasvulla. Vastaavasti esteitä muodostivat totutut tavat niin ruokavaliossa kuin ruoanlaittotavoissakin. Tuotteiden hinta ja haastateltavien sosiaalinen piiri saattoivat toimia sekä esteenä että kannustimena haastateltavasta riippuen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä useampia kannustimia haastateltavat tuotteisiin liittivät, sitä todennäköisemmin he olivat niitä kokeilleet tai halukkaita kokeilemaan. Uusien kasviproteiinituotteiden rakenne sai kiitosta ja niiden makuakin pidettiin hyväksyttävänä. Myös tuotteiden valmistamisen helppous ja nopeus sekä raaka-aineiden kotimaisuus koettiin positiivisena ja trendiä vahvistavana tekijänä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten teollisten elintarvikkeiden pakkauksilla voidaan nostaa kuluttajien sitoutumisen tasoa. Lisäksi haluttiin selvittää, miten elintarvikkeiden pakkaus vaikuttaa rutiiniostamiseen ja onko kuluttajien sitoutumisen tasossa nähtävissä muutoksia aikaisempiin käsityksiin verrattuna. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kuluttajakäyttäytymisen osalta kommunikaatiovaikutusten hierarkia -mallista ja kuluttajan sitoutumisesta. Ostokäyttäytymisen teoriasta paneuduttiin rutiiniostamiseen ja sen lisäksi esiteltiin ostopäätösprosessin vaiheet sekä ruoan valintaan liittyvät tekijät. Pakkausten visuaaliset ja informatiiviset elementit tuotiin esille kirjallisuudesta tutun jaottelun mukaisesti, minkä lisäksi käytiin läpi elintarvikepakkausten erityispiirteitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä aiheesta haluttiin saada syvällistä tietoa. Aineisto koostui 12 haastattelusta. Haastateltavat valikoitiin harkinnanvaraisen näytteen avulla ja he olivat iältään 25–35-vuotiaita Etelä-Suomessa asuvia kuluttajia. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja tyypittelyn kautta abduktiivista eli aineistosidonnaista päättelytapaa käyttäen. Haastateltavat pystyttiin tyypittelemään sitoutumisen tasonsa mukaisesti kolmeen eri tyyppiin: matalasti, kohtalaisesti ja korkeasti sitoutuneisiin. Pakkauksella todettiin voivan vaikuttaa kohtalaisesti ja korkeasti sitoutuneisiin kuluttajiin, sillä heidän elintarvikkeiden ostamistaan ohjasivat yksilölliset arvot, asenteet ja preferenssit. Matalasti sitoutuneiden kuluttajien sitoutuneisuuden tasoa ei pystytä pakkauksella nostamaan tehokkaasti elintarvikkeiden kuluttamiseen liittyvien arvojen ja asenteiden puutteen vuoksi. Myös tiedon etsinnän ja sen lukemisen puute sekä hintaherkkyys vaikeuttivat matalasti sitoutuneiden kuluttajien sitoutuneisuuteen vaikuttamista. Pakkaus toimi rutiiniostamisessa ennen kaikkea vaihtoehtojen arviointi -vaiheessa. Etenkin kohtalaisesti ja korkeasti sitoutuneet käyttivä

Alkoholijuomien noustua Suomen elintarvikkeiden vientikärjeksi vuonna 2015 on ajankohtaista tutkia alan kilpailukykyä ja alkuperämaan merkitystä alkoholiviennin maailmanmarkkinoilla. Tutkimus vastaa tutkimuskysymyksiin Suomesta alkoholituotteiden alkuperänä ja sen merkityksestä vientituotteen brändipääomaan sekä yrityksen vientistrategiaan. Tutkimuksen kohteena ovat Suomessa toimivat alkoholijuomia valmistavat yritykset, joiden joukosta on valikoitu yhdeksän (9) yrityksen näyte. Tutkittujen yritysten joukko vastaa lähes 10 % kaikista Suomen alkoholijuomien valmistajista. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Yritysten edustajien haastattelut on litteroitu ja aineisto on käsitelty hyödyntäen luokittelua ja teemoittelua sisällönanalyysin muotona. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia aiheesta ja vallalla olevaa käsitystä alkuperämaan merkityksestä. Osa tutkituista yrityksistä korostaa suomalaisuuden merkitystä koko arvoketjussa ja toteaa markkinoinnin totuudenmukaisuuden suomalaisesta tuotteesta toteutuvan vain, jos yritys, sen käyttämät raaka-aineet ja lopputuotteen valmistus ovat kaikki alkuperältään suomalaisia. Toisille yrityksille suomalaisuus liittyy ennen kaikkea yrityksen ja tuotteiden brändien alkuperään. Yhtä mieltä yritykset ovat alkuperämaan merkityksen tärkeästä asemasta osana vientituotteen brändipääomaa ja yrityksen vientistrategiaa. Yritysten kokemukset Suomesta alkuperämaana ovat lähes yksinomaan positiivisia ja Suomella koetaan olevan hyvä maine kansainvälisillä markkinoilla. Maahamme ja Suomessa valmistettuihin tuotteisiin liitettävät positiiviset mielikuvat muun muassa puhtaudesta, luonnosta ja laadukkuudesta kasvattavat vientituotteiden brändipääomaa ja ovat etu vientistrategian suunnittelussa. Suomen alkuperänä voidaan todeta vaikuttavan positiivisesti vientituotteen brändipääomaan ja yritysten vientistrategiaan. Alkuperämaan merkitys on vahvasti sidoksissa Suomeen liitettäviin mielikuviin ja Suomi alkoholijuomien alkuperä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten kuntosaliharrastajien kulutusaikomukseen. Tarkoituksena oli myös saada selville, minkälaiset kuntosaliharrastajat käyttävät palautusjuomia, millaisia asenteita ja uskomuksia heillä voidaan tunnistaa ja onko ympäristöllä ja ulkoisilla tekijöillä vaikutusta. Tähän aiheeseen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi: viime aikoina kuntosaliharrastus on ollut trendikästä ja palautusjuomat ovat suosittuja. Aikaisemmin monet tutkimukset ovat myös keskittyneet yleisesti urheilulisäravinteisiin, jolloin pelkästään palautusjuomien kulutukseen liittyvää tutkimustietoa ei ole ollut helposti löydettävissä. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka pohjautui suunnitellun käyttäytymisen teoriaan ja johon oli lisätty tekijöitä ruoan valinnan teoriasta. Sosiodemografiset tekijät otettiin huomioon taustalla vaikuttavina tekijöinä. Tutkimusote oli kvantitatiivinen, ja empiirinen osa suoritettiin survey-kyselyn avulla. Kyseessä oli otantatutkimus, kun perusjoukkona olivat suomalaiset kuntosaliharrastajat. Vastauksia saatiin yhteensä 146. Tulosten perusteella palautusjuomien käyttö oli yleistä ja suurin osa kuntosaliharrastajista käytti ainakin joskus palautusjuomia. Tulosten perusteella todennäköinen palautusjuomien kuluttaja oli mies, joka kävi useita kertoja viikossa kuntosalilla ja joka keskittyi voimaharjoitteluun. Asenteet palautusjuomia ja palautumista kohtaan olivat hyvin positiivisia. Vastaajat eivät kokeneet ulkoisten tekijöiden, kuten ajan tai rahan, vaikuttavan heidän palautusjuomien käyttöönsä. Palautusjuomien kulutusaikomusta selitti voimakkaimmin vastaajan asenne. Tämän tutkimuksen perusteella, jos palautusjuomien valmistaja haluaa esimerkiksi lisätä palautusjuomien myyntiä, niin hänen tulisi keskittyä naispuolisten sekä harvoin kuntosalilla käyvien kuntosaliharrastajien asenteiden muuttamiseen. Palautusjuoman tärkeyden korostaminen joka kuntosaliharjoituksen jälkeen ja tästä t

Ruokablogien lukemisen yleistymisen myötä blogeista on tullut tärkeä tuotetiedon lähde. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten ruokablogien lukeminen vaikuttaa ruokaan liitettävään ostokäyttäytymiseen. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, miten ruokablogien sisältämä sähköinen kuulopuhe (eWOM) vaikuttaa ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen yhdistämällä aikaisemmista eWOM-tutkimuksista saatua tietoa. Ruokablogien lukemisen vaikutuksen tutkimisessa käytettiin hyväksi aikaisempia eWOMia koskevia tutkimuksia sekä Kotlerin ja Armstrongin (2006) kuluttajan ostopäätösprosessia. Tutkimuksen empiirisessä osassa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta E-lomakkeella toteutetulla survey-kyselyllä. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollisti tutkimuskysymysten tarkastelun suuremmalla otoksella. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Helsingin yliopiston läsnä olevat opiskelijat, joilla oli tiedot opiskelijarekisterin tietokannassa. Ruokablogien sisältämän eWOMin vaikutusta ostokäyttäytymiseen arvioitiin tutkimusta varten kehitetyllä eWOM-mittaristolla, joka luotiin faktorianalyysien perusteella. Faktorianalyysin pohjalta muodostettujen summamuuttujien vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen analysoitiin varianssianalyysillä. Taustatekijöiden analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia jakauma- ja frekvenssitarkastelujen lisäksi. Ruokablogien lukemisen yleisimpiä tarkoituksia olivat ruokablogit reseptien, inspiraation ja tiedonlähteenä. Yleisimmin ruokablogista saatavaa tietoa olivat tieto resepteistä, tuotteista ja niiden käyttötavoista sekä tieto muiden kokemuksista. Ostouseusryhmien ääripäiden välillä todettiin olevat tilastollisesti merkitsevää eroa ruokablogin lukemisen useuden suhteen. Ruokablogien lukemisen sekä tuotearvosteluiden ja -suositusten vaikutus ostoaikomukseen erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien ostouseusryhmien välillä ja vaikutukset ostouseuteen olivat suuret. Lukijakommenttien vaikutus ostoaikomukseen er

Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja tämän rahoitusmuodon kautta kerätään yhä suurempia rahoituskierroksia. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen monia eri ominaisuuksia on selvitetty aikaisemmissakin tutkimuksissa, mutta tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään mitkä ovat joukkorahoittajien sijoituskriteerit sekä vertaamaan näitä sijoituskriteereitä bisnesenkelien ja pääomasijoitusyhtiöiden sijoituskriteereihin. Lisäksi haluttiin selvittää, poikkeavatko panimoihin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteerit muihin sijoitusmuotoisiin joukkorahoituskohteisiin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteereistä ja millä tavalla. Tutkielman kirjallisuusosiossa käytiin läpi pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkeleiden sijoituskriteereitä selvittäviä tutkimuksia sekä niiden valintaa selittävää agenttiteoriaa. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja strukturoituun kyselylomakkeeseen saatiin vastauksia 20:ta joukkorahoittajalta. Tutkimusaineiston sijoituskriteereitä analysoitaessa sijoituskriteerit asetettiin tärkeysjärjestykseen niiden saaman keskiarvon mukaan. Varianssianalyysin avulla selvitettiin, että poikkeavatko joukkorahoittajien sijoituskriteerien keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkelien sijoituskriteerien keskiarvoista. Sijoittajaryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja sijoituskriteereissä tarkasteltiin kontrastien avulla. Panimoihin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteerejä verrattiin muihin kohteisiin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteereihin ja niiden eroja selvitettiin Mann-Whitney U -testillä. Tutkimustulosten perusteella joukkorahoittajille tärkeimmiksi sijoituskriteereiksi nousivat yrittäjään liittyvät sijoituskriteerit. Verrattaessa joukkorahoittajien sijoituskriteereitä bisnesenkelien ja pääomasijoitusyhtiöiden sijoituskriteereihin löydettiin eroja taloudellisten sijoituskriteerien tärkeydestä, jotka

Storage assignment policies and layout decisions have an impact on warehouse performance. The purpose of this study is to measure how storage assignment policies and layout decisions affect travel distances of material handling equipment in a warehouse and to find out whether the current storage assignment policy and layout meet the objectives set by the management. This study is a case study and the case company is Suomen Nestlé Oy. The research methodology includes a discrete-event simulation and semi-structured theme interviews. FlexSim simulation software is used in order to investigate how a warehouse layout modification and different storage assignment policies such as the current storage assignment policy, random storage and class-based storage affect travel distances of material handling equipment in a real-life food warehouse. Moreover, four semi-structured theme interviews are conducted in the own warehouses of Suomen Nestlé Oy and in the outsourced warehouses of Suomen Nestlé Oy in order to examine whether the management is satisfied with the current storage assignment policy and layout, and how the warehouse performance is measured. I find that class-based storage can reduce order picking travel distances and travel times compared to the current storage assignment policy and random storage in the warehouse of Suomen Nestlé Oy. Also, class-based storage can reduce total travel distance and travel time of material handling equipment compared to random storage in the warehouse of Suomen Nestlé Oy. Sizes and dimensions of each class, number of empty storage locations for buffer in each class and the skewness of the product demand curve have a huge impact on the performance of class-based storage. The proposed new layout increases putaway travel distances and total travel distance of material handling equipment compared to the current layout in the warehouse of Suomen Nestlé Oy. The interviews reveal that the managers are dissatisfied with the current storage

Tämän Pro gradu tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä lisäarvoa yhteisömerkistä on merkkiä käyttävälle yritykselle ja miten yhteisömerkin käyttö yrityksen tuotteissa vaikuttaa yrityksen brändipääomaan. Yhteisömerkkiä tässä tutkielmassa edustaa Hyvää Suomesta -merkki, joka on pakattuna myytävien elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkkiä käyttää noin 280 yritystä ja se löytyy noin 8000 tuotteesta. Hyvää Suomesta -merkki on yksi Suomen arvostetuimmista brändeistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu brändipääoman käsitteen ja yhteisbrändäyksen sekä sen yhteydessä vaikuttavan läikkymisefektin ympärille. Lähestymistapa tässä tutkielmassa on laadullinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teema-haastattelua, jolloin tarkoituksena on saada syvempi ymmärrys haastateltavien käsityksistä tut-kittavaan aiheeseen. Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä Hyvää Suomesta -merkkiä käyt-tävien eri kokoisten yritysten edustajaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Hyvää Suomesta -merkin vaikutukset brändi-pääoman eri osa-alueisiin vaihtelivat neutraalista positiiviseen. Negatiivisia vaikutuksia ei tulos-ten perusteella ilmennyt. Suurin vaikutus merkillä on brändin koettuun laatuun: Hyvää Suomesta -merkin nauttima luottamus siirtyy läikkymisefektin avulla merkkiä käyttävään brändiin. Tulosten perusteella Hyvää Suomesta -merkin tuoma lisäarvo yritykselle ilmenee siten, että merkki vahvistaa yritysten omaa kotimaisuusviestiä sekä toimii ulkopuolisen tahon myöntämänä laatuleimana tuotteelle. Lisäksi Hyvää Suomesta -merkki lisää suomalaisten elintarvikelana yritysten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja sitä käytetään myös ideologisista syistä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hedelmät- ja vihannekset tuoteryhmän strategista merkitystä yksityisen sektorin ostavalle HoReCa-organisaatiolle, sekä selvittää tuoteryhmän toimitusketjun hallinnassa ja hankinnassa vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu pitkälti toimitusketjun hallinnan, sekä sen alailmiönäkin nähtävän strategisen hankinnan teorioiden ympärille. Teoria käsittelee myös Suomen elintarvikeketjua, sekä pilaantuvien ja herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden toimitusketjun hallintaa. Tutkimuksen empiirinen osuus koostui yhdeksästä tutkimushaastattelusta, jotka suoritettiin keväällä 2015. Tutkimukseen haastateltiin Uudenmaan yksityisen HoReCa-sektorin ruokaravintola- ja henkilöstöravintolayrityksiä, joilla oli merkittäviä hankintavolyymejä ja ammattimaista hankintatoimintaa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teorian mukaan strategisesti merkittävällä tuoteryhmällä on suuri vaikutus yrityksen kannattavuuteen, asiakastarpeiden täyttämiseen ja kilpailuetuun. Tällöin myös hankinta on kriittisempää ja sen toimittajamarkkinoihin saattaa liittyä epävarmuutta. Teorian mukaan tavarantoimittajasuhteet ovat yrityksen menestykselle olennaisia toimitusketjujen ja –verkostojen kilpaillessa keskenään modernissa toimintaympäristössä. Yhteistyö rajatun toimittajajoukon kanssa on nähty yhtenä keinona saavuttaa kilpailuetua, minkä vuoksi toimittajavalinnat ovat yritykselle tärkeitä päätöksiä. Tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset tuoteryhmä voidaan nähdä yksityiselle sektorille strategisesti merkittävänä tuoteryhmänä, sillä se on volyymiltaan suuri, sen rooli raaka-ainepohjassa on kasvava, ja sen hankintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Pilaantuvien ja herkästi pilaantuvien maatalous- ja elintarviketuotteiden toimitusketjuille tyypilliset haasteet liittyen pitkälti satokausivaihteluihin, nousivat esiin tä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden kuluttajien ajatuksia omasta brändiuskollisuudestaan ja suhteestaan elintarvikebrändeihin. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mitä vanhempien ikäluokkien brändiuskollisuuden taustalla on. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastatteluilla pyrittiin saamaan ymmärrystä brändin merkityksestä ikääntyneelle, iän vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen ja elintarvikebrändeihin suhtautumiseen. Lisäksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena oli saada käsitys tunneperäisen käyttäytymisen roolista ikääntyneiden brändiuskollisuudessa. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää 56–64 -vuotiasta ja seitsemää 71–86 -vuotiasta kuluttajaa Etelä- ja Länsi-Suomesta. Toinen ikäryhmä kuvasi nuoria ikääntyneitä ja toinen vanhoja ikääntyneitä. Tutkimuksen viitekehys rakentui brändikiintymysprosessin ympärille. Lisäksi tämän tukena käsiteltiin brändiuskollisuuden muodostumista ja ikääntymisen vaikutuksia käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Tutkimuksen perusteella ikääntyneet pitävät elintarvikebrändiä usein merkittävänä tekijänä ostopäätöksessä, merkityksen vaihdellessa tuoteryhmien välillä. Harva ikääntynyt pitää itseään kovinkaan brändiuskollisena, vaikka tiettyä brändiä ostettaisiinkin toistuvasti. Uskollisuus ei näytäkään johtuvan aina brändistä itsestään tai sen luonteesta vaan myös totutuista tavoista ja muodostuneista ostotottumuksista. Muodostuneiden tapojen taustalla on luottamus brändiin. Ikääntyneet pitävät uskollisuutensa syinä totuttuja tapoja, tuotteen tuttuutta ja turvallisuuden tunnetta siitä mitä syö. Ikääntyneiden tunneperäinen ostokäyttäytyminen ja brändeihin suhtautuminen tuli esiin, mutta ei voimakkaasti. Varsinainen tunneperäinen kiintymys tuli esille vain kahvibrändeissä. Muissa elitarvikekategorioissa tunneperäistä suhdetta brändiin ei juuri tunnistettu vaikka tuotemerkille oltaisiinkin uskollisia. Toisaalta ikääntyneiden kohdalla totuttujen tapojen taustall

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää vastuuttomuuden vaikutusta kuluttajan päätöksentekoon. Tutkimuksen viitekehys muodostuu Restin (1986) eettisen päätöksenteon malliin. Huomion kohteena ovat rikkomuksen piirteet, ja piirteiden vaikutus kahdessa päätöksenteon vaiheessa: arvioinnissa ja käyttäytymisaikomusten muodostumisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia vaikutuksia rikkomuksista on kuluttajan käyttäytymiseen. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimus suoritettiin skenaariopohjaisena yksilöhaastatteluna. Haastatteluun osallistui 10 Uudellamaalla asuvaa kuluttajaa. Aineiston analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti ja piirteiden määrittelyssä tukeuduttiin aikaisempaan tutkimukseen vastuuttomuudesta ja eettisestä päätöksenteosta, joista keskeisimmiksi muodostuivat Langen ja Washburnin (2012) vastuuttomuuden piirteet ja Jonesin (1991) moraalisen intensiteetin käsite. Kuluttajat eivät päätöksenteossa arvostele rikkomuksia identtisesti, vaan rikkomuksen piirteillä on vaikutusta arvioinnissa ja käyttäytymisaikomuksien muodostumisessa. Kuluttajan päätöksentekoon vaikuttavia rikkomuksen piirteitä ovat seurausten voimakkuus, poikkeavuus, läheisyys, yrityksen syyllisyys ja kohteena olevan osallisuuden puute tapahtumaan. Käyttäytymisaikomuksiin vaikuttavat lisäksi tilannetekijät, joita ovat vaikutusmahdollisuudet, toimintavaihtoehdot ja luottamuspääoma. Mitä voimakkaammista piirteistä rikkomus muodostuu, sitä todennäköisemmin se arvioidaan negatiivisesti ja se johtaa negatiivisiin käyttäytymisaikeisiin. Piirteiden voimakkuus lisää kuluttajan käyttäytymisaikomuksia. Ennen varsinaista vastuuttomuutta on olemassa toleranssivyöhyke, ja kuluttajat hyväksyvät sillä alueella olevat rikkomukset osaksi liike-elämän käytäntöjä. Kuluttajat eivät näyttäytyneet eettisinä kuluttajina, joilla olisi halua aktiivisesti rangaista yrityksiä vastuuttomuudesta esimerkiksi boikotoinnilla. Vastuuttomuuteen liittyneitä tuotteita halutaan kuitenkin vältt

Viimeaikaiset muutokset, kuten talouden epävarmuus ja kiristynyt hintakilpailu, ovat vaatineet kaupan alan etsimään kustannussäästöjä ja toisaalta testanneet sen sopeutumiskykyä. Tehokkaalla ja tarkalla kysynnän ennustamisella päivittäistavarakauppa voi esimerkiksi säästää varastointikuluissa ja taata asiakastyytyväisyyden tiukassa kilpailutilanteessa. Kysynnän ennustamisen optimointi on oleellista, jotta toimitusketjun kustannukset pysyisivät mahdollisimman pieninä. Kaupan alalla on herätty siihen, että tehokkaaseen kysynnän ennustamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin, miten toimivaa ennusteyhteistyö on tällä hetkellä, ja miten yhteistyötä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa. Toisaalta haluttiin selvittää, takaako syventynyt ennusteyhteistyö tavarantoimittajan paremman toimitusvarmuuden. Ja lopuksi pohdittiin, mitkä tekijät vaikuttavat ennusteyhteistyön onnistumiseen. Tämän pro gradun tutkimusote on kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin sähköisesti suuren kotimaisen tukkukaupan tavarantoimittajille kesäkuussa 2015. Vastauksia saatiin 58 kappaletta. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että kehittämistä riittää erityisesti tavarantoimittajien informoinnissa, vastavuoroisen tiedonkulun parantamisessa ja toisaalta tietojen vaihdon ajoituksessa. Näiden samojen asioiden todettiin myös vaikuttavan suuresti ennusteyhteistyön onnistumiseen tietojen vaihdon vaivattomuuden ohella. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, tuottaako ennusteyhteistyö oikeasti konkreettisia hyötyjä toimitusketjulle. Indikaattorina käytettiin esimerkiksi toimittajan toimitusvarmuutta. Toimitusvarmuus mittaa, miten hyvin tavarantoimittaja on pystynyt toimittamaan tilatut tuotteet. Syvemmän yhteistyösuhteen ei todettu takaavan parempaa toimitusvarmuutta. Tavarantoimittajat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä, että ennusteyhteistyöllä on suuri tai erittäin merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan ja tulokseen.

Tämän tutkielman tavoitteena oli päästä selville siitä, millaisia erityispiirteitä perheyritysten yrityskauppaprosessiin liittyy. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aihetta lähestyttiin yleisimpien yrityskauppavaiheiden kautta. Tarkastelun kohteeksi valittiin yksittäinen perheyritys Marketvisio, joka myytiin ulkopuoliselle omistajalle keväällä 2014. Tutkielmassa pyrittiin pääsemään selville siitä, mitä erityispiirteitä yleisesti ottaen perheyritysten yrityskauppaprosessiin sisältyy, mutta haluttiin myös keskittyä erityisesti perheyritysten arvonmääritykseen perheyrittäjän kannalta sekä yrityskaupan onnistumisen pohdintaan. Tutkielman kulkua ohjasi tutkielmaa varten rakennettu teoreettinen viitekehys, joka on tehty yrityskauppaprosessiin liittyvien eri vaiheiden pohjalta. Näkökulmaksi valittiin myyjä ja tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin tekemällä kolme haastattelua tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä. Kaikki haastateltavat kuuluivat yrityksen johtoryhmään ja heillä oli vastuullinen rooli yrityskauppaprosessissa. Yksi haastateltavista oli toinen yrityksen entisistä omistajista ja kaksi muuta haastateltavaa olivat oman yksikkönsä johtajia. Tutkimustulokset osoittivat, että huomattavia erityspiirteitä ei ollut havaittavissa. Kolme erityispiirrettä nousi selkeimmin esille: omistajien vahva tahto ottaa työntekijät huomioon kertomalla heille yrityskaupasta normaalia aikaisemmin sekä käymällä tiukkaa keskustelua työntekijöiden työsopimusten puolesta, kauppaneuvotteluissa on käyty keskustelua omistajien lasten työsuhteen jatkumisesta ja viimeisenä erityispiirteenä tutkimuksessa tuli esille perheyrittäjyyden luoman tunnelman katoaminen. Arvonmäärityksessä ei ollut havaittavissa merkittäviä erityispiirteitä eikä yrityskaupan onnistumiseen pystytty nimeämään vain yhtä tekijää.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, miten virvoitusjuoma-alan makroympäristön eri tekijät vaikuttavat yritysten toimintaan ja kilpailuetuun. Makroympäristön tekijöistä tarkempaan arviointiin nostettiin poliittisiin tekijöihin kuuluva virvoitusjuomavero. Makroympäristöanalyysi toteutettiin PESTEL-analyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui yrityksen toimintaympäristöstä, sekä strategian rakentamisesta kilpailuedun luomiseksi. Viitekehyksen avulla pyrittiin kuvaamaan, miten tutkimuksen teoriat kytkeytyvät toisiinsa. Tutkimuksen ote oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kahdeksaa virvoitusjuoma-alan edustajaa. Teemahaastattelu valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska aiheesta haluttiin saada syvempää ymmärrystä. Teemahaastattelujen avulla oli mahdollista antaa haastateltavien nostaa esiin itse tärkeimmiksi makroympäristön tekijöiksi kokemiaan asioita. Virvoitusjuoma-alan makroympäristön tekijöistä tärkeimpinä nähtiin omien merkkien osuuden kasvaminen, terveystrendin vahvistuminen, sekä sokeriin kohdistuvan kritiikin voimistuminen. Näillä tekijöillä nähtiin olevan vaikutusta alan markkinarakenteeseen ja kehitykseen tulevaisuudessa. Kilpailuetua yritykset pyrkivät luomaan panostamalla edelleen tuotekehitykseen ja vastaamalla kuluttajatrendeihin. Myös vahvojen brändien rakentaminen nähtiin mahdollisuutena luoda kilpailuetua, vaikka markkinarakenne muuttuisikin. Virvoitusjuomaveroon ja sen korotuksiin suhtauduttiin melko negatiivisesti. Kritiikki ei kohdistunut verotukseen sinänsä, vaan veromalliin, joka kohtelee substituuttituotteita epätasa-arvoisesti ja kohdistuu ainoastaan tiettyihin toimialoihin ja toimijoihin. Verolla koettiin olevan huonoja vaikutuksia alan investointeihin, työllisyyteen ja kehitykseen. Veron terveysperusteet koettiin heikoiksi. Arvonlisäveroa pidettiin oikeudenmukaisempana verotusmallina, jota olisi myös helpompi hallita.

Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella poliittisten riskien hallintaa Suomen elintarviketeollisuudessa. Tutkielma suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aihetta lähestyttiin konkreettisen poliittisen riskin kautta. Tarkasteltavaksi tapaukseksi valittiin Venäjän vuonna 2014 asettamat vastapakotteet, joiden myötä suurin osa Suomen elintarvikeviennistä Venäjälle pysähtyi. Tutkielmassa pyrittiin myös selvittämään, kuinka Suomen elintarviketeollisuudessa oli varauduttu tapaukseen ja kuinka tapaus vaikuttaa poliittisten riskien hallintaan jatkossa. Tutkimuksen kulkua ohjasi tutkimukselle muodostettu teoreettinen viitekehys, joka rakentui poliittisten riskien ja riskienhallinnan pohjalle. Näkökulmaa perustelee tapauksen konteksti, joka voidaan nähdä hyvin poliittisena ja läheisesti Suomen elintarviketeollisuuteen liittyvänä. Riskienhallinnan viitekehyksenä tutkimuksessa hyödynnettiin ISO 31000:2009 -standardia. Tutkimuksessa suoritettiin 10 teemahaastattelua, joissa tavoitettiin seitsemän eri yritystä ja kolme asiantuntijaa. Yritykset olivat Suomen elintarviketeollisuudessa toimivia sekä suuria että pk-sektorin yrityksiä, jotka olivat harjoittaneet tai harjoittivat edelleen elintarvikevientiä Venäjälle. Asiantuntijat olivat puolestaan Suomen elintarviketeollisuuden ja Venäjän-liiketoiminnan tuntevia henkilöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että poliittisten riskien vaikutusalue koetaan hyvin laajaksi, jolloin ne kietoutuvat liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun, eikä niinkään riskienhallintaan. Liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa poliittisia riskejä pyrittiin ensisijaisesti välttämään ennakoivalla toiminnalla ja riskiä hajauttamalla. Poliittisen riskin toteutuessa tilanteen katsottiin edellyttävän yksinkertaisesti tilanteeseen sopeutumista, jolloin tavoitteeksi muodostui liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Varsinainen poliittisten riskien hallinta suomalaisten elintarviketeollisuusyritysten keskuudessa ei kuitenkaan osoittautunut kovin sy

Tämä tutkimus käsittelee asiantuntijapalveluyritysten asiakkaiden palvelun laadun laatuodotuksia ja laatukokemuksia. Tässä tutkimuksessa asiantuntijapalveluita tutkittiin tilitoimistopalveluita tarkastelemalla. Tutkimusongelmana oli selvittää, millaisena tilitoimistoyritysten asiakkaat kokevat saamansa palvelun laadun, mitkä laatuominaisuudet ovat tärkeitä, minkälaisia puutteita he näkivät palvelun laadussa, ja mitä uusia palveluominaisuuksia voitaisiin löytää. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu palvelun laadun keskeisiin teorioihin. Tutkimuksessa tarkastellaan laatuominaisuuksia, laatukuilumallia ja palvelun kokonaislaadun mallia. Empriinen tutkimus pohjautuu SERVQUAL-periaatteisiin. Kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen vastasi 102 tilitoimistopalveluita käyttävää asiakasyritystä. Tämän tutkimuksen tuloksena havaittiin, että tilitoimistojen asiakkaat pitävät tärkeänä osaavaa, virheetöntä ja ammattimaista palvelua. Virheiden sattuessa ne tulisi korjata nopeasti. Tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia siinä, että tilitoimiston palvelun laadun kannalta tärkeimpinä laatuominaisuuksina korostuivat luotettavuuteen ja vakuuttavuuteen liittyvät palveluominaisuudet. Fyysisen palveluympäristön ja aineellisuuden merkitys palvelun laadulle oli vähäinen. Tässä tutkimuksessa havaittiin myös palvelun reagointialttiuden ja empaattisuuden olevan tärkeitä laatuominaisuuksia. Nämä näkyvät asiakkaalle proaktiivisena ja ennakoivana palveluna.

Blogien kaupallinen hyödyntäminen on ruvennut kiinnostamaan yrityksiä viime vuosien aikana, mutta tutkimusten mukaan blogimarkkinoinnin osaamisessa on kuitenkin puutteita. Tässä tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään paremmin kaupallista yhteistyötä tekevän bloggaajan ja yrityksen välistä suhdetta bloggaajan näkökulmasta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaista yhteistyötä yritykset ja bloggaajat tekevät, minkä varaan yhteistyö rakentuu ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Aihetta lähestyttiin suhdemarkkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui Morganin ja Huntin (1994) esittelemän sitoutumis-luottamus -teorian sekä Halisen (1994) sitoutumista, luottamusta ja houkuttelevuutta käsittelevän tutkimuksen pohjalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 10 suomalaista bloggaajaa ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että bloggaajan ja yrityksen välinen yhteistyö eroaa perinteisistä yritysten välisistä liittoutumista. Yhteistyön muodot vaihtelevat paljon, mutta yhä tiiviimmät ja pitkäkestoisemmat yhteistyösuhteet ovat selvästi kasvussa oleva trendi. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä olevien vetovoiman ja luottamuksen vaikutukset yhteistyön sujuvuuteen osottautuivat merkittäviksi, mutta mielipiteet sitoutumisen tärkeydestä vaihtelivat haastateltavien keskuudessa. Yhteistyökumppanin valinnassa bloggaajalle tärkeimpiä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat yhteistyöstä saadut hyödyt suhteessa kustannuksiin sekä omat henkilökohtaiset syyt ja arvot. Luottamuksen olemassaoloa pidettiin välttämättömänä, mutta sen merkitys on kuitenkin tärkeämpää yritykselle kuin bloggaajalle. Bloggaajat olivat pääosin tyytyväisiä yhteistyösuhteisiinsa yritysten ja viestintätoimistojen kanssa, mutta myös kehityskohteita oli helppo löytää. Yritysten on panostettava yhteistyökumppanin valintaan sekä blogissa toteutettavan markkinoinnin s

Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka venäläiset kuluttajat suhtautuvat funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Funktionaaliset elintarvikkeet ovat Venäjällä verrattain uusi ilmiö ja kuluttajien asenteet tuotteita kohtaan yhä vakiintumattomia. Tutkimuksen kannalta keskeisiä aiheita ovat kuluttajien asenteet teknologisesti muokattuja elintarvikkeita kohtaan, elintarvikkeen terveysväitteen merkitys tuotteen lisäarvon muodostumisen kannalta sekä venäläisten kuluttajien yleinen suhtautuminen terveysväittämällä varustettuja elintarvikkeita kohtaan. Suhtautumista selvitettiin venäläisille kuluttajille suunnattuna internet-kyselynä. Tutkielman aineisto koostuu 159 vastauksesta, jotka analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Venäjällä ollaan hyvin kiinnostuneita funktionaalisista elintarvikkeista, mutta käsite ”funktionaalinen elintarvike” ei ole kuluttajille juuri itsessään tuttu. Saatujen tulosten mukaan suurin osa kuluttajien funktionaalisiin elintarvikkeisiin liittyvistä epäilystä kohdistuu hyvin periaatteellisiin kysymyksiin, esimerkiksi uusi valmistusteknologia saattaa saada valintatilanteessa merkittävää painoarvoa. Funktionaalisten elintarvikkeiden omaksumisessa korostuu kuluttajan luottamus niin tieteelliseen tutkimukseen, tuotteiden valmistajiin kuin tuotteiden markkinoijiin. Tulosten mukaan kuluttajat harvemmin luottavat markkinointikampanjoihin, joten erityisesti asiantuntijoiden rooli tiedonvälittäjänä on tärkeä. Terveydenhuollon ammattilaisilla nähdään olevan olennainen rooli kuluttajien tietoisuuden kasvattamisessa Venäjällä, sillä elintarviketeollisuuden yritykset koetaan liian puolueellisina todenmukaisen informaation levittämiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että terveysväitteen nähdään tuovan tuotteelle lisäarvoa. Motivaatio tuotteen käytölle syntyy kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli kuluttaja ymmärtää terveysväitteen ja tuotteen terveysvaikutus tuntuu itselle merkitykselliseltä.

Tutkielman aiheena on elintarvikeyrityksien harjoittama hyväntekeväisyys. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä elintarvikeyrityksien yhteiskuntavastuuraporteissa kerrotaan yrityksen harjoittamasta hyväntekeväisyydestä? Onko elintarvikeyrityksien harjoittama hyväntekeväisyys strategista ja koskettaako se yrityksien sidosryhmiä? Tarkentavana kysymyksenä on: Keitä elintarvikeyritysten yhteiskuntavastuuraporttien perusteella pyritään hyväntekeväisyydellä hyödyttämään ja mitä hyväntekeväisyysmuotoja käytetään? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskuntavastuusta sekä sidosryhmäteoriasta ja empiirisenä aineistona ovat puolestaan maailman kymmenen liikevaihdoltaan suurimman elintarvikeyrityksen yhteiskuntavastuuraportit. Tutkimustyyppinä tutkielmassa on kuvaileva tutkimus. Tavoitteena on kuvailla sitä, minkälaista elintarvikeyritysten harjoittama hyväntekeväisyys on ja kenelle se on suunnattu yhteiskuntavastuuraporttien perusteella. Tutkimusotteena on laadullinen tutkimus ja analysointimenetelminä ovat teemoittelu ja tyypittely. Tutkielman aineiston perusteella elintarvikeyrityksien yleisimmät hyväntekeväisyysteemat, jotka olivat ravitsemus ja koulutus olivat strategisen hyväntekeväisyyden mukaisia. Myös hyväntekeväisyyden kohteet, jotka olivat yhteisö yrityksen ympärillä ja lapset kuuluivat yleisimmin elintarvikeyrityksien sidosryhmien vaikutuspiiriin. Hyväntekeväisyysmuodoista puolestaan rahalahjoitukset ja määrittelemätön kumppanuus olivat yleisimmät. Muodot olivat yrityksien kannalta vähistä osallistumista vaativia. Tiivistäen voidaan siten sanoa, että elintarvikeyrityksien hyväntekeväisyydessä oli siis strategisia piirteitä, mutta yhdessäkään aineiston yrityksistä hyväntekeväisyys ei ollut pelkästään strategista.

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää julkisten elintarvikehankintojen kestävyyttä, miten kestävyys näkyy hankintatoiminnassa ja minkälainen laajempi ideologia niiden taustalla vaikuttaa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimusmenetelmä ja aineisto kerättiin tekemällä 12 teemahaastattelua asiantuntijoille, jotka työskentelevät jollain tapaa joko hankintojen tai hankintojen reunaehtojen parissa. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman kattava käsitys hankintojen kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Aineistoon otettiin mukaan myös 14 tarjouspyyntöä, jotka kerättiin pyytämällä ne hankkijoilta ennen haastatteluja. Saatujen tarjouspyyntöjen pohjalta tutkija koosti jokaiselle hankintayksikölle oman taulukon käytetyistä kriteereistä. Taulukot toimivat apuna hankkijoille tehdyissä haastatteluissa, sillä niiden avulla oli mahdollista esittää esimerkkejä ja lisäkysymyksiä kestävyyteen liittyen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä huomioitiin teoriaosassa esitetyt hankintojen kestävyyteen vaikuttavat tärkeimmät tekijät, muun muassa hankintalainsäädäntö, kestävyys sekä erilaiset hankintaohjeet ja suositukset. Aineiston perusteella hankintojen kestävyyteen liittyy paljon erilaisia mielikuvia ja näkemyksiä siitä, mitä kestävyys pitää sisällään. Hankintojen kestävyyteen panostaminen koettiin kuitenkin tärkeäksi ja aiheen tiedettiin saaneen näkyvyyttä myös poliittisessa keskustelussa viime aikoina, mikä koettiin välttämättömäksi, jotta hankintatoiminnan kestävyydellä on mahdollisuus edistyä. Kestävämpien kriteerien käyttöä hidastaa kuitenkin kriteerien abstraktisuus eli se, ettei kestävyydelle ole tällä hetkellä olemassa vakiintunutta määritelmää. Hankintatoiminnan kestävyyden kehittyminen vaatisi nykyistä selkeämmän strategian, lisäkoulutusta sekä vahvempaa poliittista linjausta. Kestävyys miellettiin yhteiseksi tavoitteeksi, jonka toteutuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja aitoa halua vaikuttaa kestävyyteen liitty

Ruokatottumukset ovat olleet aiempaa suuremman muutoksen alaisena ja ruoka itsessään on noussut eräänlaiseksi trendiksi. Tänä päivänä terveelliset elämäntavat ja ruokavalinnat ovat nousseet yhä selkeämmin pinnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka aktiivisesti kuntoilevat kuluttajat suhtautuvat proteiinipitoisiin välipalatuotteisiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Teemahaastattelua käyttämällä haluttiin selvittää käsityksiä, mielikuvia sekä suhtautumistapoja, joita proteiinivälipalat synnyttävät. Tutkimuksella haluttiin myös löytää vastauksia siihen, minkälainen rooli kuluttajan ympäristöllä, kuten ruokatrendeillä on heidän tulkintoihin ja ruoan valintaan kohdistuvaan käyttäytymiseen. Tutkimuksen teoreettisesessa taustassa hyödynnettiin kuluttajakäyttäytymisen teoriaa sekä ostopäätösprosessia. Näiden lisäksi teoriaosiossa käsiteltiin ruoan valintaa, ruokavalion erityistarpeita sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen empiirisessä osiossa haastateltiin kahtatoista aktiivisesti liikunnallista, pääkaupunkiseudulla asuvaa kuluttajaa. Haastattelujen pohjana käytettiin tutkimuksen viitekehyksen ja aikaisempien tutkimusten avulla laadittua teemahaastattelurunkoa. Proteiinivälipaloihin suhtautumisen havaittiin olevan jokseenkin ristiriitaista, sillä proteiinivälipalojen käytössä ja hyväksymisessä oli jonkin verran eroja. Eri proteiinipitoisia elintarvikkeita kohtaan tehtiin erilaisia tulkintoja ja niihin kohdistettiin sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia. Haastateltavien vastauksista oli tulkittavissa eroja luontaisten ja prosessoitujen proteiinielintarvikkeiden arvostamisen välillä. Luontaisia proteiininlähteitä pidettiin pääasiassa parempina vaihtoehtoina kuin teollisesti prosessoituja tuotteita. Proteiinivälipalojen hyväksyttävyyteen vaikutti hyvin voimakkaasti tilannekohtaisuus. Haastateltavien asenteissa oli havaittavissa eroja teollisesti prosessoitujen tuo

Food waste is a global issue that causes major damage economically, environmentally and socially. Stakeholders carry a shared responsibility for the waste and more effort is needed to prevent its creation. Retailers, an affluent link in the food supply chain (FSC), can make a difference. Solving the food waste issue requires comprehending what has already been done. Understanding the field and analyzing the impacts of different kind of food waste initiatives from various perspectives can benefit the food industry as well as non-governmental organizations and public authorities on the path towards more sustainable processes. The aim of this research is to define what kind of food waste initiatives have been implemented among the leading European food retailers between the years 2011 and 2014. The research is carried out from a European perspective as its field of food trade is considered unique in terms of policies, integration and the development of the functions of the FSC. The research was implemented through a qualitative content analysis from a deductive point of view during autumn 2014. The theoretical framework of the paper consists of literature related to the European food retail sector, the food waste issue and corporate social responsibility (CSR). The data used in the content analysis was collected from Europe’s leading retailers’ CSR reports and homepage publications. It was then analyzed from various perspectives, with an emphasis to the causes of food waste and the theory of CSR. The research found that retailers have implemented several different food waste programs which vary with respect to their objectives, duration, strategic integration and operational aspects. The initiatives present a variety of economic, environmental and social CSR dimensions and outputs. The paper argues that retailers have used innovative solutions in their food waste programs that have resulted in environmental and other benefits.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista pakkausmerkintöihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, koska sitä hyödyntäen haluttiin löytää pakkausmerkintöihin liitettäviä mielikuvia ja käsityksiä. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien luottamukseen pakkausmerkintöjä kohtaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui neljästä osasta: 1. Pakkausmerkinnöistä ja niihin kohdistuvista ajankohtaisista asioista 2. Biehalin (1983) kuluttajien informaation etsintä teoriasta 3. Mediasta kuluttajien näkökulmasta 4. Freitag & Traunmullerin (2009) luottamuksen muodostuksesta aluekohtaisen logiikan mukaan. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista kuluttajaa Uudeltamaalta, joiden ikähaarukka on 30-63 –vuotta Tutkimuksen mukaan pakkausmerkinnät herättivät sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia. Terveellisyys oli tutkimuksen mukaan suurin motivaation lähde pakkausmerkintöjen lukemiseen. Pakkausmerkinöissä kiinnitettiin huomiota eniten ravinto-, alkuperämaa – ja lisäainemerkintöihin. Alkuperämaa merkintöjä käytettiin suomalaisten elintarvikkeiden tunnistamisen ja joidenkin maiden tai alueiden elintarvikkeiden kaihtamiseen. Suomalaiset elintarvikkeet nähtiin luotettavampana, puhtaampana ja parempana verattuna ulkomailta tuotuihin elintarvikkkeisiin. Tutkimuksen mukaan osa pakkausmerkintöjen informaatiosta ei ollut ymmärrettävää. Lisäaineet nähtiin negativisena tekijänä pakkausmerkinnöissä, koska niistä ei ollut haastateltavilla tarpeeksi informaatiota. Tiedon puute johti epävarmuuteen lisäaineita kohtaan, joka taas johti lisäaineita sisältävien tuotteiden kaihtamiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan pakkausmerkintöihin rakentui pääasiallisesti henkilökohtaisten ja lähipiirin kokemusten kautta sekä mediasta saatujen tietojen perusteella.

Asiakaskokemuksen kehittämisellä pyritään luomaan yritykselle vahva kilpailuetu muuttuvassa ja vahvasti kilpaillussa markkinatilanteessa. Asiakaskokemus on noussut 2010-luvulla vahvasti esiin akateemisten tutkimusten kohteena ja yritysten viestinnässä. Tämän Pro gradu- tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä olivat tärkeimmät asiakaskokemuksen elementit ravintolayrityksen toiminnassa. Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkittiin asiakaskokemusta Delifox Ravintolat Oy:n Kalaravintolat-ketjun toimipisteissä. Aineisto kerättiin kesällä 2014 sähköisen e-lomakkeen avulla 3197 kohdeyrityksen kanta-asiakkaan joukosta. 347 vastaajaa pyydettiin arvottamaan ravintolatoiminnassa ilmenevien eri asiakaskokemuksen elementtien tärkeys, sekä vastaamaan Kalaravintolat-konseptin kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että Delifox Ravintolat Oy:n kanta-asiakkaille tärkeimmät asiakaskokemuksen elementit liittyivät vahvasti tutkittavan ravintolakonseptin ydinalueisiin, eli juomatuotteisiin ja korkeatasoiseen palveluun. Olutvalikoiman monipuolisuus, henkilökunnan tuotetuntemus ja hyvä palveluasenne olivat vastaajille tärkeimpiä tekijöitä. Ravintolaympäristöön liittyvät elementit kuten siisteys, olohuonemaisuus, kodikkuus ja turvallisuus nousivat myös vastausten kärkipäähän. Tilastollisen faktorianalyysin avulla muodostettiin asiakaskokemuksen elementeistä neljä komponenttia: (1) ei-harrastajat, (2) rationaalinen (3) harrastajat ja (4) miellyttävä ravintolaympäristö. Asiakasryhmien välisiä näkemyseroja eri elementtien tärkeydessä vertailtiin ei-parametrisillä testeillä demografisten tekijöiden kuten sukupuolen, ikäluokan, aseman ja asuinpaikan mukaan. Suurimmat erot löytyivät eri sukupuolten välillä.